Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2012

Suklaata, mansikoita, poppareita ja uudistunut ekonomit.fi tarjoillaan huomisesta alkaen!

Mitä saat? Juuri nyt ja missä tilanteessa olet?

Huomenna julkaistava täysin uudistunut ekonomit.fi –verkkopalvelu palvelee ekonomeja ja kylterejä uran kaikissa käänteissä. Myös verkossa sefeläisiä palvelee tuttu kasvo, SEFEn puuhamies Severi.

SEFE palvelee jäseniään myös sähköisesti olipa kyse uudesta verkkopalvelusta, kestosuosikki Palkkatutkasta, Ekonomien työpaikkafoorumi Ekonomipörssistä tai vuoden alussa käyttöön otetusta puhelinajan varauskalenterista.

SEFEn jäsenten mielestä  verkkosivut ovat paras kanava heille hyödyntää liiton asiantuntijapalveluja ja saada tietoa. Tämä selvisi SEFEn tuoreesta järjestötutkimuksesta.

 

Mansikat ekonomit.fi

Mansikat ekonomit.fi

Nauti tiedosta suklaakonvehtien, mansikoiden ja popcornien kera!

Sefe.fi-palvelussa tietoa helposti nautittavassa muodossa. Myös SEFEn laaja tutkimustieto on entistä houkuttelevammin esillä.

Verkkopalvelussa on tuotu avoimesti SEFEn työelämän osaaminen esille: juristien, edunvalvonnan asiamiesten, työttömyysturva-asiamiehen, opiskelija-asiamiesten, uravalmentajien, ammatillisen kehittymisen ja osaamisen kehittämisen ja muut SEFEn asiantuntijat ovat olleet vahvasti mukana tuottamassa SEFEn jäsenistöä palvelevaa sisältöä.

SEFE tekee työtä paremman työelämän puolesta. Tätä tärkeää työtä on tehty näkyvämmäksi verkossakin. SEFEn tavoitteiden lisäksi palvelusta löytyvät ekonomeille keskeisimpien alojen työehtosopimus tai koonti miten työsuhteenehdot sovitaan kun TES:iä ei ole.

 

Suklaat ekonomit.fi

Suklaat ekonomit.fi

Avoin, rohkea, vastuullinen ja onnellinen!

Uudistuksen tavoitteita ovat: jäsenten parempi palveleminen, SEFEn asiantuntijoiden osaamisen saaminen paremmin jäsenten hyödynnettäväksi, SEFEn vaikuttavuuden lisääminen ja yhteiskuntavastuu sekä jäsenhankinnan ja -pidon vahvistaminen. Sefe.fi:n tavoite on myös olla helposti lähestyttävä, ajantasainen ja mieleen jäävä.

Ja tietysti ekonomit.fi noudattaa SEFEn viime viikonloppuna hyväksytyssä strategiassa vahvistettuja uusia arvoja: avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja onnellisuus.

Kerro miten olemme onnistuneet näissä tavoitteissa ja osallistu maanantaina alkavaan Hot or Not -kampanjaan.

Ja muistathan huomenna kurkistaa onko www.ekonomit.fi hot!

 

Marianne Falck-Hvilstafeldt

Verkkotiedottaja, SEFE

ekonomit.fi - Hot or Not?

ekonomit.fi – Hot or Not?

Miltä maailma näyttääkään rekrytointikonsultin pöydän takaa…

Uravalmentaja Sirja Kulmala

No kyllä mä muuten pärjäisin, mut kun ne konsultit ei ymmärrä…”

Uravalmentajan näkökulmasta aika tutun kuuloinen lause kun puhutaan työnhausta asiakkaan kanssa. Suorahaku- ja rekrytointikonsultteihin liittyy paljon uskomuksia ja ne herättävät monenlaisia tunteita meissä.

Yhä enenevässä määrin työpaikat kuitenkin täytetään konsulttifirmoja apuna käyttäen, joko julkisella hakuilmoituksella, hybridihaulla tai puhtaasti suorahaulla eli niin sanotulla headhunttauksella. Tämän vuoksi olemme myös SEFEn urapalveluissa tiivistäneet yhteydenpitoa alan toimijoihin, jotta pystyisimme palvelemaan jäseniämme työnhaun kiemuroissa parhaalla mahdollisella tavalla ja uusimman tiedon valossa.

”Lähetän CV:ni suorahakukonsultille ja hän etsii minulle työpaikan.”

Valitettavasti homma ei useinkaan toimi niin. Työnhaku on työtä ja tämä pätee myös suorahakukonsulttien kanssa toimittaessa. Toki meissä ekonomeissakin on aina niitä, jotka kirjaimellisesti soitetaan töihin ilman mitään omaa aktiviteettia, mutta soittoa voi joutua odottelemaan tovin. Kannattaa siis itse toimia ja olla aktiivinen jos uusi paikka kiinnostaa.

