Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2013

Julkinen ja maksuton koulutus, ainoa vaihtoehto?

Opiskelija-asiamies Sini Jokinen

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä perustuu julkisiin yliopistoihin ja koulutuksen maksuttomuuteen opiskelijoille. Hyvä niin, maksuton koulutus sinällään on suuri etuoikeus meille opiskelijoille.

Maailma kuitenkin muuttuu ja meitä läheltäkin voi löytää hyvin erilaisia tapoja järjestää korkeakoulutusta. Ensimmäinen yksityinen yliopisto on jo aloittanut toimintansa myös meillä Suomessa.

Virolainen Estonian Business School on yksityinen tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoava yliopisto, jolla on nykyään toimipiste myös Helsingissä. Viime syksynä Estonian Business Schoolin Helsingin yksikön opiskelijajärjestö haki myös SEFEn jäsenyyttä. Ilmassa oli paljon kysymyksiä ja huolenaiheita, minkälainen yliopisto on kyseessä? Minkälaiseen tutkintoon koulutus johtaa? Miten opetuksen ja tutkinnon laadusta voidaan varmistua?

Päätimme ottaa asiasta selvää ja vierailimmekin viime viikonloppuna Tallinnassa SEFEn opiskelija- ja koulutuspoliittisten toimikuntien kanssa. Pääsimme tutustumaan niin yksityiseen Estonian Business Schooliin kuin julkiseen Tallinnan teknillisen yliopiston kauppakorkeakouluun. Virossa julkinen ja yksityinen yliopisto mahtuvat hyvin toimimaan rinnakkain.

 

Viro tarjoaa porkkanoita opiskelijoille ja korkakouluille

On opiskelijan tehtävä päättää missä hän tutkintonsa haluaa suorittaa. Yksityisen maksullisen yliopiston olemassaolo ei myöskään ole uhka julkiselle maksuttomalle koulutukselle.

Uuden lain myötä kaikki viroksi opiskelevat ja täysipäiväisesti opintojaan edistävät opiskelijat saavat jatkossa opiskella maksutta. Opintojen etenemisessä ollaan kuitenkin tiukkoja, mikäli opiskelija alittaa vuosittaisen opintopisteiden tavoitemäärän joutuu hän maksamaan ”sakkoa” puuttuvista opintopisteistä.

Vuodesta 2011 Virossa on myös ollut käytössä ohjelmakohtaisen akkreditoinnin sijaan koulukohtainen akkreditointi, joka pitää uusia säännöllisesti. Akkreditointi vastaa pitkälti meidän auditointiamme.

Mikäli koulutusohjelma ei läpäise akkreditointia se joutuu lopettamaan toimintansa. Mikäli koulutuksen haluaa aloittaa uudelleen, on puutteet korjattava ja  akkreditointi läpäistävä toimiluvan saadakseen.

Meillä Suomessahan auditointi on nykyisellään lähinnä muodollisuus, jonka läpäisemättä jättämisestä ei käytännössä seuraa yhtään mitään.

On myönnettävä, että virolaisessa järjestelmässä on ainakin asetettu tavoitteita ja kunnollisia ”porkkanoita”, niin opiskelijoille kuin yliopistoillekin. Laatuun kannattaa yliopistoissa panostaa ja opintoaikansa opiskelija voi itse valita, mikäli on valmis maksamaan vaaditun hinnan. Joskus pieni kannustin kummallekin voi tehdä ihan hyvää.

 

Sini Jokinen
Opiskelija-asiamies, SEFE

Ollako yrittäjä vai eikö olla?

SEFEn lainopillinen asiamies Riku Salokannel

Nyt yrittäjyys ei ole ainakaan sopimusmalleista kiinni, sillä SEFE laajentaa ensisijaisesti yrittäjäjäsenilleen tarjoamaa palvelua huhtikuussa solmitulla yhteistyösopimuksella lakipalveluyritys Fondian kanssa. Enää ei tarvitse olla tiedonhaun virtuoosi löytääkseen ajantasaisia työkaluja erilaisissa juridisissa kysymyksissä.

Fondia tarjoaa kaikille SEFE:n jäsenille maksuttoman pääsyn Fondian juristien laatimaan ja ylläpitämään sähköiseen lakitietopankkiin, VirtuaaliLakimies-palveluun, josta käyttäjät voivat hakea selkeitä vastauksia liiketoiminnassaan ja työssään kohtaamiin lakikysymyksiin.  

Akateeminen yrittäjyys on viime vuosina ollut kasvava trendi.  SEFEssäkin olemme miettineet miten voimme palvella myös juridisessa mielessä sekä varsinaisia että sivutoimisia yrittäjäjäseniämme yhä paremmin.

