Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2014

Päättyykö naisilla palkanmaksu?

Asiamies Kosti Hyyppä

Jos halutaan otsikoida räväkästi, päättyy naisten palkanmaksu Suomessa tänään. Tämä perustuu siihen, että Tilastokeskuksen mukaan naisten säännöllisen työajan ansio on 83,1 prosenttia miesten palkasta.

Samalla logiikalla ekonominaisen palkanmaksu olisi päättynyt jo lokakuun ensimmäisenä päivänä, koska Ekonomien palkkaerot – tutkimuksen mukaan mies- ja naisekonomien palkkojen raakaero on 24,5 prosenttia.

Asia ei tietenkään ole ihan näin yksinkertainen, koska oikean kuvan palkkaeroista saa vertaamalla palkkoja, joita mies- ja naisekonomit saavat samoilla ominaisuuksilla samasta työstä. On siis verrattava palkkoja, joita samasta työstä maksetaan samanlaisissa yrityksissä, samalla alalla, saman koulutuksen ja kokemuksen hankkineille miehille ja naisille.

Tässä tarkastelussa ekonominaisen euro on 89 senttiä. Tällöin ekonominaisen palkanmaksu loppuisi 19.11.

 

Miten palkkeroja kavennetaan?

Tärkeämpää kuin vuosittaisen palkanmaksun laskennallisen loppumisen päivämäärä on se, mitä asialle voi tehdä. Suomen Ekonomiliitto tulee jatkossakin vaikuttamaan aktiivisesti työelämän lainsäädäntöön tasa-arvon osalta ja tukemaan jäseniään palkkapyynnön määrittelyssä ja palkkaneuvottelun käymisessä. Myös ekonomien palkkaeroja tulemme pitämään esillä niin kauan kuin niitä ilmenee.

Se ei kuitenkaan vielä riitä. Palkkaerojen kuromiseksi haastan kaikki ekonomit jakamaan keskenään vinkkejä ja osaamista.

Mitä sinä teit saadaksesi palkankorotuksen? Miten sinun yrityksessäsi on onnistuttu poistamaan perusteettomat palkkaerot? Miten sinä olet onnistunut vaikuttamaan työnantajan palkkausjärjestelmän kehittämiseen? Miten suhtaudut esimiehenä miesten ja naisten eritasoisiin palkkapyyntöihin?

 

Kosti Hyyppä
Tasa-arvosta vastaava asiamies Ekonomiliitossa

Case: Ekonomiliiton viestinviejät sosiaalisessa mediassa

Suomen Ekonomiliitto on sosiaalisessa mediassa asemassa, jota useat toimijat tavoittelevat. Ekonomiliitolla on useita viestinviejiä, jotka aktiivisesti ja omaehtoisesti jakavat Ekonomiliiton viestejä ja sisältöjä omille verkostoilleen eteenpäin. Itse asiassa puolet Ekonomiliiton sosiaalisen median näkyvyydestä on aktiivisten sisäisten ja ulkoisten viestinviejien tuottamaa.

Julkisuutta kuitenkin aikaansaa Ekonomiliiton oma toiminta, kuten tapahtumat, blogikirjoitukset, twiitit ja päätökset. Eniten sosiaalisessa mediassa näkyvät aiheet, jotka liittyvät konkreettisesti jäsenten työelämään kuten työhyvinvointi ja yrittäjyys.

Vaikka sosiaalisen median sisällöt ovat usein tunnepainotteista, on Ekonomiliiton näkyvyys ennen kaikkea neutraalia. Ehkä voisimme saada jatkossa myös enemmän hyvää fiilistä mukaan ja saada jaettua sitä muille?

Myös Ekonomiliiton tapahtumat näkyvät sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi keväällä Ekonomiliiton liittokokous ja varsinkin brändiuudistuspäätös saivat aikaan hyvän määrän julkisuutta sosiaalisessa mediassa.

Mitä enemmän tapahtumissa mukana olevat esimerkiksi twiittaavat paikan päältä aihetunnisteen kanssa, sitä helpommin viesti leviää myös niille, jotka seuraavat tilaisuutta verkon kautta. Twitter onkin kanavista useimmiten Ekonomiliiton viestinviejien käytössä.

Twitterin vahva asema Ekonomiliiton viestien välittäjänä ja työelämäasioiden edistäjänä oli yllätys. Edes Suomen toiseksi suurin LinkedIn-ryhmä ei tuonut vastaavaa näkyvyyttä kuin mitä Twitterissä saavutettiin.

Ekonomiliiton kampanjat ovat saaneet tehokkaasti SEFEn omissa sosiaalisen median kanavissa hyviä tuloksia. Hyvää näkyvyyttä Facebookissa ja LinkedInissä on saanut esimerkiksi vielä käynnissä oleva jäsenyyden suosittelukampanja Wall Street.

