Uudistumalla kohti parempaa tuottavuutta

Virpi Einola-Pekkinen

”Ei yritetä jääräpäisesti puolustaa maailmaa, jota ei enää ole (Mikko Kosonen).” ”Ei tehdä lainsäädäntöä Suomeen, jota ei enää ole (Kari Stadigh)”. Näihin kahteen virkkeeseen kiteytyy osa siitä yhteiskunnallisesta keskustelusta, jota meillä on käyty jo pitkään. Vanha ja uusi törmäävät joka sektorilla ja joka asiassa, rajummin kuin koskaan aikaisemmin.

Näemme joka päivä, miten maailma ympärillämme muuttuu yhä kiihtyvämpään tahtiin. Miksi oman itsensä muuttaminen on kuitenkin niin vaikeaa? Miksi totutut tavat toimia saavat niin helposti ylivallan? Siksi, että yritämme tulkita asioita aikaisemmin oppimamme kautta: näin sen kuuluu mennä, tältä sen pitää näyttää jne.Itsesuojeluvaistomme sanoo, että vanha on tuttua ja turvallista, uusi vierasta ja pelottavaa.

Heittäytymistä ja avoimuutta

Olin Huvila –teltassa Juhlaviikoilla kuuntelemassa Electroventure –nimistä kokoonpanoa. Nimensä mukaisesti esityksessä käytettiin perinteisten instrumenttien lisäksi huima määrä elektroniikkaa. Yhdistelmä vei musiikin moniulotteisella äänimaailmallaan aivan uusiin sfääreihin. Sellaisiin, joita ei voi tulkita minkään aikaisemmin kokemansa kautta. Tai jos yrittää, käy huonosti.

Sellaista musiikkia tulee kuunnella heittäytymällä kaikki aistit avoimena virran vietäväksi. Huikean meditatiivinen kokemus!

Sama heittäytyminen ja avoin mieli toimivat muutoksessa yleisemminkin. Sinun totuutesi ei välttämättä ole minun totuuteni. Se, mikä joskus aikanaan oli järkevä tapa toimia, ei todennäköisesti ole sitä enää. On korkea aika siirtyä yhden totuuden joko – tai – asetelmasta sekä – että – moodiin.

Virkamies 2.0

Hallinnon on muututtava maailman muuttumisen myötä. ”Kun lähdet tekemään uusia ratkaisuja sen havainnoinnin pohjalta, niin aivan varmasti menee paremmin maaliin, kuin jos istut koneen ääressä, etsit pari raporttia ja teet asiasta muistion”, totesi Helsingin kaupungin tuore muotoilujohtaja Anne Stenroos.

Myös hallinnon on jalkauduttava sinne, missä asiakkaat ovat. Virkamiesten on kuunneltava, aistittava ja asettauduttava uuteen rooliin. Virkamies 2.0 ei kohtele asiakasta hallintoalamaisena vaan tasavertaisena kumppanina.

Nykyinen hallitusohjelma sisältää monia uuden hallintokulttuurin rakentamiseen kannustavia linjauksia: ”Innovatiivisuus ja palvelualttius nostetaan uusiksi hyveiksi perinteisten rinnalle. Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Uudistetaan johtamista.”

Yhteistyötä verkossa ja verkostoissa

Valtionhallinnossa ollaan nyt kovaa vauhtia vapauttamassa meitä virkamiehiä käyttämään omaa järkeämme ja tekemään asioita fiksummin.

Hierarkkiseen statukseen perustuvista työryhmistä siirrytään kohti asioiden valmistelua avoimesti verkossa, verkostoissa sekä itseohjautuvissa tiimeissä. Yksin puurtamisen sankarikultista liikutaan kohti yhdessä tehtäviä kokeiluja, joihin kaikki asiasta kiinnostuneet voivat osallistua. Ylhäältä alas valuva johtaminen muuttuu pienin askelin uuden syntymisen mahdollistavaksi verkostojen johtamiseksi ja itsensä johtamisen taitoja korostavaksi toiminnaksi.

Muodollisuuden kulttuuri saa rinnalleen toimintatapoja, joissa korostuvat vapaus, luovuus ja uteliaisuus. Tiedon omistamisen valta-asetelmasta siirrytään hitaasti mutta varmasti kohti ”kaikki tieto kaikille” –asetelmaa.

Kustannusten, suoritteiden ja työajan mittaamisen rinnalle rakennamme mittareita, joilla arvioimme kokonaisuuksissa onnistumista ja lisäarvon synnyttämistä asiakkaille. Kyse on transformaatiosta, joka on välttämätön, jotta hallinto voi lunastaa olemassaolonsa oikeuden digitaalisessa maailmassa.

Onko veronmaksajilla syytä olla edellä kuvatusta kehityksestä huolissaan? Päinvastoin. Valtio haluaa olla moderni toimija, joka osana muuttuvaa yhteiskuntaa kantaa vastuunsa Suomen kilpailukyvystä ja tuottavuuden kasvusta.

