Minustako sivutoiminen yrittäjä?

Nea Welling Fondia

Työelämän murroksessa myös sivutoiminen yrittäjyys on kasvussa. Sivutoiminen yrittäjä määritellään usein niin, että kyseessä on henkilö, joka ansaitsee toimeentulonsa pääasiassa muutoin kuin itsenäisenä yrittäjänä. Sivutoiminen yrittäminen voi olla osa-aikaista tai kausiluonteista. Olen tähän kerännyt keskeisiä kohtia, joita jokaisen sivutoimista yritystoimintaa käynnistelevän kannattaisi miettiä.

Pitääkö tästä ilmoittaa työnantajalle?

Lähtökohtaisesti yksityisen sektorin työntekijällä on oikeus tehdä vapaa-ajallaan mitä haluaa, on se sitten sivutoimiyrittämistä tai muita harrastuksia. Näin hänellä ei siis suoraan työsopimuslain perusteella ole velvollisuutta ilmoittaa sivutoimestaan työnantajalle.

Yksityisen sektorin työntekijästä poiketen virkasuhteessa olevalla on vähintään velvollisuus tehdä ilmoitus sivutoimesta työnantajalleen. Joissain tapauksissa virkasuhteessa oleva saattaa tarvita myös erillisen sivutoimiluvan työnantajalta.

Muista, että työsopimuslaki kieltää selkeästi työntekijää harjoittamasta työsuhteen aikana sellaista toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen voisi vahingoittaa työnantajaa. Tällaisena voidaan pitää kilpailevaa toimintaa ja sen valmistelua.

Työntekijä ei myöskään saa hyödyntää tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Työsuhteessa sitoo aina lojaalisuusvelvollisuus työnantajaa kohtaan. Jos työsopimukseen on kirjattu erillinen ehto koskien työntekijän velvollisuutta ilmoittaa työnantajalle sivutoimestaan, tämä ilmoitusvelvollisuus on voimassa koko työsuhteen ajan.

Työntekijän kannattaa myös aina tarkistaa, sisältyykö omaan työsopimukseen kilpailukieltolauseke, joka mahdollisesti estää tai rajoittaa omaa sivutoimista yrittämistä.

Mikä yritysmuoto?

Valittu yritysmuoto vaikuttaa keskeisesti verotukseen ja myös sivutoimisen yrittäjän omaan asemaan ja vastuisiin. Suurin osa suomalaisista sivutoimisista yrittäjistä toimii tällä hetkellä yksityisinä elinkeinonharjoittajina eli toiminimellä.

Toiminimen suosio perustuu varmasti osaltaan sen perustamisen helppouteen ja halpuuteen. Huonoja puolia toiminimellä toimimisessa on se, että olet itse yrityksesi – yrittäjä vastaa myös omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan yrityksen vastuista.

Osakeyhtiön suurin etu toiminimeen verrattuna on, että osakkeenomistaja ei ole vastuussa yrityksen sitoumuksista tai veloista muulla kuin osakeyhtiöön sijoittamallaan pääomalla. Osakeyhtiön huonoina puolina voidaan pitää sitä, että osakeyhtiön perustaminen vaatii 2 500 euron sijoituksen minimiosakepääomaan ja perustamiseen menee vähän enemmän aikaa ja vaivaa. Osakeyhtiön purkaminen ei myöskään tapahdu hetkessä.

Verotus

Verotuksessa toiminimellä harjoitettu yritystoiminta rinnastuu sivutoimisen yrittäjän muihin tuloihin. Yrityksen elinkeinotoimintaa ei siis veroteta erikseen. Yhteenlaskettu tulos jaetaan yrittäjän henkilökohtaiseksi pääoma- ja ansiotuloksi elinkeinotoimintaan kuuluvan nettovarallisuuden perusteella.

Pääsääntönä on, että elinkeinotulosta pääomatuloa on 20 prosenttia elinkeinotoimintaan kuuluvasta nettovarallisuudesta. Yrityksen nettovarallisuus lasketaan vähentämällä yrityksen veronalaisista varoista vähennyskelpoiset yritystoimintaan liittyvät velat.

Varojen arvostamislaissa säädetään tarkemmin, miten nettovarallisuus on laskettava. En tässä käy tarkemmin läpi, miten tämä arvostaminen käytännössä tehdään. Tämän vuotuisen tuoton ylittävä osa on yrittäjän ansiotuloa.

Tärkeää on huomata, että yrittäjä voi vaatia, että yritystulon pääomatulo-osuudeksi katsotaan 10 prosentin vuotuinen tuotto. Yrittäjän pitää itse laskea, kumpi laskentamalli on hänelle itse edullisempi.

Toiminimestä poiketen osakeyhtiö on aina itsenäisesti verovelvollinen. Osakeyhtiön tulo verotetaan yhtiön tulona, eikä omistajan, kuten toiminimiyrityksellä. Osakeyhtiön verotettava tulo syntyy, kun yhtiön veronalaisista tuloista vähennetään vähennyskelpoiset menot. Näin ollen, mikäli osakeyhtiöllä on enemmän tuloja kuin menoja, syntyy verotettavaa tuloa. Mikäli osakeyhtiöllä on enemmän menoja, osakeyhtiölle syntyy tappiota, jota voidaan vähentää tulevien vuosien tuloksesta.

Omistaja voi nostaa varoja osakeyhtiöstä palkkana, osinkona, luontaisetuna, korko-, vuokra- tai muuna kuluna. Omistaja ei voi nostaa osakeyhtiöstä varoja yksityisnostona, kuten toiminimiyrityksessä. Omistajan palkka osakeyhtiöstä verotetaan normaalisti hänen ansiotulonaan.