Sitä miten suorahakukonsulttia kannattaa lähestyä ja miten yhteydenottoon valmistautua – pyrimme sparraamaan urapalveluissa henkilökohtaisesti.  Kahteen tärkeään kysymykseen on jokaisen pystyttävä vastaamaan riippumatta työnhaun kanavasta tai keinoista – mitä osaan ja mitä haluan tehdä. Oman osaamisen tunnistaminen ja siitä kertominen niin työnhaundokumenteissa kuin verbaalisessakin kommunikoinnissa on kaikkein oleellisinta.

Uravalmennuksessa on mahdollista käydä läpi omaa osaamistaan, analysoida sitä vastuiden, saavutusten ja kehittymisenkin näkökulmasta valmentajan kanssa. Samoin se, mitä haluaa tehdä seuraavaksi työelämässä, on  syytä osata sanoittaa ainakin suuntaa antavasti. Kukaan ei ole ajatustenlukija, ei edes konsulttiJ.

 

Selkeästi kerrottu työhistoria ja odotukset helpottavat etenemistä suorahaussa

”Haluan tehdä seuraavaksi jotain ihan muuta.”

Kuulostaa tutulta. Valitettavasti yksikään suorahakukonsultti, jonka olemme lähiaikoina tavanneet, ei ole saanut asiakkaaltaan toimeksiantona etsiä tehtävään henkilöä, joka ”on tehnyt jotain aivan muuta aiemmin”. Toki tulevassa tehtävässä saa ja pitääkin olla haasteita, mutta totaalinen muutos on harvoin mahdollinen, jos puhutaan työllistymisestä toisen palvelukseen. Konsultin palkan maksaa asiakas ja hän pyrkii etsimään tehtävään asiakkaan tarkkaan määrittämien kriteerien mukaisen henkilön.

Mitä selkeämmin hakija on osannut kertoa työhistoriastaan ja vastuistaan sekä tulevista odotuksistaan, sitä helpommin hän pääsee etenemään asiassa konsultin kanssa oikeaan suuntaan, kunhan sopiva tehtävä avautuu. Usein haetaan juuri vastaavaa kokemusta omaavaa henkilöä, joka näin pystyy melko nopeasti ottamaan tehtävän haltuun. Mikäli kokemusta toimialasta ei ole, pitää tällöin olla erittäin vahvaa substanssiosaamista tehtävän sisällön suhteen jotta asiakas, huom! ei siis konsultti, näkee sinussa potentiaalisen työntekijän.

 

Sparraa työnhakustrategiaasi SEFEn uravalmentajien kanssa

Me SEFEn urapalveluissa haluamme tarjota mahdollisimman uutta tietoa suorahausta ja konsulttien kanssa toimimisesta, jotta jäsenet käyttäisivät työnhakuun laittamansa ajan tehokkaasti.  Olemme avaamassa oman suorahausta kertovan osion joulukuun alussa tällä viikolla julkaistavaan SEFEn uuteen verkkopalveluun. Suorahakusivuilla muutamat alan toimijat esittelevät toimintaansa ja kertovat miten heidät parhaiten tavoittaa.

Hyvä valmistautuminen suorahakukonsulttia lähestyttäessä parantaa huomattavasti mahdollisuuksia päästä jatkokeskusteluihin hakijalle oikean tyyppisten tehtävien suhteen sekä säästää molempien aikaa. Sparraa siis työnhakustrategiasi kuntoon SEFEn uravalmentajien kanssa ennen kuin tarut luuriin. ura@ekonomit.fi tai varaa puhelinaika.

 

Sirja Kulmala
Asiantuntija, urapalvelut

Är arbetslivet jämställt?

Ann-Louise Laaksonen

Om vi gör en jämförelse med de övriga europeiska länderna klarar sig Finland relativt bra men det finns hel del kvar att göra.

 

Löner

Ett område där arbetslivet inte är jämställt är lönerna, speciellt inom den privata sektorn, där inga stora framsteg har skett under de 15 senaste åren. Fortfarande är den oförklarliga löneskillnaden mellan kvinnliga och manliga ekonomer cirka 11 procent.

Alla företag med minst 30 anställda skall enligt jämställdhetslagen årligen uppgöra en jämställdhetsplan.  Förutom en löneundersökning ska också en utredning om fördelningen av olika arbetsuppgifter ingå i jämställdhetsplanen.  Tyvärr uppgör inte alla företag en jämställdhetsplan och även om man kanske uppgör den så finns ingen uppföljning.

En orsak till löneskillnaderna bland ekonomer är att männen i genomsnitt begär cirka 500 euro högre lön redan i början av karriären och ju högre upp i organisationen de kommer desto mer ökar löneskillnaden.  Därför ska speciellt unga nyutexaminerade kvinnliga ekonomer uppmanas att kolla upp lönenivån före arbetsintervjun och uppmuntras at inte undervärdera sig själva.

Löneklyftan mellan ekonomer är 11 procent

Löneklyftan mellan ekonomer är 11 procent.

Men det finns även andra orsaker som bidrar till löneskillnaden.  En orsak som framkommit i en specialstudie gjord i Sverige av Konjunkturinstitutet 2012 är att då en kvinna förhandlar om högre lön eller andra förmåner, upplevs det som mer negativt jämfört med en man med motsvarande kvalifikationer.

En annan orsak till löneskillnaderna är valet av bransch och det faktum att föräldraledigheten till stor del används av mammor.

