Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2013

Kuuntele sydäntäsi, löydä oma tiesi

SEFEn tutkimuspäällikkö Juha Oksanen

Arjessa kuulee ja näkee erilaisia uratilanteita ja -tarinoita. Epävarmuutta omista valinnoista ja niiden taustoista, halua ”tehdä oikein”. Tämä alkaa tyypillisesti jo opiskeluvaiheessa: mitä valintoja (esimerkiksi pääaine tai ohjelma) minun kannattaa tehdä jotta todennäköisesti myöhemmin työllistyn ”laadukkaasti”  tai keskimäärin ansaitsen erityisen hyvin esimerkiksi erilaisten tilastojen valossa. Tässä vaiheessa on syytä soittaa hälytyskelloja, ollaan vaaravyöhykkeellä.

Omaa tilannetta peilataan usein kollegoiden, ystävien ja niin edelleen tilanteisiin ja pohditaan, olenko menossa ”oikeaan” tai niin sanotusti yleisesti arvostettuun suuntaan. On ehdottoman hyvä että ura-askelia suunnitellaan ennalta. Tunne ja järki eivät ole toisiaan poissulkevia voimia.

Olennaista on kuitenkin pohtia, mitä juuri sinä itse haluat tehdä, mikä sinua kiinnostaa ja missä olet erityisen vahva. Niin kutsuttujen hygieniatekijöiden (palkkaus ja muut työsuhteen ehdot, työn rakenteellinen organisointi jne.) varaan ei kannata omia uravalintojaan rakentaa, vaikka niilläkin tietty merkitys väistämättä on.

Ole avoin ja rehellinen omille toiveillesi ja kiinnostuksen kohteillesi. Työ, jolla itse koet olevan merkitys ja jossa koet pystyväsi hyödyntämään omaa osaamistasi , toteuttamaan itseäsi sekä kehittymään, palkitsee ja antaa tyydytystä. Ole siis oma itsesi ja unohda stereotyyppiuramallit. Työurallakaan ei kannata elää ns. sitku (sitten kun…) –asenteella, sillä elämä on tässä ja nyt, se ei odota.

Sisällöllisesti palkitsevassa ja kiinnostavassa työssä tuntuukin parhaimmillaan samalta kuin mitä Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka juuri kuvaili sanoilla ”lopetin työnteon vuosia sitten” (Talouselämä  20 / 2013). Muutos ei toki tapahdu itsestään, se vaatii aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä usein myös pientä kärsivällisyyttä.

 

Sinä tiedät, sinä päätät

Kukaan muu ei lopulta voi puolestasi päättää, mikä on sinulle sopiva ura tai tehtävä, se pitää itse löytää. Tätä pohtiessa apuna kannattaa toki käyttää omia verkostojaan ja esimerkiksi SEFEn päteviä uraneuvojia. Kannustan avoimesti haastamaan itseäsi ja pohtimaan, mikä olisi juuri sinun ”oma juttusi”. Se saattaa odottaa aivan nurkan takana.

Olennaista on rohkeus arvioida kriittisesti vallitsevaa tilannetta, tiedostaa oma tahtotilasi sekä suunnata sitä kohti. Työ on osa elämää, sen tulisi siis osaltaan tuottaa hyvää oloa ja hyvinvointia. Pelkkien ulkoisten motivaattorien perässä kulkeminen ja kompromissien tekeminen tämän vuoksi turhauttaa ja imee energiasi. Vastaavasti työn ilo energisoi ja saa aikaan positiivisia vaikutuksia koko olemukseesi lisäten samalla työn tuloksellisuutta.

Älä siis huijaa itseäsi. Olet lopulta vastuussa valinnoistasi ennen kaikkea itsellesi – sydämellesi.

 

Juha Oksanen
Tutkimuspäällikkö, SEFE

Treenaa mielesi innostumaan!