Ainoastaan asiakasta kuunteleva ja jatkuvasti uudistuva valtionhallinto voi antaa oman panoksensa kipeästi tarpeellisiin tuottavuustalkoisiin.

Virpi Einola-Pekkinen
Kehittämispäällikkö
Valtiovarainministeriö
@VEinolaPekkinen

Ajanhallinnan ihmiskoe: Tehokkuuden pikaresepti koostuu ennakoinnista, kommunikoinnista ja riittävästä levosta

Piia Pasanen blogi

Herään joka päivä lasten kouluunmenon takia noin kello 7.30. Syömme aamiaisen yhdessä. Harrastan liikuntaa yleensä aamupäivällä. Se sopii päivärytmiini ja käynnistää päivän hyvin.

Jos minulla on työpäivä, vuoro alkaa Pasilassa kello 12.15 ja päättyy 22.15. Työpäiväni on suorien lähetysten takia tarkasti kellotettu.

 

Kahdenlaisia arkipäiviä

Minulla on kahdenlaisia arkipäiviä – työpäiviä ja vapaapäiviä. Teen joko 10-tuntisen työpäivän Ylen uutistoimituksessa tai olen kokonaan vapaalla.

Minulla on arkivapaiden ansiosta melko paljon omaa aikaa, joka on minulle todella tärkeää. Liikunta, ystävien tapaaminen ja asioiden hoitaminen rauhassa ruuhka-aikojen ulkopuolella ovat arkivapaiden plussia.

Vapaapäivinäkin seuraan toki uutisia, mutta muuten työasiat eivät juurikaan pyöri päässäni vapaalla. Välillä saattaa olla työpuheluja tai sähköposteja, jotka on vain hoidettava. Teen myös silloin tällöin Ylen ulkopuolisia juontokeikkoja ja niiden valmistelu tapahtuu vapaapäivinä.

 

Suu auki oikeassa paikassa

Nopeatempoisen uutistyön takia olen oppinut hahmottamaan miten paljon tai vähän asioita ehtii tietyssä ajassa. Pyrin olemaan tehokas ja ripeä. Rutiinit auttavat tässäkin.

Kommunikointi työkavereiden kanssa ja tiimityö lisäävät asioiden sujuvuutta. Suu pitää avata oikeassa paikassa ja kysyä, jos jokin on epäselvää. Työn tehokkuus syntyy ammattitaidosta, turhien ärsykkeiden poissulkemisesta ja olennaiseen keskittymisestä sekä päällekkäisen työn välttämisestä. Tehokas työskentely vaatii myös tarpeellisen määrä vapaa-aikaa ja lepoa.

 

Ennakointi auttaa

Koska työpäiväni ovat pitkiä, ennakointi arjen ja työn yhteensovittamisessa on tärkeää. Arkiaskareisiin ja paikkojen yleiseen järjestelyyn menee yllättävän paljon aikaa.

Ajastan pesukoneita ja teen ruokia valmiiksi aamulla tai myöhään illalla, jos on tarve. Jätän myös tietyt asiat suosiolla vapaapäiviksi.

Haluaisin oppia menemään nukkumaan aikaisemmin. Illat venyvät usein yli puolenyön. Olen jo vuosikausia tehnyt katteettomia uudenvuodenlupauksia aikaisemmasta nukkumaanmenosta – turhaan.

 

Piia Pasanen
Toimittaja, Yle

***

Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

Ajanhallinnan ihmiskoe: Kun päivistä ottaa turhat pois, ennättää enemmän

Jari Mentula blogi

Elämääni säätelee treenaaminen. Se on minulle ehdotonta ja siitä pidän kiinni, olin sitten kotona, työmatkalla tai lomalla.

Päivärytmini on melko hyvin hioutunut juuri minulle sopivaksi.

Ainoa toiveeni olisi, että vuorokaudessa olisi muutama tunti enemmän. Toisaalta, kun ottaa päivistä turhat tekemiset pois, niin sitä ehtii yllättävän paljon.

 

Työpäivä koostuu useasta pätkästä

Herään arkisin 6.30. Aamutoimina käyn koiriemme Kertun ja Ellin kanssa aamulenkillä. Sen jälkeen keitän rouvalle kahvit. Tämän jälkeen alkaa työpäivä.

Olen salilla yleensä puoli yhdeksän – yhdeksän aikaan, jossa vedän treenit ohjelman mukaan. Tämän jälkeen painun toimistoon, jossa teen hommia lounaaseen, kello 12:30 saakka.

Lounaan jälkeen lisää töitä, kunnes puoli neljän maissa Kian keula käännetään kohti Pirkkalaa ja Bullandiaa, jossa ruokailu ja ”tyttöjen” ulkoilu sekä pienet päiväunet.

Olen salilla jälleen kello 17.30, jossa iltapäivätreeni ja kahvia. Treenin jälkeen puoli kahdeksan maissa suuntaan taas kotiin, jossa yleensä teen vielä hetken töitä.

Loppuilta on varattu parisuhteelle. Iltaruoka on meillä yhdeksän jälkeen, jonka jälkeen rentoutumista television äärellä. Yritän päästä nukkumaan puoli kahdentoista maissa.