SEFEn lakiyksikkö on jo aikaisemmin auttanut jäsenistöämme erilaisissa yrityksen perustamista ja yhtiöoikeutta koskevissa kysymyksissä ja olemme myös panostaneet osakassopimusten kommentoimiseen mitä erilaisimmissa tilanteissa.

 

VirtuaaliLakimies palvelee kattavana lakitietopankkina

VirtuaaliLakimies -palvelusta löytyy yli 1700 suomen- ja englanninkielistä artikkelia, sekä kattava yli 150 kappaleen asiakirjamallipaketti käyttöohjeineen. Sisällön ovat koonneet Fondian kokeneet juridiikan asiantuntijat.

SEFEn jäsenistöstä on tullut jatkuvasti enemmän kyselyjä muun muassa agentti-, jälleenmyynti-, konsultti-, toimeksianto- ja osakassopimuksia koskeviin kysymyksiin liittyen.

Fondian tarjoamasta palvelusta löytyykin artikkeleja ja sopimusten muistilistoja muun muassa seuraaviin sopimuksiin:

  • Salassapitosopimus
  • Aie- ja esisopimus
  • Puitesopimus
  • Yhteistyösopimus
  • Myyntisopimus
  • Edustus- eli agenttisopimus
  • Edustussopimuksen keskeiset ehdot
  • Jälleenmyyntisopimukset
  • Lisenssisopimus
  • IT-sopimukset
  • Kiinteistön kauppa ja muu luovutus
  • Kansainvälinen kauppa
  • Vuokrasopimus
  • Toimeksianto- ja konsultointisopimus
  • Vakuutussopimus
  • Rahoitussopimus

SEFE tuottaa edelleen itse yhdessä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kanssa ajantasaisia oppaita ja malleja (SEFEn jäsenpalvelussa) työsuhdeasioihin liittyen. Fondian VirtuaaliLakimies-palvelun tarkoituksena on ensisijaisesti laajentaa tätä mallisopimusten kenttää muilla juridiikan osa-alueilla.  

VirtuaaliLakimies-palvelun käyttöönotto tapahtuu helposti rekisteröitymällä osoitteessa www.virtuaalilakimies.fi ja ilmoittamalla kampanjakoodisi rekisteröitymisen yhteydessä. Kampanjakoodin löydät SEFEn jäsenpalvelusta (vaatii kirjautumisen).

 

Riku Salokannel
Lainopillinen asiamies, SEFE
Yrittäjäneuvonta

SEFE palvelee ekonomiyrittäjiä

SEFEn Yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Saranpää

Yrittäjillekin osaamisen kehittäminen on tärkeä osa SEFEltä odotetusta annista. Yrittäjille räätälöityinä on toteutettu ensimmäiset webinaarit. Ne saivat suuren suosion ja jatkoa seurannee. Myös muille suunnatut koulutukset soveltuvat yrittäjille – ja päinvastoin.

Yrittäjille soveltuvat monilta osin samat palvelut kuin muillekin jäsenille. Edelleenkin tiedon lisääminen on haaste. Yrittäjäksi ryhtyvän ekonomin ei suinkaan tarvitse tai kannata erota SEFEstä. Esimerkiksi juristimme palvelevat myös työnantajina toimivia jäseniä.

Yrittäjäjärjestöjen jäsenenä käytän heidän palveluitaan ja vaikka hyvää neuvontaa olen sieltäkin saanut, on SEFEn asiantuntijat lukumääräisesti ja osaamiseltaan erittäin kilpailukykyinen.

 

Ekonomiyrittäjät toimivat aktiivisesti Akavassa

Akavalaiseen yrittäjätoimintaan olemme osallistuneet aktiivisesti. Neuvottelukunta on ottanut yhdessä Akavan yrittäjäryhmän kanssa kantaa muun muassa työttömyysturvalainsäädännön muutoksiin. Akavalle laadittiin ensimmäinen elinkeinopoliittinen ohjelma. Saimme siinä näkemyksiämme hyvin esille.

Olimme mukana myös Akavan ensimmäisen yrittäjäpäivän järjestelyissä. Ylpeitä voimme olla Akavan yrittäjäpalkinnon osumisesta Ropen Timolle. Timon pitkä yrittäjäura sai ansaitsemaansa arvostusta.

Akavalle valitaan uusi yrittäjäryhmä vuodenvaihteessa. Jatkossa on tähdellistä, että akavalaisen yrittäjyyden akateemisuus ja asiantuntijaluonne näkyvät työryhmässä vahvasti. Akavan yrittäjätoimintaa on kyettävä kehittämään näkyvämmäksi. Noin 20000 yrittäjäjäsenen painoarvoa on nostettava yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa.