”Elämä on paljon yksinkertaisempaa kuin mihin meidät on opetettu uskomaan.” elehtii kohta 60 vuotta täyttävä energiaa pursuava Joseph McClendon H(appiness)-Factor seminaarissa. 1881 vuoden sanomalehdessä kirjoitettiin samoja negatiivisia asioita talousnäkymistä kuin nyt. Sen jälkeen tuli taas hyvä aika. Näetkö tässä toistuvaa mallia?

”GROOVE IT!” yhteisdiskotanssia. ”I FREAKING ROCK!!!!” huudettiin tasaisin väliajoin. Hersyteltiin asioilla, jotka innostavat. Halauksia sateli joka suunnalta. Joka tunti noustiin ylös ja annettiin myös kehon innostua. Yliampuvaako? Ehkä vähän, mutta niin vain kävi, että seminaarin jälkeen oli kevyen mukava olo, itsetunto koholla, tulevaisuus mahdollisuuksia täynnä. Tunteet tarttuvat.

Mihin keskityt, se lisääntyy. Myös positiivinen ajattelutapa. Sitä todellakin voi treenata, sillä kaikesta, mitä toistat, tulee tapa. Jos vielä toistat ja harjoittelet jotain nautinnolla, opit uuden kyvyn tai tavan nopeammin ja se juurtuu sinussa syvemmälle.

 

Mitä haluat lisätä?

Tässä polku kohti innostavan positiivista nykyhetkeä ja tulevaisuutta:

MITÄ HALUAT?
Keskity kysymykseen rauhassa ja ole rehellinen. Mitä sinä itse ihan oikeasti haluat? Jos haluat rahaa, kysy vielä, mitä se raha sinulle antaa? Vapauden tunteen? Turvallisuuden tunteen?

Positiivinen, innostava, ”kohti jotakin” –tavoite auttaa aivojasi keskittymään oikeaan kohteeseen. Haluatko pois nykyisestä työpaikasta? Mitä haluat sen tilalle? Tiimin, jossa arvostetaan toisen työtä? Mitä se sinulle antaa? Merkityksellisyyden tunteen?

Kun saat selville, mitä todella haluat, mikä sinua todella ajaa eteenpäin ja innostaa, silloin on myös helpompi priorisoida ja keskittyä juuri tämän sinulle tärkeän tavoitteen saavuttamiseen. Tiedät, miksi kaikki työ, jonka tavoitteesi eteen teet, on kaiken sen vaivan arvoista.

MITEN SAAT SEN?

Kun olet selkiyttänyt itsellesi, mitä kohti haluat mennä, elävöitä tavoitteesi. Kuvittele mielessäsi, millaista se on, kun se on toteutunut? Konkretisoi sitä leikkaamalla vaikka lehdestä tavoitettasi symboloivia kuvia. Liittykö siihen ääniä? Tuoksuja, makuja? Mikä musiikkikappale voisi kuvailla sitä? Missä se tuntuu kehossasi? Mikä kehollinen liike tai ele siihen liittyy? Leveä hymy? Suora ryhti? Tuuletus?

Kun käytät kaikkia aistejasi, mieltäsi ja kehoasi, koko hermojärjestelmäsi on mukana tavoitteen saavuttamisessa. Juurrutat innostavan visiosi mielesi lisäksi kehoosi.

MITÄ KYKYJÄ SINULLA JO ON TEHDÄKSESI SIITÄ TOTTA?

Kenties tiedonhankintakykyjä? Sitkeyttä?

MITÄ KYKYJÄ TARVITSET VIELÄ LISÄÄ TEHDÄKSESI SIITÄ TOTTA?

Kenties rohkeutta? Luottamusta? Muistele eri tilanteita elämäsi eri osa-alueilta. Milloin sinulla on ollut tätä ominaisuutta? Olet varmasti jossain kohtaa elämääsi ollut rohkea. Millaista se oli? Muistele sitä tunnetta ja siirrä se tunne tai asenne tavoitteesi saavuttamiseen.

Muistuta näistä kaikista kyvyistä itseäsi joka päivä monta kertaa. Puhu, tsemppaa ja kehu itseäsi, vaikka se tuntuisi aluksi falskiltakin. Tässä Jessican esimerkki.

