Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2013

Kokemuksia Shanghaista – Minne Suomi on matkalla?

SEFEn Urapalveluiden asiantuntija Nina Juhava

Vietin syyslomaviikon perheeni kanssa Shanghaissa – kaikki perheestämme olivat palattuamme sitä mieltä, että kyseessä oli mitä mainioin opintomatka Kiinaan. Edellisestä Kiinan matkastamme oli ehtinyt kulua jo melkein 10 vuotta. Maa oli vajaassa vuosikymmenessä muuttunut paljon enemmän kuin Suomi vastaavassa ajassa ja ero muutosvauhdissa on valtava. Heräsi kysymys miksi me emme ole yhtä nopeita? Mikä estää meitä?

Shanghaissa ja sen välittömässä läheisyydessä on 50 miljoonan ihmisen lähes yhtenäinen asutusalue, joka tarjoaa Suomellekin lukemattomia mahdollisuuksia. Miten osaamme tarttua näihin tilaisuuksiin ja mitä osaamista tarvitsemme?

Koneella menee tunnetusti lujaa Aasiassa ja Kiinassa, myös Kone Oyj:n kilpailijat näyttivät olevan vahvasti markkinoilla läsnä. Tässä piileekin mielestäni koko juju – jo kohtuullisella markkinaosuudella voi isoilla markkinoilla saada mahtavia tuloksia aikaan!

Muita suomalaisia yrityksiä, jotka noteerasimme olivat Suunnon näyttävä markkinointikampanja Xintiandin muotikaupunginosassa liittyen Suunto-kaupan avaamiseen, Rovion korealaiset Angry Birds –juomat elintarvikeliikkeessä, Marimekon pieni edustus luksuskauppakeskuksessa sekä Konecranesin tehdas luotijunan ikkunasta bongattuna. Odottamattomimman suomalaiskokemuksen tarjosi Harvia-kiuas ja sen tarjoamat löylyt hotellissamme. Hyvä Harvia Oy, ihan heti ei välttämättä tulisi mieleen lähteä Kiinan saunamarkkinoille. Tarvitsemme lisää näitä ennakkoluulottomia yrityksiä!


Mitä osaamista Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa?

Tällä viikolla olemme saaneet jälleen kerran lukea mediasta, että pelialalla yliopistojen koulutussuunnitelmat laahaavat pahasti jäljessä työvoimatarpeeseen nähden. Remedy Entertainmentin Max Payne -peli nousi maailman maineeseen tulevaisuutta ennakoiden jo 12 vuotta sitten, aikaa toimia on ollut runsaasti. Miksi hukkaamme jatkuvasti arvokkaita vuosia?

Vastaavasti kansainvälisessä osaamisessa ja halussa voittaa kansainvälisessä kaupassa olemme edelleen liian pienillä panoksilla liikkeellä – tässä pelissä tarvitsemme sekä osaavia ja rohkeita suomalaisia, että myös ulkomaalaisia osaajia. Ulkomaalaiset osaajat ovat sekä Suomessa asuvia ulkomaalaisia että yritystemme kohdemaassa asuvien maiden kansalaisia.

9-vuotias poikani opiskelee koulussa kiinaa A-kielenä ja itse olen myös jonkun verran perehtynyt kieleen. Pääsimme Shanghaissa yhdessä tutkimaan merkkejä ja ilmiöitä. Törmäämme usein poikani kielivalinnan tullessa esille ”mitä se sellaista nyt on alkanut opiskelemaan” –ajatteluun. Tämä on hämmästyttävää, koska meillä on jo nyt olemassa tieto, mikä maa tulee olemaan voittajien joukossa, kun poikani aikanaan astuu työelämään.


SEFE goes global – osallistavat palvelut SEFEn strategiassa

SEFEn strategiaan kuuluu osaamisen jakaminen. Jäsenistämme noin 900 asuu ulkomailla ja edustaa maatamme kansainvälisissä yrityksissä. Olemme iloisia siitä, että he edelleen haluavat pitää yhteyttä kotimaahan olemalla SEFE-yhteisön jäseniä. Mietimme, miten voimme palvella heitä ja heidän intressejään entistä paremmin sekä osallistaa heitä toimintaamme. Tähän liittyen tulemme ensi vuonna mm. pitämään maanosakohtaisia webinaareja ulkomailla asuville jäsenillemme.

Toinen merkittävä ja kasvava jäsenryhmämme ovat Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset jäsenemme. Miten hyödynnämme ulkomaalaisia ja heidän osaamistaan Suomessa ja kansainvälisissä yhteyksissämme on iso asia. Tänä vuonna tulemme kutsumaan kaikki Suomessa asuvat ulkomaalaiset jäsenemme Pre-Independence Day –tapahtumaan, jossa ideana on verkostoitua sekä hyödyntää crowdsourcingia kansainvälisiä osaajia tukeaksemme sekä heidän osaamisensa jakamiseksi muille.

