Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2013

Tutut ja tuntemattomat: verkottumisen valintoja

HEKOn puheenjohtaja Mari Lahtinen

Saan nimilappuni kiinnitettyä ja siirryn muiden osallistujien joukkoon. Nappaan kupin teetä ja pohdin mihin asettuisin istumaan. Huomaan pari tuttua, heidän seuraansa olisi helpointa mennä. Mutta entä jos tervehdinkin heitä vaan lyhyesti ja menenkin sittenkin ihan vieraaseen seuraan katsomaan löytyisikö tänään joku uusi kiva tuttavuus ja keskustelukumppani?

Tapahtuman sisältö on yleensä se ykkössyy osallistua johonkin tilaisuuteen, mutta monelle on tärkeää samalla tavata tuttuja tai laajentaa omia verkostojaan uusiin ihmisiin. Onhan varsin mahdollista, että jossakin tilaisuudessa on asiantuntevan puhujan lisäksi yleisössäkin monta asiantuntijaa. Heidän kanssaan voi siis syntyä jokin innostava keskustelu tai tilaisuudesta voi löytyä johonkin tarpeeseen tärkeä kontakti.

Ventovieraiden kanssa ei vaan ole niin helppoa mennä juttusille. Meillä monilla kun on vielä suojakuorena älypuhelin, jonka pariin uppoudumme sen sijaan että vaihtaisimme pari sanaa muiden osallistujien kanssa. Lisäksi on se vanhojen tuttujen ansa eli on leppoisampaa jäädä päivittämään kuulumiset tuttujen kesken kuin lähestyä vierasta ihmistä. Mutta jotenkin niihin tuttuihin on aikanaan tutustuttu, joten hyviä onnistumisiahan on siten jo olemassa! Siksi voi olla ihan palkitsevaa itsensä voittamista virittää keskustelu ventovieraidenkin kanssa.

Kontaktin ottaminen vieraaseen ihmiseen tuntuu ehkä siksi joskus hankalalta, että pitäisi jotenkin olla kunnon syy lähestyä toista. Häiritsenköhän? Onko tässä nyt mitään niin ihmeellistä sanottavaakaan?

Totuus kai kuitenkin on, että moni on iloinen pienestä juttuhetkestä uuden tuttavuuden kanssa. Harvalle on ”häiriöksi” se, että joku tulee vaikka kommentoimaan tilaisuuden sisältöä tai päivän uutisia. Se mitä sanoo, on usein vähemmän tärkeää kuin se, että osoittaa kiinnostusta toista kohtaan. Meistä moni pitää siitä, että tulee huomioiduksi.

 

Verkostoidu paikallisesti

Helsingin ekonomit ry (HEKO) samoin kuin muut SEFEn paikallisyhdistykset tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia kontaktiverkoston laajentamiseen. Pelkästään HEKOn piirissä järjestetään vuosittain yli 200 tilaisuutta.

Itse olen yhden HEKOn yritysvierailun yhteydessä vaihtanut käyntikortteja potentiaalisen asiakkaan kanssa ja tämä on ollut perusta myöhemmin syntyneelle merkittävälle asiakassuhteelle. Tiedän myös henkilön, joka on suoraan saanut työpaikan HEKOn toiminnan kautta tavatun HR-ihmisen ansiosta. Monien ihmisten seurassa on myös mukava olla ilman sen suurempia tavoitteita, joten omien verkostojen luomisen sosiaalinen näkökulma on sekin jo arvokas.

HEKOn tilaisuuksissa pyritään jatkossa auttamaan ihmiset verkostoitumisen osalta paremmin alkuun luomalla verkottumista edistäviä toimintatapoja. Osallistujilla on mm. nimilaput, tilaisuuksissa pyritään aina varaamaan aikaa tutustua vähintäänkin lähimpänä istuviin ekonomikollegoihin ja tapahtumien osaksi voidaan ottaa kommenttien vaihtoa tilaisuuden teemasta pienryhmissä.

Toivommekin HEKOssa, että tätä kautta syntyvä puheensorina tulee olemaan hankala katkaista!

Mari Lahtinen
HEKOn puheenjohtaja

Mitä ekonomikoulutuksessa voi vielä parantaa?

Minna Rissanen

Vastavalmistuneet ekonomit työllistyvät edelleen hyvin ja ovat tyytyväisiä koulutuksensa laatuun, selviää vuonna 2012 valmistuneille tehdystä kyselystä. Mutta entä ne epäkohdat sitten?