 

Askeleet lähemmäksi tavoitetta

KUKA SINUA AUTTAA?

Hakeudu tavoitettasi tukevien ihmisten seuraan. Osallistu samanhenkisten ihmisten kanssa innostavaan seminaariin. Etsi itsellesi mentori tai coach, joka tsemppaa sinua. Haastattele henkilöitä, jotka ovat jo saavuttaneet samankaltaista, mitä haluat. Miten he ovat sen tehneet?

TOISTA. TOISTA. TOISTA.

Muistuta itseäsi tasaisin väliajoin tästä innostavasta tavoitteesta, erityisesti niinä hetkinä, kun luottamus siihen uhkaa romuttua. Jos haluat olla erityisen systemaattinen, alussa voit vaikka asettaa kännykkään muistutuksen aina kahden tunnin päähän 10 päivän ajan aamusta iltaan. Palaa tavoitteeseesi, kuuntele tsemppikappaleesi, tsemppaa itseäsi omin sanoin, liikuta kehoasi. Kehu itseäsi joka kerta ja taputa olalle. Onnistuit taas.

KUKA OLET VIIDEN VUODEN PÄÄSTÄ? OLE SITÄ JO NYT.

Taija Kääriäinen
Asiantuntija, SEFEn urapalvelut

The World is My Oyster – Endless Work Opportunities Available!

SEFEn uravalmentaja Nina Juhava

The world is getting more and more globalized and the international mobility at all levels is increasing every year – now and in the foreseeable future. This trend creates almost endless new opportunities. An increasing number of the excellent members of SEFE are making a part of or even the whole of their careers abroad.

On the other hand we also have an increasing number of foreign Business Graduates entering the Finnish Job Market. A growing number of them are becoming members of the Finnish Association of Business Graduates. Our goal is to provide better services for these migrating groups of people. All ideas on how to improve our services are most welcome! 

Why it Might be a Good Idea to Spend a Few Years Abroad?

The benefits of spending at least a few years abroad are invaluable. You will grow as a person and most probably your fundamental values and how you perceive the world will change forever. Your language skills will improve, whether it being English and/or the local language(s) of the country. Most importantly you will get new valuable work experience which you can benefit of when coming back to Finland. The same positive growth process applies to you family, if you have one.

Unfortunately the foreign experience does not guarantee an upward moving career path – this is something we still have work to do with. This is partly because the Finnish labour market is limited in its size and partly because we still have to learn how to benefit of the additional value our returning professionals can bring to the companies.  From your individual perspective at least you will have more options in your life; once you have been abroad, it will always be easier for you to find the global opportunities again.

Where to Go and How to Find Work Abroad?

When you have made a decision to boost your career by spending some time abroad, it is time to go ahead with your plan! Sometimes it is easier to grasp the job opportunities near your home country – the Nordic countries are always a good option. You won´t be far away from your dear friends and relatives. Russia on the Eastern side of our border is a golden opportunity for those able to communicate in Slavic language.

Have you ever thought that all in all you have 193 different countries to choose from? The days when the most common way for well educated people to find a path abroad was to find an international company in Finland, get a job there and negotiate an expat deal, are past. Of course if this is still the opportunity for you, please go ahead and use it!

The internet and the world of social media provide with almost endless opportunities of getting the right information who to contact. One example is the excellent EURES network. The European Job Mobility Portal is a web page, where you can find a lot of information about living and working in another European country.

In addition to web information, there are EURES advisers in Employment and Economic Development Offices all over Finland (and Europe). Find the closest office.

If you want to discuss your personal career targets or get more information on how to proceed with your international job search – or if you are returning back to Finland, please do not hesitate to contact us at SEFE Career Services (ura@ekonomit.fi)!