 

Aktiivinen henkilöstö tuo näkyvyyttä

Kuka sitten vie Ekonomiliiton viestejä Twitterissä eteenpäin? Kesällä tehdyn selvityksen perusteella Ekonomiliiton työntekijät ovat erittäin aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja saavat aikaan neljäsosan Ekonomiliiton sosiaalisen median julkisuudesta.

Toinen merkittävä huomio on, että viestinviejissä on mukana ihmisiä ja organisaatioita usealta eri taholta. Viestinviejiä löytyy niin Ekonomiliiton sisäisistä kuin ulkopuolisistakin sidosryhmistä: heitä ovat muun muassa luottamushenkilöt, kylterit, rekryalan toimijat, järjestöt, yritykset, median edustajat ja rivijäsenet.

Mitä laajempi viestinviejien kattaus on, sitä laajemmalle viestit leviävät yksityisten ihmisten ja organisaatioiden verkostojen kautta. Viestinviejät rakentavat paitsi Ekonomiliiton näkyvyyttä myös toiminnan luotettavuutta.

Viestinviejien teot kertovat sitoutumisesta, mutta myös siitä, että Ekonomiliiton toimet ja sosiaalisen median sisällöt tuottavat lisäarvoa jäsenille ja muille sidosryhmille. Sosiaalinen media on luonteva vaikuttajaviestinnän osa-alue, mutta se vaatii tuekseen johdon sitoutumisen ja ymmärryksen sosiaalisen median mahdollisuuksista.

Kannustava ilmapiiri tarttuu työntekijöihin ja näkyy myös ulospäin. On organisaation edun mukaista, että henkilöstö ja muut sidosryhmät vievät innostuneesti ja myönteisellä asenteella yhteisön viestejä eteenpäin.

Joko sinä olet Twitterissä? Kuinka sinä toimit organisaatiosi viestinviejänä?

 

Sanna Määttänen Head of Analytics, Okimo Clinic Oy Kirjoittaja vastaa sosiaalisen median analyysipalveluista Okimo Clinicissä.

Sanna Määttänen
Head of Analytics, Okimo Clinic Oy
Kirjoittaja vastaa sosiaalisen median analyysipalveluista Okimo Clinicissä.

Marianne Falck-Hvilstafeldt Verkkotiedottaja, Ekonomiliitto Kirjoittaja vastaa sosiaalisesta mediasta ja sähköisistä palveluista Ekonomiliitossa.

Marianne Falck-Hvilstafeldt
Verkkotiedottaja, Ekonomiliitto
Kirjoittaja vastaa sosiaalisesta mediasta ja sähköisistä palveluista Ekonomiliitossa.

Okimo Clinic selvitti Suomen Ekonomiliiton sosiaalisen median näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa keväällä ja alkukesästä 2014. 

Näillä sisällöillä Ekonomiliitto näkyi sosiaalisessa mediassa

Näillä sisällöillä Ekonomiliitto näkyi sosiaalisessa mediassa

Miten ekonomi pärjää uudessa työelämässä?

Edunvalvonnan asiamies Tage Lindberg

Suomen Ekonomiliiton edunvalvonta oli kenttäkierroksella syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, kiertäen isoimmat paikkakunnat. Joiltain osin kenttäkierros jatkuu ensi vuoden puolelle, yhdistysten toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Kierroksen aikana on keskusteltu pirstoutuneista työurista, työajoista ja myös palkoista. Lisäksi jäsenistöä ovat puhuttaneet SEFE:n ajankohtaiset asiat, kuten liiton nimenmuutos ja toiminnanjohtajan vaihtuminen.

Varsin pitkään jatkunut heikko taloudellinen tilanne on näkynyt myös monen ekonomin työurassa. YT-neuvottelut ovat arkea monilla työpaikoilla. Valitettavasti myös ekonomit voivat joutua lomautettujen tai irtisanottujen listalle, vaikka kauppatieteellisen tutkinnon omaavat pärjäävätkin työllisyysmielessä paremmin kuin muu väestö keskimäärin.

Työelämän pirstoutuminen ei aina ole vain negatiivinen ilmiö. Tulevaisuuden työelämässä on yhä tavallisempaa, että ekonomi on välillä yrittäjänä, sitten tavallisena palkansaaja, seuraavaksi esimiehenä ja sitten vaikka toimitusjohtajana. Yhä yleisemmin vaihdetaan myös alaa – aloitetaan teknologiateollisuuden piirissä, mutta jossain vaiheessa vaihdetaan elintarvikealan pariin.

 

Työajat ja palkka puhuttavat

Työajat ovat kirvoittaneet monta mielenkiintoista keskustelua. Usein työajan seurannan puute on ongelmana, pakottavaa lainsäädäntöä ei noudateta. Tämän vahvistavat myös SEFE:n tutkimukset, sekä liiton juristeille ja asiamiehille tulvivat yhteydenotot. Vaikka tehdyt keskimääräiset tuntimäärät ovatkin lievästi vähentyneet heikon taloudellisen tilanteen myötä, tehdään varsinkin yksityisellä sektorilla edelleenkin runsaasti korvaamatonta työtä.