Summa summarum, för att uppnå lika lön för lika arbete behövs ännu mycket arbete och god vilja av alla parter.

 

Kvinnor i det ekonomiska beslutsfattandet

En jämställdhetsfråga som diskuterats mycket de senaste åren är andelen kvinnor i börsbolagens styrelser och om Finland borde gå inför kvoter. Under de senaste 10 åren har kvinnornas andel tredubblats, men fortfarande är andelen bara cirka 22 procent i Finland.

Europeiska Komissionen har givit ut en intressant och läsvärd rapport: Women in economic decision-making in the EU – A Europe 2020 initiative.  Enligt rapporten har flera kvinnor i bolagsstyrelser bland annat en positiv inverkan på företagens resultat, beslut och bolagsstyrning.  Rapporten ger också en hel del fakta och diagram om nuläget, exempel på vad som har gjorts för att förbättra situationen i olika EU-länder och en sammanfattning.

EU-kommissionen har förra veckan lagt fram ett lagstiftningsförslag om att 40 procent av alla poster som icke verkställande styrelseledamöter ska vikas för det underrepresenterade könet i börsnoterade företag. Målet på minst 40 procent borde vara uppfyllt till år 2020. Lagförslaget gäller börsnoterade bolag som har minst 250 anställda och har en omsättning över 50 miljoner euro. Enligt förslaget måste man vid rekrytering till styrelseposter jämföra alla sökandes meriter med hjälp av tydliga och könsneutrala kriterier.

Enligt Centralhandelskammaren är EU-kommissionens förslag onödigt i Finland.  Centralhandelkammaren har i slutet av oktober också gett ut en intressant rapport Lasikatto säröilee – Itsesääntely päihittää kiintiöt. Centralhandelkammarens nya mentorprogram där erfarna ledare sparrar kvinnliga chefer är en förbättring i rätt riktning. Men frågan är om vi uppnår målet utan kvoter?

 

Förhöjt uppsägningsskydd efter familjeledighet

För tillfället görs stora omorganiseringar i många företag och en arbetstagare som återgår till arbetet efter familjeledighet står ofta inför den situationen att den gamla arbetsuppgiften har delats upp eller försvunnit. Den gällande lagstiftningen i Finland erbjuder inte ett tillräckligt uppsägningsskydd till arbetstagare som återgår till arbetet efter familjeledighet. Därför behövs ett bättre uppsägningsskydd.

Genom att tidsmässigt utvidga den så kallade presumtionsregeln, dvs. efterskyddet efter familjeledighet, tillförsäkras arbetstagare som återgår till arbetet efter familjeledighet ett så kallat förhöjt uppsägningsskydd för en period som motsvarar ledigheten, dock högst 6 månader. Uppsägningsskyddet skulle ge arbetstagaren en bättre chans att hitta ett nytt jobb som motsvarar deras utbildning och kompetens inom den nya organisationen.

 

Ann-Louise Laaksonen
Medlem i SEFEs styrelse

Mistä löytäisin kollegan…?

Kuntasektorilla työskentelevä ekonomi on harvinainen ilmestys. Kaikista kuntatyöntekijöistä meitä on alle 0,2 prosenttia. Kun kauppatieteilijöiden määrä Suomessa lasketaan kymmenissä tuhansissa, väistämättä miettii, miksi kuntasektorilla työskentelee vain joitakin satoja kauppatieteiden maistereita muissa kuin opetustehtävissä.

Kuntatyössä on monia myönteisiä puolia. Työehtosopimus on kattava ja tarjoaa kilpailukykyiset ehdot. Kunnallisella sektorilla saa tehdä monipuolista työtä, jonka kautta voi vaikuttaa kuntalaisten eli meidän kaikkien palveluihin ja hyvinvointiin. Sukupuolten välisiä perusteettomia palkkaeroja ei juuri ole.

Ekonomiopiskelijoiden keskuudessa kunta-alaa ei kuitenkaan aina nähdä houkuttelevana mahdollisuutena. Osin taustalla on tosiasioita, osin kyse on puutteellisesta tiedosta. Yleisimmät ennakkokäsitykset kuntasektorista ovat johtamisen ongelmat ja huono palkkataso. Poliittisen ja ammattijohtamisen yhteensovittaminen sekä päätöksentekojärjestelmän omaksuminen ovat asioita, joita koulussa ei opi.

Elämä opettaa. Päätöksenteon hitaus, arvaamattomuus ja lyhytjänteisyys ovat riskejä, jotka saattavat realisoitua. Johtamisen ongelmat eivät tosin taida olla aivan tuntemattomia muillakaan sektoreilla. Palkat ovat nykyisin yhä enemmän neuvoteltavissa myös kuntasektorilla.

 

Kunnissa tarvitaan muutoksen läpiviejiä

Etenemismahdollisuuksiin panostamalla kuntatyönantaja voisi luoda itselleen kilpailuedun. Jos haluaa edetä haastavampiin tehtäviin, usein on pakko vaihtaa organisaatiota, niin yksityisellä kuin kuntasektorillakin.

