Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2014

Sivutoiminen yrittäjyys mahdollinen este työttömyysturvalle

Yrittäjätyöryhmän jäsen Ville Sonkamuotka

Haluaisitko ryhtyä sivutoimiseksi yrittäjäksi työskennellessäsi päätoimisesti palkansaajana? Asiaa pohdittaessa on syytä ottaa huomioon muutama yksityiskohta, jotka vaikuttavat hyvin oleellisesti työttömyysturvaasi. Pahimmassa tapauksessa työttömyyden yllättäessä voit menettää oikeutesi työttömyysturvaan. Erityisen suuri menetys voi tulla kyseeseen, mikäli olisit ollut oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Asiaan vaikuttavat sekä yrittäjän eläkelaki että työttömyysturvalaki.

Yrittäjästatuksen määrittely

Ensin tulee määrittää, kuinka paljon ajattelit työskennellä yrityksesi lukuun ja kuinka suuri työpanoksesi arvo tulisi olemaan. Mikäli vuonna 2014 työpanoksesi arvo on yli 7 430,59 € vuoden aikana, olet yrittäjän eläkelain mukaan velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen seuraavissa tapauksissa:

  • Olet 18–67-vuotias.
  • Toimit yrittäjänä yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta.
  • Omistat yrityksestäsi yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentesi kanssa yli 50 %.

Lähtökohtaisesti työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen.

Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta:

  • Omistaa yksin 15 %
  • Omistaa yhdessä perheensä kanssa vähintään 30 %
  • Hänen perheensä omistaa vähintään 30 %

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa. Käytännössä siis pienimuotoinenkin yritystoiminta johtaa siihen, että sinut määritellään yrittäjäksi yrittäjän eläkelaissa sekä työttömyysturvalaissa.

Pää- vai sivutoimista yrittäjyyttä?

Kun yrittäjästatus on saavutettu, pitää määrittää, onko se päätoimista vai sivutoimista. Mikäli yrittäjyys on päätoimista, katoaa myös oikeus ansiopäivärahaan. Käytännössä yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, jos sen vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.

Todistaaksesi, että yritystoiminta on sivutoimista, sinun tulee olla yritystoimintaasi liittymättömässä kokoaikatyössä palkansaajana vähintään kuuden kuukauden ajan. Viime kädessä TE-toimisto tekee kuitenkin lopullisen päätöksen yritystoiminnan päätoimisuudesta ja antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon asiasta. Sinulle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mikäli TE-toimisto katsoo työttömyyskassalle antamassaan lausunnossa sinut sivutoimiseksi yrittäjäksi. Sovittelussa yritystoiminnan tulot huomioidaan lähtökohtaisesti verotietojesi mukaan.

Pahimmassa tapauksessa joudut lopettamaan yrityksesi, jotta voisit saada työttömyysetuuksia. Näin ei asia missään nimessä saisi olla. Byrokratiaa on ehdottomasti kevennettävä. Palkansaajan tulee pystyä siirtymään yrittäjäksi ja yrittäjän palkansaajaksi ilman suurempia ongelmia.

Ville Sonkamuotka
Yrittäjätyöryhmän jäsen
Suomen Ekonomit

Taloutta ja politiikkaa

SEFEn hallituksen jäsen Juuso Heinilä

Viimeiset kuusi vuotta ovat olleet poikkeuksellisen herkullisten talouspoliittisten keskustelujen aikaa. Suomalaisittain vauhti on vain kiihtymässä, kun vaalikausi kääntyy jälleen loppusuoralle. Tässä poliittisen kierron vaiheessa kaikki keskeiset kansalliset toimijamme esittävät oman näkemyksensä Suomen talouden kääntämisestä.