Omistajan listaamattomasta osakeyhtiöstä saatava osinko jaetaan ansiotuloon ja pääomatuloon. Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa.

On tärkeää huomata, että tähän 150 000 euron rajaan lasketaan yhteen kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot. Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % 30 000 euroon asti ja ylimenevästä osasta 34 %.

Jos osingot ylittävät matemaattiselle arvolle lasketun 8 % tuoton, tällöin ylittävästä osasta on omistajan ansiotuloa 75 % ja verovapaata tuloa loput 25 %. Ansiotuloja verotetaan aina progressiivisen veroasteikon mukaan

Ennakkoverot

Ennakkovero määrätään uudelle yrittäjälle sen perusteella, mitä hän on perustamisilmoituksella arvioinut ensimmäisen tilikauden liikevaihdoksi ja verotettavaksi tuloksi. Ennakkoveron määrä perustuu arvioon, jota voi aina täsmentää, jos yrityksen tulot ja kulut muuttuvat. Kun yritystoiminta jatkuu normaalisti, seuraavina vuosina ennakkoveron pohjana käytetään viimeksi päättyneen verotuksen tulotietoja.

Jos yrittäjä ei ole maksanut riittävästi ennakkoveroa vuoden aikana, puuttuvat verot tulevat maksettavaksi jälkikäteen jäännösverona. Päinvastoin jos yrittäjä on maksanut liikaa ennakkoveroa, hän saa veronpalautusta.

Jos yrittäjä loppuvuodesta huomaa maksaneensa liian vähän ennakkoveroa, voi maksettuja ennakkoveroja täydentää maksamalla ennakon täydennysmaksua.

Arvonlisävero

Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, on sitten toiminimiyrittäjä tai osakeyhtiömuodossa yritystoimintaa harjoittava yrittäjä.

Ilmoittautumista ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos yrityksen liikevaihto jää tilikauden (12 kk) aikana alle 10 000 euron eli yritystoiminta on pienimuotoista. Kun raja on ylittynyt, yritys on arvonlisävelvollinen liiketoiminnan alkamisesta alkaen – ei siis vain 10 000 euron rajan ylittävästä osasta.

Jos sivutoiminen yrittäminen on laajamittaista, niin arvonlisäverovelvolliseksi kannattaa ilmoittautua jo yritystoiminnan alusta alkaen. Kannattaa huomioida, että arvonlisävelvollinen yritys voi saada huojennusta maksettavasta arvonlisäverosta, jos tilikauden liikevaihto ilman arvonlisäveron osuutta jää alle 30 000 euron.

Eläketurva

Yrittäjä vastaa aina itse eläketurvastaan. Sivutoimisen yrittäjän tulee ottaa YEL-vakuutus, jos yritystoiminnasta kertyvä työtulo on vähintään 7557,18 euroa (vuonna 2016) vuodessa ja yritystoiminta on jatkunut ainakin neljä kuukautta.

Vakuutukset

Vakuutusten tarve riippuu paljon toimialasta, mutta sivutoimiseksi yrittäjäksi ryhtyvän kannattaa hetki miettiä tarvitaanko esim. vastuuvakuutus, oikeusturvavakuutus tai tapaturvavakuutus? Jos haaveri sattuu, niin sillä saattaa olla vaikutuksia myös varsinaiseen palkkatyöhön ja tavallinen kotivakuutus ei näitä haavereita korvaa.

Sivutoiminen yrittäjyys helpottaa siirtymistä päätoimiseksi yrittäjäksi ja antaa mahdollisuuksia kokeilla omaa liikeideaa myös käytännössä. Lisäksi se antaa mahdollisuuden lisäansioihin ja saattaa olla joustava ratkaisu yrittäjyyteen oman elämäntilanteen kannalta. Juristin apuun kannattaa kääntyä, kun oman yritystoiminnan käynnistäminen on ajankohtaista. Yksin paperibyrokratiasta tai verokysymyksistä ei tarvitse ikinä selvitä.

Nea Welling
Legal Counsel, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Suorahaku – näin se toimii

Väistö ja Immonen

Suorahaku on oiva keino löytää osaavimmat ehdokkaat avoinna olevaan tehtävään. Meille se on juuri oikean henkilön löytämistä asiakasyrityksemme riveihin. Miten me sen oikean ihmisen sitten löydämme? Näin prosessi etenee.

Ihanne-ehdokkaan etsintä käynnistyy

Asiakasyritys lähestyy suorahakuyritystä toimeksiannolla hyvin vaihtelevista syistä. Jotkut haluavat edistää rekrytointia kaikessa hiljaisuudessa, joskus kyseessä on vaativampi rekrytointi, jolloin ehdokkaalta vaaditaan tiettyä kokemusta ja erityisosaamista. Syynä voi myös olla rekrytointiin käytettävien resurssien puute.

Ensin kuvaamme yrityksen tarpeista lähtevän ihanne-ehdokkaan profiilin. Siihen kirjataan ylös yksityiskohtaisesti etsittävän henkilön toivottu tausta ja ominaisuudet. Usein tarkoituksena ei ole löytää tarkkaa kopiota aiemmasta tekijästä, vaan hankkia uutta strategiaan sopivaa osaamista. Tärkeää on myös kartoittaa sellaiset yritykset, joista toimeksiantajayritys ei haluaisi tulevaa työntekijää rekrytoida. Syinä voivat olla esimerkiksi yhteistyökumppanuus tai kilpailuasetelma.

Perusteellinen kartoitus haun pohjana

Kun ihanneprofiili on selvillä, aloitamme research-vaiheen, jossa kartoitetaan potentiaaliset, tehtävään soveltuvat ehdokkaat.