Nina Juhava
Carreer Coach, SEFE

Koska olemme sen arvoisia

SEFEn koulutuspoliittinen asiamies Minna Nieminen

Aika harvoin kirjoitettu sana tekee yhtä suuren vaikutuksen kuin uusimmassa Työterveyslaitoksen Työ, Terveys, Turvallisuus – lehdessä (3/2013) henkilöstöpäällikkö Minna Limingan kolumni ”Oletko sinä työpaikkasi aarre?” Kolumnin ydinajatus on, että jokainen meistä tarvitsee työpaikalla palautetta etenkin siitä, että on työyhteisössä ihmisenä arvokas.

On totta, että palautteen antaminen ja etenkin kiittäminen on suomalaisessa työkulttuurissa edelleenkin valitettavan harvinaista herkkua, mutta Liminka tuo tähän keskusteluun hyvin ihmisen kokoisen lähestymistavan: riittää, että on ihminen ihmiselle. Muodollisille kehitys- ja palautekeskusteluille esimiehen kanssa on toki oma tärkeä tehtävänsä, mutta merkityksellisempää on, miten kukin meistä toinen toisiamme työpaikalla kohtelee.

Tervehdinkö kollegaa aamulla, huikkaanko hyvät huomenet? Kutsunko mukaan palaveriin tai lounaalle? Kysynkö mitä sinulle kuuluu, miten voit? Jaksatko?

 

Työn mielekkyyden kokemus on heikentynyt 2000-luvulla    

Työ- ja elinkeinoministeriö on vuodesta 1992 saakka mitannut työolobarometrissaan palkansaajien arvioita siitä, mihin suuntaan työelämä on yleisesti muuttumassa. Barometri osoittaa, että työn ja työnteon mielekkyyden balanssi on ollut negatiivinen koko 2000-luvun ajan eli suurempi osa vastaajista arvioi kehityksen menevän huonompaan kuin parempaan suuntaan. Kaikkien aikojen huonoin arvio saavutettiin vuonna 2012. (Työolobarometri 2013)

Vaikka työoloissa on tapahtunut paljon myös myönteistä kehitystä, on työn merkityksellisyyden ja mielekkääksi kokemisen väheneminen signaali, joka tulee ottaa vakavasti. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2012 –katsauksen mukaan eräs työn mielekkyyden vähenemistä selittävä seikka saattaa olla heikko sosiaalinen kiinnittyminen työpaikkaan sekä työyhteisön puuttuva tuki ja läsnäolo. Kun työtä tehdään yhä useammin vaihtelevissa paikoissa ja monenlaisissa yhteisöissä, muuttuu työn organisointi ja johtaminen yhä haastavammaksi. Katsauksen mukaan joka viidennellä oma lähiesimies työskentelee eri toimipisteessä kuin itse.

 

Hyvä työpaikka tarvitsee jokaisen panoksen                                                             

Työnteon kulttuurin muutokset ja uudet työn tekemisen muodot ovat olleet havaittavissa jo melko pitkään. On hyvä, että vihdoin on havahduttu laajemmin keskustelemaan myös siitä, mitä uusi työ vaatii lähiesimiestyöltä ja johtamiselta, sekä miten se vaikuttaa työpaikan keskinäisiin suhteisiin. Esimies on ensisijaisessa vastuussa työnteon sujuvuudesta työpaikalla, mutta hyvän työilmapiirin rakentaminen on meidän kaikkien vastuulla.

En malta olla lopuksi siteeraamatta Minna Limingan sanoja, sillä joskus oikeat sanat, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa sanottuna voivat olla parasta balsamia:

”Hetki jossa joku huomaa toisen, pysähtyy lähelle ja välittää, on kullanarvoinen. Sellainen hetki työn arjessa on kuin kevään ensimmäinen leskenlehti, joka yllättäen tunkee esiin harmaasta maasta. Se ilahduttaa ja jää ajatuksiin lämpimänä häivähdyksenä.”

Voisitko sinä olla oman työpaikkasi aarre?

 

Minna Nieminen
Koulutuspoliittinen asiamies, SEFE

Eurooppa hyytyy, miten pelastamme maailman?