SEFE:n asiamiehet ovat muistuttaneet palkkakeskustelun tärkeydestä. On tavallista, että jopa työntekijöitään irtisanova yritys nostaa joidenkin yritykseen jäävien palkkoja, minkä vahvistavat SEFE:n tutkimukset.

Vuosittainen palkkakeskustelu on tärkeää, se parantaa mahdollisuuksia kehittää palkkaansa yrityksen sisällä. Usein on sanottu, että selkeä palkankorotus on mahdollista vain työpaikkaa vaihtamalla. Säännöllisen palkkakeskustelun kautta toivottavasti päästään parempaan lopputulokseen muillakin keinoin.

SEFE:n ajankohtaisuudet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä ja keskusteluja. Nimi todellakin muuttuu vuodenvaihteessa, sen jälkeen jäseniään palvelee Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer. Ja toimistolla naruista vetelee loppuvuodesta valittava uusi toiminnanjohtaja.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että juteltavaa on riittänyt yllin kyllin, kun kenttäkierroksen loppuvaiheessa vielä Akavan hylkäämä eläkeratkaisu nousi puheenaiheeksi.

 

Tage Lindberg
Asiamies, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
Ekonomiliitto

Osakassopimus pähkinänkuoressa

Fondian Janne Ala-Sippola

Mihin osakassopimusta tarvitaan?

Osakassopimukseen kirjataan yleensä mitä yhteisiä päämääriä yrityksen toiminnalla tavoitellaan. Osakassopimus on luonteeltaan ei-julkinen asiakirja eli se mahdollistaa luottamuksellisen tavan sopia asioista osakkeenomistajien kesken. Osakassopimuksella voidaan tietyin rajoituksin poiketa osakkaiden kesken myös lain ja yhtiöjärjestyksen määräyksistä.

Osakassopimus sitoo sopimusosapuolten kesken ja sopimuksen rikkominen voi johtaa esimerkiksi vahingonkorvausvelvollisuuteen tai sopimussakon laukeamiseen. Eli osakassopimus on oikein käytettynä monipuolinen ja tehokas työkalu osakeyhtiössä.

 

Mihin osakassopimusta käytetään?

Yhteisten pelisääntöjen sopimisen lisäksi osakassopimuksella voidaan esimerkiksi pyrkiä ohjaamaan yrityksen liiketoimintaa tilanteessa, jossa ulkopuolinen taho sijoittaa rahaa yrityksen liiketoimintaan ja haluaa varmistua siitä, mihin rahat käytetään. Hyvin tyypillistä on myös, että enemmistö- ja vähemmistöosakkaiden asemaa täsmennetään osakassopimuksella. Osakassopimuksessa voidaan sopia voitonjaosta, yhtiön rahoituksesta, kilpailukiellosta, salassapidosta ja monista muista asioista.

 

Mistä kannattaa tai ei kannata sopia?

Lähtökohtaisesti tulisi välttää yksimielisyyttä päätöksenteossa, sillä se antaa jokaiselle osakkeenomistajalle sen omistusosuudesta riippumatta veto-oikeuden eli mahdollisuuden estää päätösten tekeminen. Erilaiset yksimielisyyttä edellyttävät päätöksentekorakenteet ja ns. veto-oikeus voivat johtaa ikäviin pattitilanteisiin, joiden ratkaiseminen ei yleensä johda kokonaisuuden kannalta hyvään lopputulokseen. Lisäksi osakassopimukseen otetaan tyypillisesti ehdot koskien panttauskieltoa ja osakkeiden luovuttamista, jotta voidaan varmistua siitä, kuka osakkeet omistaa.

Osakassopimus voi olla vapaamuotoinen tai jopa suullinen. Jos kaikki menee hyvin, niin osakassopimusta ei koskaan edes tarvita. Suositeltavaa on kuitenkin tehdä osakassopimus kirjallisena ja sopia siinä yhtiön toimintaan liittyvistä peruspelisäännöistä.

 

Janne Ala-Sippola
Kirjoittaja on Fondian juristi

Katso Osakassopimuksen tarkoitus ja pääkohdat 2014 sekä Yrityskaupan abc ja muut yrittäjäwebinaarit webinaarikirjastosta (jäsenpalvelussa, vaatii kirjautumisen).

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi SEFEn jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Minäkö twitteriin?

Uravalmentaja Arja Parpala

Twitter on sosiaalisen median kanavista kaikkein sosiaalisin ja tasa-arvoisin. Twitterissä kuka tahansa voi seurata ketä tahansa eikä kukaan arvota seuraajiaan sen perusteella, millainen status tai CV hänellä on. Ajatukset, mielipiteet ja informaatio ovat se sampo, josta Twitterissä ammennetaan.