 

Mielekäs työ kuormittaa vähemmän

Ajankäytön seurantajakson aikana ei tullut oikeastaan ajankäyttööni liittyviä yllätyksiä. Se todisti sen, minkä jo tiesinkin – teen paljon töitä, mutta nautin siitä, joten se ei sinänsä ole haitaksi. Treenaaminen on osa työtäni.

Pyrin siihen, että myös työntekijäni voivat nauttia työstään. Jos työ on mielekästä, se kuormittaakin vähemmän. Meillä onkin työyhteisössä mahtava ilmapiiri.

 

Jari ”Bull” Mentula
Yrittäjä, valmentaja

***
Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

Lomalta paluu vanhaan vai uskallus uuteen?

Markku Kaijala

Kun kesällä makoilet laiturilla, heität tikkaa tai juot viileää valkoviiniä, saatat miettiä että sinun tulisi olla tehokas kesälläkin ja opetella jokin uusi tapa hallita aikaasi, työskennellä tehokkaammin tai johtaa paremmin.

Älä viitsi, ihan oikeasti. Nauti auringosta, lataa akkuja ja mieti missä voisit paremmin kehittyä ja käyttää teräviä ajatuksiasi jatkossa.

Anteeksi kaikille työnantajille, että kehotan ihmisiä etsimään aktiivisesti itselleen oikeata kehittymisympäristöä. Uskon sen kuitenkin olevan meidän kaikkien eduksi.

Jokaisen meistä on hyvä haastaa itseään aika ajoin ja oikein kunnolla miettiä kehitynkö nykyisessä työssän. Mitä olen oppinut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Mitä merkityksellistä olen saanut aikaiseksi ?

Meitä Suomalaisia pidetään hyvin turvallisuushakuisina, luotettavina, varovaisina ja onneksi myös melko mukavina. Nämä ovat hyviä ominaisuuksia kohtuudella käytettynä, mutta eivät välttämättä vie meitä vahvasti elämässä eteenpäin.

Työelämässä on Suomessakin tapahtunut muutos, joka vain kiihdyttää vauhtiaan. Sitä kutsutaan kilpailuksi parhaista osaajista.

Vaikka taantuma jatkaa kulkuaan ja työttömyys on korkealla, on meillä  myös kasvava pula kehittyvistä osaajista, jotka ennakoivat markkinoiden muutokset, ymmärtävät kuluttajakäyttäytymistä ja uskaltavat haastaa kansainvälisen kilpailun.

Headhunter kuulee paljon asioita, joista ei puhuta omalle esimiehelle, eikä aina edes parhaalle kollegalle. Hiljainen tieto ja sen ymmärtäminen on kasvava ja tärkeä ominaisuus yritykselle ja sen johdolle, jotta saa pidettyä parhaat osaajat ja rakennettua voittajatiimin.

Yhtiön on turha palkata tähtiä, jos ei onnistu pitämään heitä talossa, ja saa heitä jakamaan yhtiön arvoja, kehittymään toivottuun suuntaan, tukemaan kollegoitaan ja ennen kaikkea innostumaan joka päivä uudestaan. Tämä on kasvava haaste meille ”aikuisille” johtajille, jotka joutuvat päivittäin lunastamaan nuorempien ja monessa asiassa osaavampien asiantuntijoiden arvostuksen.

Liian yleinen syy hyvän asiantuntijan menettämiseen on hänen uskonsa hiipuminen oman esimiehen kykyyn johtaa yritystä kohti uusia voittoja.

 

Lomalla aikaa pohtia omaa tulevaisuutta

Loman aikana on aikaa ajatella, mihin olen aikani ja osaamiseni käyttänyt, miltä tulevaisuuteni näyttää ja miten haluan kehittyä, kenen kanssa ja mihin suuntaan.

Yhä useampi ammattilainen on kiinnostunut myös oman henkilöbrändinsä kehittymisestä. Totta on, että pitkä työsuhde huonomaineisessa tai hitaasti kehittyvässä yrityksessä antaa leiman myös yhtiön työntekijöihin. Vastaavasti rohkeasti tulevaisuuteen kurkottava, innostuva ja energinen yhtiö vahvistaa työntekijöidensä brändiä näissä asioissa.

Vaikka kaikki asiat olisivat yhtiössä muuten hyvin, voi vanhoihin kaavoihin kangistunut esimies olla syynä kehittyvän asiantuntijan tahtoon muualle. Nopeassa tahdissa muuttuva markkina, varsinkin markkinoinnin alueella, vaatii tietoista vanhasta poisoppimista. Uudet asiat eivät mahdu samaan päähän hyvien 90-luvun oppien kanssa.

Jos olet esimies ja tunnet piston sydämessäsi, toimi nopeasti ennen kuin avainhenkilösi lähtevät lomalle. Käy lounaalla, keskustele avoimesti, rakenna syksyksi mielenkiintoinen projekti tms.

Jos olet  avainpelaaja, sama ohje, keskustele avoimesti, haasta positiivisesti, rakenna ehdotus omasta polustasi, älä jää hautomaan lomalle, nauti mieluummin auringosta.