Maamme talous kohtasi 2009 pääosin meistä johtumattoman kriisin. Finanssikriisin taustalla olivat amerikkalaisen kulutuskuplan poksahtaminen, globaalin finanssijärjestelmän hyytyminen ja näiden seurauksena investointikysynnän supistuminen. Talouden äkkijarrutus johti valtioiden ylivelkaantumisen paljastumiseen ja eurooppalaisen päätöksenteon hitaus sysäsi useat maat velkakriisiin. Valtioiden velkakriisi ratkesi, kun EKP käytännössä asettui valtionlainojen takuumieheksi kesällä 2012, minkä jälkeen luotonsaanti tai valtionlainojen korkotaso ei ole ollut akuutti ongelma.

Suomen taloudessa yhteisten elvytyskeinojen löytäminen kuulostaa mahdottomalta. Ratkaisuksi on tarjottu esimerkiksi valtiovetoisen elvytyksen lisäämistä, verojen alentamista, erilaisia ”rakenteellisia uudistuksia” ja täsmäpaketteja yritysten kasvun tukemiseksi. On vaikea nähdä, että näistä keskenään hyvin ristiriitaisista ja eripuraisista esityksistä kuoriutuisi vaalien jälkeen sellainen hallitusohjelma, jolla olisi mitään merkitystä Suomen talouden kasvun palauttamiseen tai edes vakiinnuttamiseen.

Pienen maan kansallisten toimien tulisi olla hyvin radikaaleja ja samansuuntaisia, jotta niillä olisi minkäänlaista positiivista vaikutusta talouskasvuun lyhyellä aikavälillä.

Heikentyvästä valuutasta väliaikainen helpotus

Suomi on pieni maa, jonka talouden menestys on riippuvainen viennistä. Tästä vallinnee kohtuullinen kansallinen yksituumaisuus. Käytännössä Suomen talouden suunta kääntyy viennin kilpailukyvyn palautuessa. Käänne oikeaan suuntaan on jo tapahtunut euron heikentyessä suhteessa dollariin. Valuuttakurssikehityksen jatkuessa tulemme palaamaan selkeälle kasvu-uralle parin vuoden sisällä.

Me siis selviämme tästä kriisistä ja talous kääntyy kasvuun. Se ei ole omien toimiemme ansiota, vaan pelastumme kuten niin usein aikaisemminkin historiassamme, valuutan ulkoisen arvon heikentymisen seurauksena. Taantuman keskellä poliittinen järjestelmämme epäonnistui päätöksenteossa. Mitään merkittävää toimintaympäristöä, tehokkuutta tai kilpailukykyä parantavaa ei ole kyetty tekemään.

Heikentyvä valuutta pelastaa kilpailukykymme vain väliaikaisesti. Meidän on aikaansaatava päätöksiä, jotka tekevät työn tekemisestä ja teettämisestä kannattavampaa, pienentävät julkista sektoria ja kokonaisverotaakkaa sekä mahdollistavat yksityisen palvelusektorin kasvun. Tulevaisuutemme riippuu poliittisen järjestelmämme kyvystä tehdä vaikeita ja rohkeita päätöksiä talouden kokonaiskuvan kirkastuessa. Suhdannepoliittisesti ajankohta on mitä parhain, mutta poliittisesti se on lähes mahdoton.

 

Juuso Heinilä
I varapuheenjohtaja
Suomen Ekonomit

Tyrmäävätkö karut kokemukset sinunkin uskosi työhön?

Uravalmentaja Arja Parpala

Haluatko sinä sitoutua työhösi ja työnantajaasi? Haluatko, että myös työnantaja sitoutuu sinuun?

Uskotko, että työnantajalla ja työntekijöillä on yhteinen intressi – kun ihmiset menestyvät, menestyy myös työnantaja ja päinvastoin.

Viime kevään ja tämän syksyn aikana olen kuitenkin törmännyt useaan tilanteeseen, jossa työntekijä on ollut valmis sitoutumaan ja tekemään hyvää työtä, mutta työnantaja käyttää hyväkseen tätä halua.