Käymme perusteellisesti läpi asiakasyrityksen toimialan ja soveltuvin osin myös muiden potentiaalisten toimialojen ehdokkaita. Suurin osa asiakasyritykselle esiteltävistä ehdokkaista tulee maantieteellisesti lähialueelta, mutta usein pyrimme löytämään esiteltäväksi myös paluumuuttajia eli henkilöitä, jotka ovat lähtöisin tehtäväalueelta tai esimerkiksi opiskelleet siellä.

Vahva digitaalinen jälki tärkeä

Toimeksiannosta riippuen research-konsultti voi läpikäydä jopa satoja kandidaatteja, joista valikoidaan niin kutsutulle Long Listille noin kaksikymmentä sopivinta ehdokasta. Tärkeimpiä tämän vaiheen työkaluja ovat erilaiset tietokannat, yritysten internet-sivut ja ammatillisesti relevantit sosiaalisen median kanavat.

Mikäli henkilön digitaalinen jälki on vahva ja LinkedIn -profiili ajantasainen, tulee hän todennäköisemmin kontaktoiduksi työtarjousten osalta kuin verkossa vähemmän aktiivinen kollega.

Digiaikanakaan emme voi unohtaa henkilökohtaisten kontaktien tärkeyttä. Asiantuntevassa suorahakutoimistossa työskentelee laajat sosiaaliset verkostot omaavia konsultteja, joiden paikallistuntemusta hyödynnetään hauissa.

Kärkiehdokkaiden kanssa eteenpäin

Meidän toimintatapamme on esitellä Long Listin ehdokkaat asiakasyritykselle. Keskustelua käydään ihanneprofiiliin peilaten: ketkä näistä tehtävään sopivista olisivat ne parhaat? Kun nämä on valittu, konsultti kontaktoi valitut ehdokkaat.

Ehdokkailla on usein paljon kysymyksiä liittyen sekä yritykseen että tarjottuun tehtävään. Jotta konsultti pystyy vastaamaan kysymyksiin, on hänelle usein luovutettu luottamuksellistakin tietoa yrityksestä salassapitosopimuksen puitteissa.

Kiinnostuksensa ilmaisseiden ehdokkaiden kanssa menemme eteenpäin tapaamisen merkeissä. Tässä tapaamisessa punnitaan niin ehdokkaan todellinen kiinnostus kuin henkilön soveltuvuus tehtävään työnantajan näkökulmasta.

Tämän jälkeen pääsemme esittelemään potentiaalisimmat ja motivoituneimmat ehdokkaat asiakasyritykselle. Näin molemmilla osapuolilla on mahdollisuus käydä vielä tarkentavaa keskustelua.

Kärkiehdokkaiden kohdalla jatkamme yleensä soveltuvuusarviointiin. Meidän yrityksessämme arvio perustuu kirjallisiin tehtäviin ja 1,5 h – 2 h kestävään henkilökohtaiseen syvähaastatteluun.

Suorahaun prosessi kestää yleensä keskimäärin kolme kuukautta vaihtelun ollessa kuitenkin suurta. Hakua jatketaan, kunnes sopiva ehdokas on löytynyt.

Suorahakuyhtiö antaa yleensä suorahaulle takuun ja sitoutuu etsimään veloituksetta uuden henkilön, mikäli suositeltu ehdokas osoittautuisi kuitenkin sovitun ajan puitteissa sopimattomaksi tehtävään.

Satu Väistö
Research-konsultti

Juha Immonen
Senior Partner, Suorahakukonsultti

Kirjoittajat toimivat Romana Management Oy:ssä ylemmän johdon ja vaativien asiantuntijatehtävien suorahakujen parissa. Romana Management Oy on vuonna 1997 perustettu suorahakuun ja organisaatioiden kehittämiseen erikoistunut konsulttiyritys.

______________________________________________________

Kirjoitus on osa suorahaun kumppaneitamme esittelevää blogi-sarjaa.

Ekonomiosaaminen hyödyttää veronmaksajaa – ilmoittaudu kuntavaaliehdokkaaksi!

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Uudet kunnanvaltuustot valitaan sunnuntaina 9.4.2017. Vaalien ehdokashaku on kuumimmillaan. Keskustelin muutaman suurimpien puolueiden piirijärjestön edustajan kanssa ja viesti oli selkeä: osaavia ehdokkaita tarvitaan.

Ensimmäiset ehdokkaat on nimetty, mutta haku jatkuu ainakin vuodenvaihteeseen asti. Lopulliset listat pitää jättää 28.2.2017. Ehdit siis vielä mainiosti mukaan!

Valtuustot ovat paikallisvallan keskittymiä

Kuntalain mukaan ”kunnan on pyrittävä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan” ja ”kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto.” Valtuustoissa toteutetaan suomalaisten omistajastrategiaa ja julkisten palveluiden omistajaohjausta.

Kuntapäättäjien joukosta seulotaan todennäköisesti myös maakuntavaltuustojen ja maakunnallisten sote-yhtiöiden luottamushenkilöt. Kummallakin tasolla tehdyt tuotanto- ja investointipäätökset vaikuttavat julkisen palvelun laatuun, käyttömaksuihin ja veroihin.

Kunta- ja maakuntapäättäjillä on siis valtaa.

Kuntapäättäjiltä vaadittava osaamista

Päättäjien on oivallettava yhteiskunnan omistusten ja sen tarvitsemien palveluiden strateginen luonne ja merkitys. Meidän kaikkien etu on, että palvelusektorit ja infra kehitetään laadukkaiksi ja tehokkaiksi sekä omaa että ulkoistettua tuotantoa taitavasti yhdistäen.

Kunta- ja maakuntahallinnot ovat jatkossakin merkittäviä omistajia ja ohjaavat huomattavia pääoman tuottovirtoja. Päätösten tekoon tarvitaan siis ammattimainen ote.

