Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2013

Näin huononnat työelämää ja lisäät työpahoinvointia

Edunvalvontajohtaja Lotta Savinko

Työhyvinvoinnista puhutaan paljon ja hartaasti. Meillä on tutkimuksia, hankkeita ja projekteja, joilla on osoitettu työhyvinvointiin tehtyjen panostusten teho, niin pidentyneinä työurina, parempana tuottavuutena ja säästettyinä euroina. Tätä ei kukaan suoranaisesti kiistä.

Kuitenkin näiden keinojen käyttöönotto työelämässä takkuaa liian monessa yrityksessä ja työpaikassa.  Mitä ihmettä voi enää sanoa työhyvinvoinnin merkityksestä ja vaikutuksesta?

 

Mistä syntyy työpahoinvointi?

Koska kaikki kaunis ja hyvä on asiasta sanottu, niin aloin pohtia tapoja saada työpaikalle kunnon työpahoinvointia.

Seuraavat takuuvarmat keinot tulivat mieleeni:

  • Huono johtaminen kunniaan
  • Virheistä rankaistaan ankarasti ja syylliset kaivetaan esiin
  • Palautetta ei anneta
  • Tavoitteita ei kerrota, tai vaihtoehtoisesti ne ilmaistaan ympäripyöreästi ja epäselvästi
  • Kuormitusta! Töitä pitää riittää viikonlopuksikin
  • Työaikaa ei seurata
  • Ole tosikko
  • Tietoa ei jaeta
  • Perehdyttäminen on turhaa
  • Palkankorotukset ja meriitit perustuvat pärstäkertoimeen ja perstuntumaan
  • Kehitys- ja palautekeskustelut ovat ajan hukkaa
  • Kyllä yksi koulutuspäivä joka kolmas vuosi riittää
  • Mitään työterveyshuoltoa tarvita….
  • Ei henkilöstöedustajia
  • Yhteistoiminta on turhaa
  • Epäselvät toimenkuvat
  • Lait ja asetukset ovat tehty kiusaksi
  • Katkeroidu kaikesta
  • Kiusaa työkaveria/alaistasi/esimiestäsi
  • Pakoile vastuuta

Keksitkö lisää! Kerro meillekin!

Lotta Savinko
SEFEn edunvalvontajohtaja

P.S. SEFEn edunvalvonta uskoo joka tapauksessa parempaan työelämään. Paitsi että päivittäin työskentelemme jäsentemme työelämän parantamiseksi, kouluttauduimme koko yksikön voimin ja suoritimme jokainen työhyvinvointikortin. Suosittelemme! Lisätietoa saat meiltä tai katso

Kesätyöhaku – opiskelijan palkatonta (yli)työtä

Ekonomiliitossa puhutaan paljon palkattomasta ylityöstä ja siihen puuttumisesta. Nämä keskustelut liittyvät työntekijöiden tekemiin palkattomiin ylitöihin, mutta on olemassa myös vähemmälle huomiolle jäävä suuri ryhmä tulevaisuuden tekijöitä, jotka tekevät tätä samaa joka kevät ilman että asiasta keskustellaan laajemmin.

Elämme jälleen sitä aikaa vuodesta, kun useat tuhannet kylterit ja muut opiskelijat etsivät itselleen kuumeisesti kesätöitä. Kesätöiden hakeminen on aikaa vievää hommaa, johon saa helposti kulumaan monet alkuvuoden vapaaillat sen jälkeen, kun on ensin saanut opiskeluprojektit päivän osalta päätökseen.

Näistä pitkistä ja työntäyteisistä kevätilloista ei kuitenkaan makseta palkkaa, vaan vasta hankitaan optioita haastatteluihin. Mitä pidemmälle kevät etenee, sitä vähemmän on enää vaihtoehtoja tarjolla.

Monesti kesätöiden etsiminen kannattaakin aloittaa jo joululomalla, jolloin ensimmäisten trainee-ohjelmien hakuajat alkavat. Varsinkin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille jää helposti luu käteen ensimmäisenä korkeakoulukesänään, ellei ole sopivia suhteita hyödynnettävänään.