Globaali maailma, joka muuttuu nopeassa tahdissa ja jossa tarvitaan uutta osaamista sekä entistä rohkeampaa kansainvälistä toimintaa, tarvitsee uusia toimintatapoja kaikilta – myös SEFEltä.

Nina Juhava
Asiantuntija, urapalvelut, SEFE

Tehdään hyvästä vielä parempi!

SEFEn asiamies Eeva Salmenpohja

Olen jo vuosia kertonut rinta rottingilla, että kauppatieteellisellä alalla on (SEFEn ansiosta) Suomen paras koulutuksen laadunarviointikokonaisuus. Ekonomikoulutuksen laadunarviointi muodostuu vastavalmistuneilta, viisi vuotta työelämässä olleilta, tohtoreilta sekä työnantajilta kerättävästä palautteesta.

Tänä kesänä ovat raportoijat ahkeroineet ensi kuussa julkaistavien 5 vuotta työelämässä sekä Vastavalmistuneiden palauteraporttien kimpussa. Tällainen palautekokonaisuus on lähes kaikille muille tieteenaloille vain kaukainen haave ja rehellisyyden nimissä melkoinen kateuden kohde.

Yliopistojen ja SEFEn tiiviin yhteistyön tuloksena syntynyt palautekokonaisuus on kattava ja sitä kehitetään jatkuvasti. Syystäkin olemme siitä ylpeitä.

Miksi tätä työtä sitten tehdään? Ja siitä ollaan vielä ylpeitä? Erityisesti palauteähkystä kärsivien opiskelijoiden silmissä voi palautteen antaminen tuntua usein turhauttavalta, sillä vaikutukset opetuksen kehittämiseen ja yliopiston toimintaan toteutuvat parhaimmillaankin viiveellä.

Palautteen keräämisen tärkeyttä on minun nähdäkseni kuitenkin vaikea yliarvioida. Jatkuvasti kerättävä palaute, jossa ovat mukana kaikki kauppatieteellistä koulutusta tarjoavat yliopistot, tarjoavat verrattoman välineen oman toiminnan kehittämiseen ja toisilta yliopistoilta oppimiseen. Puhumattakaan siitä, että kauppatieteissä kansainvälistymiselle tuiki tärkeitä laatuleimoja eli akkreditointeja olisi mahdoton saada ilman uskottavaa ja pitkäjänteistä palautteen keräämistä.

Ranking-listojen tekeminen ei ole, eikä tule olemaan laadunarvioinnin tavoitteena, vaikka Talouselämä näyttikin viime vuonna että aineistomme taipuvat myös tähän tarkoitukseen.

 

Tule mukaan hiomaan kiillotettua timanttia 19.11.!

Kuten asiantuntijatyön luoteeseen lähtökohtaisesti kuuluu, mietimme SEFEssä aina sitä, miten kehittää ja parantaa jo nyt hyvällä mallilla olevaa toimintaa. Näin myös Ekonomikoulutuksen laadunarvioinnin osalta. Kiillotettu timantti kun säihkyy vielä kauniimmin.

Olemme tänä syksynä ottaneet luupin alle palautteen hyödyntämisen varmistamisen – sen että opetuksen kehittämisen takia annettu palaute todellakin kehittäisi kauppatieteellistä opetusta.

SEFE järjestää 19.11. ensimmäistä kertaa tuoreiden palauteraporttien Ekonomikoulutusta kehittämässä -julkaisuseminaarin, jonka toivotaan tuovan yhteen suuren joukon kauppatieteellisen opetuksen kehittämisestä kiinnostuneita.  Seminaarin ilmoittautuminen avoinna, ja toivommekin mahdollisimman monen asian omaksensa tuntevan pääsevän paikalle.

Tuskin marraskuista tiistaipäivää voisi paremmin viettää kuin miettimällä miten ekonomikoulutuksesta tehdään tulevaisuudessa vieläkin parempaa!

Eeva Salmenpohja
Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka, SEFE

Miksi tehdä osakassopimus?

Fondian Mårten Janson

Vastaa aluksi alla oleviin väittämiin valitsemalla jokin alla olevista vaihtoehdoista a – c.

Osakassopimus täytyy aina tehdä koska:
a)      kaverin yhtiössä on sellainen;
b)      laki edellyttää sen käyttämistä tietyissä tilanteissa; tai
c)       joku myy hyvä syy, mikä?