SEFE teettää vastavalmistuneille kyselyn ekonomikoulutuksen laadun varmistamiseksi, joten oleellista on kiinnittää huomiota siihen mitä voisimme parantaa. Tässä neljä tutkimuksessa esiin noussutta epäkohtaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Valmistuneiden mielestä kauppatieteellisen koulutuksen tulisi olla käytännönläheisempää. Valmistuneet arvostavat koulutusta ja luennoitsijoiden osaamista, mutta luennoilla opeteltujen teorioiden toimiminen työelämässä jäi vastavalmistuneille kyselyn mukaan hieman hämäräksi.

Tutkimuksen soveltamista käytäntöön helpottavat käytännön harjoitukset, case-tehtävät ja yritysprojektit, ja näitä toivottiin opetukseen lisää. Valmistuneet toivoivat yliopistojen lisäävän yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja ottavan kontaktia etenkin paikallisiin pk-yrityksiin. Startup -hypetys ei selvästikään ole vielä kantautunut kauppatieteelliseen opetukseen, sillä vastavalmistuneet kokivat yrittäjyysvalmiutensa olemattomiksi.

 

Työ viivästyttää opintoja, mutta tukee opintoja

Maisteriksi valmistuneista 59 prosenttia koki opintojensa viivästyneen. Tärkein syy opintojen viivästymiseen oli selvästi opiskelijoiden työskentely opintojen ohella.

Opintojen viivästymistä työskentelyn takia ei kannata kuitenkaan pitää ainoastaan ongelmallisena. Useat vastaajat kokivat työskentelyn nimittäin tukevan opintoja ja valmiuksien kehittyvän nimenomaan työssä.

Kuitenkin jopa 15 prosenttia vastaajista kertoi maisteriksi valmistumisen pitkittymisen johtuneen ensisijaisesti gradun viivästymisestä. Valmistumisvauhtiin voitaisiin vaikuttaa paremmalla graduohjauksella, sillä graduohjauksen vastaavat arvioivat ansaitsevan vain tyydyttävän ja hyvän välimaastoon jäävän arvosanan.

Muutenkin vastaajat kaipasivat parempaa opintojen ohjausta ja tähdensivät sen merkitystä opintoihin kiinnittymisessä. Tämän huomioiden on hämmästyttävää, miten vähän opintojen ohjauksesta on puhuttu opintoaikojen venymisestä käytävässä keskustelussa.

 

Kandi-tutkinto kaipaa arvostusta

Kauppatieteen kandin papereita eivät arvosta opiskelijat eivätkä työnantajat. Maisteriksi valmistuneista 51 prosenttia työskenteli valmistumishetkellään vakituisessa työsuhteessa, mutta harva kandivastaaja oli miettinyt hakeutumista suoraan työelämään tai edes kyseenalaistanut maisteriopintoihin jatkamista.

92 prosenttia kandiksi valmistuneista aikoi jatkaa maisteriopintoihin heti kandiksi valmistumisen jälkeen. Jopa 86 prosenttia vastaajista oli tehnyt maisteriopintoja jo ennen valmistumistaan KTK:ksi. Valtio pyrkii eriyttämään kandidaatintutkintoa maisteritutkinnosta esimerkiksi rahoituksen avulla, ja yliopistot vaikeuttavat kandiksi valmistumattomien opiskelijoiden maisterinopintojen etenemistä.

Kyselyssä kuitenkin korostui, että näiden keinojen sijaan tarvitsisimme ennen kaikkea asennemuutosta sekä opiskelijoiden että työelämän puolella. Palkkaisitko siis itse KTK:n vakituisiin työtehtäviin?

 

Palkkaero alkaa jo vastavalmistuneilla

Pureudutaanpa lopuksi vielä palkkaeroihin. Vuonna 2012 vastavalmistunut naisekonomi tienasi keskimäärin 471 euroa vähemmän kuin vastavalmistunut mies.

Kyselystä selviää, että palkkaerot saavat pohjan jo opiskelijoiden valitessa pääaineitaan. Esimerkiksi rahoituksesta valmistuneet ekonomit ansaitsivat keskimäärin 667 euroa enemmän kuin markkinointia opiskelleet. Rahoitusta opiskelleista 72 prosenttia oli miehiä kun taas markkinoinnista valmistuneista vain 36 prosenttia.

Osaltaan palkkaeroja aiheuttaa myös se, että vastavalmistuneet miehet sijoittuvat naisia useammin johtotehtäviin. Mutta myös samassa asemassa työskentelevät naiset ansaitsevat vähemmän kuin miespuoliset kollegansa. Miksi, siihen ei aineistosta löydy selitystä.

 

Minna Rissanen
SEFEn Vastavalmistuneiden palaute -raportin kirjoittaja
Hallituksen jäsen, Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry (KY)