Olen ollut 27 vuotta esimiestehtävissä, rekrytoinut satoja ja satoja ammattilaisia, menettänyt tahtomattani monta hyvää asiantuntijaa ja tehnyt itse aikoinaan työnhaussa paljon virheitä.

Oma mottoni on:  työstä on nautittava, siihen on panostettava,  siinä on kehityttävä, siitä on osattava olla ylpeä. Jos joku edellä olevista tuntuu vieraalta, mieti miten voit muuttaa omaa toimintaasi tai paikkaasi toimia.

Chillaa kesällä, heitä tikkaa , anna ajatuksen lentää, palataan syksyllä!

 

Markku Kaijala
Toimitusjohtaja, Senior Partner, Pro-Source Oy
KTM

Kirjoittajalla on johdon suorahaun lisäksi pitkä  kokemus markkinoinnin, tutkimuksen  ja myynnin johto- ja asiantuntijatehtävissä.  Kaijala on aktiivisesti mukana myös henkilöstöpalvelualan ja johtamisen kehittämisessä. Pro-Source Oy on 2002 perustettu suomalainen johdon suorahaku- ja konsultointiyritys joka palvelee asiakkaitaan kolmella osa-alueella:  muutoksen johtaminen, osaamisen hankinta ja ICT-konsultointi.

***
Kirjoitus on osa suorahaun kumppaneitamme esittelevää blogi-sarjaa. Sarja jatkuu syksyllä.

Ajanhallinnan ihmiskoe: Yhteistyö ja olennaiseen keskittyminen tuovat tehokkuutta

Marianne Heikkilä blogi

Tavallinen arkipäivä on kiireinen ja täynnä kokouksia, tapaamisia, verkostoitumista ja johtamista. Elämä on yhtä aikataulua, ja odotankin aikataulutonta aikaa läheisten kanssa.

Illat vietän perheen tai harrastuksien parissa. Ellen sitten ole vapaaehtoishommissa, mitä sattuu aika usein.

Menen nukkumaan yöllä yhden maissa. Pidän kiinni siitä, että saisin vähintään viisi tuntia unta. Siitä olen oppinut olemaan tinkimättä.

 

Pitää myös osata sanoa ei

Joudun usein kieltäytymään lukuisista yhteistyöpyynnöistä ja -kutsuista. Yritän tällä tavalla tasapainottaa työn ja vapaa-ajan.

Ajankäytön hallitsemiseksi sovellan seuraavia vinkkejä:

  1. Määritä tavoitteet kirkkaasti
  2. Johtamisen kannalta yksi iso asia päivässä riittää
  3. Pidä kalenterissa etäpäiviä/ajatteluhetkiä
  4. Karsi kaikki epäolennaiset menot
  5. Tee vain asioita, joihin uskot
  6. Delegoi, delegoi, delegoi = luota, luota, luota
  7. Yhteistyö on myös vastuun jakamista
  8. Kaikkea ei tarvitse saada heti, löysää kunnianhimoa
  9. Ole armollisempi itsellesi ja muille

 

Tehokkuus syntyy olennaiseen keskittymisestä

Työn tehokkuus syntyy olennaiseen keskittymisestä, turhan karsimisesta, priorisoinnista, vanhasta luopumisesta sekä selkeistä tavoitteista.

En halua maksaa ihmisille työtunneista vaan lopputuloksesta. Etätyö ja joustavat työajat, hyvät työvälineet sekä rakentava työilmapiiri lisäävät tehokkuutta sekä innovatiivisuutta.

 

Työ ja yhteistyö opettavat

Kaikki hyvät asiat on saatu aikaiseksi porukalla työyhteisöissä, joissa olen saanut olla mukana. Olen oppinut kaiken osaamani ihmisten erilaisuudesta, jokaisen voimavarojen käyttöön ottamisesta sekä johtamisesta työni kautta.

Äskettäin sain ihanaa palautetta kun tein ”huoneisiin pistäytymistä”. Eräs työntekijä sanoi, että oli jo odottanut kauan tätä ”piipahdusta”. Arki ratkaisee, rinnalla kulkeminen, yhdessä tekeminen.

 

Marianne Heikkilä
Toiminnanjohtaja, Marttaliitto

***

Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

Ajanhallinnan ihmiskoe: Asiantuntijoita johdetaan tuottavasti antamalla valtaa ja vastuuta

Antti Koivula

Osallistuin Suomen Ekonomien työaikakokeiluun silkasta mielenkiinnosta. Mittausjakso oli poikkeuksellinen: ensimmäisellä viikolla oli pari vapaapäivää ja toinen viikko taas oli supertiukka.

Normipäivänä herään 6:45 ja pyrin nukkumaan jo 22:15. Yritän säilyttää päivissä tietyn rutiinin ja pyörittää tätä rutiinia mahdollisimman säännöllisesti, koska työaikani yhdeksän ja neljän välillä on todella tiukkaa vääntöä. Olen oppinut, että minun kannattaa pitää 16-17:30 töistä taukoa, sillä tuohon aikaan en jostain syystä saa juuri mitään aikaiseksi tai tekeminen on väkinäistä.