Osakassopimus on:
a)      sopimus osakkaiden välisen sopimuksen tekemisestä;
b)      määrämuotoinen, kirjallisesti tehtävä sopimus yhtiön hallinnosta; tai
c)       vapaamuotoinen sopimus.

Osakassopimuksen rikkomisesta seuraa:
a)      kuolemanrangaistus;
b)      osakkeiden lunastusoikeus muille osakkeenomistajille;
c)       vahingonkorvausvelvollisuus tai muu erikseen sovittu seuraamus.

Jos vastasit kaikkiin kysymyksiin c), olet oikeilla jäljillä. Mikään vastauksista ei kuitenkaan ollut täysin oikea ja tyhjentävä, vaan osakassopimus on tätä merkittävästi monitahoisempi asia.

Ymmärrys on kaiken perusta

Osakassopimusta ei ole pakko tehdä, mutta se on tietyissä tilanteissa oiva työkalu. Sopimus voidaan tehdä suullisesti, sillä istumalla. Mutta normaalisti sen tekemisessä kannattaa käyttää harkintaa.

Aina on syytä kysyä ja ymmärtää mikä tilanne on ilman sopimusta tai tiettyä sopimuskohtaa. Esimerkiksi, jos osakassopimus ei sisällä kilpailukieltopykälää, saako osakas tuolloin vapaasti kilpailla yhtiön liiketoiminnan kanssa? Erilaisista vastuista ja velvollisuuksista ei kannata sopia ellei ymmärretä, miksi osakassopimusta ollaan tekemässä ja mihin sitä tarvitaan.

Älä tee huonoa osakassopimusta

Joskus sopimuksen tekemättä jättäminen säästää sekä aikaa että rahaa ja voi olla edullisempaa kuin sen tekeminen. Lisäksi huonosti kirjoitettu osakassopimus antaa aihetta tulkintaerimielisyyksiin eli oikeudenkäynteihin. Pahimmassa tapauksessa koko osakassopimus voi olla pätemätön.

Osakassopimus kannattaa siis tehdä huolellisesti.

Perustietoa osakassopimuksesta saat Fondia Oy:n SEFE:n jäsenille tarjoamasta www.virtuaalilakimies.fi –palvelusta, katso kampanjakoodisi SEFEn jäsensivustolta (vaatii kirjautumisen).

Jos haluat ymmärtää enemmän ja sinulla on aiheeseen liittyviä kysymyksiä, osallistu SEFE:n osakassopimuksia koskevaan webinaariin perjantaina 25.10 klo. 9-10. Lue lisää webinaarista ja ilmoittaudu.

Mårten Janson
Legal Counsel, Fondia Oy

Brändätään Suomi formulamaaksi!

SEFEn yrittäjäneuvottelukunnan varapuheenjohtaja Taru Päivike

Suomessa käydään kiivasta keskustelua amerikkalaisen Guggenheim museon tuomisesta Helsinkiin. Guggenheimin saaminen Helsinkiin maksaa arvioiden mukaan 130–140 miljoonaa euroa valtiolle ja Helsingin kaupungille. Investointi on iso, ja sen uskotaan tuovan Helsinkiin ja myös muualle Suomeen paljon matkailijoita ja heidän kauttaan tuloja.

Samaan aikaan Meilahteen tarvitaan nopeasti uusi lastensairaala, jonka kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Millainen arvomaailma meidän kansanedustajillamme on, jos tekevät myönteisen päätöksen Guggenheimista?

Museoon riittää rahaa, mutta ei uuteen lastensairaalaan. Lastensairaala hanke on jo saanut tukea yrityksiltä ja säätiöiltä.

Heitän kehiin pari muutakin ideaa, mihin tuo rahasumma voitaisiin käyttää. Suomi on jo vuosia PISA-tutkimuksissa keikkunut korkealla ja brändätty korkean koulutustason maaksi. Siihen Guggenheimin museon tilalle ehdotan, että rakennetaan maailman ensimmäinen Yrittäjä Yliopisto. Samalla Suomi brändätään yrittäjäkoulutusmaaksi.

Guggenheim on kovin pienen piirin juttu. En usko, että kukaan tulee Helsinkiin pelkästään Guggenheimin takia. Guggenheimin arvioidut kävijätilastot ovat luonnollisesti liioiteltuja.

 

Guggenheimin sijaan rakennetaan oma formularata!

Suomalaiset on Euroopan innokkain formulakansa. Vuonna 2001 jopa 1,2 miljoonaa suomalaista katsoi TV:stä Mika Häkkisen Gran Prix kisaa. Miksi Suomeen ei sitten ole saatu formularataa aikaiseksi?