Itse aloitin twiittaamisen siksi, että minulla on onni kuulla usein mielenkiintoisia puheenvuoroja ja osallistua hyödyllisiin koulutuksiin. Halusin tehdä muistiinpanoja ja ajattelin, että samallahan voin kertoa muillekin, mitä mielenkiintoista puhuja sanoo. Siispä rupesin kirjoittamaan muistiinpanoja Twitteriin.

Jossain kohtaa jokin ajatus herätti mielessäni kysymyksen. Kirjoitin tuon kysymyksen Twitteriin. Sitten jokin puhujan kannanotto innosti minut kommentoimaan hänen ajatuksiaan. Kirjoitin kommenttini Twitteriin. Ja kas, yhtäkkiä joku minulle tuntematon henkilö vastasi kommenttiini ja joku  toinen alkoi seurata minua.

Välillä olen aktiivinen twiittaaja ja välillä epäaktiivinen. Huomasin, että joka kerta, kun kirjoitin muistiinpanojani, sain lisää seuraajia. Samalla innostuin itsekin seuraamaan näitä henkilöitä tai organisaatioita ja aloin saada ajankohtaista tietoa monista minua kiinnostavista aiheista.

 

Rohkeasti twiittaamaan

Twitter-elämä on helppo aloittaa. Perusta tili ja etsi joku henkilö, jonka tiedät olevan jo mukana.

Ryhdy seuraamaan häntä, katso ketkä muut seuraavat häntä ja keitä hän seuraa. Jos kiinnostuksen kohteissanne on yhteneväisyyttä, löydät hänen kauttaan muita samoista asioista kiinnostuneita. Ryhdy seuraamaan myös heitä. Usein nämä henkilöt – tai organisaatiot – ryhtyvät myös seuraamaan sinua.

Jos haluat perehtyä Twitteriin pikku hiljaa, voit vain lueskella, mitä muut ajattelevat asioista. Jos jokin ajatus kolahtaa, voit retweetata ajatuksen omille seuraajillesi. Pikku hiljaa twiittien maailma avautuu ja mielenkiinto osallistua keskusteluihin omin ajatuksin kasvaa.

Twitterissä on mukana suuri joukko edelläkävijöitä, ihmisiä ja organisaatioita, jotka elävät ajan hermolla ja jotka näkevät kauas tulevaisuuteen. Jos haluat rakentaa verkostoa, tutustua kiinnostavan organisaation toimintaan tai löytää työpaikan, Twitter on oikea paikka.

Etsi sinua kiinnostavia työnantajia ja ryhdy seuraamaan niitä ja niiden avainhenkilöitä. Minä tahansa päivänä sinulle voi tulla tilaisuus osallistua tällaisen henkilön tai organisaation avaamaan keskusteluun, tehdä vaikutus ja luoda kontakteja. Milloin tahansa voit saada jonkin tiedonjyvän, joka on sinulle mittaamattoman arvokas.

Voit aloittaa lukemalla hyvän pikaoppaan Twitterin käytön aloittamiseen.

 

Arja Parpala
Asiantuntija, Ekonomiliiton urapalvelut

Missä kirjoitat oman tarinasi?

SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas

Valot vilkkuvat, musiikin volyymi kasvaa, nopeat ja rytmikkäät siveltimen vedot loihtivat mustalle kankaalle tutun hahmon, kaikkien tunteman nerouden. Yleisössä kohtaan vierustoverini katseen, molemmat tunnistavan jotain sellaista kyvykkyyttä mitä voi ihailla, ihmetellä ja kätkeä syvälle sydämeen. Performanssitaiteilija valloitti katsojansa. Ihailimme intohimoa, taitoa ja ammattiylpeyttä.

Seuraavana päivänä keskustelemme kollegasta, jolle on näyttänyt onnistuvan kaikki mihin hän on ryhtynyt. Kuulemme hänen omaa vähättelevää puhettaan, mutta me muut näemme määrätietoisesti etenevän urapolun, jossa asiantuntijuus on syventynyt syventymistään. Hänelle itsestäänselvyydet ovat meille muille jotain erityistä.

Kolmannessa tuokiotarinassa kuuntelen toisen vuoden opiskelijan tuskaa. Se mikä tuntuu kiinnostavalta, houkuttavalta, omalta, ei saakaan yleistä hymistelyä, hyväksyntää tai suitsutusta. Nuorelle oman ratkaisun vahvistaminen on tarpeen, motiivien ja vahvuuksien yhdistäminen on hyvä tehdä näkyväksi. Nähtäväksi jää mihin rohkeat valinnat tulevaa tutkijaa kuljettavat.

 

Muut tekevät meistä ainutlaatuisia

Onneksi meitä on moneksi. Ja meistä on toisillemme onneksi. Minä en ole minä ilman muita ja muut eivät olisi heitä ilman minua. Ainutkertaisuutta mutta muiden avulla.