 

Ekonomiyrittäjät näkyvät ympäri Suomen

Yrittäjäneuvottelukunnan maakuntavierailut ovat antaneet perspektiiviä yliopistojen yrittäjyyskoulutukseen ja eri paikkakuntien ekonomiyrittäjätoimintaan. Yhtenä tavoitteena on ollut saada paikallisyhdistysten yrittäjätoimintaan lisää potkua. HEKOssa yrittäjätoiminnalla on vahva asema ja Turussa on pitkään panostettu myös yrittäjätapahtumiin.

Turun Seudun Ekonomien hallituksessa on vuosia istunut yrittäjäasioista vastaava. Samaa ehdottaisin muillekin paikallisyhdistyksille. Toimintaan tulee uutta särmää uuden toimintamuodon myötä.

Yrittäjätoiminta on myös hyvä jäsenhankinnan työkalu. Opiskelijoita kiinnostavat yrittäjätapahtumat. Paikallisten yliopistojen yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseen on mielenkiintoista osallistua – yliopistoissa kuunnellaan herkällä korvalla jo toimivien yrittäjien näkemyksiä. Verkostoitumalla rohkeasti yliopistojen yrittäjyyskoulutuksesta vastaavien kanssa kaikki oppivat lisää.

 

Ekonomiyrittäjien asioiden vaikuttaminen ottaa uusia askelia

Vaikuttamisen saralla ollaan vielä alkutaipaleella. SEFEn edunvalvonta on (ymmärrettävästi) keskittynyt työntekijäjäsenten kysymyksiin, mutta yrittäjyyden merkityksen jatkuvasti kasvaessa myös yrittäjien edunvalvontaan on panostettava. Hienoa on, että tämä on alkanut myös näkyä.  Yhteistyömme muun edunvalvonnan kanssa on ottanut hapuilevia ensiaskeleitaan.

Ensimmäinen yhteinen kokous työelämätoimikunnan kanssa on pidetty ja sitä ennen yhteistyötä muilla keinoin valmisteltu. Mielenkiinnolla odotan millaisen keskustelun saamme alulle tulevaisuuden edunvalvonnasta.

Samaa yritämme sysätä eteenpäin HEKOssa. Suunnitteilla on vaikuttajaekonomien ja ekonomiyrittäjien yhteinen tilaisuus edunvalvonnasta. Työelämä muuttuu hurjaa vauhtia eikä meillä ole lainkaan kirkasta kuvaa siitä mitä on 2020-luvun edunvalvonta.

Ensi syksynä aloittavat ekonomiopiskelijat tekevät aikanaan jäsenyyspäätöksensä tulevina vuosina omaksumamme linjan pohjalta. Valinnoillamme on siis suuri merkitys.

 

Ekonomiyrittäjyys yhdistää sukupolvia

Opiskelijatoiminta on tärkeä osa yrittäjätoimintaa. Neuvottelukunnassa on ollut kaksi opiskelijajäsentä, mikä on ollut erittäin raikastavaa. Jatkossa kannattanee noudattaa samaa periaatetta.

Tulevien kylteripäivien järjestäjille olemme jo heittäneet pallon: nostetaan yrittäjyysteema näkyvästi esille. Yrittäjyys uravaihtoehtona kiinnostaa opiskelijoita ja meidän tulee olla ajan hermolla.

Senioriyrittäjyys on mielenkiintoinen ilmiö ja osaltaan edistää työurien pidentymistä, mutta kestävämpää ja pidempivaikutteista yrittäjyyttä saadaan aikaan, mikäli yrittäjäksi ryhdytään jo nuorempana. SEFEn strategian mukaisesti on rohkaistava yrittäjyyttä suunnittelevia kyltereitä.

 

Yhteistyötä tehdään yli liittorajojen

Pakko on tunnustaa, että TEKin yrittäjäperinne on meitä muutaman vuoden edellä. Heidän vetoapuaan on osin kiittäminen SEFEn asennemuutoksesta. Heidän esimerkkinsä on edesauttanut toimintamme kehittämistä.

Tekkiläisillä on parhaillaan suunnitteilla yrittäjäklubi, joka olisi myös Suomen yrittäjien jäsen. Mielenkiinnolla seuraamme poikkijärjestöllisen yhteistyön kehittymistä.