Ranskassa on Disneyland ja shamppanjat. Saksassa on Porsche, BMW ja Mercedes Benz. Englannissa on Jaguar ja Aston Martin. Tanskassa on Legoland. Ruotsissa on Nobel-palkinnot. Norjassa on öljyporauslautat. Suomessa oli Nokia ja paperitehtaat.

Leikittelen visiolla, että Suomi brändätään formulamaaksi ihan virallisesti, että Suomi on kansainvälisesti tunnettu formulamaana vuonna 2020. Ei pelkästään taitavien ja menestyneiden formulakuljettajien ansiosta.

Lisäksi Suomi kaipaa kipeästi formulamatkailijoiden tuomia tuloja. Jokainen formulakävijä lisää hotelli- ja ravintolapalvelujen kysyntää eli edistää yrittäjyyttä ja vähentää työttömyyttä.

Guggenheimin sijaan Helsinkiin pitäisi perustaa jotain omaperäisempää kuten Motor Sport Museo Oy, jossa kunnioitetaan suomalaisia menestyneitä ralli- ja kilpa-autoilijoita Henri Toivosta, Markku Àlenia, Timo Salosta kuin myös formulakuljettajia Rosbergeja, Häkkistä, Räikköstä ja Kovalaista.

Nyt on aika saada Suomeen kansainvälinen brändi F1. Markkinatalouden kannattajana en edes kehtaa ehdottaa, että otetaan rahat valtion kassasta formularataan Guggenheimin sijasta. No ei todellakaan oteta! 

 

Dynaamisilla nastarenkailla lisäjännitystä kisaan!

Tässä tarvitaan yritteliäisyyttä ja markkinataloutta, jotta saadaan Suomeen rakennettua kansainväliset standardit täyttävä moottorirata/formularata. Verorahat voidaan käyttää nimenomaan Lastensairaalan rakentamiseksi.

Formularadan aiheuttamat meluhaitat aiheuttavat varmasti spekulointia. Suomen keliolosuhteita moititaan. Talvella formularata routii ja rataa voisi käyttää kesäkautena. Eihän se formulakausikaan koko vuotta kestä. Ja miten niin talvella ei voi ajaa formulaa?

Pistetään autoihin dynaamiset nastarenkaat, niin saadaan kisaan hieman jännitystä. Salolainen perheyritys Finnfoam voi tehdä formularadan routaeristeitä samalla tavoin kuten lentokenttien kiitoteiden eristeet tehdään.

Vastustajat vetoavat, että vaikka olisi formularata, niin on vaikea saada MM-osakilpailuja Suomeen. On täysi myytti, että suomalaiset eivät osaa markkinoida.

Laitetaan ministeri Alexander Stubb, ekonomi Hjallis Harkimo, Keke Rosberg, Hans-Peter Siefen ja pari muuta pätevää liikemiestä markkinoimaan osakilpailua Bernie Ecclezonelle. Hän on britti, joka pyörittää koko formulasirkusta eli on Formula 1 -sarjaa hallinnoivien Formula One Management sekä Formula One Administration -yhtiöiden pää- ja toimitusjohtaja.

 

Joukkorahoituksella rataa rakentamaan!

Suomi on formulakansa ja tarvitsee tänne Pohjolaan oman formularadan. Formularadan vastustajat väittävät, että Suomessa ei ole rahaa ja että formularata on liian kallis investointi. Lasketaanpa vähän…

Ehdotan, että aletaan kerätä joukkorahoitusta formularadan rahoittamiseksi ja perustamiseksi. Kun jokainen suomalainen tulonsaaja, joita on tilastojen mukaan 4.592.373, sijoittaa 32 euroa moottoriratahankkeeseen, niin saadaan 150 miljoonaa kerättyä joukkorahoituksella.

Guggenheim-museon puoltajille rohkenen ehdottaa, että perustavat Guggemuseo Oy Ab ja lähtevät yhtiömuodossa omilla rahoilla tähän mielestänne hyvin tuottoisaan museohankkeeseen. Jos se osoittautuu väitetyksi rahasammoksi, mielihyvin suon teille verovapaana tulevat osingot ja kaiken glorian!

Formularataa ylläpidetään keräämällä radanvarsimainoksista mainostuloja ja myymällä pääsylippuja kansalaisille, jotka haluavat ajaa kovaa radalla tai vuokraamalla rataa autokouluille, jotka haluavat opettaa kansalaisia ajamaan entistä taitavammin radalla ammattikuljettajan opastuksella. Esimerkiksi Abu Dhabissa on formularata, joka avataan kerran kuukaudessa kaikille.

Silloin saa ottaa urheiluautostaan täydet tehot, millä olisi ehkäisevä vaikutus hillitä ylinopeuksia moottoriteillä. Jos jokainen ylinopeussakon saaja sijoittaa sakkorahat formularadan perustamiseen, niin tällöin kaikki kaahaajat osallistuvat formularadan ylläpidon rahoittamiseen.