SEFEn hallituksen jäsen Juuso Heinilä

Euroopan tilanne näyttää todella pahalta. Yleisin hyvinvoinnin mittari eli bruttokansantuote polkee paikoillaan ja valtioiden velkataakat sekä työttömyys kasvavat rytinällä. Viitteitä paremmasta ei valitettavasti ole juurikaan nähtävissä ja pahimmillaan ongelmat kärjistyvät epäluottamukseksi demokratiaa ja yhteistä päätöksentekoa kohtaan.

Tällä menolla protestit eivät ainoastaan aiheuta mellakoita vaan vaarassa on koko Euroopan rauha ja ihmisten tulevaisuus. Esitän seuraavassa muutaman askeleen Euroopan ja maailman pelastamiseksi.

Ensimmäinen askel on nykyisen hyydyttävän finanssipolitiikan höllentäminen ja elvyttävän rahapolitiikan kiihdyttäminen. Jäykkien työmarkkinoiden ja korkean sosiaaliturvan Eurooppa ei voi mitenkään onnistua pelastusoperaatiossaan ilman talouskasvua.

Julkisten menojen pakkoleikkaukset yhdistettynä veronkorotuksiin johtavat vääjäämättä kokoiskysynnän laskuun, korkeampaan työttömyyteen ja entistä suurempiin budjettialijäämiin. Budjetit pitää tietenkin tasapainottaa myöhemmin, mutta juuri nyt se on mahdotonta.

Talouskasvun kiihdyttämiseen meillä on onneksi olemassa äärimmäisen tehokkaat rahapoliittiset aseet. Euroopan keskuspankin toimenpiteet ovat jo rauhoittaneet valtioiden velkamarkkinat.

Seuraava askel on entistä vahvempi talouskasvun tukeminen superlöysällä rahapolitiikalla. Lyhyellä aikavälillä tämä tehoaa ja palauttaa Euroopan kasvu-uralle.

Talouskasvun palauttamisen jälkeen on oikea hetki puuttua Euroopan ongelmien ytimiin. Keskeisin ongelma ei suinkaan liity Unionin rakenteisiin tai pankkien rooliin systeemisen kriisin levittäjinä.

 

Eurooppa tarvitsee uuden teknologisen vallankumouksen

Euro-alueen rakenneviat ja esimerkiksi  työmarkkinoiden jäykkyydet on korjattava, mutta Euroopan ykkösongelma on tuottavuuden heikko kehitys. Tuottavuutta ei puolestaan luoda lisäämällä työpäivään pituutta tai täyttämällä kalenteria entistä innokkaammin. Avain tuottavuuteen on niinkin tylsä kuin uudet ideat ja uusi tapa tehdä työtä.

Euroopan on löydettävä keinot uuteen teknologiseen vallankumoukseen. Meidän täytyy tehdä tieto- ja viestintäteknologialla sama harppaus kuin aikanaan teimme höyry- tai sähkövoimalla. Nyt en tarkoita älypuhelimien tai videoneuvottelujärjestelmien suunnittelua ja myymistä vaan tarkoitan niiden käyttämistä.

Kun uudistamme toimintatapamme, luomme pohjan täysin poikkeukselliselle tuottavuuden kehitykselle. Tuottavuus tulee luomaan kasvua ja hyvinvointia, vaikka työtuntimme eläköitymisen myötä vähenevätkin.

 

Muutos alkaa läheltä

Vaikka yritänkin ajatella isoja, haluan kuitenkin aloittaa läheltä. SEFEn strategia rohkeudesta ja kasvusta osuu juuri asian ytimeen. Työelämävaikuttamisessa haluan nähdä SEFEn toimijana, joka etsii keinot sanoa kyllä kumppaniensa esityksiin, olivat nämä millä puolella pöytää tahansa.

Työmarkkinat ja koko työn tekeminen pitää uudistaa eikä se mitenkään onnistu, jos kaikki kelpuuttavat vain omat esityksensä.