Kaikkein karuimpia ovat olleet muutaman vastavalmistuneen kertomukset. He ovat menneet unelmiensa työpaikkaan suurin toivein ja innostuneena. He ovat saaneet esimiehiltään ja organisaatiosta hyvää palautetta työstään ja oppimisestaan.

He ovat sitoutuneet ja tehneet työtä itseään säästämättä neljä kuukautta. Päivää ennen koeajan päättymistä esimies on kutsunut heidät luokseen ja irtisanonut heidät ilman minkäänlaista etukäteisvaroitusta tai ilmaistua syytä.

Kyllä. Lain mukaan on varmaan toimittu oikein, mutta hyvä työnantaja ei vetoa pelkästään lain kirjaimeen.

 

Työpaikan menetys elämän stressaavimpia kokemuksia

Mikä pommi tällaisen ilmoituksen täytyy olla nuorelle tai kokeneemmallekin ihmiselle, joka on kuvitellut päässeensä hyvään työpaikkaan ja mielenkiintoiseen työhön, jossa hyvästä työstä palkitaan.

Ryhdy siinä sitten uravalmentajana kokoamaan tämän ihmisen pirstoutunutta itsetuntoa, parsimaan hänen luottamustaan työelämään ja työnantajiin. Miten tällaisessa tilanteessa saat hänet uskomaan, että Suomessa on paljon hyviä työnantajia ja loistavia esimiehiä, jotka kannustavat ja tukevat ihmisiä ja joille oman porukan menestys on avain myös koko organisaation menestykseen?

En mitenkään voi käsittää, miten tällaisia temppuja voidaan tehdä suomalaisessa työelämässä.

Ymmärrän toki, että on sellaisia tilanteita, joissa esimiehen on pakko tehdä ikäviä ratkaisuja. Mutta täytyykö ihminen hajottaa palasiksi? Eikö asian voi kertoa kuin ihminen ihmiselle, perustellen ja kuunnellen? Silloin irtisanotulla voisi olla mahdollista jatkaa pystypäin eteenpäin.

Surutyö seuraa aina yllättävistä menetyksistä – työpaikan menetys on yksi stressaavimmista.

Miten me työelämää kokeneet esimiehet, tiiminvetäjät ja johtajat, voisimme olla enemmän ihmisiä ja vähemmän työkoneita? Inhimillisyys ei vaadi kovin paljoa, vain hiukan valmistautumista, jotta asiansa voi esittää inhimillisesti ja hiukan aikaa kuunnella ja keskustella ihmisen kanssa?

 

Arja Parpala
Uravalmentaja, Suomen Ekonomit

**

Suomen Ekonomit palvelee ura eri käänteissä, katso kuinka voimme palvella sinua.

Rajaa riskisi sopimuksin

Timo Lappi, Fodia

Panosta sopimusmalleihin ja yleisiin sopimusehtoihin. Näin vinkkasin 11.11.2014 webinaarissa, jossa annettiin lakivinkkejä Suomen Ekonomien ja TEK:in jäsenille.

Webinaarin aikana pidetyssä kyselyssä osallistujista yli puolet kertoi yrityksensä räätälöivän kirjallisen sopimuksen kaikkien asiakkaidensa kanssa ja vajaa kolmannes ilmoitti käyttävänsä yleisiä sopimusehtoja.

16 prosenttia kertoi, ettei tee asiakkaidensa kanssa lainkaan kirjallisia sopimuksia. Miksi kirjallisten sopimusten tekeminen kuitenkin kannattaisi?

 

Tarina pieleen menneestä projektista

Suomalainen ohjelmistotalo toimitti asiakkaalleen kassajärjestelmän. Projektin arvo oli noin 50 000 euroa. Myöhemmin ilmeni, että ohjelmistossa ja viivakoodinlukijassa oli yhteensopivuusongelma. Tämän johdosta ohjelmistotalon asiakkaana oleva myymälä päätyi myymään tavaroita ilmaiseksi asiakkailleen ja sille aiheutui noin 500 000 euron suuruiset vahingot.