Uskon kuitenkin, että toteutuessaan formulahanke edistää monenlaista yrittäjyyttä Suomessa ja nostaa Suomen kansallista maabrändiä.

 

Taru Päivike
KTT, Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtaja
SEFEn yrittäjäneuvottelukunnan varapuheenjohtaja

Sosiaalisen median opas asiantuntijoille

Mielipidevaikuttajat & sosiaalinen media -selvitys

Sosiaalinen media luo mainion lisän asiantuntijan työkalupakkiin. Hyödyt voidaan nähdä pääosin kolmelta eri kantilta: oman osaamisen kehittämisen, verkoston laajentamisen ja oman asiantuntijuuden esille tuomisen kautta.

Sosiaalinen media on tuonut esiin myös uudenlaisen ilmiön: digitaalisen murroksen myötä asiantuntijan on mahdollista tavoittaa laajempi yleisö kuin hänen edustamansa organisaation. Muun muassa Burberryn ja LinkedInin toimitusjohtajilla on enemmän seuraajia LinkedInissä kuin heidän johtamillaan yrityksillä.

Jotta asiantuntija olisi mielipidevaikuttaja, hänellä tulisi olla vaikutusvaltaa, jotta henkilö taas olisi vaikutusvaltainen, tulisi hänen olla muun muassa asiantunteva ja luotettava. Tämän vuoksi henkilön pitäisikin löytää jokin yhteys niihin ihmisiin, joihin hän haluaa vaikuttaa, sillä kukaan ei kykene olemaan vaikutusvaltainen ilman yleisöä. Mielipidevaikuttaja myöskin ymmärtää mikä merkitys asioilla on sen kohdeyleisölle, jonka vuoksi pelkästään muiden tiedon eteenpäin jakaminen ei yksinään riitä.

Sosiaalinen media avaa yhden lisäportin tavoittaa relevantit kohdeyleisöt. Kanavat, jotka yleisesti sopivat parhaiten asiantuntijoille ovat blogit, LinkedInTwitter, SlideShare, YouTube, Facebook, Wikipedia ja Quora.

Edeltävä listaus herättää monissa kysymyksen kanavien paljoudesta. Tämä onkin yksi sosiaalisen median haasteista: kanavia on paljon ja ajankäytöllisesti niihin saisi kulumaan lukemattomia tunteja.

Kanaviin kannattaa lähteä yksi kerrallaan, miettiä jokaisen kanavan merkitys ja yleisesti omaa ajankäyttöä, jonka olet niihin valmis “sijoittamaan” (panostus vs. hyödyt). Koetko, että voit oppia niiden avulla, laajentaa omaa verkostoa ja/tai tarjota omalle kohdeyleisöllesi relevanttia tietoa?

Jos olet kiinnostunut sosiaalisesta mediasta, on mobiilisovellus Pivo tehnyt yhdessä sosiaalisen median toimisto Okimo Clinicin kanssa “Mielipidevaikuttajat & sosiaalinen media” -selvityksen. Toivomme tämän 57-sivuisen oppaan palvelevan mahdollisimman hyvin suomalaisia asiantuntijoita omassa sosiaalisen median hyödyntämisessään.

Okimo Clinicin toimitusjohtaja Helene Auramo

 

Helene Auramo
Kirjoittaja on KTM ja suomalaisen strategisen sosiaalisen median toimiston Okimo Clinicin toimitusjohtaja. Okimo Clinic on Marketing Clinicin tytäryhtiö. 

Rohkeasti työelämässä eri-ikäisinä

SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas

Ystäväni on kohta 60-vuotias, hyvän ja monipuolisen asiantuntijauran tehnyt maisteri. Keskusteluissamme olemme monesti miettineet työn merkityksellisyyttä, omien rajojen haastamista ja ikuista haluamme kehittyä.

Ja sitten hän sai tarjouksen: ryhdytkö vetämään kolmen maan yli menevää työyhteisöä ja melkoista kannattavuushaastetta? Ja hän sanoin tavalleen uskollisena että kyllä.

Tuon kyllä – vastauksen jälkeen hän pysähtyi miettimään, ettei ollut ollut kahteenkymmeneen vuoteen esimiehenä, eikä koskaan ennen taloudellisesti vastuussa niin isosta budjetista, saati ollut kolmen eri kulttuurin keskellä ilman osaa paikallisista kielistä. Mutta hän uskoi omaan osaamiseensa ja kehittymismahdollisuuksiinsa.

Kunpa useammat uskoisivat! Rekrytointipöydän molemmilla puolilla.