Koulutuspolitiikassa haluan SEFEn suhtautuvan innostuneesti kaikkiin uusiin avauksiin ja uusiin tapoihin toimia. Pettymykseni oli suuri kun SEFEn liittokokous hylkäsi Estonia Business Schoolin Helsingin opiskelijoiden jäsenhakemuksen. Meidän yliopistoissa on ihan hirmuisesti kehitettävää ja mielestäni on upeaa kun EBS on saapunut Helsinkiin haastamaan pöhöttynyttä ja kangistunutta korkeakoulukenttäämme.

Uudet rohkeat tavat toteuttaa yliopistokoulutusta ovat välttämättömiä Suomessa ja Euroopassa. Jos asiat olisivat korkeakoulutuksessamme kunnossa, olisimme jo tehneet toivomani teknologisen vallankumouksen.

Yksi teknologisen vallankumouksen ja tuottavuuden haaste löytyy todella läheltä. SEFEllä on upeat videoneuvottelujärjestelmät, mutta silti minä olen lentänyt jokaiseen kokoukseen Oulusta Helsinkiin. Eiköhän etsitä uusi tapa toteuttaa kokoukset niin että aika käytetään kokoustamiseen eikä matkustamiseen.

 

Juuso Heinilä
SEFEn hallituksen jäsen
Koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, SEFE
Puheenjohtaja, Oulun Ekonomit

Korkeammalle, laajemmalle, syvemmälle

Uravalmentaja Arja Parpala

En ole koskaan tunnustautunut feministiksi. En ole myöskään koskaan uskonut lasikattoon. Olen aina uskonut, että Suomessa ihmisillä on  tasa-arvoiset mahdollisuudet edetä urallaan olivatpa he miehiä tai naisia. Olen luottanut siihen, että hyvä työ palkitaan ja osaavia ammattilaisia tuetaan urallaan eteenpäin.

Nyt olen muuttanut mieleni. Annamari Sipilän pääkirjoitus vappupäivän Helsingin Sanomissa avasi silmäni ymmärtämään, mitä olen nähnyt.

Olen kolmen vuoden ajan työskennellyt SEFEn uravalmentajana. Tänä aikana olen ohjannut, sparrannut ja coachannut noin tuhatta naista ja miestä, jotka ovat pohtineet uransa suuntaa, hakeneet työtä tai miettineet palkkauksen kiemuroita. Tässä työssä olen nähnyt selvästi naisten ja miesten erilaisen suhtautumisen niin osaamiseensa kuin mahdollisuuksiinsakin.

En halua yleistää, mutta usein näen omassa työssäni naisten vaatimattomuuden. Naiset ovat yllättävän arkoja pyytämään korkeampaa palkkaa kuin nykyisessä työssä. Helposti he hakevat tehtäviä, jotka ovat samalla tai jopa alemmalla tasolla kuin nykyinen tehtävä. Naiset kuvaavat jopa kielitaitoaan vaatimattomammin kuin miehet. Ja jos nainen on työtön, ikärasismi mietityttää erityisesti.

 

Vieno toive naisille!

Naiset, kannustakaa toisianne eteenpäin: korkeammalle, laajemmalle, syvemmälle kunkin omien intressien mukaan. Jos hyväveliverkosto toimii hyvin, miksei hyväsiskoverkostokin voisi toimia.

”Tasa-arvon nimissä kannustan johtajana sekä hyviä naisia että miehiä”, sanoo johtajanainen. Tottakai – mutta näyttääkö siltä, että miesjohtajat kannustavat tasa-arvoisesti hyviä miehiä että naisia?

Jos näin olisi, työelämän ja yhteiskunnan johtotehtävissä olisi ainakin yhtä paljon naisia kuin miehiä. Ekonomiopiskelijoista on jo 80-luvulta asti ollut vähintään puolet naisia. Hitaasti etenevät tasa-arvon rattaat, kun vieläkään yritysten johtotehtävissä ei olla lähelläkään 50-50 jakoa.