Tulevaisuudessa yhä useampi ekonomi luo oman työnsä. Se edellyttää kirkasta kuvaa omasta osaamisesta, ymmärrystä ympäristöstä, omien motiiviensa ja ajuriensa tuntemusta ja paljon rohkeutta.

Oman ainutkertaisuuden löytämisessä me tarvitsemme siis muita ihmisiä. Tunnistamme useimmiten omat kasvun paikkamme; ne edellyttävät uutta tietoa, oivallusta, reflektiota ja kokeilevaa toteutusta.

Pohjimmiltaan rakennumme dialogissa. Kannattaa siis hakeutua tilanteisiin, jossa haemme sitä rakentumista. Näitä tilanteita avautuu meille joka päivä, huomaamattakin. Mutta niitä tilanteita kannattaa myös etsiä ja luoda.

Mentorimme, kollegamme, ystävämme, tutut ja tuntemattomat. Altista itsesi muiden kysymyksille, rohkaisuille, ihailullekin. Oikeanlaisella ja terveellä ylpeydellä uskallamme etsiä sitä paikkaa, jossa voimme kirjoittaa omaa tarinaamme.

 

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Ekonomiliitto

Kannattaako ehjää korjata? Toinen luku

Liittoneuvoston jäsen Esa Vilhonen

Jäsenmäärän hienoisesta kasvusta huolimatta, on syytä olla huolissaan ekonomien järjestäytymisasteen hiljaisesta laskusta. Kuten Ekonomiliiton hallitus onkin ollut.

Opiskeluaika ja viisi ensimmäistä vuotta valmistumisen jälkeen ovat olleet kriittisiä. Miten heidät saadaan liittymään ja pysymään jäsenenä, on avainkysymys.

Isoja kysymyksiä nousee pöytään (eivät merkittävyysjärjestyksessä):

  • Tuhoaako jäsen­yhdistyksiin pohjautuvan rakenteemme luoma epäjatkuvuuskohta jäsenpohjaa: siirtyminen opiskelijayhdistyksestä ekonomiyhdistykseen (vajaat kaksi kolmasosaa opiskelijajäsenistä ei ole vielä liittymissopimusta tehnyt)?
  • Ottaako hallinto ja toimisto riittävästi ei-aktiivien jäsenten tarpeet huomioon?
  • Onko työmarkkinatoiminta este liittymiselle? Ymmärretäänkö, mitä työmarkkinatoiminnalla on aikojen saatossa saatu aikaan?
  • Antaako Suomen Ekonomit kuvan kaikista ekonomeista huippumenestyjinä (johtajina ja huippuasiantuntijoina)?
  • Tuntevatko opiskelijat ja nuoret ekonomit riittävästi toimintaamme ja palvelujamme, vai eikö palveluja osata käyttää (esim. työsopimuksen tarkistuttaminen liiton juristeilla)?

 

Miten menestyvä ekonomi istuu tähän päivään?

Ajatukset seisauttava oli erään nuoren, valistuneen ekonomin hiljan esittämä vastaus kysymykseeni: antaako kauppakorkea liian ruusuisen kuvan ekonomin erinomaisuudesta? Vastaus oli paljon puhuva: ei kauppakorkea anna, vaan Suomen Ekonomit ry (ent. Suomen Ekonomiliito SEFE) antaa.

Pohditaanpa missiotamme ”Menestyvä Ekonomi”. Miten se istuu paikoille jysähtäneen tai jopa taantuvan talouskasvun käynnistämään YT-aaltoon ja siitä mankelista työttömäksi päätyviin, ekonomeihinkin?

Luulenpa, että ongelman juju on siinä, että jäsenyhdistysaktiivit (arviolta noin 10 – 15 prosenttia ekonomijäsenistä = hallinnot ja jäsenyhdistysten tilaisuuksiin edes joskus osallistuneet) eivät ole juurikaan kokeneet ”kölin alta vetoa”, YT-menettelyä, työsopimuksen päättämistä henkilökemiaongelmien takia, työsuhteen purkua koeaikana, työttömyyttä, pakkoyrittäjyyttä tms.

Suomen Ekonomit ry:n on syytä olla kaikkien ekonomien asialla; erityisesti niiden asialla, joilla ei mene hyvin. Liiton rooli on luontaisesti dualistinen: se on ekonomin työelämävakuutus mahdollisia tulevaisuuden ongelmien varalta (juristit, TES-toiminta – muun muassa henkilöstöedustus työpaikoilla, työttömyysturva, muu edunvalvonta, koulutuspolitiikka, opiskelijatoiminta) lisäksi se koukuttaa joukolla muita, jäsenyyteen houkuttelevilla asioilla (lehdet, oman osaamisen kehittäminen, verkostot, hauskanpito, ynnä muut yksilöä kiinnostavat asiat).