Istuin viime viikolla seminaarissa, jossa yleisöstä esitettiin kysymys, kannattaako työnantajan enää kouluttaa ikääntyviä työntekijöitä, kohta ne kuitenkin jäävät jo pois. Mikä kysymys!

Kysymykseen vastannut henkilöstöjohtaja vei teeman henkilökohtaiselle tasolle. Hän kertoi olevansa erinomainen esimerkki siitä, kuinka hän ilmaisi olevansa halukas ottamaan haltuunsa organisaatiolle tärkeän uuden toiminnon ja hän siihen kouluttautui.

On äärimmäisen tärkeää, että organisaation koko henkilöstöä kehitetään niissä tehtävissä missä he ovat toimimaan parhaalla mahdollisella panostuksella, tai uusissa haasteissa ja tehtävissä, joihin heillä on motivaatiota edetä. Ja tämä kaikki iästä riippumatta.

 

Eri-ikäisten johtamisessa pakettiratkaisujen sijaan yksilön kohtaamisesta

Eri-ikäisten johtamisen keskustelussa unohdetaan helposti yksilö. Puhutaan nuorista, ruuhkavuosissa olevista tai ikääntyvistä, aivan kuin nuo olisivat yhtenäisiä ryhmiä, joille voidaan tarjota kaikessa pakettiratkaisuja, puhutaan sitten kehittymisestä, työelämän joustoista tai motivaatiosta.

Todellisuudessa kysymys on lähijohtamisen ytimestä. Jokainen työntekijä on yksilö, joka pitää myös kohdata aidosti yksilönä. Sitä ihmiset työelämässä odottavat.

Niputtamalla ihmiset iän mukaan yhteen, tehdään ikäjohtamisen näkökulmasta perustavaa laatua oleva virhe. Se ei tarkoita, ettei meidän tule tietää ikäsidonnaisia ilmiöitä tai ettemme tunnista työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä erityispiirteitä. Hyvä lähijohtaminen on taustojen tunnistamista, mutta yksilöiden kohtaamista.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, SEFE

Sillisalaatti vai harkittu kattaus? – koulutusta johtamalla tuotetaan osaamista

LUT:n MIMM-ohjelman ydinprofessorit Sami Saarenketo, Liisa-Maija Sainio, Sanna-Katriina Asikainen ja Olli Kuivalainen.

Kauppatieteellinen koulutus on voimakkaassa muutoksessa. Vanhassa tuotantokeskeisessä koulutusmallissa yksittäinen professori suunnitteli kurssinsa ja menetelmänsä omien tutkimusintressiensä ehdoilla. Tuotetut kurssit paketoitiin tutkinnoiksi, ja opiskelija optimoi oppimisensa tenttitärppien avulla. Usein oppija ja osaamisen kehittäminen unohdettiin – työelämätaidoista puhumattakaan.

Norsunluutornivetoisen opetuksen aika on kuitenkin ohi.

Kauppatieteellinen koulutus on jo pitkään ollut avoinna vuoropuheluun yrityselämän ja sen tarpeiden kanssa. Haasteita meillä silti riittää: Opiskelijaryhmien kansainvälistyessä oppijoiden lähtötasossa on yhä enemmän vaihtelua, ja toisaalta vaihtokokemuksen hankkiminen pitäisi tehdä opiskelijoille mahdollisimman helpoksi. Erilaiset 24/7 globaalit etäopiskelumahdollisuudet huippuluennoitsijoineen haastavat perinteisen luokkahuonetyön, ja muutenkin opetusmenetelmissä ja –teknologioissa alkaa olla runsaudenpula. Oy Suomi Ab vaatii että opintojen pitäisi antaa enemmän yrittäjyysvalmiuksia, vaikka edelleen suuri osa opiskelijoista haluaisi suuryritykseen töihin.

Jos muutospaineissa yksittäiset professorit kukin mikromanageeraavat omia kurssejaan, tuotamme sillisalaattia. Koulutuksen tarjoaman osaamisen pitää kuitenkin olla enemmän kuin osiensa summa. Jos opetusta kehitetään vain kurssitasolla ja muotoseikkojen kautta, niitä korjatessa saattaa häntä heiluttaa koiraa.

 

Koulutusohjelmissa tarvitaan johtamista

Erilaisten vaatimusten ja toiveiden ristivedossa kauppatieteellistä koulutusta pitää johtaa sekä kunkin koulutusohjelman että niiden muodostaman kokonaisportfolion tasolla. Tarvitaan suunnitelmallista koulutusohjelmajohtamisen näkemystä, jossa ensin asemoidaan oma koulutusohjelma suhteessa kilpailijoihin, mietitään työmarkkinoiden kysyntää ja osaamistarpeita suhteessa omaan ydinosaamiseen, ja sitten muodostetaan käsitys ohjelman tarjoamasta tavoiteosaamisesta.