Unelmaosiossa on listalla pari pitkäjänteisyyttä vaativaa hanketta. TEKin ja SEFEn yhteisessä yrittäjyysryhmässä olemme työstäneet ideaa tarjoilla yrittäjiksi halajaville jäsenillemme jatkajaa tarvitsevia liikeideoita. Suomessa on vuoteen 2020 mennessä lopettamassa toimintansa kymmeniä tuhansia yrityksiä, joille ei löydy lähipiiristä jatkajaa. Perinteisiä liikeideoita tuunaamalla voivat akateemiset yrittäjät innovoida houkuttelevaa yritystoimintaa.

Toinen ajatuksemme liittyy kasvuyritysten rahoitukseen. Tavoitteena on rakentaa malli, jolla sijoittamisesta kiinnostuneet jäsenemme pääsisivät mukaan kasvuyritysten rahoittamiseen. Kumpaakin haavetta jahdataan, joten perästä kuuluu.

Seuraavat isommat tapahtumat ovat perinteinen Ilo irti yrittäjyydestä 5.6. Helsingissä ja Teknologiayrittäjyyspäivät 1.-2.10. Tampereella. Ilo irti-tapahtuman puhujaksi on lupautunut muun muassa S-ryhmän ex-pääjohtaja Kari Neilimo. Luvassa on mielenkiintoisia näkemyksiä innovatiivisista liiketoimintamalleista. Teknologiayrittäjyyspäivillä pureudutaan myös ekonomeja kiinnostaviin aihepiireihin.

Päivien ohjelma valmistuu lähiviikkoina. Toivottavasti tapaamme loppuvuoden tapahtumissa!

Timo Saranpää
Ekonomiyrittäjä, yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja

Yrityssalaisuuden rikkomisen yrityskin on rangaistavaa

Jan Degerlund, lakiyksikön johtaja

Korkein oikeus on tuoreessa ennakkopäätöksessään (KKO:2013:20) käsitellyt yrityssalaisuuden rikkomista. Yrityssalaisuuden rikkomisessa on kysymys menettelystä, jossa yrityksen työntekijä tai muu luottamuksellisessa liikesuhteessa oleva henkilö saa tehtäviensä tai asemansa vuoksi hyväksytysti haltuunsa yrityksen luottamuksellisia tietoja ja sittemmin oikeudettomasti ilmaisee tai muuten hyväksikäyttää näitä tietoja. Yrityssalaisuuden rikkominen on myös yrityksen asteella rangaistava.

Tapauksessa työntekijä B oli kopioinut kannettavalle tietokoneelle työnantajansa X Oy:n ”Myynti”-kansion, joka oli sisältänyt kaiken yhtiön myyntitoimintaan liittyvän aineiston, yhteensä noin 10. 000 asiakirjaa. Hän oli kopioinut myös ”Tekstit”–kansio, joka oli käsittänyt myynteihin liittyvät asiakastarjoukset.

Työntekijä A oli tahollansa kopioinut kannettavalle tietokoneelleen tiedostoja, jotka olivat sisältäneet X Oy:n asiakasrekisterin ja myyntiraportteja. Tiedostot oli sittemmin siirretty työkäytössä olleilta kannettavilta tietokoneilta kotitietokoneille ja muistitikuille.

A ja B olivat siirtymässä kilpailevan työnantajan palvelukseen ja olivat irtisanoutuneet siten, että työsuhteet olivat päättyneet joulukuun 2007 loppupuolella. Tiedostojen kopioiminen oli aloitettu marraskuussa 2007, jolloin päätös siirtymisestä kilpailijan palvelukseen oli tosiasiallisesti jo tehty. A ja B eivät ole kuitenkaan olleet käyttäneet X Oy:ltä kopioituja tiedostoja kilpailijan palveluksessa, sillä tietokoneet, muistitikut ja niiden sisältämät tiedostot oli takavarikoitu poliisin toimesta.

 

Milloin yrityssalaisuuden rikkominen käynnistyy?

Asiassa on ollut arvioitavana muun muassa milloin A:n ja B:n menettely on edennyt sille asteelle, että yrityssalaisuuden rikkominen on käynnistynyt, koska tunnusmerkistö on kansiosainen siten, että se sisältää tietojen hankkimisen ja toisaalta niiden oikeudettoman ilmaisemisen tai hyödyntämisen.

