Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2014

Jo joutui armas aika

SEFEn koulutuspoliittinen asiamies Minna Nieminen

Siitä päivästä lähtien kun kouluissa kajahti ilmoille Suvivirsi, mielessäni on pyörinyt vain yksi ajatus: KESÄLOMA.

Ikävä tosiasia on kuitenkin se, että ennen kesälomaa maailma on (jälleen kerran) tehtävä valmiiksi. Niin tälläkin kertaa. Vaikka mieli jo huomaamatta vaeltelee kesäniityille, ”ennen kesälomia” -työlistani vain pitenee. Kun saan yhden homman hoidettua, kolme uutta on jo puskemassa takavasemmalta.

Koska meissä kaikissa, ainakin minussa, asuu pieni vallankumouksellinen, olenkin pohtinut sitä, MIKSI meidän pitää ennen kesälomia tehdä töitä kuin heikkopäisten? Jos en saa työpöytää tyhjäksi ennen kesälomaa, katoavatko työt johonkin sillä välin kun lomailen?

Paperipinot ovat toistaiseksi odotelleet minua samassa paikassa vielä elokuussakin, kun olen palannut lomilta.

Joten mitä siitä, jos jokin sähköposti jää vastaamatta tai työpöytä siivoamatta ennen lomia. Kun loma alkaa, laitan poissaoloviestin päälle, suljen työpuhelimen ja -sähköpostin ja LOMPS. Loma on minun omaa aikaani, joka ei ole myytävänä.

 

Loman jälkeen alkaa ”uusi työvuosi”

KOSKA olen kesälomalla oikeasti lomaillut ja ladannut akkuni sellaisella tekemisellä, josta pidän, olen elokuussa jälleen valmis tarttumaan uudella tarmolla työhöni ja sen haasteisiin. Mieleni kaipaa uusia virikkeitä ja mahdollisuuksia kehittyä. Olen valmis uudelle.

Minun vuoteni alkaa oikeastaan elokuussa, vähän kuin koululaisilla. Ehkä juuri siksi myös Suvivirsi merkitsee minulle eräänlaista työvuoden päätöstä.

”Nyt siunaustaan suopi  taas lämpö auringon, se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon”

Kesäloma alkaa ja minä olen vielä hengissä tämänkin hektisen työvuoden jälkeen. Hyvä minä! Hyvä me!

LOMPS

 

Minna Nieminen
Koulutuspoliittinen asiamies, Ekonomiliitto (tavattavissa jälleen elokuussa)

Eläkeratkaisun on kannustettava työntekoon

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Käsitys kehittyvistä maista halpatuotannon kehtona on historiaa. Paino on siirtymässä volyymin kasvattamisesta jalostusarvon ja kannattavuuden kehittämiseen. Innovaatiot, tietointensiiviset tuotteet ja palvelut, mobiiliratkaisut, ympäristöteknologia, superfood, lääketieteen, hi-tech ja niin edelleen. Käsitteitä, jotka liitetään teollisuusmaihin, mutta ovat jo arkea myös monissa kehittyvissä maissa. Meidän osaajien tontille on tunkua.

Pärjätäksemme kisassa meidän on panostettava osaamiseen, mutta myös tehtävä enemmän töitä. Eläkeratkaisu on osa kokonaisuutta, jolle Suomen uusi kilpailukyky rakennetaan. Lisäksi tarvitaan muita taloutta tasapainottavia toimia ja ennen kaikkea taitavia, vastuullisia johtajia ja yrittäjiä sekä motivoituneita osaavia työntekijöitä.

Eläkejärjestelmä on kaikessa monimutkaisuudessaan yksinkertainen. Eläkemaksupotti ja elinaikaennuste ratkaisevat, kuinka suurta eläkettä voimme nauttia. Jaettavaan pottiin vaikuttavat eläkemaksujen taso ja työssäoloaika sekä sijoitettujen eläkevarojen tuotto. Jo ennestään korkeita työn sivukuluja ei voida enää kasvattaa.