Kansallisessa keskustelussa julkinen ja yksityinen palvelu erotellaan tuottajan mukaan. Kansainvälisesti käytetty jako lähtee maksajasta. Rahoittajan perusteella arvioiden nykyisten kuntabudjettien suurimmat pääkohdat, sote- ja koulutuspalvelut, ovat käytännössä täysin julkisia. Julkisina ne säilyvät sote-uudistuksen jälkeenkin.

Kunta- ja maakuntapäättäjillä on myös vastuuta.

Liiketoimintaosaaminen ensiarvoisen tärkeää

Ekonomien liiketalousosaamista tarvitaan julkisten palveluiden tuloksellisuuden ja laadun kehittämisessä. Julkisen sotetuotannon yhtiöittäminen kasvattaa tämän osaamisen tarvetta myös luottamushenkilötehtävissä.

Palvelutuotannon johtaminen vaatii kykyä liiketoimintamallien vertailuun, ymmärrystä kustannuslaskennasta, hinta-laatu-suhteen arviointiosaamista sekä palveluksiaan tarjoavien yritysten toiminnan ymmärrystä. Niihin meidät on koulutettu.

Valtuustoihin tarvitaan osaavia, laaja-alaiseen ajatteluun kykeneviä ihmisiä. Heidän käsissään on jatkossakin merkittäviä palvelutuotantoon ja investointeihin liittyviä päätöksiä. Päätöksiä, joiden tekeminen edellyttää strategista ajattelua sekä kykyä irtautua puoluepoliittisesta vallantavoittelusta ja -varmistelusta kuntalaisten eduksi. Tarvittaessa kuntarajat ylittäen.

Ehdokkaaksi ilmoittautuminen käy helposti puolueiden paikallisjärjestöjen nettisivujen kautta. Toivottavasti mahdollisimman moni ekonomi ja kylteri innostuu mukaan paikalliseen vaikuttamiseen. Osaamisemme hyödyttää veronmaksajaa!

Kuntavaaliterveisin

Timo Saranpää
Puheenjohtaja, Suomen Ekonomit

Lea-keiju taikoo tuottavuutta?

Marja Blomqvist

Lean-ajattelu toiminnan kehittämisessä on kokenut renessanssin. Sen hyödyntäminen on laajentunut perinteisestä valmistavasta teollisuudesta mitä erilaisimmille toimialoille. Ja syystäkin: Lean-kehittämisellä on saavutettu huimia tuloksia asiakaspalvelun ja tuottavuuden samanaikaisessa parantamisessa. Se todella toimii!

Välillä kuitenkin tuntuu, että Leanin oletetaan olevan taikasana, joka taikoo kaikki huolet ja tekemisen esteet pois, kunhan sitä vain muistetaan toistaa riittävän usein juhlapuheissa.

Jokainen on oman työnsä paras kehittäjä

Lean on kehittämisfilosofia, joka pohjautuu koko organisaation aivokapasiteetin hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä. Todellisessa Lean-organisaatiossa on yhtä monta kehittäjää kuin työntekijää; jokaisen tehtävänä on sekä tehdä työnsä hyvin että kehittää sitä. Parhaat asiantuntijat työn kehittämiseen kun ovat ne, jotka tietävät tarkkaan miten se tehdään.

Lean lähtee liikkeelle asiakkaalle luotavasta arvosta. Tämän arvon luonti pyritään organisoimaan mahdollisimman sujuvaksi poistaen kaikki turha – hukka – toiminnasta. Kun organisaatio tuottaa enemmän ja tehokkaammin arvoa asiakkaalle, sen tuottavuus paranee.

Lean tarjoaa paljon terveitä periaatteita ja käytännön työkaluja toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Se ei kuitenkaan ole taikasauva, jonka käyttäminen nostaa saman tien organisaation tuottavuuden nousuun.

Joka päivä hivenen paremmin

Kehittäminen on kestävyyslaji ja vaatii kärsivällisyyttä – erityisesti nopeita tuloksia janoavalta yritysjohdolta. Toki alhaalla roikkuvilla omenoilla voidaan saada pikavoittoja, mutta niiden nappaaminen ei välttämättä ole erityisesti Leanin ansiota.

Todellisessa Lean-organisaatiossa työntekijät joka tasolla tunnistavat ongelmia: poikkeamia sekä tavoitteen ja toteuman eroja, tuovat niitä esiin ja osaavat ratkoa ongelmia yhdessä.

Tällaisen organisaatiokulttuurin herättely on pitkä tie ja vaatii määrätietoista uudelleen ajattelua, johtamisen uudistamista, rakenteiden kehittämistä ja henkilöstön tukemista uuden oppimisessa. Se vaatii sitä, että organisaation joka tasolla tehdään sitkeästi joka päivä pikkuisen paremmin.

Mystinen Lea

Mutta kuka on otsikon Lea? Jokainen Lean-kehittäjä on törmännyt tilanteeseen, jossa organisaatiossa ihmetellään kuka on tuo mystinen Lea, jonka koulutukseen olemme menossa tai joka on kehittämisen omistaja.

Tuolloin katsomme jälleen kerran peiliin, karsimme sanastostamme japanisävytteisen jargonin ja palaamme perusteisiin: kehittäminen on maalaisjärkeä, sitä että yhdessä raivaamme hyvän tekemisen esteitä ja keskitymme olennaiseen, eli asiakkaalle arvoa tuottavaan toimintaan.

Tällöin myös tuottavuus paranee, kun tuotamme enemmän sellaista, mistä asiakas maksaa, vähemmillä resursseilla ja vaivalla. Leanistä ammennamme periaatteita ja työkaluja, jotka tukevat tällä kehittämisen tiellä. Tiellä, jolla askeleet ovat ihmisten ottamia.