Käräjäoikeus ja sittemmin hovioikeuskin tuomitsivat ohjelmistotalon korvaamaan asiakkaalleen aiheutuneet vahingot. Jos ohjelmistotalon sopimukset olisivat olleet kunnossa, korvausvastuu olisi voitu rajata esimerkiksi 10 000 euroon. Nyt liikevaihdoltaan 50 000 euron arvoinen projekti kuitenkin johti yli 500 000 euron korvausvastuisiin.

Ja tämä tarina on tosi.

 

Miksi sopimusten tekeminen kannattaa?

Kirjallisen sopimuksen päätarkoituksena on pystyä myöhemmin helposti ja kiistattomasti osoittamaan, mistä osapuolet ovat sopineet. Varsinaisten kaupallisten ehtojen, kuten hintojen ja toimitusaikojen, kirkastamisen lisäksi sopimuksilla voidaan myös tehokkaasti rajata sopimuskumppaneiden riskejä.

Hyvin laaditut sopimukset ovat vakuutuksia paljon tehokkaampi ja edullisempi tapa riskienhallintaan.

 

Räätälöidyt sopimukset ja yleiset sopimusehdot

Yritys voi käyttää räätälöityjä sopimuksia tilanteissa, joissa sen toimittamat tuotteet tai palvelut ovat todella uniikkeja, ja toimitusten koot ovat niin suuria, että räätälöidyn sopimuksen neuvotteleminen on osapuolille myös taloudellisesti perusteltua.

Yleisiin sopimusehtoihin kannattaa puolestaan panostaa silloin, jos yritys myy toistuvasti samankaltaisia tuotteita tai palveluita. Sopimuksen räätälöitävä kansilehti yhdistettynä hyvin laadittuihin yleisiin ehtoihin antaa yrityksen toiminnasta myös ammattimaisen vaikutelman.

Käytettäessä yleisiä sopimusehtoja niihin pitää aina nimenomaisesti viitata ja ne pitää oheistaa sopimukseen. Lisäksi kaikki sopimukset, niin räätälöidyt kuin vakiosopimuksetkin, pitää aina muistaa allekirjoittaa. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta juristin työssäni törmään usein tilanteisiin, joissa sopimusneuvotteluita on käyty, mutta sopimuksen allekirjoittaminen on kuitenkin lopulta unohtunut.

 

Tyypillisimmät vastuunrajoitukset

Tyypillisimmät vastuunrajoituslausekkeet on otsikoitu vastuunrajoituksiksi. Sopimuksia lukiessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Vastuunrajoituksia sisältyy myös moniin muihin lausekkeisiin.

Asiakas on monesti tyytyväinen nähdessään toimittajan tarjoavan sopimuksessaan takuuta tai viivästyssakkoja. Usein ne eivät kuitenkaan ole asiakkaalle tarjottavia lisäetuja, vaan toimittajan vastuunrajoituksia.

Kun olet asiakkaana, näytä minulle toimittajasi tarjoama takuulauseke, niin minä osoitan sinulle sen olevan toimittajan vastuunrajoitus.

 

Timo Lappi
Lakimies, Fondia Oy
timo.lappi@fondia.fi
Twitter: @tilapit

**

Katso yrittäjäwebinaarit Suomen Ekonomien webinaarikirjastosta (jäsenpalvelussa, vaatii kirjautumisen).

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi SEFEn jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Halujohtaminen väylä tulostoimintaan

Yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Rope

Suomalainen työelämä on muuttunut 2000-luvun aikana paljon ja on edelleen jatkuvien muutosten keskellä maailman globalisoituessa, kilpailun kiristyessä ja tuottavuusvaatimusten koventuessa. Johtaminenkin on muuttunut. Niin sen tulee edelleenkin muuttua.