KKO toteaa perusteluissaan, että ”Yrityssalaisuuden rikkominen käyttämällä hyväksi työnantajalta kopioituja tietoja on rikos, jonka tekemisessä rikoksen ehkäisemisen ja paljastamisen kannalta merkittävimmät toimet tapahtuvat huomattavasti ennen teon täyttymistä eli yrityssalaisuuden hyödyntämistä. Silloin kun kopioiminen selvästi tähtää mahdollisuuteen hyödyntää yrityssalaisuuksia uudessa työssä, kopioiminen on myös tekijän syyllisyyden kannalta keskeinen osa tekoa. Nämä seikat puoltavat sitä, että yrityssalaisuuden rikkomisen voitaisiin katsoa alkavan jo kerrotunlaisella kopioimisella.”

Siitä huolimatta, ettei kopioituja tiedostoja ole käytetty X Oy:n kilpailijan palveluksessa tai hyödyksi niin KKO on katsonut, että yrityssalaisuuden rikkomisen on katsottava alkaneen jo yrityssalaisuuksia sisältävien tiedostoja kopioitaessa, koska kopioimisen tarkoituksena on selvästi ollut myöhemmin tapahtuva tietojen oikeudeton hyödyntäminen.

Teon katsotaan edenneen yritykseksi, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja aikaansaanut menettelyllään vaaraa rikoksen toteutumisesta. Yrityssalaisuuden rikkomistapauksissa tiedostojen kopioiminen tehdään yleensä selvästi ennen kuin tietoa voidaan käytännössä hyödyntää esimerkiksi uuden työnantajan palveluksessa, mutta vanhan työnantajan kannalta tietojen kopioiminen esimerkiksi muistitikulle on vahingonvaaran syntymisen kannalta merkityksellistä, koska kopioimisen jälkeen vanhalla työnantajalla ei enää ole mahdollisuutta estää tietojen lainvastaista ilmaisemista tai hyödyntämistä.

A:lla ja B:llä oli tehtäviensä ja asemansa puolesta vapaa pääsy niihin tiedostoihin, jotka he ovat kopioineet. Kopioituja tiedostoja on ollut huomattavasti enemmän, kun työtehtävien kannalta on ollut tarpeellista. Vähäinen osa kopioiduista tiedostoissa on ollut sellaisia, että kopioiminen omalle työkoneelle on voinut olla työtehtävien johdosta tai ammatillisesti muuten perusteltua.

Kuitenkin suurinta osaa tiedostoista on päivitetty X Oy:ssä niin usein, ettei kopiointi työntekijän henkilökohtaiselle koneelle ole ollut tietojen käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Lisäksi monet kopioiduista tiedostoista ovat olleet kaupallisia liikesalaisuuksia ja siten sen luonteisia, ettei niiden kopiointiin ole ollut A:n tai B:n työstä johtuvaa tarvetta. Tiedot ovat olleet taloudellisesti merkityksellisiä lähinnä X Oy:n kilpailijoille eikä niillä ole ollut henkilökohtaista merkitystä esimerkiksi A:n ja B:n ammattitaidon ylläpitämisessä.

Tietojen kopioiminen on tapahtunut myös läheisessä aikayhteydessä työpaikan vaihtoon liittyen. A ja B eivät ole pystyneet esittämään tiedostojen kopioimiselle työstä johtuvaa hyväksyttävää syytä, sillä heidän työvelvoitteensa oli jo päättynyt tai päättymässä, kun tiedostot oli kopioitu.

 

Tiedostojen kopiointi aiheutti työnantajayhtiölle vahingonvaaran

Edellä mainitut seikat tukevat näkemystä, että tiedostoja kopioidessaan A:n ja B:n tarkoituksena on ollut oikeudettomasti hyödyntää X Oy:n liike- ja ammattisalaisuuksia ja siten he ovat aikaansaaneet työnantajayhtiölle merkittävän vahingonvaaran.

Kopioidut tiedot on takavarikoitu poliisin toimesta eikä niitä ole ilmaistu tai hyödynnetty kilpailevan yhtiön palveluksessa, mutta edellä mainituista syistä johtuen korkein oikeus on katsonut, että A ja B ovat kopioineet tiedostot tarkoituksenaan ilmaista tai käyttää X Oy:lle kuuluvia liike- ja ammattisalaisuuksia. Teko on kuitenkin jäänyt yrityksen asteelle.  A ja B tuomittiin yrityssalaisuuden rikkomisen yrityksestä kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Jan Degerlund
Lakiyksikön johtaja

Ajatteluakin voi kehittää!

Ammatillisen kehittymisen asiantuntija Anu Varpenius, Suomen Ekonomit

Oletko koskaan miettinyt, mitä ajattelet? Tai miten ajattelet? Entä millainen merkitys ajattelulla ylipäänsä voi olla omassa ja ryhmän toiminnassa? Tai organisaation menestymisessä?