Marja Blomqvist
Kouluttaja, TkL
QDC Business Engineering Oy & Aalto-Yliopisto

Uudistumalla kohti parempaa tuottavuutta

Virpi Einola-Pekkinen

”Ei yritetä jääräpäisesti puolustaa maailmaa, jota ei enää ole (Mikko Kosonen).” ”Ei tehdä lainsäädäntöä Suomeen, jota ei enää ole (Kari Stadigh)”. Näihin kahteen virkkeeseen kiteytyy osa siitä yhteiskunnallisesta keskustelusta, jota meillä on käyty jo pitkään. Vanha ja uusi törmäävät joka sektorilla ja joka asiassa, rajummin kuin koskaan aikaisemmin.

Näemme joka päivä, miten maailma ympärillämme muuttuu yhä kiihtyvämpään tahtiin. Miksi oman itsensä muuttaminen on kuitenkin niin vaikeaa? Miksi totutut tavat toimia saavat niin helposti ylivallan? Siksi, että yritämme tulkita asioita aikaisemmin oppimamme kautta: näin sen kuuluu mennä, tältä sen pitää näyttää jne.Itsesuojeluvaistomme sanoo, että vanha on tuttua ja turvallista, uusi vierasta ja pelottavaa.

Heittäytymistä ja avoimuutta

Olin Huvila –teltassa Juhlaviikoilla kuuntelemassa Electroventure –nimistä kokoonpanoa. Nimensä mukaisesti esityksessä käytettiin perinteisten instrumenttien lisäksi huima määrä elektroniikkaa. Yhdistelmä vei musiikin moniulotteisella äänimaailmallaan aivan uusiin sfääreihin. Sellaisiin, joita ei voi tulkita minkään aikaisemmin kokemansa kautta. Tai jos yrittää, käy huonosti.

Sellaista musiikkia tulee kuunnella heittäytymällä kaikki aistit avoimena virran vietäväksi. Huikean meditatiivinen kokemus!

Sama heittäytyminen ja avoin mieli toimivat muutoksessa yleisemminkin. Sinun totuutesi ei välttämättä ole minun totuuteni. Se, mikä joskus aikanaan oli järkevä tapa toimia, ei todennäköisesti ole sitä enää. On korkea aika siirtyä yhden totuuden joko – tai – asetelmasta sekä – että – moodiin.

Virkamies 2.0

Hallinnon on muututtava maailman muuttumisen myötä. ”Kun lähdet tekemään uusia ratkaisuja sen havainnoinnin pohjalta, niin aivan varmasti menee paremmin maaliin, kuin jos istut koneen ääressä, etsit pari raporttia ja teet asiasta muistion”, totesi Helsingin kaupungin tuore muotoilujohtaja Anne Stenroos.

Myös hallinnon on jalkauduttava sinne, missä asiakkaat ovat. Virkamiesten on kuunneltava, aistittava ja asettauduttava uuteen rooliin. Virkamies 2.0 ei kohtele asiakasta hallintoalamaisena vaan tasavertaisena kumppanina.

Nykyinen hallitusohjelma sisältää monia uuden hallintokulttuurin rakentamiseen kannustavia linjauksia: ”Innovatiivisuus ja palvelualttius nostetaan uusiksi hyveiksi perinteisten rinnalle. Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Uudistetaan johtamista.”

Yhteistyötä verkossa ja verkostoissa

Valtionhallinnossa ollaan nyt kovaa vauhtia vapauttamassa meitä virkamiehiä käyttämään omaa järkeämme ja tekemään asioita fiksummin.

Hierarkkiseen statukseen perustuvista työryhmistä siirrytään kohti asioiden valmistelua avoimesti verkossa, verkostoissa sekä itseohjautuvissa tiimeissä. Yksin puurtamisen sankarikultista liikutaan kohti yhdessä tehtäviä kokeiluja, joihin kaikki asiasta kiinnostuneet voivat osallistua. Ylhäältä alas valuva johtaminen muuttuu pienin askelin uuden syntymisen mahdollistavaksi verkostojen johtamiseksi ja itsensä johtamisen taitoja korostavaksi toiminnaksi.

Muodollisuuden kulttuuri saa rinnalleen toimintatapoja, joissa korostuvat vapaus, luovuus ja uteliaisuus. Tiedon omistamisen valta-asetelmasta siirrytään hitaasti mutta varmasti kohti ”kaikki tieto kaikille” –asetelmaa.

Kustannusten, suoritteiden ja työajan mittaamisen rinnalle rakennamme mittareita, joilla arvioimme kokonaisuuksissa onnistumista ja lisäarvon synnyttämistä asiakkaille. Kyse on transformaatiosta, joka on välttämätön, jotta hallinto voi lunastaa olemassaolonsa oikeuden digitaalisessa maailmassa.

Onko veronmaksajilla syytä olla edellä kuvatusta kehityksestä huolissaan? Päinvastoin. Valtio haluaa olla moderni toimija, joka osana muuttuvaa yhteiskuntaa kantaa vastuunsa Suomen kilpailukyvystä ja tuottavuuden kasvusta.

Ainoastaan asiakasta kuunteleva ja jatkuvasti uudistuva valtionhallinto voi antaa oman panoksensa kipeästi tarpeellisiin tuottavuustalkoisiin.

Virpi Einola-Pekkinen
Kehittämispäällikkö
Valtiovarainministeriö
@VEinolaPekkinen

Ajanhallinnan ihmiskoe: Tehokkuuden pikaresepti koostuu ennakoinnista, kommunikoinnista ja riittävästä levosta

Piia Pasanen blogi

Herään joka päivä lasten kouluunmenon takia noin kello 7.30. Syömme aamiaisen yhdessä. Harrastan liikuntaa yleensä aamupäivällä. Se sopii päivärytmiini ja käynnistää päivän hyvin.