 

”Kiitos kiinnostuksestasi paikkaa X kohtaan”

Kokonaisuudessaan kesätyöhaku on pitkä prosessi: Ensin yritetään hurmata rekrytoijia jokaiseen paikkaan tehtävällä omalla yksilöidyillä hakemuksella ja oman osaamisen esilletuonnilla juuri kyseistä paikkaa kohtaan. Sen jälkeen, jos onnistuu tavoitteessaan, alkaa haastattelukierrosten ihmeellinen maailma.

Monet kuitenkin jäävät koko kevääksi hakemusvaiheeseen ja osa karsiutuu viimeistään haastatteluissa. Tämä on varmasti monelle opiskelijalle vuosittain toistuvaa stressaavaa aikaa, koska töitä ei ole tarjolla kaikille halukkaille ja osaaville kyltereille. Hakemusten kirjoittamiseen ja työpaikkojen nettisivuihin tutustumiseen kuluu lukemattomia tunteja, ilman takuuta siitä että ”lopussa kiitos seisoo” ja ”ahkera työ palkitaan”.

”Kiitos kiinnostuksestasi paikkaa X kohtaan. Saimme hakemuksia 500 kappaletta, kun täytettäviä paikkoja oli yksi.” Edellä oleva lause lienee sisällöltään sellainen, jonka jokainen kesätyöhakija on joskus päässyt lukemaan sähköpostistaan.

 

Kylterin palkkaaminen kesäksi on panostus tulevaisuuteen

Oman alan kesätyöpaikkoja on kauppatieteilijöille aivan liian vähän tarjolla. Haluaisinkin muistuttaa tätä blogia lukevia nykyisiä työnantajia ja yrittäjä omien opiskelija-aikojenne kesätyönhaun haasteista ja kantamaan nyt oman kortenne kekoon tulevien ekonomien puolesta.

Kyltereiden palkkaaminen kesäksi on nähtävä panostuksena tulevaisuuteen, sekä oman yrityksen osalta että yhteiskuntamme kannalta. Ajan oloon myös ekonomien kilpailukyky työmarkkinoilla kasvaa, kun heistä tulee jo opiskelija-ajoista lähtien haluttuja työntekijöitä.

Parasta tässä on se, että vielä ehdit työnantajana vaikuttamaan kyltereiden ensi kesän työtilanteeseen. Mitä siis voit tehdä?

 1. Ota yhteyttä kauppatieteellisten yliopistojen ura- tai yrityspalveluihin ja ilmoita avoimesta kesätyöpaikasta.

2. Myös SEFEn nettisivujen Ekonomipörssin ja

3. SEFEn LinkedIn-ryhmän kautta voi ilmoittaa juuri kauppatieteilijöitä koskevista työpaikoista.

4. Vedä hieman kotiinpäin, kun vaihtoehtoina on tasavahvat hakijat, joista vain toinen on kylteri.

Toivotan onnea, jaksamista ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä kaikille palkatonta kesätyöhakua tälläkin hetkellä työnään tekeville opiskelijoille! Ekonomit haastan talkoisiin paremman nuorten työllistymisen puolesta ottamalla kylterin kesätöihin, edes kuukaudeksi. Siihen ei yrityksen talous kaadu.

 

Tommi Ora
SEFEn hallituksen 3. varapuheenjohtaja
SEFEn opiskelijapoliittisen toimikunnan puheenjohtaja

Miten valmistaudun palkkakeskusteluun?

Uravalmentaja Sirja Kulmala

Palkka kiinnostaa meitä jokaista, etenkin meitä ekonomeja. Tämän vuoksi tutkimme sitä säännöllisesti ja tiedämme siitä aika paljon. Palkkaneuvontamme perustuukin vuosittain ekonomijäsenten keskuudessa tehtävään palkkatasotutkimukseen ja jokainen jäsen voi laskea oman vertailupalkkansa jäsensivuilta löytyvän palkkatutka- ohjelman avulla.