Mielenkiintoista on nähdä, vaikuttaako kuntauudistushanke positiivisesti työnantajasuosioon. Tekijöitä, muutoksen läpiviejiä kun tarvitaan. Eläköityminen koskettaa myös asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevien joukkoa. Palvelujen tuotteistamisen ja kustannuslaskennan tarpeet sekä tehokkuuden kasvattamisen välttämättömyys vaativat toimenpiteitä, joissa ekonomiosaamisella on käyttöä.

Itse olen tyytyväinen menneisiin kymmeneen vuoteen kuntasektorin palveluksessa. Tosin ensimmäiset vuodet pienen terveyskeskuskuntayhtymän palveluksessa eivät avanneet näkyä siitä, mitä mielenkiintoista voisi olla tulossa. Kaikista ikävistäkin kokemuksista huolimatta voin suositella kuntasektoria työnantajana.

Ekonomikollegojeni kannattaa kuitenkin pitää varansa, etteivät tradenomit ja hallintotieteilijät vie parhaita työpaikkoja päältä!

 

Sami Sipilä
Talousjohtaja
SEFEn hallituksen jäsen

 

Talousjohtaja Sami Sipilä työskentelee 4000 työkaverinsa tavoin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Lahdessa. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon talousjohdon tehtävissä hän on toiminut myös Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri ja kauppatieteiden maisteri. Vapaa-aikanaan hänet löytää lenkkipolulta, hiihtoladulta tai kesämökiltä ja nykyisin myös leikkipuistosta.

Myllerrysten keskellä?

Organisaatiouudistus, fuusio, yt-neuvottelut, uusi toimitusjohtaja…. Olemme lähes kaikki muutosten myllerrysten keskellä ja mietimme, miten tämä vaikuttaa minun tulevaisuuteeni.

No, se riippuu, miten itse koen muutoksen. Joku viisaampi on joskus tokaissut:” Kun muutoksen tuulet puhaltavat, toiset kaivavat poteroita, toiset taas levittävät siipensä!”  Niinhän se on; muutos tarjoaa mahdollisuuden niille, jotka sitä ovat toivoneet tai jotka elämän katkoskohdassa joutuvat miettimään: ” Olisiko aika tehdä jotain ihan muuta?”

Jos mielii askeltamaan uuteen suuntaan, pitäisi kuitenkin tuntea omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Kaikista ei ole esimerkiksi yrittäjiksi, vaikka se yrittäjän vapaus houkutteleekin. Yrittäjyys kun vaatii tiettyjä ominaisuuksia. Jos niitä on, rohkaistu toteuttaa unelmasi, ettei kiikkustuolissa tarvitse harmitella, ettei edes yrittänyt!

 

Aktiivisuus ja valmius kehittyä auttavat myrskyjen yli

Joku toinen viisas taas on neuvonut: ”Organisaatiomuutoksessa tarraudu omaan osaamiseesi, jotta saat pitää sen tuolin, joka sinulle kuuluukin!” Sekin on tärkeä neuvo. Pitää uskaltaa tuoda esiin niitä vahvuuksia, joita asiantuntijana Sinulla on. Jos pidät siitä, mitä teet, ei ole itseisarvo hypätä johonkin muuhun.

Valitettavasti oikeudenmukaisuus kuitenkaan ei aina tapahdu organisaatiomuutoksissa ja parasta ei aina valita. Jos näin käy, kannattaa ehkä katsoa tulevaisuutta avoimin mielin. Lojaalisuus yhtiötä kohtaan, joka ei ole lojaali Sinulle on kovin yksipuolista.

Ekonomin koulutustausta onneksi antaa meille hyvän pohjan kehittää itseämme ja lisätä markkina-arvoamme. Oma aktiivisuus ja valmius itsensä kehittämiseen auttavat meitä selviytymään näistä myrskyisistä ajoista.

Voimaa ja neuvoja saa myös omasta ekonomiyhteisöstä – pidä se mielessäsi, älä jää yksin tuskailemaan!

Jane Moilanen
Toimitusjohtaja House of Branding
SEFEn hallituksen jäsen

Hyvä työntekijä on itsekäs ja laiska

Aamu-uutisten haastattelussa paremman toimistotyön lähettiläs ja ”ReDesign 925 Work”-hankkeen toinen vetäjä Saku Tuominen kertoi, että hänelle naureskellaan, kun hän ehdottaa supervoimien keksimistä jokaiselle johtoryhmän jäsenelle. Varovainen kiinnostus herää, kun hän kertoo, ettei ole itse sitä keksinyt, vaan se on käytössä Applen johtoryhmässä.

Me TIEDÄMME, että valtaosa ekonomin työstä on ajatustyötä, joka olisi parempi tehdä muulla tavalla kuin aikaan, paikkaan tai tuotannolliseen työhön soveltuvaan johtamistapaan sidottuna. Silti jatkamme samaan malliin.  ”Ei tämä toimi meillä, ei me olla mikään Apple.”

Jo Einstein on sanonut, että on silkka hulluutta toistaa samaa toimintatapaa ja odottaa uutta lopputulosta.