Pottia on kasvatettava tekemällä enemmän ja laadukkaampaa työtä. Fiksu pärjää vähemmällä, joten painopisteen on oltava osaamisessa ja innovaatioissa, jotka parantavat laatua ja tuottavuutta.

 

Enemmän työtä

Työn määrän kasvua tukeva eläkeratkaisu on must. Olennaista ei ole kenen malli valitaan ja millä termeillä yksityiskohtia kutsutaan. Tarvitaan malli, joka nostaa toteutunutta eläköitymisikää. Toimivassa mallissa on porkkanoita työskennellä pidempään. Lisätyöskentelyllä on ansaittava enemmän eläkettä.

Vanhuuseläkkeen alaikäraja on hälytin, joka ravistelee kollegat, työnantajan ja itse ikärajan ylittäneen reagoimaan. Aletaan kysellä koska, koska. Tätä keskustelua voidaan siirtää hälytysrajaa korottamalla.

Keskimääräiselle eläköitymisiälle on asetettu tavoitteeksi 62,4 vuotta ja tähän pitäisi päästä ”jo” 10 vuodessa. Tuossa ajassa Shanghaissa on rakennettu kaikki ne innovaatioklusterit, joista haaveilemme. Luku 62,4 antaa oikean suunnan, mutta reaalielämä määrätköön vauhdin ja tason.  Desimaaliviilauksen sijaan voisimme käyttää suurimman tarmomme nokkelampien liiketoimintamallien ja tuotteiden kehittämiseen.

Työpaikkojen työhyvinvointiohjelmilla voi parhaimmillaan olla valtava vaikutus eläköitymisikään. Olen tutustunut erään yrityksen ohjelmaan, jossa jo neljän vuoden panostuksella on pidennetty työuria kolmella vuodella. Joukossa on myös raskasta työtä tekevää porukkaa. Pitkäjänteinen työntekijöiden hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen sekä omaehtoisuuteen kannustaminen tuovat tuloksia.

Eläkeneuvottelijat ja tuleva hallitus, nöyrä toive: toteuttakaa tarvittavat järjestelmämuutokset. Työnantajien ja -tekijöiden pitää huolehtia lopusta.

Lämmintä, rentouttavaa kesää ja lomaa kaikille! Syksystä pistämme hihat heilumaan ja Suomen nousuun!

 

Timo Saranpää
Puheenjohtaja, Ekonomiliitto

Onnistu yrittäjänä

Fondian Janne Ala-Sippola

Asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet suopeammiksi viime vuosien aikana. Startupin perustaminen on jopa trendikästä ja SLUSH vetää tänäkin vuonna Helsinkiin tuhansia ihmisiä kansainvälistä kasvua hakevista teknologiayrityksistä. Suomi on myös saavuttanut kansainvälistä mainetta useilla kansainvälisillä menestystarinoilla ja myös pääomasijoittajat ovat löytäneet Suomen startup-kentän.

 

Alkaisinko yrittäjäksi?

Kansainvälisen Global Entrepreneurship Monitor –tutkimuksen mukaan vähän yli viisi prosenttia suomalaisista aloittelee uutta yritystoimintaa. Etenkin nuoret suhtautuvat keskimääräistä positiivisemmin yrittäjäksi ryhtymiseen. Yliopistoissa ja korkeakoulussa yrittäjyysteema on ollut viimevuosina enemmän agendalla ja varmasti mediajulkisuus kansainvälisten kasvuyritysten ympärillä on omalta osaltaan luonut innostavaa ilmapiiriä yrittäjyydelle.

Suomessa on äärimmäisen hyvä koulutusjärjestelmä ja valtavasti osaamista. Suomalaiset ovat myös innovatiivista kansaa. Lisäksi Suomessa on kymmeniätuhansia yrityksiä, jotka suunnittelevat omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Jatka siis lukemista, jos kuulut siihen viiteen prosenttiin, ketkä ovat harkinneet yrittäjäksi ryhtymistä.