Vuonna 2012 tehty, silloisen SEFE:n järjestötutkimus antaa jäsenten odotuksista hyvin selkeä kuvan. Jäsenyhdistysten jäsenistä 67 prosenttia piti erittäin tärkeänä ja 26 prosenttia melko tärkeänä tehtävänä palkkaukseen ja palvelusuhteen ehtoihin vaikuttamista. Yhteensä siis 89 prosenttia.

Muita keskeisiä odotuksia olivat kyky kuulla jäseniä (siis sekä jäsenyhdistyksiä että jäsenyhdistysten jäseniä), työelämää koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen, työsuhde- ja työttömyysturvaan liittyvä neuvonta, työnhaun palvelut sekä työttömien jäsenten tukeminen ja auttaminen. Ja tuolloin taloudessa meni selkeästi paremmin kuin nyt, mutta toki finanssikriisi oli lähimuistissa.

Kysyä voi onko 2012 tehty laaja selvitys vielä validi, vai onko tilanne olennaisesti muuttunut? Asia selviää, kun tutkimus uusitaan. Erityisesti opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden näkemyksiä on selvitetty vuoden 2012 jälkeen, mutta erittäin pienellä tutkimusjoukolla, jossa satunnaisuuden vaikutus on merkittävä.

Varsin puhutteleva on konsulttitoimisto Universumin keväällä 2014 julkaisema selvitys ekonomiopiskelijoiden näkemyksistä mielenkiintoisista työnantajista. Suuria työnantajia lähes poikkeuksetta, siis sitä joukkoa, johon mennään – ainakin alkuun – ”duunareiksi”.

 

Ekonomitkin liipaisimella yteissä

Ja onko kiinnostus isoihin työantajiin lopultakaan ihme? Jossakin se esimerkiksi talous-, rahoitus-, markkinointi- tai henkilöstöjohtajana tai yrittäjänä tulevaisuudessa toimiva ekonomi on osaamisensa ja verkostonsa hankkinut, usein juuri näistä yrityksistä ”duunarina” työskennellessään. Yliopistotutkintohan antaa perusvalmiudet ryhtyä itse rakentamaan ammattitaitoa ja osaamista; se ei anna valmista ammattia, sen ei ole tarkoituskaan.

Mutta se, miten isot työnantajat saattavat nykyään akateemisesti koulutettuja, siis ekonomejakin, kohdella voi olla kohdalle osuessaan todellinen järkytys. Eikä väenvähennys-YT välttämättä koske vain duunareita. Viime aikoina on nähty erityisesti johtajia koskevia menettelyjä. Tuulettimeen osuu siis molemmin puolin pöytää.

Ehjää ei ole tarpeen korjata, mutta ehjääkin on syytä jatkuvasti huoltaa. Suurin huoleni kohdistuu siihen, että me aktiivitoimijat unohdamme liian helposti heikommassa asemassa olevien asiat.

 

Esa Vilhonen
Liittoneuvoston jäsen, Suomen Ekonomit (Ekonomiliitto SEFE)

Lue myös Pitäisikö ehjää korjata? Ensimmäinen luku

#Unelmaduppi -kampanja, ainakin yhtä vaikea kuin maikkarin Diili

Työnhaussa Julius Repo

Kun tajusin, että videolla pystyn laittamaan pystyyn kokonaisen kampanjan, en edes ajatellut sisältöä liian tarkasti. Annettiin vaan palaa ja päätettiin olla miettimättä, mutta nyt kampanjasuunnitelma on rakennettu.

Youtube, suuri videoiden suoratoistopalvelu tarjoaa vielä melko niukan määrän panostuksella toteutettuja tarinanomaisia suomenkielisiä CV –videoita, mutta ei enää, me latasimme sen sinne. Jossain määrin siis suomalainen työnhaku astui uuden askeleen viime perjantaina, jolloin kampanja julkaistiin. Suosittelen avaamaan välilehden ja katsomaan videon ensin (jo yli 1300 katsontakertaa). Video löytyy täältä

Hallitsen sosiaalisen median hyvin ja uskon pystyväni jalostamaan tietotaitoa vieläkin pidemmälle. Ymmärrän medioiden toiminnan ja yhteisöllisyyden piirteet eri medioissa. Sosiaalinen media tulee varmasti nostamaan päätään tulevaisuudessa vieläkin nykyistä enemmän, joten opitut taidot ovat kultaakin kalliimmat.

Sosiaalinen media on mielestäni ympäristö, joka kehittyy ja muuttuu kokoajan. Ainut keino pysyä mukana kehityksessä, on olla mukana aktiivisesti. Mitä myöhemmin hyppää kyytiin, sitä haastavampaa ympäristön ymmärtäminen on. Suosittelen silti kaikkia loikkaamaan mukaan, sillä oppia ikä kaikki!

 

Tähtäimessä unelmien työpaikka ja lisänä uutta osaamista 

Päämääränä on saada unelmien työpaikka, joskaan en itsekkään tiedä millainen se olisi, mutta ei kai vielä pidäkään tietää? Alun perin idea oli jakaa video youtubessa ja jättää homma siihen, mutta sitten oivalsin. Tästähän voin luoda kokonaisen kampanjan, jossa tiukkojakin haasteita tulee kohdattavaksi.

Ymmärsin, että nyt piilee mehukas ja loistava paikka oppia, mutta vaikka kaikki menisi pieleen, ei hävittävänä olisi juuri mitään. Kampanja tulee olemaan pitkälti nettipohjainen nykyaikaisuuden takia. Sosiaalisen median eri kanavat, kuten Blogi, Youtube, Twitter, Linkedin ja Instagram ovat käytössä.

Uskon myös, että muutakin tukevaa sisältöä ja tarinankerrontaa tullaan luomaan. En pääse juurikaan pääaineessani tarttumaan kiinni kampanjan rakentamiseen, joten teen tässä tavallaan käytännön opinnäytetyötä itselleni. En koe heittäväni aikaa hukkaan, sillä matkan varrella tulee varmasti oppeja, joita pääsen työelämässä soveltamaan. Voihan tältä matkalta tarttua myös työpaikka?

Hyppää mukaan kyytiin sosiaaliseen mediaan, sillä matka on vasta alussa. Helppo tapa aloittaa, on rekisteröityä twitteriin ja heittää twiitti minulle, @julppe :lle.

 

Julius Repo
Pian valmis kauppatieteiden maisteri
Moniosaaja ja tulevaisuuden ammattilainen
https://juliusrepo.wordpress.com
https://www.linkedin.com/in/juliusrepo

Kirjoittaja on valmistumassa oleva Vaasan yliopistosta valmistumassa oleva laskentatoimen ekonomi, joka etsii töitä sosiaalista mediaa hyödyntäen, muun muassa omalla työnhakuvideollaan.

**

Sosiaalisen median käyttö työnhaussa on lisääntynyt. Sosiaalisen median kautta voit löytää niin kutsutut piilotyöpaikat. Ekonomiliiton uravalmentajat palvevat sinua työnhaussa myös sosiaalisen median keinoin.

Kannattaako ehjää korjata? Ensimmäinen luku

Liittoneuvoston jäsen Esa Vilhonen

Hektisessä maailmassamme on jatkuvasti esillä yksi sana: muutos. Usein tuntuu, että puhtaasti vain itsensä vuoksi. Kaikkea ei kuitenkaan voi muuttaa samanaikaisesti, on valittava ne asiat, joihin voi vaikuttaa.

Sama koskee yhdistystämme. Otan tässä tarkasteluun työmarkkinatoiminnan. Paljon on näissäkin kirjoituksissa puhuttu työmarkkina­kulttuurin muutoksesta ja muutostarpeesta. Totta, työmarkkinatoiminta näyttäytyy jyrisevinä, usein mies­puolisina työnantaja- ja työntekijäpamppuina, jotka ovat varsin kaukana työpaikkojen arjen haasteista.

Pitäisikö siis koko työ­markkinajärjestelmä muuttaa? Ei, ei muuttaa, mutta selvästi kehittää täytyy.

Työmarkkinoilla on aina kaksi osapuolta: työn ostaja ja myyjä. Kollektiivisesti työn­antajaliittojen ja työntekijäliittojen välinen sopimustoiminta on itse asiassa varsin tehokas toimintatapa, jossa rakennetaan toiminnan puitteet. Erittäin tehokas verrattuna siihen, että kaikkien kanssa sovittaisiin yksilöllisesti.

Aina silloin tällöin nousee esiin keskustelu tarvitaanko ammattiliittoja ja pitäisikö yhteiskunnan tukea niiden toimintaa verotuksellisesti – jäsenmaksun verovähennysoikeuden – tai työehtosopimusten yleissitovuuden kautta. Helppo on ottaa poliittisia irtopisteitä kevyin argumentein suuntaan tai toiseen ja saada tulista some- ja verkkokirjoittelua aikaiseksi.

Usein unohtuu se, että verovähennysoikeus koskee myös työnantajaliittojen jäseniä. Asiaa on syytä pohtia ilman ideologista paatosta.

Aikanaan Suomen teollistamisen alkuvaiheissa patruunat pitivät huolta työntekijöistään myös huonoina aikoina, järjestivät hengen- ja köyhäinhuoltoa työläisilleen sekä koulutusta työntekijöidensä lapsille ja niin edelleen.

Onko sellaista henkeä nykyään, pitävätkö yritykset omistaan huolta kuten patruunat työväestään?

On, parhaimmissa pk-sektorin yrityksissä, toki nykymaailmaan sovitettuina. Mutta mitä suurempi yritys niin sitä vähemmin, muttei se, kuten ekonomi hyvin tietää, ole yritysten tehtäväkään.