Olen huomannut, että kaikkein tärkeintä omaa aikaa on syöminen ja nukkuminen. Haluan myös löytää ajan liikunnalle päivittäin. Lisäksi pyrin pitämään huolen, että joka päivä jää aikaa perheelle.

Viikonloput pyrin pitämään täysin työstä irti, tosin välillä se jää haaveeksi. Viikonloppuihin kuuluvat oleellisesti ystäväni.

 

Palautumista on monenlaista

Olen entisenä urheilijana tottunut tekemään asioita täysillä. Nuorempani paloin melkein loppuun liiasta työnteosta pari kertaa. Nykyään kiinnitän työnteon ja levon väliseen tasapainoon paljon enemmän huomiota.

Koska olen koko päivän ihmisten ympäröimänä, minulle palautumista on jo se, että saan tehdä rauhassa töitä yksin.

Toinen tärkeä palautumiskeino on liikunta. Tosin ikääntymisen myötä fyysisen rasituksen sijaan korostuu enemmän rentoutuminen. Esimerkiksi jooga ja pitkät kävelylenkit toimivat minulle rentoutumiskeinoina.

 

Johtaja ei onnistu ilman toimivaa tiimiä

Työn tehokkuus syntyy delegoimisesta, keskittymisestän oleellisen, muiden motivoinnista sekä hyvän hengen rakentamisesta. Ison organisaation johtajalta ei juokseminen lopu kesken, jos kaiken yrittää tehdä itse. Siksi onkin saatava tiimi toimimaan.

Asiantuntijoita johdetaan tuottavasti antamalla valtaa ja vastuuta. Ne pitää olla valmis ottamaan vastaan.

Vinkkinä ajankäyttöön muille kaltaisessani johtajan roolissa toimiville, on olla lukematta sähköposteja illalla – uni tulee paremmin. Toinen itselläni hyvin toiminut tapa on aina matkustamisen jälkeen aloittaa seuraava työpäivä kuntosalilla.

Kolmas vinkkini on se, että kalenteria ei saa antaa muiden täytettäväksi. Sähköisten kalenterien suurin synti lienee, että kaikki tyhjät välit tuppaavat täyttymään.

Pitää siis varata selvästi aikaa myös itselleen ja omalle tekemiselle.

 

Antti Koivula
Työterveyslaitoksen pääjohtaja

***

Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

Ajanhallinnan ihmiskoe: Luottamus on työaikajoustojen perusta

Maria Saarikoski

Rytmini vaihtelee vuoroviikoin tyttärestäni johtuen. Silloin, kun hän asuu luonani, teen töitä säännöllisen työajan mukaiset 7,5 tuntia päivässä riippuen lapsen harrastusten ajankohdista.

Niillä viikoilla, kun tyttäreni ei asu luonani, rytmini on epäsäännöllisempi – teen enemmän töitä, käyn iltaisin kulttuuririennoissa ja liikun mahdollisimman paljon. Nukun tarvittaessa vähemmän, sillä haluan maksimoida vapaa-ajan elämykset. Itsenäinen elämäntapani mahdollistaa sen, että omaa aikaa voi olla aina silloin, kun lapseni ei tarvitse minua.

Teen mielelläni paljon töitä, mutta en ota stressiä työn ja vapaa-ajan selkeästä erottamisesta toisistaan. Ulkopuolelta annetut aikarajat, esimerkiksi eskarin sulkeutuminen, kuormittavat enemmän kuin pitkät työpäivät.

 

Turhat kokoukset vievät liikaa aikaa

Meillä on joustavat työaikajärjestelyt ja välillä käytän etätyömahdollisuutta esimerkiksi lapsen treenien aikana tai iltaisin. Joustot ovat mahdollisia luottamuksen ansiosta. Työajanseuranta on taas helppoa mobiilisti ajasta ja paikasta riippumatta.

Toisinaan esimieheni ihmettelee, miten jaksan olla niin aktiivinen ja hän kantaa huolta hyvinvoinnistani. En kaipaa rauhoittumista ainakaan vielä, ehkä sen aika tulee myöhemmin. Nyt minulle on tärkeää kokea mahdollisimman paljon vapaa-ajallani.

Turhat kokoukset vievät liikaa aikaa viikosta. Olen itse nopea tekemään päätöksiä ja joidenkin asioiden hidastempoinen eteneminen harmittaa.

Yritän olla töissä suunnitelmallinen ja moni asia on vain minun päässäni ja hyppysissäni. Onneksi toistaiseksi muistini toimii erittäin hyvin. Dokumentointiin voisin käyttää enemmän aikaa.

 

Tehokkuus syntyy selkeistä tavoitteista sekä vastuusta ja vapaudesta

Tehokkuus syntyy siitä, että tavoitteet ovat selvät koko organisaatiolle ja työntekijät saavat tarvittavan määrän vastuuta ja vapautta. Tehokkuutta lisäävät saavutetut tulokset, hyvä yhteishenki ja rakentava palaute.