No, eihän sitä palkkapyyntöä tietenkään voi perustella sillä, että tutkimus näyttää tiettyjä euroja ja palkkatutka piirtää niistä vielä graafinkin. Niistä saa toki hyvää taustatietoa ja pohjaa sille, millaisista euromääristä kannattaa keskustella ja missä palkan suhteen alalla liikutaan. Tärkeintä on kuitenkin hyvä valmistautuminen palkkakeskusteluun ja ymmärrys siitä, mistä ja miten omassa organisaatiossa palkitaan.

 

Valmistautuminen palkkakeskusteluun kannattaa

  • Käy läpi työtilanteesi ja analysoi työtehtäväsi ja niiden vaativuus.
  • Onko sinulle tullut uusia ja vaativampia työtehtäviä, projekteja tai vastuusi lisääntynyt?
  • Onko osaamisesi syventynyt joillakin alueilla, miten ja kuinka se vaikuttaa työhösi?
  • Oletko saanut aikaan tai vaikuttanut parempaan tulokseen /voittoon /tuottavuuteen?
  • Teetkö paljon ylitöitä, korvataanko ne jotenkin?
  • Mitä tavoitteita sinulle on asetettu ja miten olet niissä onnistunut?
  • Onko yrityksessäsi ollut uudelleenjärjestelyjä ja ovatko ne vaikuttaneet tehtäviisi?
  • Oletko valmis ottamaan lisää vastuuta?
  • Mieti yrityksen tavoitteita sekä oman toimintasi ja tehtäväsi tavoitteita. Miten omalla toiminnallasi ja suorituksellasi olet vaikuttanut yrityksen tavoitteiden saavuttamiseen?

Kuulostaako lista tutulta vai hengästyttävän pitkältä?

Kyllä, siinä on vasta osa niistä asioista, joiden analysointiin voit itse vaikuttaa ja etukäteen valmistautua. Aika moni meistä tosin taitaa uskotella itselleen, että kyllä se pomo tietää muutenkin ja onhan sen ollut pakko huomata miten hyvin olen hommani hoitanut. Sitä paitsi en ole saanut korotusta pitkään aikaan, nyt on kyllä minun vuoroni…

Perustelujen tulee olla hyvin valmisteltuja ja linjassa työnantajan tarpeiden kanssa. Mieti myös, miten työnantaja hyötyy palkankorotuksestasi sekä valmistaudu työnantajan esittämiin mahdollisiin vasta-argumentteihin.

Palkkaneuvotteluun pätevät samat periaatteet kuin neuvotteluihin yleensä, siinä on kaksi tasavertaista neuvottelijaa – kuunnelkaa toistenne argumentteja. Yritä saada työnantajasi vakuuttumaan ja ymmärtämään argumenttisi.

  • Aloita keskustelu käymällä läpi työpanostasi vuoden aikana.
  • Argumentoi selkeästi ja lyhyesti.
  • Käytä hyväksesi etukäteen valmistelemiasi muistiinpanoja.
  • Kerro näkemyksesi toiminnasta, omista tavoitteistasi, kuinka olet ne saavuttanut sekä kehittymisestäsi tehtävässä.
  • Kerro kuinka kehittymisesi ja toimintasi on hyödyntänyt työnantajaasi.
  • Käytä mielellään esimerkkejä konkreettisista tilanteista ja saavutuksista.
  • Muista asettaa palkankorotuspyynnöllesi selkeä tavoite.

Palkkaesityksen tulee olla täsmällinen, ei vaihtoehtoja sisältävä ja vielä kerran – hyvin perusteltu.

Harjoittelu ei ole pahaksi tässäkään asiassa.

Ota yhteyttä jos haluat keskustella lisää palkasta.

SEFEn palkkaneuvonta

p. +358201299206 (aamupäivisin)

palkkaneuvonta@ekonomit.fi

Varaa puhelinaika

 

Sirja Kulmala-Portman
Asiantuntija, urapalvelut