 

Yhteisesti sopiminen on tehokkainta

Tarvitaan tasapainottava tekijä: ongelmien osuessa kohdalle (YT:n tai esimerkiksi henkilökemioiden takia) on akateemisesti koulutettukin yksin lähes aina heikoilla.  Alioikeuteen työsuhderiita-asian vieminen ilman liiton apua on aika ison kynnyksen takana. Toistan aiemman vertaukseni: vakuutathan omaisuutesi ja henkesi, mikset siis työuraasi?

Lähes kaikki alkavat olla sillä kannalla, että työpaikan asioista tulisi sopia enemmän työpaikkakohtaisesti.

Kuka sitten sopii? Vastaus: työnantajan ja työntekijöiden edustajat. Miksi näin?

Yksinkertaisesti siksi, että kaikkien kanssa yksi­löllisesti sopiminen ei ole tehokasta. Esimerkkinä lähes kolmesataa henkeä kutsuttiin ympäri maata kuulemaan YT-esitystä, pianpa työnantaja kehotti valitsemaan henkilöstön edustajan.

On siis myös työnantajan etu, että akavalaisilla on edustaja, jonka kanssa voi asioista sopia. Työntekijöiden edustajat valikoituvat alan sopijoina toimivien ammatti­liittojen jäsenistä, edustuksellisesti valittuna. Toki paikallisissakin neuvotteluissa voivat asiat päätyä isoon erimielisyyteen seurauksineen.

Meiltä näyttääkin kokonaan puuttuvan nykyaikaiset ratkaisumekanismit, joko lainsäädännöstä tai sopimuksista, joilla voidaan estää paikallisten ongelmien leviäminen valtakunnallisiksi. En usko, että pelkkä sanktioiden korottaminen auttaa asiassa. Suomen Ekonomit Ry:hän ei laittomia lakkoja ole hyväksynyt.

Valitettavasti työmarkkinapolitiikka, erityisesti Etelärannassa, on edelleen voimapolitiikkaa, jossa vain työtaistelun uhka saa osapuolet neuvottelemaan ja sopimaan. Suomen Ekonomit Ry (ent. Suomen Ekonomiliitto) ei pysty vaikuttamaan asiaan muutoin kuin vähitellen oman toiminnan kautta. Näkemykseni mukaan tuo työ on hyvässä menossa, sille täytyy vaan olla enemmän aikaa (kuin yksi tai kolme tai viisi liiton hallitus­kautta) ja luottamusta.

Palataanpa tuohon verovähennysoikeuteen. Yhteiskunnan kannattaa satsata tehokkaan toiminnan edistämiseen?

Ei taida lopultakaan olla hyvä tilanne, jossa liittoja ja sopimustoimintaa ei lainkaan olisi. Meillä, jos kenellä on kokemusta siitä kun sovitaan pelkästään yksilöllisesti Työsopimuslain nojalla ilman tessiä.

Luulenpa, että Suomen Ekonomit Ry:n tarvitsema työntekijämäärä räjähtäisi, jäsenmaksut nousisivat ja asiat nousisivat työpaikoilta heti ”liittotasolle”, jos harjoittaisimme pelkästään yksilöedunvalvontaa eikä akavalaisen henkilöstön edustajia työpaikoilla lainkaan olisi. Toki ainoa voi edustuksellisessa demokratiassa kritisoida työmarkkinatoimijoihinkin liittyvää vallan keskittymistä ja mahdollista jäsenistöstä etääntymistä.

Winston Churchillin (”Democracy is the worst form of government, except for all those other forms that have been tried from time to time” a House of Commons speech on Nov. 11, 1947) tarkoittamia humaaneja despootteja ei ole olemassa. Siispä demokratia on ainoa toimiva konsepti, olipa kysymys kunnallisesta tai valtakunnan politiikasta tai ammattiliitoista, niin tai työnantaja- tai yrittäjäjärjestöstäkin, kunhan mikään yksittäinen osapuoli ei ole ylivertaisessa asemassa.

 

Ekonomi-esimieskin ”duunari”?

Sisältä käsin työmarkkinatoiminnan kehittäminen on hidasta ja tuskallista, mutta totaali­sesti tehokkaampaa kuin kokonaan työmarkkinatoiminnan ulkopuolelle jättäytyminen. Valtaosa ekonomeista ei ole ”isojapomoja” vaan ihan tavallisia, arvonsa tuntevia asiantuntijoita tai esimiehiä.

YT-lain 8 luvun mukaisen väenvähentämismenettelyn kohteeksi joutuminen on entistä todennäköisempää juuri nyt talouden rämpiessä alavireisenä. Yritykset kun fokusoivat kustannuskilpailukykyyn eivätkä reaaliseen kilpailukykyyn.

Mitä suuremmasta työn­antajasta on kysymys, sitä varmemmin ekonomikin on ”duunari”, myös se esimies. Toki sillä tavalla poikkeuksellinen, että hän todennäköisesti ymmärtää yrityksen talousnumeroita ja niiden vaikutuksia paljon keskimääräistä paremmin.

 

Esa Vilhonen
Liittoneuvoston jäsen, Ekonomiliitto