Koen, että pystyn itse aktiivisesti omilla toimillani vaikuttamaan yhteishengen kehittymiseen, asioiden etenemiseen ja päätöksentekoon.

Työni on ajoittain erittäin konkreettista tekemistä, johon vaaditaan myös fyysistä suorittamista. Hyvä kunto auttaa siinä, että saan asiat hoidettua ajallaan.

Olen monissa asioissa erittäin kriittinen ja tarkka. On tärkeää, että tiedän, mitkä elokuvat tai teatteriesitykset juuri nyt pitäisi nähdä tai missä mikäkin paikka sijaitsee.

Haluan kokea itse mahdollisimman paljon. Kaikesta kriittisyydestäni huolimatta katson myös noloja teininyyhkyelokuvia ja osaan monien pop-biisien sanat ulkoa. Olin aikanaan iso Nylon Beat -fani.

 

Maria Saarikoski
Tuottaja, Kiasma

***

Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

Miksi kannattaa olla yhteydessä suorahakukonsulttiin?

Sirja Kulmala-Portman

Uravalmentajana saamani kokemuksen mukaan meistä moni haluaa kehittyä ja oppia uutta, vaihtaa välillä maisemaakin. Tyypillisin yhteydenottotilanne meillä on silloin kun ollaan uralla risteyskohdassa ja jokin uusi kiinnostaisi, joko puhtaasti omasta päätöksestä tai työnantajan päätöksestä. Tämä onkin yksi erittäin hyvä paikka olla yhteydessä suorahakukonsulttiin.

Me Suomen Ekonomeissa teemme tiiviimpää yhteistyötä useiden suorahakua- ja muita rekrytointeja tarjoavien yritysten kanssa. Kevään aikana heidän kanssaan käymissämme keskusteluissa esiin nousi useita uratilanteita, joissa yhteistyö suorahakukonsultin kanssa voisi olla hyödyllistä. Olen poiminut tähän muutamia havaintoja yhteistyöhön liittyen.

 

Kun menee hyvin

On erittäin suositeltavaa olla yhteydessä konsulttiin myös silloin, kun menee hyvin ja työpaikan vaihto ei ole akuutti. Useat konsultit toivovat, että heidät pidetään ajan tasalla esimerkiksi vuosittaisella kontaktoinnilla, jotta sopivan toimeksiannon tullessa heillä on jo mahdollisesti nimesi ja tilanteesi tiedossa. Prosessit ovat usein melko pitkiä, usein 4-6 kuukautta, joten kontaktointi vasta akuutissa työnhakuvaiheessa tuottaa hitaammin tuloksia.

 

Osaamisesi on jo tiedossa

Kun asiakkaalta tulee toimeksianto, konsultin on helpompi lähteä kontaktoimaan juuri heitä, joiden osaaminen ja tausta ovat etukäteen tiedossa. Tällöin päästään aloittamaan prosessi jo halutun profiilin mukaisten henkilöiden kanssa.

Osaamisen lisäksi rekrytoitumiseen vaikuttavat muutkin tekijät, kuten työskentelytyylisi ja mahdollinen sopivuutesi tiimiin jne. Myös nämä ovat konsultille arvokasta ennakkotietoa sinusta prosessin alussa.

 

Valmistaudu hyvin

Hyvää valmistautumista ei voi koskaan liikaa korostaa. Mitä paremmin tunnet vahvuutesi ja ydinosaamisesi, sitä paremmin pystyt ne viestimään ja valikoidut mukaan sinulle mahdollisesti mielenkiintoisiin prosesseihin. Osaamisesta kertominen on syytä olla hanskassa riippumatta siitä, kumpi osapuoli tai kuka tekee yhteydenoton.

 

LinkedIn -profiili kuntoon ja some-kanavat haltuun

LinkedIn on yksi tärkeimpiä konsulttien työkaluja, joten huolehdithan, että profiilisi on huolellisesti laadittu ja linjassa muiden dokumenttiesi kanssa. Tehtävästä riippuen, myös muuta some –aktiivisuuttasi ja esiintymistäsi eri kanavissa saatetaan katsoa. Tätä on kysytty myös hiljan asiakkaani työhaastattelussa.

Suorahakukonsultit ovat yksi kanava laajassa (piilo)työpaikka markkinassa. Kannattaa tutustua ja valita itselle parhaiten sopivat toimijat. Alkuun pääset tutustumalla suorahaun kumppaneihimme.

 

Sirja Kulmala-Portman
Uravalmentaja, KTM, Ratkaisukeskeinen valmentaja
Suomen Ekonomit

***

Kirjoitus aloitti Suorahaun kumppaneitamme esittelevän blogi-sarjan. Sarja jatkuu kesällä ja syksyllä.

Viisi väärinymmärrystä peleistä ja pelaamisesta

Tony Manninen blogi

Peliammattilaisen urani aikana olen saanut kunnian käydä tuhansia keskusteluja peleistä ja pelaamisesta. Keskustelujen myötä olen oppinut, että ihmisillä on hyvin erilaisia käsityksiä ja ennakkoasenteita aiheesta.