No tehdään muutos. Tartutaan härkää sarvista. Kotona vaihdan koko jääkaapin sisällön, muutan kertaheitolla koko elämäntapani terveellisemmäksi. Jos pääsen kahteen viikkoon, olen ollut sitkeämpi kuin keskiverto henkilö.

Tieto niistä kaikista sadoista eri tavoista muuttaa elämäntapoja tai työtapoja saa aikaan illuusion, että vain iso muutos tuo tuloksia. Se vähän uuvuttaa. Härkä voitti.

Mutta tuloksia me tässä yksilö- ja halukulttuurissa kuitenkin haluamme. Tuloksia. Heti ja Nyt. Ja hyötyä minulle, henkilökohtaisesti. Mahdollisimman vähällä vaivalla.

Päätämme pitää 45 minuutin palavereita tunnin sijasta. Jos minä en lipsu, joku muu lipsuu. Nostamme kädet pystyyn ”Ei aikaa voi hallita”. Siirrämme vastuun ”Ei täällä mikään muutu, ennen kuin koko johto muuttuu”. Kun muutos ei ole heti iso ja näkyvä, emme jaksa vaivautua.

 

Supervoimaa ja pieniä tekoja

Mitähän tapahtuisi, jos valjastaisimme itsekkyytemme ja laiskuutemme koulutetuksi ratsuksi ja antaisimme härän mennä menojaan. Ratsuakin kehitetään pienin, hienovaraisin liikkein, joita ulkopuolinen ei välttämättä edes havaitse.

Minkä pienen muutoksen minä voisin tehdä omaan työntekotapaani, jotta työni sujuisi paremmin?

Mikä olisi pienin mahdollinen asia, jonka voisin tehdä toisin ponnistelematta?

Valinta on myös jokaisen pienenkin hetken minun. Sen sijaan, että muutan koko jääkaapin sisällön, teenkin joka ateriahetken lähestyessä valinnan, mitä syön seuraavaksi. Jokaisen palaverisuunnittelun kohdalla minulla on aina uusi mahdollisuus valita, käytämmekö siihen 45 minuuttia vai tunnin.

Mitähän tapahtuu, jos kokeilen yhtä asiaa niistä viidestäkymmenestä parhaasta työtavan muutoksesta, joita 925-hankkeessa testasivat muun muassa IBM?

Ja salaahan voi aina ottaa vaivatta supervoimankin käyttöön.

Taija Kääriäinen
Asiantuntija, SEFEn urapalvelut

Omistajanvaihdoksen avulla ekonomiyrittäjäksi

SEFEn yrittäjäneuvottelukunnan varapuheenjohtaja Taru Päivike

Suomessa 55–74 vuotiaita yrittäjiä on 69 000, joista noin 14 000 on ilman jatkajaa. Toisen lähteen mukaan 50 000 yrittäjää aikoo luopua liiketoiminnasta eli suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä luo huomattavan haasteen: Suomeen on syntymässä yrittäjyysvajetta samaan aikaan kun työllistämisen vastuu on siirtymässä yhä enemmän pk-yrityksille ja uusia yrityksiä perustetaan yhä useammin muihin edullisemman verotuksen maihin esimerkiksi Viroon, jossa osakeyhtiöissä voittoja ei veroteta, ennen kuin osingot nostetaan yhtiöstä pois.

Yksittäisen yrityksen näkökulmasta omistajanvaihdos tarkoittaa uutta yrittäjää vetäjäksi ja myyjän siirtymistä eläkkeelle tai muihin toimintoihin. Onnistuessaan omistajanvaihdos tarkoittaa liiketoiminnan jatkuvuutta, kehittymistä ja työpaikkojen turvaamista.

Kokemukseni mukaan keskeisimpiä haasteita omistajanvaihdoksissa ovat muun muassa motivoituneen jatkajan löytyminen, yrityksen arvonmääritys, yrityskauppahinnan neuvottelut, rahoituksen ja takuiden järjestelyt, verotuksen suunnittelu, luopujan eläkkeen riittävyys, omistaja-johtajanvaihdoksen siirtymäkauden sujuminen ja hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtymisen varmistaminen edeltäjältä jatkajalle.

Yhteiskunnassa on paljon keskusteltu, mistä yrityksille löytyy kehittämistahoisia ostajia. Jatkaja voi löytyä omasta perheestä, mutta yhä useimmin myös henkilöstöstä, yrityksen asiakkaista, sidosryhmistä ja kilpailijoilta. Esimerkiksi nuorkauppakamarit eri puolella Suomea järjestävät yhdessä kumppaneiden kanssa Jatkoon! –seminaareja, jossa yrittäjyydestä kiinnostuneita henkilöitä herätellään miettimään toimivan yrityksen ostamista yhtenä vaihtoehtona yrittäjäksi ryhtymisessä.

Mielestäni tässä muutoksessa on mahdollisuus myös ekonomeille. Ekonomithan ovat luonteva ja erinomainen vaihtoehto yrityksen jatkajaksi, varsinkin kun yhteiskunta kaipaa enemmän kasvuyrittäjiä Suomeen.