Ohjelman osaamistavoitteet palastellaan sitten sopiviksi kurssimoduuleiksi joita opetetaan toisiaan täydentävin menetelmin. Vain näin vältetään osaoptimointi koulutuskokonaisuuden kustannuksella.

Kun osaamistavoitteet ohjaavat koulutuksen johtamista, osaaminen rakentuu loogisesti pala kerrallaan, niin että asiaosaamisen lisäksi opiskelijan itseluottamus ja kyvyt kasvavat sekä suullisen että kirjallisen argumentoinnin ja esittämisen eri muodoissa.

Ohjelmien kehittämiseen sitoutuneet yritysedustajat antavat arvokasta näkökulmaa osaamistarpeisiin ja kurssisisältöihin säännöllisissä kohtaamisissa. Yrityselämä myös näkyy ja maistuu eri oppimistilanteissa: managereilta saadaan toimeksiantoja ja he tulevat arvioimaan opiskelijoiden hissipuheita ja ratkaisuehdotuksia.

Onko tämä kaikki koulutuksen kehittämiseen käytetty aika pois tutkimuksesta?

Ei, vaan se on investointi korkealaatuisiin koulutuspalveluihin joiden tuotokset eli valmiit maisterit ovat sekä tietojen, taitojen että asenteiden osalta oman oppilaitoksensa aktiivisia alumneja ja halukkaita yhteistyöhön myös tutkimushankkeiden osalta. Yhteiskunta kiittää ja maailma pelastuu. Yksi osaava maisteri kerrallaan.

Professorit Sami Saarenketo, Liisa-Maija Sainio, Sanna-Katriina Asikainen ja Olli Kuivalainen Master in International Marketing Management –ohjelma, LUT School of Business

Kirjoittajat voittivat SEFEn opetuspalkinnon tänä vuonna. SEFE tukee palkinnolla kauppatieteellisen alan opetuksen kehittämistä.

Seuraava työhaastattelusi voi olla videolla

Sirja Kulmala-Portman

Rekrytointimarkkina kehittyy ja muutoksia tapahtuu kaiken aikaa, niin työvälineissä kuin kanavissakin. Linkedin – palvelun ja Facebookin ohella Twitter nousee koko ajan merkityksellisemmäksi kanavaksi, etenkin maailmalla sen käyttö on jo yleistynyt.

Yksi uusimmista, myös kotimaan rekrytointimarkkinoilla käyttöönotetuista työkaluista on videohaastattelu.

Videohaastattelua käytetään tällä hetkellä tyypillisimmin rekrytointiprosessin ensimmäisellä kierroksella. Videohaastatteluun valinta tehdään usein vielä perinteisen CV:n perusteella. Kutsu ensimmäisen kierroksen videohaastatteluun tulee suoraan henkilön sähköpostiin ja vastausaikaa on tyypillisimmillään noin viikko.

 

Videohaastattelu on tasapuolinen

Videohaastattelu on hakijoille tasapuolinen. Kaikilla videohaastatteluun kutsutuilla on sama haastattelija, samat kysymykset ja saman verran aikaa valmistautua ja vastata. Tässäkin haastattelumuodossa hyvä valmistuminen ja itsetuntemus nousevat arvoonsa.

Haastattelukysymykset, joita tyypillisimmin on kolmesta viiteen kappaletta, hakija voi katsella läpi niin monta kertaa kuin haluaa. Omia vastausvideoitaan voi myös nauhoittaa useaan kertaan ja lähettää ne vasta sitten kun on tyytyväinen vastauksiinsa.

Videohaastattelussa annat ensivaikutelman osaamisen lisäksi myös persoonasta. Vastaamalla noin minuutin pituisilla videoilla, pystyt antamaan näytön kyvystäsi tiivistää ja tuoda esiin kysymyksen kannalta oleellinen tieto.

Videohaastattelun käyttö säästää myös aikaa eikä ole sidottu kummankaan osapuolen sijaintiin. Teknisesti videoiminen on helppoa ja ei vaadi normaalia pc:tä kummempaa työvälinettä.

 

Video toimii globaalisti

Videohaastattelun myötä rekrytoinnista on mahdollista tehdä entistä globaalimpaa. Brittiläinen rekrytointialan pitkän linjan konkari Keith Robinson vieraili Suomessa kertomassa rekrytointikuulumisia. Hän esitteli työnhakijamielikuvaan liittyvää tutkimustietoa maailmalta ja niihin viitaten herätti keskustelua tämän päivän rekrytointihaasteista. Hän kertoi videohaastattelujen lisääntyneen viime aikoina huomattavasti USA:ssa ja UK:ssa.