Seuraavassa viisi väärinymmärrystä, joita haluan pelaajana kommentoida.

1. ”Pelit ovat nykyajan ohimenevä ilmiö.”

Pelit ovat itseasiassa yhtä vanha ilmiö kuin ihmiskunta. Ihminen on leikkinyt ja pelannut jo siitä lähtien kun meillä on ollut sosiaalisia yhteisöjä. Pelaaminen on ollut tapa harjoittaa yhteisölle tärkeitä rituaaleja. Peli on ollut rauhanomaisempi keino mittelöidä valta-asemista. Onpa peli ollut jopa nälänhätää karkoittava keino muinaisessa Lyydiassa.

Peli on leikin rakenteellisempi muoto ja pelin sielu elää ihmisessä. Peli tulee elämään niin kauan kuin ihminenkin.

2. ”Pelaaminen on pelkkää ajanvietettä.”

Nykyajan digitaaliset pelit nähdään helposti turhana ajanhaaskauksena. Toki on olemassa lukuisa joukko hömppäpelejä, joiden tehtävänä on tarjota rentouttava hetki harmittoman ajanvietteen parissa. Mutta näiden rinnalla on lukematon määrä pelejä ja pelaamisen muotoja, joista on selkeää hyötyä pelaajalleen.

Voisikin väittää, että jokainen peli on oppimispeli, sillä kokemuksellisesti pelaaminen opettaa aina jotakin. Peli – niin kuin elämä yleensä – on täynnä merkityksellisiä valintoja ja jatkuvaa itsensä haastamista. Elämän peli on sarja hyppyjä tuntemattomaan. Pelien maailmassa noita hyppyjä voi harjoitella turvallisemmin ja hallitummin.

3. ”Pelaaminen on häikäilemätöntä ja kasvotonta oman edun tavoittelua.”

Pelaaja mielletään usein manipuloivaksi ja itsekkääksi ihmistyypiksi, jonka ainoa tavoite on hyötyä toisia kunnioittamatta. Pelaaminen itsessään ei ole sen kummemmin paha kuin hyväkään tapa toimia. Ihminen määrittää itse teoillaan oman pelaamisensa eettisyyden. Pelin henkeen ei kuulu epärehellisyys.

Pelaaminen ei ole pelkkää naamion taakse piiloutumista, vaikka pienestä suojakuoresta on meille monille joskus suurta apua. Pelaaminen ei tarkoita sitä, että unohdetaan inhimillisyys ja toisen kunnioitus. Päinvastoin, pelaaminen on sitä mitä ihminen sisimmässään tekee ja kaipaa. Peli on väline ja ihminen itse valitsee kuinka tuota välinettä käyttää.

4. ”Häviö on häpeä ja tärkeintä on vastustajan täydellinen murskaaminen.”

Voitonjanoista ja kilpailuvietin ohjaamaa pelaajaluonnetta löytyy useimmista meistä, mutta ”voitto vastaan häviö” ei suinkaan ole ainoa pelaamisen muoto. Iso osa ihmisistä nauttii huomattavasti enemmän pelitilanteista, joissa ei ole välitöntä kilpailuasetelmaa. Toki jokaiseen peliin kuuluu konflikti ja siihen liittyvä riski. Pelaajan sisäisenä motiivina on tuon konfliktin ratkaiseminen.

Pelit ovat yhteiskuntamme harvoja osa-alueita missä epäonnistuminen on sallittua – ja jopa odotettua. Pelissä kuuluukin hävitä, sillä sellainen peli jossa aina voittaa ei pitkään kiinnosta. Game Over on olennainen osa pelikokemusta. Häviön mahdollisuuden rakentama jännite saa adrenaliinit virtaamaan ja tokihan ansaittu voitto maistuu huomattavasti makoisammalta. Eikä se ole keneltäkään pois.

5. ”En ole koskaan pelannut, eivätkä pelit kiinnosta minua.”

Väärin. Jokainen meistä on pelannut. Jokainen meistä pelaa päivittäin. Eri asia on se, mitä pelejä pelaamme. En itsekään jaksaisi kiinnostua peleistä, mikäli ainoat tarjolla olevat pelityypit olisivat jääkiekko ja jalkapallo.

Onneksi on muitakin pelejä. Joku pelaa pasianssia ja toinen pelaa intohimoisesti palapeliä. Seurapelit ja joukkuelajit vievät useita meistä mukanaan. Joku keskittää kaiken vapaa-aikansa esteratsastukseen. On digitaalisia pelejä ja on elämässä pelattavia pelejä. Bisnesmaailmassa pelaamme luvuilla ja euroilla päivittäin. Jopa parisuhde on pitkälle vietyä kimppapeliä, jossa toivon mukaan kumpikin voittaa. Peliä on kaikkialla. Elämä on peliä ja peli kiinteä osa elämää.

 

Tony Manninen
Toimitusjohtaja, LudoCraft Oy

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Oulun Ekonomien blogissa.