 

Viestin Vaihto helpottaa omistajanvaihdoksia

ELY-keskukset ovat tuotteistaneet omistajanvaihdosten suunnitteluun kohdennetun tuotteistetun ViestinVaihto –palvelun helpottamaan PK-yritysten omistajanvaihdoksia. Omistajanvaihdoksen asiantuntijoiden (esimerkiksiViestinVaihto -konsultit) hyödyntäminen omistajanvaihdoksen tai yrityskaupan suunnittelussa ja toteutuksessa on erittäin suositeltavaa.

Useimmille yrittäjille yrityksen luovutus (myynti) on kerran elämässä tapahtuva prosessi. Omistajanvaihdosasiantuntija osaa neuvoa, miten myyjä saa yrityksensä myyntikuntoon ja miten ostaja ja myyjä välttävät suurimmat sudenkuopat omistajan/sukupolvenvaihdoksissa. Myyjän intressinä on usein tehdä osakekauppa, ostaja haluaa tehdä mieluummin liiketoimintakaupan. Jokainen omistajanvaihdos on ainutlaatuinen ja vaatii huolellista suunnittelua verotukselliset, rahoitukselliset, eläkkeelle jäämisen ajankohdan ja jatkajan aikataululliset näkökulmat huomioiden.

Omistajanvaihdos voidaan toteuttaa useiden erilaisten yritysjärjestelyiden avulla, joista yleisimmät ovat liiketoimintakauppa, osakekauppa, lahjanluontoinen kauppa tai yrityksen lahjoitus. Muitakin vaihtoehtoja on, kuten yrityksen omien osakkeiden hankkiminen, jatkajalle perustetaan apuyhtiö, luopujalle jää keskinäinen kiinteistöyhtiö.

Sukupolvenvaihdoksiin on mahdollista saada sukupolvenvaihdoshuojennuksia, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Tällöin yrityksen myyjä (luopuja) voi myydä perilliselle yrityksen osakkeet tai yhtiöosuuden ilman luovutusvoittoveroa. Myös perinnönjakokysymykset eli muut perilliset on otettava huomioon mahdollisessa osakkeiden antamisessa lahjana, perintönä taiennakkoperintönä.

Suomen Ekonomiliiton yrittäjäneuvottelukunta haluaa edistää ekonomiyrittäjyyttä. Samaan aikaa moni yrittäjä pohtii yrityksen myymistä ja kaipaa kipeästi jatkajaa yritystoiminnalleen. Nyt jos koskaan on aika ryhtyä ekonomiyrittäjäksi sukupolven- tai omistajanvaihdoksen avulla! Suomi tarvitsee ekonomiosaamista myös pk-yrityksiin.

 

Taru Päivike
KTT
Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtaja
SEFEn yrittäjäneuvottelukunnan varapuheenjohtaja
Sertifioitu Viestin Vaihto –konsultti

*  *  *

Lisätietoa:

Taru Hautala (toim.) Vetäjä vaihtuu – Opaskirja yrittäjäpolvenvaihdoksiin. Suomen Yrityskummit ry. 2008.

Taru Hautala. Osaamisen ja johtajuuden siirto ravitsemisalan perheyritysten sukupolvenvaihdoksissa. Väitöskirja. Universitas Wasaensis. 2006.

 

Isät voivat tasa-arvoistaa työelämää pitämällä perhevapaita

Asiamies Kosti Hyyppä

Perhevapaiden epätasainen jakaantuminen miesten ja naisten kesken on keskeisimpiä suomalaista työelämää epätasa-arvostavia tekijöitä. Naisten työurat kärsivät, koska he käyttävät miehiä selvästi enemmän perhevapaita. Myös lapsettomien naisten urat kärsivät toisten naisten käyttämien perhevapaiden takia.

Jos sallitte yleistyksen, oletetaan naisen laittavan aina perheen etusijalle ja nimenomaan työn kustannuksella.

Jos suomalaista työelämää halutaan oikeasti tasa-arvoistaa, on varma keino kehittää järjestelmää. Jos suomalaiset miehet käyttäisivät islantilaisten tapaan edes kolmanneksen perhevapaista, muuttuisi työelämämme kunnon harppauksen tasa-arvoisemmaksi.

Järjestelmään vetoaminen on kieltämättä varsin ankeaa, mutta on sillä väistämättä vaikutusta. Nykyisen järjestelmän puitteissa vapaat on mahdollista jakaa hyvin tasaisesti, mutta käytännöksi tämä ei ole muodostunut. Nykyjärjestelmän antama viesti ei ole, että miesten olisi oltava enemmän kotona lasten kanssa.

Voimme tietysti pohdiskella loputtomiin sitä, kuinka paljon yhteiskunta saa puuttua perheen sisäisiin asioihin. Holhoamisen taivastelulle voi löytää lukemattomia näkökulmia, mutta jos työelämää oikeasti halutaan tasa-arvoistaa, pitää järjestelmän antaa selkeämpi viesti.

 

Perhevapaajärjestelmä olettaa äidin hoitavan lasta

Nykyjärjestelmä on rakennettu sillä oletuksella, että lapsia hoitaa äiti. Vielä 1980-luvulla oli työehtosopimuskirjauksia, joiden mukaan isä sai jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta vain jos sai äidiltä tähän suostumuksen.