Jos minulla on työpäivä, vuoro alkaa Pasilassa kello 12.15 ja päättyy 22.15. Työpäiväni on suorien lähetysten takia tarkasti kellotettu.

 

Kahdenlaisia arkipäiviä

Minulla on kahdenlaisia arkipäiviä – työpäiviä ja vapaapäiviä. Teen joko 10-tuntisen työpäivän Ylen uutistoimituksessa tai olen kokonaan vapaalla.

Minulla on arkivapaiden ansiosta melko paljon omaa aikaa, joka on minulle todella tärkeää. Liikunta, ystävien tapaaminen ja asioiden hoitaminen rauhassa ruuhka-aikojen ulkopuolella ovat arkivapaiden plussia.

Vapaapäivinäkin seuraan toki uutisia, mutta muuten työasiat eivät juurikaan pyöri päässäni vapaalla. Välillä saattaa olla työpuheluja tai sähköposteja, jotka on vain hoidettava. Teen myös silloin tällöin Ylen ulkopuolisia juontokeikkoja ja niiden valmistelu tapahtuu vapaapäivinä.

 

Suu auki oikeassa paikassa

Nopeatempoisen uutistyön takia olen oppinut hahmottamaan miten paljon tai vähän asioita ehtii tietyssä ajassa. Pyrin olemaan tehokas ja ripeä. Rutiinit auttavat tässäkin.

Kommunikointi työkavereiden kanssa ja tiimityö lisäävät asioiden sujuvuutta. Suu pitää avata oikeassa paikassa ja kysyä, jos jokin on epäselvää. Työn tehokkuus syntyy ammattitaidosta, turhien ärsykkeiden poissulkemisesta ja olennaiseen keskittymisestä sekä päällekkäisen työn välttämisestä. Tehokas työskentely vaatii myös tarpeellisen määrä vapaa-aikaa ja lepoa.

 

Ennakointi auttaa

Koska työpäiväni ovat pitkiä, ennakointi arjen ja työn yhteensovittamisessa on tärkeää. Arkiaskareisiin ja paikkojen yleiseen järjestelyyn menee yllättävän paljon aikaa.

Ajastan pesukoneita ja teen ruokia valmiiksi aamulla tai myöhään illalla, jos on tarve. Jätän myös tietyt asiat suosiolla vapaapäiviksi.

Haluaisin oppia menemään nukkumaan aikaisemmin. Illat venyvät usein yli puolenyön. Olen jo vuosikausia tehnyt katteettomia uudenvuodenlupauksia aikaisemmasta nukkumaanmenosta – turhaan.

 

Piia Pasanen
Toimittaja, Yle

***

Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

Ajanhallinnan ihmiskoe: Kun päivistä ottaa turhat pois, ennättää enemmän

Jari Mentula blogi

Elämääni säätelee treenaaminen. Se on minulle ehdotonta ja siitä pidän kiinni, olin sitten kotona, työmatkalla tai lomalla.

Päivärytmini on melko hyvin hioutunut juuri minulle sopivaksi.

Ainoa toiveeni olisi, että vuorokaudessa olisi muutama tunti enemmän. Toisaalta, kun ottaa päivistä turhat tekemiset pois, niin sitä ehtii yllättävän paljon.

 

Työpäivä koostuu useasta pätkästä

Herään arkisin 6.30. Aamutoimina käyn koiriemme Kertun ja Ellin kanssa aamulenkillä. Sen jälkeen keitän rouvalle kahvit. Tämän jälkeen alkaa työpäivä.

Olen salilla yleensä puoli yhdeksän – yhdeksän aikaan, jossa vedän treenit ohjelman mukaan. Tämän jälkeen painun toimistoon, jossa teen hommia lounaaseen, kello 12:30 saakka.

Lounaan jälkeen lisää töitä, kunnes puoli neljän maissa Kian keula käännetään kohti Pirkkalaa ja Bullandiaa, jossa ruokailu ja ”tyttöjen” ulkoilu sekä pienet päiväunet.

Olen salilla jälleen kello 17.30, jossa iltapäivätreeni ja kahvia. Treenin jälkeen puoli kahdeksan maissa suuntaan taas kotiin, jossa yleensä teen vielä hetken töitä.

Loppuilta on varattu parisuhteelle. Iltaruoka on meillä yhdeksän jälkeen, jonka jälkeen rentoutumista television äärellä. Yritän päästä nukkumaan puoli kahdentoista maissa.

 

Mielekäs työ kuormittaa vähemmän

Ajankäytön seurantajakson aikana ei tullut oikeastaan ajankäyttööni liittyviä yllätyksiä. Se todisti sen, minkä jo tiesinkin – teen paljon töitä, mutta nautin siitä, joten se ei sinänsä ole haitaksi. Treenaaminen on osa työtäni.

Pyrin siihen, että myös työntekijäni voivat nauttia työstään. Jos työ on mielekästä, se kuormittaakin vähemmän. Meillä onkin työyhteisössä mahtava ilmapiiri.

 

Jari ”Bull” Mentula
Yrittäjä, valmentaja

***
Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

Lomalta paluu vanhaan vai uskallus uuteen?

Markku Kaijala

Kun kesällä makoilet laiturilla, heität tikkaa tai juot viileää valkoviiniä, saatat miettiä että sinun tulisi olla tehokas kesälläkin ja opetella jokin uusi tapa hallita aikaasi, työskennellä tehokkaammin tai johtaa paremmin.