 

Aloita ideasta

Onko sinulla idea, jonka ympärille voisit rakentaa liiketoiminnan? Uskotko ideaan niin lujasti, että olet valmis menemään vaikka läpi harmaan kiven idean toteuttamiseksi? Uskotko ideaasi vaikka muut eivät uskoisikaan? Kun liikeidea tai tuote on kunnossa, voit jatkaa eteenpäin.

Onko liikeidean kaupallistamiselle olemassa potentiaaliset markkinat? Onko se uskottavasti kaupallistettavissa? Tunnetko liiketoiminnan harjoittamisen pääpiirteet ja toimialan riittävän hyvin?

Onko yritysesittelysi, hissipuheesi ja mahdollinen sijoittajille pidettävä pitch hiottu timantinkovaksi?

Jos vastasit kaikkiin edellä oleviin kysymyksiin kyllä, sinulla on varmasti jo olemassa myös kivenkova tiimi. Harva liikeidea on sellainen, jonka voi toteuttaa täysin yksin. Siksi tarvitset ympärillesi huipputiimin. Aloita pienellä ydintiimillä ja kehitä täysillä. Jos parannat ideaasi joka päivä yhdellä prosentilla, sinulla on vuoden kuluttua 38 kertaa parempi idea. Ole siis pitkäjänteinen.

Huolehdi siitä, että ideasi tai palvelusi on tuotteistettu hyvin. Lataa ilmainen Tuotteistajan opas ensi hätään. Testaa ideaa heti erikseen valituilla asiakkailla, vaikka se ei olisi ihan valmis.

 

Toteutus ratkaisee

Loppuosa onnistumisesta on määrätietoista ja pitkäjänteistä toteutusta. Tutkimusten mukaan 20 prosenttia yrittäjistä kokee stressiä päivittäin, joten oletko valmis kantamaan vastuuta ja ottamaan riskejä? Jos vastasit edelleen kyllä, voit nukkua vielä yön yli ja aloittaa idean toteuttamisen heti huomenna.

 

Janne Ala-Sippola
Kirjoittaja on Fondian juristi

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi SEFEn jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa: www.virtuaalilakimies.fi.

Tartu kirjaan!

SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas

Talven mittaan lukemattomien kirjojen pino työpöydälläni on kasvanut kasvamistaan. Usein silmät syövät enemmän kuin aika antaa myöten lukea. Kiinnostavaa ja tarpeellista, rentouttavaa ja kevyttä, palkittua ja kehuttua, tuttua ja tuntematonta.

Viime viikolla kävin muutaman keskustelun lukemisesta eri ihmisten kanssa. Tuntuu siltä, ettei kenelläkään oikein ole enää aikaa ja mahdollisuuksia tarttua kirjaan, syventyä pohtimaan, mitä tekstillä on annettavaa, miten sitä voisi reflektoida omaan kokemukseen. Sääli, sanon minä.

Opintoihin ja eritasoisiin koulutuksiin liittyy useita muistoja siitä, kuinka kirjoista tehtäviä esseitä ja pohdintatehtäviä olen tehnyt viimeisenä määräpäivänä iltamyöhäisellä, velvollisuudesta ja tunnollisuudesta. Monesta tehtävästä en muista juuri mitään, mutta joukosta löytyy myös helmiä. Saatuna oivalluksia ja näkemyksiä, osaamista ja taitoa.

Mutta parhaat lukemis- ja oppimiskokemukseni liittyvät aivan muihin kuin kouluttautumismielessä hankittuihin kirjoihin. Kaunokirjallisuudesta löytyy uskomattomia kiinnekohtia työelämään tai johtamiskirjallisuudesta ammentaa ymmärrystä arjen tilanteisiin. Suosikkilistaa on silti äärimmäisen vaikea tehdä.