Osallistuin viime viikolla Joensuussa SEFEn järjestämään valmennukseen Kaikkien aivot käyttöön. Nimensä mukaisesti illan teemana oli ajattelun johtaminen. Valmentajamme Anne-Maria Lehtinen HRM Partnersista haastoi meidät miettimään ja pohtimaan asioita.

”Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu!” Jos haluat palavereista tehokkaampia tai ryhmän luomaan uusia ideoita vanhojen totuuksien toistamisen sijaan, kannattaa välttää muun muassa seuraavia tyypillisiä ajattelun harhoja.

Aina ei välttämättä kannata luottaa liikaa ensimmäisiin ajatuksiin, koska jatkossa ajattelu helposti keskittyy vain hakemaan niille vahvistusta. Tätä lähellä on myös vahvistusharha eli taipumus tulkita uutta tietoa niin, että se sopii yhteen meillä jo valmiiksi olevien uskomusten ja tietojen tai käsitysten kanssa.

Jos taas tekee niin kuin muutkin tekevät tai koska muutkin tekevät niin, voi astua kilpailijoiden toimenpiteiden aiheuttamaan harhaan. Erinomaisuuden harha puolestaan on todennäköisesti meille monelle tuttu.

Kannattaa välttää myös kaikenlaista yksinvaltiutta eli sitä, että vain yksi saa ajatella. Asioiden mustavalkoistaminen ja kaikki tai ei mitään -ajattelu ei myöskään johda mihinkään uuteen. Joskus myös liian nopea päätöksenteko voi haitata tehokasta ajattelua.

 

Kannattaa ajatella miten kannattaa ajatella

Kuten sanottu, ajattelua voi kuitenkin kehittää. Ajattelun taitoja, jotka auttavat menestymään ovat Anne-Marian mielestä ainakin ajattelun ajatteleminen, joustavuus ja yleensä uteliaisuus muiden mielipiteitä, ajatuksia ja uusia tilanteita kohtaan: ”Ai, noinkin voi ajatella”, ”kerro lisää”, ”mitä muuta?”.

Toisaalta kriittisyyskään ei ole pahasta, mutta vastoinkäymisistä ja hankalista tilanteista täytyy pystyä sinnikkäästi pääsemään yli ja toipumaan. Toimimattomia tapoja ei myöskään kannata jatkaa, vaan päästää niistä irti ja määritellä tilanne uudelleen.

Kannattaa siis ajatella, miten kannattaa ajatella, kuten HRM Partnersin perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja Staffan Kurtén on todennut. Kyky reflektoida itseään ja omaa toimintaansa on jatkossa yhä tärkeämpi johtamisen metataito.

Mitä kaikkea me ekonomit saisimmekaan yhdessä aikaan, jos uskaltaisimme kehittää ajatteluamme? Haastan sinut kokeilemaan!

 

Anu Varpenius
Ammatillisen kehittymisen asiantuntija, SEFE

Erilaisuutta mahtuu samalle puolen köyttä

Booomi ry:n puheenjohtaja Ville "Kake" Kaukoranta

Uusi strategiamme puhuttelee meitä sefeläisiä yksilöiden yhteisönä. Emme ole pelkästään yksilöitä henkilöinä, vaan myös yhteisöissämme on omaa yksilöllisyyttä liiton sisällä. Näin ollen kaksi samantaustaista muistuttavat toisiaan usein enemmän kuin kaksi eri taustoista saapuvaa. Porilaisella ja Lahtelaisella ekonomilla voi olla omia erojaan, aivan kuten boomarilla tai pörssiläisellä.

Eromme eivät saa olla yhteisen maalin tiellä, vaan eriävien näkökohtien tulee hioa lopulliset ratkaisut myrskynkestäviksi. Pirua ei kannata aina yrittää voittaa raa’alla voimalla, vaan tsekkipyhimys Prokopin lailla se voidaan valjastaa hyvään tarkoitukseen.

Paikoin keskustelu SEFEssä jämähtää asetelmaan kylterit-ekonomit. Sitkeän, paikoin järkähtämättömänkin oman kannan säilyttäminen johtaa kärjistyneempiin ennakkoluuloihin ja käsityksiin. Yhteinen sävelkään ei tunnu löytyvän ainakaan helpommin.

Pahimmillaan pelkistynyt tilanne ilmenee toisen lähtökohtien epäilemisenä, pahimman skenaarion odottamisena sekä omaan leiriin kääntymisenä. Näin asia ei onneksi aina ole, eikä vuorovaikutuksen toisaalta olekaan syytä olla kitkatonta, ruusuista ja muutoin kuin yli-imelästä romanttisesta komediasta varastettua.