Sokka irtoaa välittömästi, kun siirrytään keskustelemaan lapsen edusta sekä hyvästä ja huonosta vanhemmuudesta. Joku saattaa jopa uskaltaa väittää, että isä voisikin olla kykenevä hoitamaan lastaan aiheuttamatta lapsen kehitykselle peruuttamatonta haittaa.

 

Jos kotiin jäävää isää ei katsottaisikaan kieroon

Mikäli miehille korvamerkittyjä vapaita olisi nykyistä enemmän, muodostuisi lapsia kotona hieman pidempään hoitavista miehistä enemmän sääntö kuin poikkeus. Olisi itsestään selvää, että jokainen isä viettää joitain kuukausia kotona lapsen kanssa.

Samalla muuttuisivat asenteet. Kotiin jäävää miestä ei enää katsottaisi kieroon ja vanhoillisimmatkin esimiehet tottuisivat ajatukseen. Samalla sukupuolten tasa-arvo etenisi, kun oletetut töistä poissaolojaksot tasoittuisivat.

Myös esimiestyössä olisi kehitettävää. Kuinka merkittävää on työntekijän hyvinvointi, kun perhe-elämä ja työ ovat tasapainossa?

Esimiesten tulisi nähdä muun elämän arvo myös työn tuloksille. Esimiesten kannustus ja etenkin vastustus ovat keskeisessä roolissa, kun perheet tekevät päätöksiä vapaiden jakamisesta.

Voiko olla kokonaisuudessaan huono asia saada naiset hieman nopeammin töihin ja lähettää miehet hetkeksi miettimään jotain muuta kuin työtä? Ainakin tällä olisi joitain positiivisia vaikutuksia.

Uusi isyysvapaa tulee voimaan vuoden 2013 alussa. Sen on tarkoitus selkiyttää isien vapaita, mutta toinen uuden isyysvapaan viesti on, että isien toivotaan pitävän nykyistä enemmän perhevapaita. Tässä vaiheessa isälle korvamerkitty osuus pitenee maltillisesti, mutta työelämän tasa-arvon kannalta toivon, että suuntaus jatkuu.

Hyvää miestenviikkoa!

 

Kosti Hyyppä
Tasa-arvoasoista vastaava asiamies
SEFE

 

Tarkista oikeutesi isänä
Lue Investointi isyyteen tuottaa hyvinvointia
Lue Työn ja perheen yhteensovittaminen kiinnostaa myös ekonomi-isiä
SEFE: Isät tarvitsevat rohkaisua päättää perhevapaistaan

Asiantunteva ekonomi on valmis myös yrittäjyyteen

SEFEn Yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Saranpää

Törmään jatkuvasti samaan ennustukseen: työelämä pirstaloituu ja asiantuntijana työskentelevän on oltava valmis tekemään työtään erilaisissa muodoissa.

Muutama viikko sitten SEFEn Minna Nieminen loi puheenjohtaja-päivillä eteemme kuvaa työmarkkinoista vuonna 2030. Työelämän kulttuuri muuttuu. Työntekijän itsemääräämisoikeus ja vapaus organisoida omia työtehtäviään kasvaa. Samalla myös yksilön vastuu tuloksista ja onnistumisista kasvaa.

Kehityskulku ei voi olla vaikuttamatta yrittäjyyden merkityksen nousuun. Yhä useampi asiantuntija tekee jatkossa työtään yrittäjänä.

Vaasan ekonomien 75-vuotisjuhlilla oli juhlapuhujana Wärtsilän eläkkeellä oleva talousjohtaja Matti Ruotsalainen. Hän kuvasi oivaltavasti laskentatoimen roolin ja sisällön kehitystä viimeisten vuosikymmenten aikana ja ennusti kokemansa pohjalta tulevaa: yrittäjyys nostaa päätään laskentatoimen asiantuntijoiden työskentelytapana.

Olen vakuuttunut suunnasta! Erilaisin työ- ja elämänkokemuksin päädytään jatkuvasti samaan ennustukseen. Meidän on otettava vakavasti yrittäjyyden nousu erääksi tavaksi tehdä ekonomityötä.

 

Ekonomiyrittäjälle yhteiskuntavastuullisuus on luontaista

Valveutunut ekonomi varautuu eri vaihtoehtoihin. Niemisen mukaan ekonomien keskeinen ammattitaidon kehittämisalue on esimiestaitojen ja johtamisosaamisen kehittäminen.  Oman osaamisen ja asiantuntemuksen sekä esimiestaitojen kehittäminen luo varmuutta onnistumiselle niin sisäisenä kuin ulkoisena yrittäjänä. Itsensä kehittämiseen kannattaa panostaa – oli tuleva työrooli kumpi hyvänsä.

Meillä ekonomeilla on myös erinomaisen luontainen mahdollisuus vastata ennusteiden haasteisiin. Koulutuksemme ja työkokemuksemme mahdollistavat vahvan osaamisen tuotteistaa oma erityisasiantuntemus yrittäjyydeksi.