Haluan, että tyttäreni voi aikanaan edetä vapaasti omien kykyjensä ja mielenkiintojensa mukaan niin korkealle, laajalle tai syvälle kuin tahtoo.

 

Pyydän sinua miettimään kahta asiaa:

Esimies: Kannustatko sekä miehiä että naisia heidän kykyjensä ja taitojensa pohjalta ilman, että sukupuoli vaikuttaa toimintaasi? – Oletko aivan varma?

Vanhempi: Miltä sinusta tuntuu, jos sinun lapsesi ei pysty käyttämään työssään osaamistaan ja etenemään haluamallaan tavalla, vain koska hän on tyttö – tai poika?

 

Arja Parpala – tytär täytti juuri 12 vuotta.
Asiantuntija, SEFEn Urapalvelut

Esimiehillä suuri haaste edessä – osaamisen kehittämisestä osaamisen johtamiseen

SEFEn yrittäjätoimikunnan jäsen Heidi Keso

Esimiesten asema on jokaisessa organisaatioissa suhteellisen haasteellinen. Usein he ovat se joukko, joka toimiin puun ja kuoren välissä. Paineita syntyy tarpeesta viedä asioita eteenpäin organisaation hierarkiassa ja tavoitteiden mukaisten asioiden toteuttamisesta arjen työssä.

Osaamisen kehittäminen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on yksi tehtävä, jota esimiehet vievät eteenpäin.

Johdettavien innostaminen ja tukeminen päivittäin voi olla haasteellista, vaikka kuinka yrittäisi tuoda esiin jokaisella olevan mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan omassa työssään.  Syy voi olla siinä, että suurella osalla yrityksiä on pitkä historia takanaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyt tavat toimia ja nähdä asioita, on organisaation kulttuurissa hyvin sisäistetty.

 

Mikä on organisaatiosi johtamisen kulttuuri?

Jos johtamistyyli on ollut pitkään autoritäärinen ja vahvan johdon ajatus on vallitseva, on sillä suora yhteys siihen, mitä johdettavat katsovat voivansa tehdä. Tämä taas vaikuttaa siihen, miten kukin näkee oman kehitysmahdollisuutensa kyseisessä organisaatiossa.

Toinen ääripää on demokraattinen johtajuusnäkemys. Ajassa muutama vuosikymmen taaksepäin tämä tulkittiin jopa laissez-faire –ilmiöksi, eli johtaja on laiska työssään eikä tee jämäkästi päätöksiä vaan kyselee alaisilta apua päätöksentekoon. Mutta tämäkin johtui vain siitä, että moinen toimintamalli ei ollut tavanomaista siinä ajassa.

Jos esimies ottaa johdettavansa mukaan päätöksien tekemiseen ja keskusteluihin, tuoden esiin sen, että tässä nyt kuunnellaan kaikkien mielipidettä ja sitten hän tekee päätöksen, ollaan vielä hyvin autoritäärisellä alueella johtamistavoissa. Myös johdettavat ovat silloin hyvin passiivisia, koska esimies päättää joka tapauksessa kuten haluaa. Keskusteluilla ei ole vaikutusta, joten miksi paneutua moiseen asiaan kovasti.

Demokraattiseen johtamismalliin tottuneet ovat sopeutuneet ajatukseen, että heidän pitää ottaa kantaa päätöksiin, koska sillä on merkitystä. He tietävät käyttävänsä valtaa, mutta ottavat myös työstään ja toimistaan vastuuta.

Se, missä tilanteessa johtamisen kulttuuri on kussakin organisaatiossa, vaikuttaa myös siihen, tekevätkö esimiehet osaamisen kehittämistyötä vai osaamisen johtamistyötä. Organisaatioilla onkin johtamiseen liittyvä iso strateginen kysymys päätettävänään.

Miten he haluavat organisaatiossa työskentelevien osaamista käyttää ja mikä on johtamisen näkökulmasta ratkaiseva seuraava askel?

 

Heidi Keso
kauppatieteen tohtori, Empiros Oy
SEFEn yrittäjäneuvottelukunnan jäsen