Epäilykset ja negatiiviset asenteet saavat alkunsa usein liian vähäisestä tiedosta. Sitä, mitä ei tunne, on helppo pelätä. Kun en täysin ymmärrä eri lähtökohdista ajattelevan ihmisen toimintaa, sorrun helposti mielessäni pelkäämään pahinta: tulkitsen toisille luontevia ja jopa positiivisia asioita itseäni uhkaaviksi.

Näin ei pitäisi olla: onhan itsesuojeluvaiston käytön kultaisin aika jo kenties ajanut ohitse. Niin ekonomi kuin kylterikään ei ole sapelihammastiikeri, jolta pitäisi suojautua luolaan oman tulen ääreen.

Toisinaan epäluulo koskee myös yhteisön sisäisiä valtasuhteita ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tähän liityen pahimman tilanteen pelko, ”opiskelijat valtaavat liiton itselleen”, tuntuu hieman absurdilta: ekonomeja meistäkin tulee ajallaan, jos tilastoihin ja omiin kykyihin on ensinkään uskominen. Itse toivon liiton olevan tuolloinkin voimissaan terveen monipuolisuuden ja erilaisten näkemysten höystämänä.

 

Olemme yksilöiden yhteisö

Keskustelu voi rakentua erimielisyydenkin varaan. Ihannetilanne on, kun asiat ottavat mittaa toisistaan henkilöiden sijasta. Toiseen osapuoleen kannattaa perehtyä, jotta ymmärtää tämän lähtökohtia ja näin ollen argumentointia sekä motiiveja. Kuinka hyvin sinä, sefeläinen, tunnet paikallisella tasollasi toimivaa ekonomi- tai kylteriyhteisöä?

Valitettava tosiseikka on, ettei joka paikkakunnalla löydy niin kylteri- sekä ekonomiyhdistystä, mutta mahdollisuuksia tutustumiseen on tarjolla. Viime viikolla vietetty SEFEn teemapäivä ja muut moniulotteisille kohdedemografioille suunnatut tapahtumat ovat tähän oivallisia tilaisuuksia.

Muistakaa jättää lokerot sukkia ja alusvaatteita varten: me olemme yksilöiden yhteisö, eivätkä kaikki hekolaiset, finanssilaiset kuin toimistonkaan ihmiset ole keskenään täysin samasta puusta veistettyjä.

 

Ville ”Kake” Kaukoranta
Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijat – Boomi ry, puheenjohtaja

Tunnista ytimesi, anna sen loistaa ja lisää työsi merkityksellisyyttä!

Mitä ajattelet työstäsi? Ajatteletko koskaan, mitä ajattelet työstäsi?

Mitä työsi merkitsee sinulle? Mikä tekee työstäsi merkityksellistä – juuri sinulle?  Jokaisella meistä on siihen oma sanoituksensa ja myös oikeus sanoittaa se.

Työn merkityksellisyyden kokeminen  on jokaisen omalla vastuulla. Se, että teet työtä, jossa voit käyttää omia vahvuuksiasi, haastaa itsesi sopivassa määrin ja työ vastaa omia kiinnostuksiasi ja arvojasi.

 

Tunne itsesi ja voimavarasi

Miten voit tässä onnistua? Itsetuntemus on kaiken perusta. Tunne siis oma ytimesi.

Kun tunnet itsesi  ja omat voimavarasi unohtamatta sitä, mikä sinulle on tärkeää ja tuot sen asian myös esille, voit vaikuttaa työsi sisältöön. Ja sitä kautta työsi merkityksellisyyden kokemuksen lisääntymiseen. Ja sitä kautta omaan motivaatioosi ja hyvinvointiisi. Terve itsekkyys on siis sallittua.

Tunteesi ovat myös tässä läsnä. Mikä on sinun tunteesi? Se voima, millä teet työtäsi? Tunne on valinta. Voit valita, miten koet asioita. Voit vaikuttaa tunteeseen omasta työstäsi.

Jos itse koet työsi merkitykselliseksi, myös muut kokevat niin. Tunne tarttuu. Työn mielekkyyden tunne lisääntyy, kun sinulla on tunne, että olet vapaa tekemään asioita ja valintoja.

Miksi työn mielekkyyden pohtiminen on sitten tärkeää? Lienee jokaiselle  tärkeää  voida kokea tekevänsä itsensä kannalta mielekästä työtä. Mutta se on myös työnantajan etu.

On todettu, että merkityksellinen työ lisää työntekijöiden keskittymistä, jaksamista ja tehokkuutta. Ja sitä kautta linkittyy myös tämän päivän kuumaan keskustelunaiheeseen työurien jatkamisesta.