Älä viitsi, ihan oikeasti. Nauti auringosta, lataa akkuja ja mieti missä voisit paremmin kehittyä ja käyttää teräviä ajatuksiasi jatkossa.

Anteeksi kaikille työnantajille, että kehotan ihmisiä etsimään aktiivisesti itselleen oikeata kehittymisympäristöä. Uskon sen kuitenkin olevan meidän kaikkien eduksi.

Jokaisen meistä on hyvä haastaa itseään aika ajoin ja oikein kunnolla miettiä kehitynkö nykyisessä työssän. Mitä olen oppinut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Mitä merkityksellistä olen saanut aikaiseksi ?

Meitä Suomalaisia pidetään hyvin turvallisuushakuisina, luotettavina, varovaisina ja onneksi myös melko mukavina. Nämä ovat hyviä ominaisuuksia kohtuudella käytettynä, mutta eivät välttämättä vie meitä vahvasti elämässä eteenpäin.

Työelämässä on Suomessakin tapahtunut muutos, joka vain kiihdyttää vauhtiaan. Sitä kutsutaan kilpailuksi parhaista osaajista.

Vaikka taantuma jatkaa kulkuaan ja työttömyys on korkealla, on meillä  myös kasvava pula kehittyvistä osaajista, jotka ennakoivat markkinoiden muutokset, ymmärtävät kuluttajakäyttäytymistä ja uskaltavat haastaa kansainvälisen kilpailun.

Headhunter kuulee paljon asioita, joista ei puhuta omalle esimiehelle, eikä aina edes parhaalle kollegalle. Hiljainen tieto ja sen ymmärtäminen on kasvava ja tärkeä ominaisuus yritykselle ja sen johdolle, jotta saa pidettyä parhaat osaajat ja rakennettua voittajatiimin.

Yhtiön on turha palkata tähtiä, jos ei onnistu pitämään heitä talossa, ja saa heitä jakamaan yhtiön arvoja, kehittymään toivottuun suuntaan, tukemaan kollegoitaan ja ennen kaikkea innostumaan joka päivä uudestaan. Tämä on kasvava haaste meille ”aikuisille” johtajille, jotka joutuvat päivittäin lunastamaan nuorempien ja monessa asiassa osaavampien asiantuntijoiden arvostuksen.

Liian yleinen syy hyvän asiantuntijan menettämiseen on hänen uskonsa hiipuminen oman esimiehen kykyyn johtaa yritystä kohti uusia voittoja.

 

Lomalla aikaa pohtia omaa tulevaisuutta

Loman aikana on aikaa ajatella, mihin olen aikani ja osaamiseni käyttänyt, miltä tulevaisuuteni näyttää ja miten haluan kehittyä, kenen kanssa ja mihin suuntaan.

Yhä useampi ammattilainen on kiinnostunut myös oman henkilöbrändinsä kehittymisestä. Totta on, että pitkä työsuhde huonomaineisessa tai hitaasti kehittyvässä yrityksessä antaa leiman myös yhtiön työntekijöihin. Vastaavasti rohkeasti tulevaisuuteen kurkottava, innostuva ja energinen yhtiö vahvistaa työntekijöidensä brändiä näissä asioissa.

Vaikka kaikki asiat olisivat yhtiössä muuten hyvin, voi vanhoihin kaavoihin kangistunut esimies olla syynä kehittyvän asiantuntijan tahtoon muualle. Nopeassa tahdissa muuttuva markkina, varsinkin markkinoinnin alueella, vaatii tietoista vanhasta poisoppimista. Uudet asiat eivät mahdu samaan päähän hyvien 90-luvun oppien kanssa.

Jos olet esimies ja tunnet piston sydämessäsi, toimi nopeasti ennen kuin avainhenkilösi lähtevät lomalle. Käy lounaalla, keskustele avoimesti, rakenna syksyksi mielenkiintoinen projekti tms.

Jos olet  avainpelaaja, sama ohje, keskustele avoimesti, haasta positiivisesti, rakenna ehdotus omasta polustasi, älä jää hautomaan lomalle, nauti mieluummin auringosta.

Olen ollut 27 vuotta esimiestehtävissä, rekrytoinut satoja ja satoja ammattilaisia, menettänyt tahtomattani monta hyvää asiantuntijaa ja tehnyt itse aikoinaan työnhaussa paljon virheitä.

Oma mottoni on:  työstä on nautittava, siihen on panostettava,  siinä on kehityttävä, siitä on osattava olla ylpeä. Jos joku edellä olevista tuntuu vieraalta, mieti miten voit muuttaa omaa toimintaasi tai paikkaasi toimia.

Chillaa kesällä, heitä tikkaa , anna ajatuksen lentää, palataan syksyllä!

 

Markku Kaijala
Toimitusjohtaja, Senior Partner, Pro-Source Oy
KTM

Kirjoittajalla on johdon suorahaun lisäksi pitkä  kokemus markkinoinnin, tutkimuksen  ja myynnin johto- ja asiantuntijatehtävissä.  Kaijala on aktiivisesti mukana myös henkilöstöpalvelualan ja johtamisen kehittämisessä. Pro-Source Oy on 2002 perustettu suomalainen johdon suorahaku- ja konsultointiyritys joka palvelee asiakkaitaan kolmella osa-alueella:  muutoksen johtaminen, osaamisen hankinta ja ICT-konsultointi.

***
Kirjoitus on osa suorahaun kumppaneitamme esittelevää blogi-sarjaa. Sarja jatkuu syksyllä.

Ajanhallinnan ihmiskoe: Yhteistyö ja olennaiseen keskittyminen tuovat tehokkuutta

Marianne Heikkilä blogi

Tavallinen arkipäivä on kiireinen ja täynnä kokouksia, tapaamisia, verkostoitumista ja johtamista. Elämä on yhtä aikataulua, ja odotankin aikataulutonta aikaa läheisten kanssa.