Aikani on nyt

SEFEn uravalmentaja Taija Kääriäinen

Sanotaan, että meillä löytyy aina aikaa niille asioille, jotka koemme tärkeimmiksi. Meille ekonomeille työ on merkityksellistä ja haluamme menestyä siinä, kukin omalla tavallamme.

Työmäärämme voi olla monista syistä liiallinen. Kuormittavuus liittyy kuitenkin vahvasti myös kokemukseemme kiireen tunnusta. Mielemme saattaa pyörittää kaikkia tekemättömiä töitä jatkuvalla toistolla, koemme riittämättömyyden tunnetta, huonoa omaa tuntoa, painetta ja ahdistusta.

Mielemme ei voi rauhoittua, jos akuutit toimintaa vaativat tehtävät ovat vielä tekemättä. Mutta mitä ne oikeasti ovat? Kenen vaatimuksia ne ovat? Mikä aiheuttaa todellisen katastrofin?

 

Tiedätkö mihin aikasi käytät?

Aikani-sovellus tekee näkyväksi sitä, mihin aikamme käytämme. Kun tiedostat päiviesi rakenteen ja aikasyöpöt, käy itsesi kanssa kehityskeskustelu. Jos jatkan näin, missä olen viiden vuoden päästä?

Jos vastaus hirvittää, kannattaa hetkeksi pysähtyä. Mihin voin itse vaikuttaa juuri nyt? Mihin on tärkeä keskittyä?

PRIORISOI tärkeät ja akuutit, tärkeät ja odottavat, ei-tärkeät tehtävät.

Tietotyössä voi kokeilla vaikkapa seuraavia yksinkertaisia ajanhallintatekniikoita.

Ota aika. Ota aikaa:

  • Keskity 25 min tauko 5 min: Jaa työsi osiin. Päätä, että keskityt vaikkapa raportin kirjoittamiseen 25 minuutin ajan, sitten pidät 5 minuutin tauon. Laita ajastin hälyttämään. Lue lisää
  • 15 min päätöksenteolle: Saatamme kuormittaa mieltämme vellomalla samassa asiassa. Päätä, että vartissa teet ratkaisun tai valinnan.
  • Puskurihetket: Mitä tapahtuisi, jos lisäät 15 min jokaiseen kalenteriaikaasi/päivän tapahtumaasi lisää?
  • Tee tunnin kokouksista 45 minuutin kokouksia.
  • 2 minuutin sääntö: Sen, minkä pystyt tekemään alle kahdessa minuutissa, tee se heti.

Lisää vinkkejä

 

Vähennä kiireen tuntua mielenhallintataidoilla

Aivomme on lihas siinä missä hauiksemmekin ja voimme harjoittaa sitä.

Mieli yrittää ratkoa asioita silloinkin, kun emme oikeasti pysty niihin vaikuttamaan. Nukkumaan mennessä, palaveriin kävellessä, autolla ajaessa…

Sitten on asioita, joihin meillä ei ole missään vaiheessa vaikuttamisen mahdollisuuksia. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, että lievennämme asioiden aiheuttamaa tunnekuormaa opettelemalla uusia selviytymisstrategioita mielenhallintataidoilla.

Opettele suuntaamaan mielen huomio energisoiviin asioihin:

  • Kuvittele aamu kun kaikki työt kasaantuvat päälle. Sitten kuvittele aamu, kun edessä on vain virkistävää vapaa-aikaa. Onko tuntemus erilainen? Suuntaa mielen huomio tarkoituksellisesti hyvään tuntemukseen.
  • Kun mietit jotakin tyypillisistä työpäivistäsi viikon sisältä, mitä sait jo päivän aikana aikaan?
  • Entä mitä sait aikaan ennen nukkumaan menoa? Illalla palauta mieleesi kolme asiaa, jotka menivät hyvin ja miten hyvältä se tuntui.

Kiire ja jännitys on fysiologista ja tuntuu yleensä oireina ja jännityksinä yläkehossa. Fysiologiaan voi vaikuttaa opettamalla kehoa ja mieltä rauhoittumaan lyhyissäkin hetkissä Mindfulness-tekniikalla. Säännöllinen harjoittelu tekee tästäkin taidosta aina vain helpomman.

Miltä tuntuisi kävellä palaveriin ilman kiireen tuntua? Keskittyen jalkojen liikkeeseen ja hengitykseen. Millainen on rennon valpas liike?

Antti-Juhani Wihuri on kirjoittanut ”Mindfulness työssä” –kirjan, joka avaa Mindfulnessia hyvin käytännönläheisesti ja hyvin harjoittein. Voit myös katsoa Ekonomien webinaarikirjastosta Mindfulness-webinaarin (jäsenpalvelussa, vaatii kirjautumisen).

Rennon valppaita hetkiä!

 

Taija Keskinen
Uravalmentaja, Suomen Ekonomit
Mindfulness Coach & NLP

***

Voit Ladata Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksen sovelluskaupoista. Se on ladattavissa Android ja IOS -käyttöjärjestelmillä oleviin mobiililaitteisiin sovelluskaupoista Google play ja App Store.