Lue lisää mielekkäästä työstä!

Hannele Heikinheimo
Asiantuntija, ammatillinen kehittyminen ja uravalmennus, SEFE

SEFEn yrittäjäneuvottelukunnassa on draivia

SEFEn Yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Saranpää

Yrittäjäneuvottelukunnan toimikausi on ylittänyt puolivälin krouvin ja kohta alkaa haku uuteen neuvottelukuntaan. On kai varsin sopiva aika pohdiskella mitä on tapahtunut. Pääsiäisen vieton lomassa teinkin välitilinpäätöstä kuluvasta kaudesta ja pohdiskelin tulevaa.

Viimeiset 15 kuukautta ovat sisältäneet mielenkiintoisia tapahtumia, verkostoitumista, hedelmällistä yhteistyötä Tekniikan akateemisten (TEK) ja Akavan kanssa, maakuntavierailuja, kannanottoja, palvelukehitystä etc.  Lakiyksikössä on jo pidempään ollut yrittäjäasioihin perehtynyt juristi ja nyt olemme myös saaneet edunvalvontaan siitä vastaavan asiamiehen. Paljon on tapahtunut, vaikka meistä kärsimättömistä yrittäjistä tuntuukin, etteivät asiat etene riittävän nopeasti.

SEFEn hallituksen johdolla työstetään parhaillaan ehdotusta toimikuntarakenteen uudistamiseksi. Yrittäjäneuvottelukunnan (YNK) nykyinen paikka palvelutoimikunnan alaisuudessa on aavistuksen keinotekoinen. Palvelutoimikunnan alaisuudessa YNK alistuu liiallisesti pelkäksi palvelukehittäjäksi. Sen pitää osallistua myös työelämän ja koulutuspolitiikan edunvalvontatyöhön sekä opiskelijatoiminnan kehittämiseen.

Neuvottelukunnan tehtäväkentän laajuuden (palvelut, edunvalvonta, osaamisen jakaminen ja kehittäminen, tapahtumat, opiskelijayhteistyö ja niin edelleen) vuoksi oikea paikka olisi suoraan hallituksen alaisuudessa ja toiminnan kehittämisen varmistamiseksi neuvottelukunnan puheenjohtajan tulisi istua SEFEn hallituksessa. Linkki hallitukseen jää löyhäksi ja epävirallisten keskustelujen varaan, kun puheenjohtaja ei ole mukana päätöksenteossa.

 

 Ekonomiyrittäjä – tule mukaan toimintaan!

Pian valitaan uusi neuvottelukunta. Olkaa kuulolla ja hakekaa mukaan. Yrittäjyyden edistäminen itse yrittäjänä toimien on toki mielenkiintoista, mutta myös bona fide-hengessä tehty työ palkitsee.

Paikallisyhdistysten hallituksiin haetaan syksyllä uusia toimijoita. Lähtekää mukaan oman paikallisyhdistyksen yrittäjätoiminnan rakentamiseen. Hallituksissa on hyvä olla myös yrittäjiä.

 

Yrittäjäneuvottelukunta on asettanut itselleen haastavat tavoitteet:

1) Yrittäjäjäsenet: Vuoden 2015 loppuun mennessä SEFEllä on 2 000 yrittäjäjäsentä (lisäys: 350 yrittäjäjäsentä / vuosi).

2) Jäsenyhteisöt: Jäsenmäärältään isoilla jäsenyhteisöillä on 2 yrittäjätematiikkaan sopivaa tilaisuutta alueella vuodessa (HEKO 20 tilaisuutta) / Pienillä jäsenyhteisöillä 1 yrittäjähenkinen tilaisuus alueella vuodessa.

3) Tyytyväisyys: Vuoden 2015 järjestötutkimuskyselyssä yrittäjäjäsenten tyytyväisyys on noussut perusjäsenten tyytyväisyyden tasolle.

4) Yhteiskunta: SEFEn sidosryhmät (poliittiset toimijat, elinkeinoelämä, yliopistot ja Suomen Yrittäjät) tunnistavat SEFEn myös ekonomiyrittäjän liitoksi.

Pitkäjänteinen toiminta edellyttää tulevan neuvottelukunnan sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Kaksi vuotta on kovin lyhyt aika vaikuttavuuden kehittämisessä.

Yrittäjyys on asennelaji. Vahvistamalla positiivista, rohkeaa yrittäjäasennetta kehittyy myös yritystoiminta. Tässä hengessä eteenpäin!

Hyvää kevättä!

Timo Saranpää
Ekonomiyrittäjä, yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja