Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2013

Muutamia Mindfulness-vinkkejä työpäivän lomaan

Esimiehenä työskentelevä asiakkaani pyysi jakamaan kokemuksensa. Hän pölähti kaoottisessa mielentilassa sopimaamme uracoaching-tapaamiseen pahoitellen vartin myöhästymistään. ”Kaatui sata asiaa päälle just kun olin lähdössä, kehityskeskustelukierros meneillään ja ja…. huhhuh!!”

”Istahda alas, kuulostaa siltä, että palautuminen tähän hetkeen olisi nyt paikallaan,” sanon. ”Vie huomiosi selkäsi siihen kohtaan, joka koskettaa tuolin selkänojaa. Tunne selkänojan tuki ja vain havainnoi selkäsi aistimuksia. Tuo nyt huomiosi hengitykseesi ja seuraa sen luonnollista kulkua muuttamatta sitä mitenkään, vain havainnoiden.”

Jatkamme muutaman minuutin Mindfulness-harjoitetta ja voin jo omin silmin nähdä kehon rentoutuneen. Rauhallinen hymy asiakkaan avatessa silmät kertoo mielenkin tyyntyneen. ”Nyt voin keskittyä tämän tapaamisen tavoitteeseemme, onpas SEFEllä monipuolinen palvelu”, hän kiittelee.

 

Arkista apua ilman mystiikkaa

Mindfulness (vrt. läsnäolon taidot, tietoisuustaidot) on käytössä globaaleissa yrityksissä kuten Googlessa ja Applessa. Pikku hiljaa myös suomalaiset yritykset ovat hyödyntäneet menetelmää. Kehityspäällikkö Marika Tammeaidin johdolla Valtionvarainministeriössä otettiin käyttöön ”Mindfulness-pysäkki”, jossa on mahdollistettu puolen tunnin Mindfulness-harjoitteilla ohjattu hengähdystauko työpäivän lomaan viikottain. Työn realiteetteja kunnioittaen: ilman osallistumispakkoa tai sitoutumista.

Kun pari vuotta sitten kokeilin itse Mindfulness-harjoitteita, ilahduin niiden välittömistä vaikutuksista. Pikaharjoitteilla työpäivän lomassa sain itse kokea sen, mitä lukuisat tutkimuksetkin osoittivat: keskittymiseni edessä olevaan tehtävään parani, kiireen tuntu väheni ja saavutin rennomman mielentilan haastavissakin tilanteissa.

Tässä muutama pikavinkki:

  1. Tunnustele peukaloillasi sormenpäitäsi. Havainnoi, miltä kosketus tuntuu ja miten sormesi ovat tässä hetkessä. Voit sanoa mielessäsi esimerkiksi: ”Olen tässä”.
  2. Mene rauhalliseen paikkaan (vessaan?), jossa voit seistä. Vie huomiosi jalkapohjiin. Tunne jalkapohjasi kenkiä ja maata vasten. Kuvittele ikään kuin hengityksesi kulkisi nenän ja kehosi keskipisteen kautta jalkapohjiin asti. Kun koet olevasi valmis, voit sanoa mielessäsi vaikkapa ”Olen valmis keskittymään seuraavaan tehtävään.”
  3. Kävele ikkunan ääreen. Kiinnitä koko huomiosi siihen, mitä näet, yksityiskohtia myöten. Tarkkaile maiseman yksityiskohtia pari minuuttia arvioimatta tai arvostelematta niitä mitenkään.
  4. Luo kännykän soitosta merkkiääni sille, että kiinnität hetkeksi huomiosi hengitykseesi ja annat hartioillesi luvan rentoutua ennen kuin vastaat.

Mindfulness-harjoitteiden yhtenä tärkeänä tarkoituksena on palauttaa sinut tähän hetkeen. Kehosi ja hengityksesi ovat oivia työkaluja siihen, nehän kulkevat koko ajan mukanasi.

 

Taija Kääriäinen
Asiantuntija, SEFEn urapalvelut

Ekonomihan aina omillaan pärjää, pärjäähän…

Liittoneuvoston jäsen Esa Vilhonen

Vielä 90-luvulla valmistuneen ei juuri tarvinnut olla huolissaan työpaikastaan. Ja lähes aina pääsi ”hyviin töihin” ja jopa esimieheksi.

Tilanne on korkeakoulutettujen määrien kasvettua kokonaan toinen: tyypillinen ekonomi toimii asiatuntijana, työllisyys ei ole niin turvattua eikä YT-lain 8-luvun henkilöstön vähentämismenettelyltäkään ole turvassa. Työsuhde saattaa päättyä sopimalla.

Mistä silloin on kysymys? Huonosta osaamisesta ja kelvottomasta suoriutumisesta? Ei – useimmiten henkilökemiat esimiehen kanssa eivät vain jostakin syystä toimi, ilman että kummassakaan on varsinaisesti mitään vikaa. Ja usein molemmat ovat ekonomeja tai vähintään akavalaisia.

Kuka tilanteessa auttaa? Liiton juristi. Oikein. Mutta jos asiantuntija on työehtosopimuksen piirissä, auttaa työpaikan luottamusmies. Kirosana jonkun mielestä, mutta tärkeä henkilö työpaikalla ja työelämässä, jopa työnantajan näkökulmasta. Kun ei ole ”luottoa”, on kovin vaikeata ajatella paikallista sopimista, ei ole sopimuskumppania.

Esimerkki elävästä elämästä IT-alalta: Ylemmillä toimihenkilöillä ei ollut luottoa, joten kun yrityksen kustannuksia piti karsia ja henkilöstöä vähentää, oli YT-infoon kutsuttava kaikki. Työnantaja varsin nopeasti totesi, että ”josko valitsisitte itsellenne luoton”. Jokaisen asiansa osaavan HR-osaston kannattaisi yrityksen edun näkökulmasta huolehtia siitä, että kaikilla henkilöstöryhmillä on omat henkilöstöedustajat.

Useimmiten henkilöstöedustaja tulee työ- tai virkaehtosopimuksen kautta. Ekonomin työehtosopimukset tai virkaehtosopimukset neuvottelee yksityisen sektorin YTN tai julkisen sektorin Juko. Kummassakin neuvotteluja hoitavat eri liittojen asiamiehet. Ekonomiliiton asiamiehet ovat vastuullisina asiamiehinä kaikilla niillä aloilla, joissa on merkittävän jäsenmäärän kattava työehtosopimus (rahoitus, teknologia, ICT, kemia jne.) tai johon pyritään sopimus saamaan (esimerkiksi kauppa). YTN- ja Juko-asiat ovat vahvasti ekonomiasioita.

 

Miksi ekonomit tarvitsevat työ- tai virkaehtosopimuksen?

Jäsenistämme on palkansaajia noin 95 prosenttia, mutta miksi tavoitella TES:iä, eikö ekonomin oma ”pricing power” riitä?

Ei riitä – palkkatilastot ovat armottomat: Aloilla, joissa ekonomilla on TES, on palkkataso ja -kehitys keskimäärin selvästi parempaa kuin tessittömillä aloilla. Monet lakisääteisiksi luulemamme asiat ovat eri TES/VES-pöydissä sovittuja.

TES-toimintaa, liittomme edunvalvonnan kulmakiveä, pidetään välillä asiantuntemattomasti vanhanaikaisena vastakkainasetteluna. Väärin, edunvalvontamme on ratkaisuhakuista, jäsenten asioita edistävää. Neuvottelukulttuuria voi aina toki parantaa. Valitettavan usein ”pöydissä” järki tai osapuolten etu ei ratkaise, vaan pelataan pelkkää voimapeliä. Sitä on joskus sitten pelattava akavalaistenkin, kun asiat eivät muuten etene.

Ja ilmaisena vinkkinä Etelärantaan: on myös työnantajaliittojen edun mukaista, että akavalaisilla on TES ja yrityksissä kattava henkilöstöedustus …

 

Esa Vilhonen
SEFEn työelämätoimikunnan puheenjohta ja SEFEn hallituksen jäsen

Osaamista ja rohkeutta jaetaan verkossa

SEFEn viestintäjohtaja eeva Riittinen-Saarno

SEFE uusi verkkopalvelunsa viime vuonna ja uusitut julkisivut saatiin valmiiksi marraskuussa. Julkaisua edelsi pitkä rupeama suunnittelua, kehittämistä ja ajatustyötä. Tekniikka asetti omat rajoituksensa ja nykyaika vaatimuksensa, joihin verkkopalvelun piti vastata.

Verkkopalvelun tarkoitus on auttaa jäseniä, nykyisiä ja tulevia, sekä yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä löytämään ne tiedot ja asiat, joiden vuoksi he seikkailevat sivustolla ekonomit.fi.  Nyt se onnistuu myös erilaisilla mobiili- ja päätelaiteilla. Verkkopalvelu on kanava joka luontevasti toteuttaa SEFEn strategian ydinelementtejä: osaamisen ja rohkeuden jakamista.

Verkkopalvelun uudistaminen merkitsi myös luopumista, luopumista perinteisestä organisaation rakenteista lähtevästä palvelujen, tekemisen ja toiminnan esittelystä. Tavoitteena on, että kylteri ja ekonomi löytää tietoa ja ratkaisua omaan tarpeeseensa. Vähän piti tehdä myös surutyötä, kun itselle tutut ja tärkeät ilmaisut ja termit muunnettiin yleiskielelle niin, ettei ammattislangia enää löydy. Palveltavana kun on jäsen, minä, joka on myös uuden strategian lähtökohta.

Verkkopalvelu on tarinoista tehty

Verkkopalvelun tiedonhakupolkuja kehitettiin asiakkuuksien pohjalta. Tietoa etsi kylteri tai ekonomi, joka omassa elämäntilanteessaan tarvitsi liitostaan tukea.  Tiedonhakijalla oli nimi, ikä ja opiskelu- tai työpaikka. Verkkopalvelu luotiin palvelemaan todellista jäsentä oikeassa elämässä.

Tiedon pitää löytyä mahdollisimman helposti ja sen on oltava käyttökelpoista. Työ verkkopalvelun kehittämiseksi ei lopu. Aina on päivittämistä, uusia asioita ja tietoja, jotka pitää saada liitettyä toisiinsa. Tarjolla on asiakokonaisuuksia, joita voi nauttia myös palastellen. Linkitysten on siis oltava kohdallaan.

Tietoa on avoimesti tarjolla

Uudistuksen yhteydessä avoimille sivuille siirrettiin valtaosa aikaisemmin kirjautumisen takana ollutta informaatiota ja myös palveluja, mikä nopeuttaa tiedonhakua. Samalla annetaan niille potentiaalisille jäsenille tietoa siitä, mitä saa kun on jäsen. Strategian mukaisesti jaamme osaamistamme.

Kaikkien keskeisimmät herkut ovat edelleen tarjolla vain jäsenille kirjautumisen takana. Palkkatutka, joka kertoo ekonomien palkkatietoja ja oman palkkahaarukan monen muuttujan summana, on jatkossakin vain jäsenten käytössä. Kuten ovat myös Ekonomipörssi samoin ja tapahtumiin ilmoittautuminen.

Uuteen verkkopalveluun ohjasimme kävijöitä Hot or Not –kampanjalla, joka herätti uteliaisuutta. Kampanjakyselyyn vastasi lähes 6 000 verkkokävijää.  Kampanja näkyi muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Verkko on demokraattinen kanava

Verkkopalvelu on kaikkien käytössä silloin kun se itselle sopii. On ihan sama asutko Inarissa tai Hangossa,  verkko palvelee jokaisena vuoden ja vuorokauden aikana. Vahvana lisän SEFE on ottanut haltuun sosiaalisen median kanavia ja tarjoaa niiden kautta mahdollisuuksia verkostoitua. Yhteisillä verkkofoorumeilla LInkedInissä ja Facebookissa sparrata omia ajatuksia ja saada uutta uskoa rohkeisiinkin ratkaisuihin. Sosiaalinen media sykkii jatkuvasti uutta ja uudenlaista informaatiota sekä mahdollisuuksia kehittää yhteisiä ajatuksia.

Sanotaan, että suomalaisille sopii matkapuhelin kommunikointivälineeksi, koska silloin ei tarvitse tavata toista ihmistä. Sopiiko verkko sopii meille verkostoitumispaikaksi, koska virtuaalitodellisuudessa emme ole kättelyetäisyydellä.

Verkkoverkostoituminen on hyvä juttu. Silti me tarvitsemme edelleen perinteisiä kanavia tiedon ja rohkeuden jakamiseen.  Tilaisuuksissa ja tapahtumissa on hyvä halata vanhat tutut ja kätellä uudet, ja toivon mukaan samalla syntyy onnellisuutta siitä, että oman osa tätä porukkaa.

 

Eeva Riittinen-Saarno
SEFEn viestintäjohtaja

Kritisk men inte skeptisk!

SEFEn sijoitustoiminnan johtoryhmän puheenjohtaja

Då vi för ett år sedan blickade tillbaka på året som gått och sneglade på året som hade börjat, rubricerade jag inlägget under rubriken ”Ett märkligt år”.

Jag frågade också mig själv om det var dags att tänka om?

Tänka om för att vi många gånger insett att många marknadsaktörers otålighet ofta försämrar uppfattningen om verkligheten utan att för den skull motsvara verkligheten och i så fall ger en sämre bild än vad det borde vara. Visst har beslutsfattandet i Europa varit för långsamt men som jag påminde om, detta utesluter inte kapaciteten till att i alla fall fatta beslut.