 

Jokainen kokee kirjan omalla tavallaan

Kirjallisuuden kiehtovuus on siinä, että se mikä on minulle merkityksellistä,voi tuntua toisesta täysin tyhjältä. Toisaalla taas kollegan kehumaa teosta en saa millään kahlattua loppuun asti.

Keskustelut eri näkökulmista ja tulkinnoista tuo kirjasta aina jotain uutta. Kirjallisuusporukat ja opintopiirit ovat vanhoja toimintamalleja. Osalle meistä ne ovat henkireikiä uuteen, osalle hyvä tapa tarttua kirjaan ”ryhmäpaineesta”. On motiivi mikä tahansa, rikkautta varmasti kaikille osallisille.

Kirjallisuutta tuodaan esille monin eri keinoin. Kirjojen palkitsemisella on pitkät perinteet. Monelle on helppoa tarttua kirjaan, jonka joku muu on todennut hyväksi. Myönnän, että olen lukenut useimmat Finlandia palkitut kirjat, pitänyt monia Pulitzer-kirjoittajia erinomaisina ja miettinyt miksei Philip Roth ole saanut Nobelia.

Kesäkirjat on laitettu lukemisjärjestykseen. Tartun niihin lopulta varmaankin eri ajatuksella kuin nyt niitä katselen. Ja palaan vanhoihin klassikoihin aina välillä, Austenit, Tolstoit ja Hemingwayt löytyvät sopivasti kirjahyllystä. Tartu sinäkin kirjaan!

 

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Ekonomiliitto

Ekonomiliitto jakaa kirjallisuuspalkinnon parhaalle suomalaiselle yrityskirjalle. Seuraava palkinto jaetaan helmikuussa. Kesällä esiraati lukee kilpailuun ilmoitetut kirjat ja valitsee niistä finalistit.

Työnhakua voi tehdä kesälläkin

Uravalmentaja Kristiina Kurki

Kesän kynnyksellä moni ekonomi herää pohtimaan uraansa. Samalla herää myös innostuksenpoikanen uusien mahdollisuuksien kartoittamiseen. Vastaan tuntuu kuitenkin nousevan seinä nimeltä kesälomakausi.

Suomen työmarkkinat poiketen muusta maailmasta hiljenevät aika paljon kesällä, erityisesti heinäkuussa. Haluan kumota uskomuksen, jonka mukaan työnhaku kannattaa unohtaa kesäksi täysin. Vaikka eri työpaikkasivustojen avoimien työpaikkojen listaukset näyttäisivät lyhyiltä, ei kannata lannistua, sillä urasuunnittelun ja työnhaun eteen voi tehdä paljon muutakin kuin hakea julkisesti auki oleviin tehtäviin.

Lomaakin täytyy muistaa pitää, sillä muuten onnistuneen työnhaun tarvitsemat uudet raikkaat ajatukset, virkeä mieli ja positiivinen asennoituminen jää helposti puolitiehen tai saavuttamatta. Kaikkea kohtuudella siis, eikö niin!

Alle olen koonnut muutamia vinkkejä, mitä työnhaun eteen voi halutessaan kesällä tehdä.

 

Haaveilu

Mökkilaiturilla, biitsillä tai terassilla voi auringon alla myös pohtia tulevaa avoimin mielin ja ajan kanssa. On vuoden alkupuoliskosi sitten kulunut aktiivisena työntekijänä tai työnhakijana, tarjoaa rentoutunut mieli varmasti uusia ja hyviä eväitä tulevaisuuden pohdiskeluun. Kesälukemiseksi laitureille suosittelen tulevaa uraansa pohtiville lämpimästi Lauri Järvilehdon kirjaa Upeaa työtä!.

 

Aktiivinen työnhaku

Kesäkuussa (ja miksei heinäkuussakin voisi yrittää) on hyvä aika sopia tapaamisia elokuulle headhuntereiden, rekrytointikonsulttien ja rekrytoivien esimiesten kanssa. Osoitteesta www.suorahakuyritykset.fi löydät mielenkiintoisia Suomessa toimivia suorahakuyrityksiä. Tutustu yrityksiin tarkemmin ja valitse, keihin kannattaisi juuri sinun uuden uran tiimoilta ottaa yhteyttä.

Yhteydenoton voi hyvin aloittaa suoraan soittamalla, mutta myös sähköpostitse lähestyminen on hyvä mahdollisuus, kunhan muistaa jälkeenpäin soitella vielä perään. Mikäli varsinainen aktiivinen yhteydenotto ei ole kohdallasi vielä ajankohtaista, voit aloittaa pikkuhiljaa verkostoitumaan suorahakukonsulttien kanssa esimerkiksi LinkedInissä.

Proaktiivisen kontaktoinnin lisäksi kesällä voi tietysti hakea myös ns. ”tavallisia” työpaikkoja eli esimerkiksi Ekonomipörssissä (näet ekonomipörssin avoimet työpaikat jäsenpalvelussa, vaatii kirjautumisen) ilmoitettuja työpaikkoja. Kesällä työnhakijoita on vähemmän liikkeellä, joten kun mielenkiintoinen avoin työpaikka osuu silmiisi, sinulla on todennäköisesti vähemmän kilpailijoita haussa kuin loma-ajan ulkopuolella. Toimi heti, kun huomaat ilmoituksen, hakuajan loppupuolella saattavat monet rekrytointiprosessit olla todellisuudessa jo loppusuoralla.

 

Työnhakudokumenttien viilaus

Mikäli sinulla ei vielä ole CV:ssäsi valokuvaa, kesäpäiväthän ovat mitä parasta aikaa lisätä sellainen. Jos mahdollista, käy ammattikuvaajalla tai hyödynnä lähipiirisi kuvaustaitoisia auttamishaluisia ihmisiä. Hyvä työnhakukuva on energinen, positiivinen, business-henkinen ja neutraalitaustainen. Kesäauringossa on helppo hymyillä ja hyvä olo välittyy myös kuvaan ja luo sitä kautta positiivista mielikuvaa sinusta!

LinkedIn-profiili, CV ja työhakemus kannattaa aina silloin tällöin katsoa uusin silmin ja kysyä itseltään, onko niihin tyytyväinen. Täydelliseksi ne kenelläkään tuskin muovautuvat koskaan eikä se ole tarkoituskaan, mutta omista hakudokumenteistaan olisi hyvä olla rehellisen ylpeä. Hyviä vinkkejä työnhakuun ja työnhakudokumentteihin.

Suomen Ekonomien uravalmentajat auttavat sinua työnhaku- ja urakysymysten kanssa läpi kesän. Varaa meiltä aika ajanvarauskalenterin kautta tai ota yhteyttä ura@ekonomit.fi.  Olemme täällä sinua varten!

Tulisiko sinulle vielä mieleen jotain hyviä vinkkejä kesäiseen työnhakuun liittyen?

 

Kristiina Kurki
SEFEn uravalmentaja

P.S. Jos olet hakenut töitä aktiivisesti koko kevään, haluan ehdottomasti kannustaa sinua pitämään myös kesälomaa. Tarkoitan oikeaa lomaa, ei sellaista, jonka aikana vaan ihan nopeasti tarkistat, mitä työpaikkoja on tänään tullut tai ihan äkkiä lähetät yhden hakemuksen. Oikean loman aikana työnhakuajatukset jätetään syrjään ja keskitytään ihan kaikkeen muuhun. Lomailurauhan saavuttamista helpottaa monilla se, että tekee etukäteen suunnitelman, millä aikataululla ja millaisin toimenpitein työnhaku jatkuu, kun loma loppuu. Näin voi lomailla hyvällä omatunnolla ja antautua täysillä rentoutumisen vietäväksi!