Yrittäjänä onnistuminen edellyttää vastuullisuutta. Uskon akateemisten yrittäjien valveutuneisuuteen vastuullisuuskysymyksissä.  Kokemus työntekijä- ja työnantajarooleista erikokoisissa organisaatioissa auttaa ymmärtämään ihmisten hyvinvoinnin merkityksen tuloksellisuudelle.

Tätä oppia ekonomiyrittäjät noudattavat suhteissaan henkilöstöönsä, yhteistyökumppaneihinsa ja asiakkaisiinsa.  Ekonomiyrittäjiltä ei lipsahda vaatimusta siirtää työntekijäjärjestöille velvoite huolehtia jäsenistönsä työsuhteiden irtisanomiskorvauksista. Ekonomiyrittäjälle yhteiskuntavastuullisuus on luontainen arvovalinta.

Työkulttuurin muutosta voimistaa opiskelijoiden ja nuorien ekonomien positiivinen yrittäjyysasenne. Työn tekemisen vapaus ja vaihtelevuus ovat tulevaisuuden ekonomeille entistä tärkeämpiä. Yrittäjän työssä ne toteutuvat erinomaisesti!

 

Timo Saranpää
Ekonomiyrittäjä
SEFEn Yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja

Älä tee kilpailukieltosopimusta ilman perusteellista harkintaa

Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta työsuhteen päättymisen jälkeen tehdä työsopimus sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa entisen työnantajan kanssa tai työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksen yksityiskohtainen ymmärtäminen on tärkeää, tehdään se sitten työsopimusta solmittaessa taikka myöhemmin työsuhteen aikana. Työntekijän on hyvä muistaa, että kilpailukieltoehto tai -sopimus on työntekijälle aina jossain määrin haitallinen ja että sen tarkoituksena on työnantajan tiettyjen etujen turvaaminen. Työsuhteen aikana kilpailukieltosopimusta ei ole tietenkään pakko allekirjoittaa eikä työnantaja voi sitä yksipuolisesti liittää työsopimukseen.

Työsopimusta tehdessä tai uusista tehtävistä organisaation sisällä sovittaessakaan työntekijän ei tarvitse hyväksyä kilpailukieltosopimusta.  Toki saattaa käydä niin, että työsopimusta ei synny lainkaan taikka ylenemistä organisaation sisällä ei tapahdu, mikäli työntekijä ei hyväksy kilpailukieltoehtoa.

Jos kilpailukieltosopimuksen tekeminen on välttämätöntä, kannattaa sen rajoitukset määritellä mahdollisimman tarkasti. Mitä tarkemmin kilpailukieltosopimuksen rajoitukset on määritelty, sitä helpommin työntekijä pääsee siirtymään uusiin työtehtäviin.

 

Ota SEFEn juristiin yhteys ennen kilpailukieltosopimuksen hyväksymistä

Käytännössä valitettavan usein on käynyt niin, että työntekijä ei uudesta työstä sopiessaan ole kiinnittänyt riittävästi huomiota siihen liittyvään kilpailukieltosopimukseen eikä hahmottanut kilpailukieltoehdon tarkkaa sisältöä. Tämä selittynee osittain varmastikin sillä, että uudesta työstä tai tehtävästä sopiessaan työntekijä kokee kyseisen työsuhteen päättymisen jälkeisen ajan vielä kovin kaukaiseksi.

Usein työntekijä ottaakin SEFEn juristeihin yhteyttä kilpailukieltosopimuksen sisältöön liittyen vasta siinä vaiheessa, kun hän harkitsee uusiin tehtäviin siirtymistä. Yleensä työntekijä huomaa vasta tässä vaiheessa kilpailukieltosopimuksen vaikuttavan seikkoihin, joita ei voinut sopimusta tehdessä kuvitellakaan. Lisäksi tulee huomioida se, että kilpailukiellon sisällöstä ja tulkinnasta päättää viime kädessä tuomioistuin eikä koskaan voi etukäteen olla varma tuomioistuimen asiaa koskevasta ratkaisusta.

Esimerkiksi ekonomin työtehtävien osalta on hyvinkin mahdollista se, että työnantaja pystyy osoittamaan lain edellyttämän erityisen painavan syyn kilpailukieltosopimuksen tekemiselle. Näin ollen ei tule missään nimessä laskea sen varaan, että kilpailukieltoehto olisi erityisen painavan syyn puuttuessa tai jollain muulla perusteella mitätön. Samaa pätee myös kilpailukieltosopimuksen pätevyyteen ja kohtuuttomuuteen; kauppatieteen maisterin koulutuksen omaavan henkilön voi olla esimerkiksi vaikea väittää, että hän ei ole ymmärtänyt englannin- tai ruotsinkielistä kilpailukieltosopimusta.

Suositeltavaa on, että mahdollisesta kilpailukieltoehdosta keskustelee SEFEn juristin kanssa ennen sen hyväksymistä. Näin toimimalla voi varmistaa ymmärtävänsä kilpailukieltosopimuksen merkityksen ja tiedostaa ainakin sen, mihin on sitoutumassa.

 

Emilia Reinikainen
Työsuhdelakimies
SEFE