Illat vietän perheen tai harrastuksien parissa. Ellen sitten ole vapaaehtoishommissa, mitä sattuu aika usein.

Menen nukkumaan yöllä yhden maissa. Pidän kiinni siitä, että saisin vähintään viisi tuntia unta. Siitä olen oppinut olemaan tinkimättä.

 

Pitää myös osata sanoa ei

Joudun usein kieltäytymään lukuisista yhteistyöpyynnöistä ja -kutsuista. Yritän tällä tavalla tasapainottaa työn ja vapaa-ajan.

Ajankäytön hallitsemiseksi sovellan seuraavia vinkkejä:

  1. Määritä tavoitteet kirkkaasti
  2. Johtamisen kannalta yksi iso asia päivässä riittää
  3. Pidä kalenterissa etäpäiviä/ajatteluhetkiä
  4. Karsi kaikki epäolennaiset menot
  5. Tee vain asioita, joihin uskot
  6. Delegoi, delegoi, delegoi = luota, luota, luota
  7. Yhteistyö on myös vastuun jakamista
  8. Kaikkea ei tarvitse saada heti, löysää kunnianhimoa
  9. Ole armollisempi itsellesi ja muille

 

Tehokkuus syntyy olennaiseen keskittymisestä

Työn tehokkuus syntyy olennaiseen keskittymisestä, turhan karsimisesta, priorisoinnista, vanhasta luopumisesta sekä selkeistä tavoitteista.

En halua maksaa ihmisille työtunneista vaan lopputuloksesta. Etätyö ja joustavat työajat, hyvät työvälineet sekä rakentava työilmapiiri lisäävät tehokkuutta sekä innovatiivisuutta.

 

Työ ja yhteistyö opettavat

Kaikki hyvät asiat on saatu aikaiseksi porukalla työyhteisöissä, joissa olen saanut olla mukana. Olen oppinut kaiken osaamani ihmisten erilaisuudesta, jokaisen voimavarojen käyttöön ottamisesta sekä johtamisesta työni kautta.

Äskettäin sain ihanaa palautetta kun tein ”huoneisiin pistäytymistä”. Eräs työntekijä sanoi, että oli jo odottanut kauan tätä ”piipahdusta”. Arki ratkaisee, rinnalla kulkeminen, yhdessä tekeminen.

 

Marianne Heikkilä
Toiminnanjohtaja, Marttaliitto

***

Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

Ajanhallinnan ihmiskoe: Asiantuntijoita johdetaan tuottavasti antamalla valtaa ja vastuuta

Antti Koivula

Osallistuin Suomen Ekonomien työaikakokeiluun silkasta mielenkiinnosta. Mittausjakso oli poikkeuksellinen: ensimmäisellä viikolla oli pari vapaapäivää ja toinen viikko taas oli supertiukka.

Normipäivänä herään 6:45 ja pyrin nukkumaan jo 22:15. Yritän säilyttää päivissä tietyn rutiinin ja pyörittää tätä rutiinia mahdollisimman säännöllisesti, koska työaikani yhdeksän ja neljän välillä on todella tiukkaa vääntöä. Olen oppinut, että minun kannattaa pitää 16-17:30 töistä taukoa, sillä tuohon aikaan en jostain syystä saa juuri mitään aikaiseksi tai tekeminen on väkinäistä.

Olen huomannut, että kaikkein tärkeintä omaa aikaa on syöminen ja nukkuminen. Haluan myös löytää ajan liikunnalle päivittäin. Lisäksi pyrin pitämään huolen, että joka päivä jää aikaa perheelle.

Viikonloput pyrin pitämään täysin työstä irti, tosin välillä se jää haaveeksi. Viikonloppuihin kuuluvat oleellisesti ystäväni.

 

Palautumista on monenlaista

Olen entisenä urheilijana tottunut tekemään asioita täysillä. Nuorempani paloin melkein loppuun liiasta työnteosta pari kertaa. Nykyään kiinnitän työnteon ja levon väliseen tasapainoon paljon enemmän huomiota.

Koska olen koko päivän ihmisten ympäröimänä, minulle palautumista on jo se, että saan tehdä rauhassa töitä yksin.

Toinen tärkeä palautumiskeino on liikunta. Tosin ikääntymisen myötä fyysisen rasituksen sijaan korostuu enemmän rentoutuminen. Esimerkiksi jooga ja pitkät kävelylenkit toimivat minulle rentoutumiskeinoina.

 

Johtaja ei onnistu ilman toimivaa tiimiä

Työn tehokkuus syntyy delegoimisesta, keskittymisestän oleellisen, muiden motivoinnista sekä hyvän hengen rakentamisesta. Ison organisaation johtajalta ei juokseminen lopu kesken, jos kaiken yrittää tehdä itse. Siksi onkin saatava tiimi toimimaan.

Asiantuntijoita johdetaan tuottavasti antamalla valtaa ja vastuuta. Ne pitää olla valmis ottamaan vastaan.

Vinkkinä ajankäyttöön muille kaltaisessani johtajan roolissa toimiville, on olla lukematta sähköposteja illalla – uni tulee paremmin. Toinen itselläni hyvin toiminut tapa on aina matkustamisen jälkeen aloittaa seuraava työpäivä kuntosalilla.

Kolmas vinkkini on se, että kalenteria ei saa antaa muiden täytettäväksi. Sähköisten kalenterien suurin synti lienee, että kaikki tyhjät välit tuppaavat täyttymään.

Pitää siis varata selvästi aikaa myös itselleen ja omalle tekemiselle.

 

Antti Koivula
Työterveyslaitoksen pääjohtaja

***

Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.