Eurovaalit toi menestystä myös sefeläisille ehdokkaille

Ville Tolvanen

”Hei, oletko jo äänestänyt?” Tähän vaalikentiltä tuttuun kysymykseen saattoi näissäkin eurovaaleissa vastata myöntävästi vain alle puolet suomalaisista. Äänestysaktiivisuus jäi jälleen alhaisemmaksi kuin muissa vaaleissa.

Suomessa äänesti vain 40,9 prosenttia äänioikeutetuista, EU:ssa keskimäärin runsaat 43 prosenttia. Vaikka kotimainen äänestysaktiivisuus nousi vajaan prosenttiyksikön edellisvaaleihin 2004 verrattuna, ei tilanteeseen voi olla mitenkään tyytyväinen etenkään Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä paikoin vain kolmasosa äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Media, puolueet, järjestöt ja muut tahot yrittivät kyllä varsin tarmokkaasti tarjota EU-vaalitietoa äänestäjille ja siten lisätä kiinnostusta vaaleja kohtaan. Ehdokkaiden ajatuksiin oli mahdollista tutustua verkossa aiempaa kattavammin esimerkiksi videoiden avulla. Kilpailu mediatilasta on kovaa, mutta Akavan ja muiden palkansaajajärjestöjen Ääniä Suomesta -kampanja onnistui lopulta nostamaan työelämäasioita edes hieman näkyvämpään keskusteluun aluekiertueellaan ympäri Suomea.

Ehdokkaille tarjosi lisäpontta kampanjoida aktiivisesti varmasti myös se, että eurovaaleissa vaalipiirinä on koko Suomi. Vaalit tarjosi hyvän tilaisuuden hankkia laajaa näkyvyyttä ennen tulevia eduskuntavaaleja. Tällä kertaa päästiin vihdoin keskustelemaan myös siitä, missä EU-valiokunnissa ehdokkaat haluaisivat toimia parlamentissa.

 

Ekonomiehdokkaat keräsivät hyviä äänisaaliita

Suomessa valituiksi tuli 13 meppiä. Läpi pääsi joukko kokeneita politiikkoja: yli puolet uusista suomalaismepeistä on nykyisiä tai aiempia ministereitä.

Vaaleissa oli ehdolla myös monta ekonomiehdokasta. SEFE tarjosi ehdokkaina olleille jäsenilleen mahdollisuuden kirjoittaa SEFEn blogiin, ja julkaistut kirjoitukset käsittelivät muun muassa eurooppalaista talous- ja koulutuspolitiikkaa, työttömyysturvaa ja yrittäjyyttä.

Tietojemme mukaan uusista mepeistä ainakin yksi – Sirpa Pietikäinen – on suorittanut kauppatieteellisen tutkinnon. Sefeläisistä ehdokkaista Sari Essayah sai kaikista naisehdokkaista eniten ääniä, mutta ei kuitenkaan tullut valituksi. Onnittelut aktiivisesta kampanjoinnista myös muille ekonomiehdokkaille!

 

SEFEn blogissa kirjoittaneet sefeläiset ehdokkaat saivat ääniä seuraavasti:

 

Uusien meppien kausi alkaa heinäkuussa 2014 ja kestää viisi vuotta. EU-asioista kiinnostuneille kuluva vuosi tarjoaa mielenkiintoista seurattavaa vielä pitkään, kun jäsenmaat käyvät kovaa vääntöä EU:n huippunimityksistä, kuten komission puheenjohtajasta ja parlamentin puhemiehestä. Edellisvaalien jälkeen uusi komissio – jossa on siis yksi komissaari jokaisesta EU-valtiosta – aloitti vasta helmikuussa 2010, siis pitkälti yli puoli vuotta eurovaalien jälkeen.

 

Lisätietoa vaalituloksista:

 

Ville Tolvanen
Informaatikko, SEFE