Niiden käyttö näyttäisi lisääntyvän jatkossakin, sillä sen on todettu nopeuttavan rekrytoinnin aikaa vievintä vaihetta ja mahdollistaa tutustumisen useampaan hakijaan. Myös erilaisten hakijoiden kannalta uusi mahdollisuus erottautua on otettu positiivisesti vastaan, sillä kaikki eivät näytä hyvältä paperilla, mutta kameran edessä he loistavat, hän toteaa.

Yksi alan johtavia toimijoita on suomalainen Recruitby.net, jonka työkalun ovat ottaneet käyttöön niin pörssiyhtiöt kuin pienemmät toimijat. SEFE toimi yhteistyössä Recruitby.netin kanssa ja tarjoaa uutena palveluna jäsenilleen mahdollisuutta harjoitella videohaastattelua etukäteen ja saada myös uravalmentajan palautteen videoista halutessaan. Palvelun löydät SEFEn jäsenpalvelusta Videohaastattelu -kuvakkeesta (vaatii kirjautumisen).

Voit tutustua myös videohaastattelua käsittelevään artikkeliin HS:n Nuoret ammattilaiset syksyn 2013 julkaisussa.

Sirja Kulmala-Portman
Asiantuntija, SEFEn urapalvelut

 

Puhutaan palkoista!

KY:n puheenjohtaja Heini Toivanen

Suomessa asuminen on tosi kivaa. Koulutus ei maksa mitään, sairaista pidetään huolta ja Suomi on yleisesti tasa-arvoinen maa. Eikun mitä, tasa-arvoinen?

Jos vilkaistaan vähänkään naisten ja miesten palkkaeroja, tasa-arvo on aika paksusti sanottu. Hokema ”naisen euro on 80 senttiä” pitää valitettavasti edelleen paikkaansa myös pohjoisessa lintukodossamme.

Olisi naiivia väittää, että ero johtuisi täysin vaikkapa miehiä suosivista palkanmaksajista. Osa erosta selittyy esimerkiksi sillä, että naiset ja miehet tekevät eri töitä, eri aloilla. Vaikka ero on havaittavissa kaikkien työssäkäyvien kesken, eroa on myös nais- ja miesekonomien välillä.

SEFE:n tutkimuksen mukaan ekonominaisten ja -miesten välinen selittämätön palkkaero on 11 prosenttia yksityisellä ja neljä prosenttia julkisella sektorilla.Siis selittämätön. Se ero, joka ei ole mitenkään perusteltavissa.

 

Miksi palkka on tabu?

Aihe tuntuu nousevan vähän väliä pinnalle. Eron kuroutumisessa on tapahtunut sitten 90-luvun vain pientä muutosta, joten nyt olisi aika tehdä asialle jotain. Sosiaali- ja terveysministeriön starttaama Puhutaan palkoista -kampanja on yksi loistava tapa lisätä tietoisuutta palkkaeroista ja kannustaa ihmisiä, miehiä ja naisia, puhumaan palkoistaan avoimemmin. Miksi palkka on tabu?

On vaikeaa sanoa, mistä puhumattomuus ja erityisesti naisten pienemmät palkkapyynnöt johtuvat. Vastikään tehdyn kylteritutkimuksen mukaan palkka on naiskyltereiden keskuudessa vasta viidenneksi tärkein asia työssä – miehillä palkka tuli toisena.

Ehkäpä palkka liitetään helposti koviin arvoihin, jotka saattavat tuntua naisista vieraammilta. Vuoden 2012 vastavalmistuneiden kyselystä selviää myös, että useat naiset luonnehtivat koulun ilmapiiriä kilpailulliseksi ja kylmäksi.

Onneksi voimme muuttaa näitä taustoja yhdessä palkkatasa-arvon edistämiseksi. Osoitan sanani erityisesti kanssakyltereille, sillä meillä on mahdollisuus vaikuttaa oman sukupolvemme palkka- ja työkulttuuriin jo opiskeluajoista lähtien. Avoimuus ja kaverin tsemppaaminen koulun tai työpaikan käytävillä johtavat parempaan yhteishenkeen ja lisäävät tervettä itsetuntoa. Puhukaa, ihmiset!

Loppukaneettina haluan nostaa lukijan itsetuntoa. Olet huikea tyyppi, olethan (tuleva) ekonomi. Ole ylpeä taidoistasi. Älä ajattelekaan vähätteleväsi itseäsi ja osaamistasi. Sinulla on arvosi.

 

Heini Toivanen
Hallituksen puheenjohtaja, Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat (KY) ry