Tänka om eftersom många befarade också att Europas kris skulle sprida sig till andra regioner vilket jag själv upplevde som något överdrivet.

Tänka om eftersom tillväxten i tillväxtmarknaderna fortsätter kraftigt och också framöver står för en stor del av den globala tillväxten. Vi talar om en långsiktig trend.

 

2012 började bra!

Börsuppgången under våren 2012 var kraftig och fick ett bra stöd av att dividenderna blev på bra nivå och bekräftade därmed inte de dubier man hade haft tidigare på hösten 2011.

Frågan efter dividendutbetalningarna, blev närmast den; Var kursuppgången sedan också för kraftig, håller företagens vinstnivåer i relation till tillväxtutsikterna? Och i Finland ökade osäkerheten dessutom av de negativa nyheter Nokia gav beträffande nedläggningen av Salo fabriken och stora personalomställningar i hela koncernen.

Också de övriga globala marknaderna svängde nedåt under sommaren även om korrigeringen var klart mera negativ i Finland. Då de värsta dubierna återigen en gång inte infriades, trots att media framhöll mera negativa nyheter än positiva, stannade det globala aktieindexet MSCI för 2012 på goda + 13 %! Även Finland som länge såg ut att bli efter, återhämtade sig kraftigt mot slutet av året och stannade på +15,5 %.

 

Vad hände, var krisen löst eller?

Återhämtningen i USA var synlig. Tillväxten svängde till plus, även om den ligger på klart lägre nivå än tidigare. Efterdyningarna från och uppstädningen av bostadsbubblan börjar vara över och de flesta indikatorer från bostadsbranschen talar om en normalisering. Presidentvalet var överstökat och via kompromisser och delbeslut lyckades man skjuta upp skuldsättningsproblematiken och framför allt frågan om lånetaket.  Konsumentförtroendet hade återhämtat sig från nivåerna vi såg 2008 -2009 då Lehman-krisen var som djupast.

Europa, och speciellt Grekland, Spanien och Italien, tragglar sig igenom krisen.  ECB bekräftade i september att den är redo att göra ”Vad än som krävs” för att hindra euron från att upplösas. Politikerna nådde under hösten enighet om den bestående stabiliseringsmekanismen, ESM, och en gemensam banktillsyn vilket hjälpte till att minska på de värsta farhågorna.

I tillväxtmarknaderna, och kanske speciellt i Kina, mattades tillväxten av i oroande grad, under de första månaderna i fjol. Man fortsatte dock att fokusera den ekonomiska politiken på att smälta kreditbubblan, som blåstes upp av stimulanspaketet under finanskrisen och de problem som den resulterat i. Nu har tecken på att tillväxten tar fart igen setts och om ny stimulans behövs skall den fokuseras på den privata konsumtionen.

Sneglar vi på detta år, finns det givetvis en hel del utmaningar kvar. Marknaden är känslig, och kan kasta tvärt ifall det allmänna sentimentet ändras. Alla problem är inte lösta och kräver även i framtiden kapacitet att göra beslut. Riskpremierna har kommit ned, räntorna har kommit ned och speciellt med tanke på hur mycket räntemarknaden har överavkastat blir det knappast möjligt att få se något liknande i år. Detta betyder att placerarna så småningom söker efter alternativ, där givetvis fastigheter och / eller aktier kommer i fokus. Antagandet är att efterfrågan och hungern på aktier kommer att öka igen, men för att se en längre trend i detta kräver det stöd från företagen och från företagens resultatutveckling. Detta igen bygger på en sund ekonomisk utveckling som tar fasta på tillväxt.

På den punkten är vi sårbarast för tillfället. Kanhända blir nästa riktiga aktie-år på riktigt först år 2014 – men den gamla tumregeln är ju att köpa medan det är billigt.

Det som vi inom styrgruppen för Ekonomförbundets placeringar många gånger har insett är att man skall vara kritisk men inte skeptisk. Många bedömare av marknaden idag tenderar till att ställa sig skeptiska till information och framtiden vilket tyvärr begränsar insikten av möjligheterna.

Skall man vara placerare borde man ju koncentrera sig på att se möjligheterna och hitta de som skapar framtiden och sedan framförallt ge dem tid. Företagsförädling sker inte, och skall inte ske, över en natt eller så som det är så populärt idag – över ett kvartal. Det kräver mera tid – och under den tiden skall man kritiskt analysera utvecklingen utan att för den delen låsa sig genom att vara skeptisk.

 

Jerker Hedman
Ordforande, styrgruppen för SEFEs placeringar