Muutoksen ei tule olla vain puheissa, vaan johtamistyöhön suhtautumisessa ja erityisesti johtamiskäytännöissä.

Eräässä kansainvälisessä johtajuusvertailussa (Sirota Survey Intelligence & Promenade Research Oy / tehty vuonna 2010) suomalaiset johtajat jäivät muista länsimaisista kollegoistaan jälkeen vision ja strategian linkittämisessä työtehtävien tasolle sekä kannustamisessa, palautteen antamisessa ja työntekijän valmentamisessa eli kiteytettynä henkilöjohtamisessa.

Tämä ei tarkoita, ettei asiassa olisi viime vuosina paljonkin kehittymistä tapahtunut, mutta on näissä johtamistaidoissa meillä edelleen myös paljon petraamista.

 

Halujohtamisen ydin

Halujohtaminen on keskeinen ajattelumalli nykyaikaisen menestysjohtamisen toteuttamisessa. Merkittävää on käsitteen sisältö. Sen kaksi elementtiä pitää sisällään muun muassa ajatusmallin, jossa johtamisen avaimena on saada organisaation ihmiset toimimaan halutulla tavalla eli organisaation menestyspäämäärien mukaisesti.

Tämä edellyttää, että ihmiset saadaan toimimaan näiden tavoitteiden eteen omasta halustaan eli motivoituneesti, sitoutuneesti ja innostuneesti. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että pakolla ei ihmistä nykymaailmassa saa juuri mitään tekemään. Ei ainakaan sillä tasolla, millä nykykilpailussa menestyminen edellyttää.

Ihmistä voi sanoa sekä halun että pakon kautta toimivaksi. Halu mielletään helposti positiiviseksi ja pakko negatiiviseksi. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Halu rakentuu monista motiiviperusteista ja joskus pakollakin on oma merkityksensä töiden tekemisen taustalla.

Monasti on pystytty osoittamaan, että positiivinen halu antaa suurimman motiivin toimia ja siten myös parhaat tulokset. Johtamisen ja johtajan haaste onkin siinä, että miten löytää ne motiiviperustat, mitkä kutakin ihmistä motivoivat.

Yksi on ahne palkan perään, toinen arvostaa joustavia työaikoja, kolmas positiivista työilmapiiriä, neljäs työtehtävän merkityksellisyyttä, viides työstä saatavaa statusta, kuudes mahdollisuutta kehittyä ammattilaisena ja niin edelleen. Listaa voisi liki loputtomiin jatkaa.

Merkittävä lopputulos kuitenkin on, että eri ihmisillä voi olla kovinkin erilaiset motiiviperustat. Johtamisen yksi haaste onkin se, miten kyetään löytämään ja kyvykkäästi käyttämään juuri niitä elementtejä kunkin yksilön kohdalla, jotka hänen motiiviperustoihinsa kytkeytyvät ja sitä kautta hänen kohdallaan tuottavat parhaan lopputuloksen.

 

Akateemiset johdettavina

Akateemisille henkilöille työ on useimmiten erittäin merkityksellinen oman elämän elementti. Se ei yleensä ole vain särpimen hankkimisen väline. Siihen liittyy moni seikka:

  • halu hyvään urakehitykseen
  • halu saada arvostusta
  • halu osoittaa pärjäävänsä
  • halu saada itselle mielekästä työtä
  • halu kehittyä ammattilaisena ja ammatissaan ja niin edelleen

Työnantajan näkökulmasta kyse on pitkälti siitä, kuinka organisaatio pystyy näihin haasteisiin vastaamaan sekä saamaan parhaat ja kyvykkäimmät ihmiset palvelukseensa. Johtamisen näkökulmasta kyse on siitä, kuinka heidät pystytään organisaatiossa pitämään sekä jatkuvasti motivoituneena ja suurella roihulla toimimaan sitoutuneesti organisaation tavoitteiden eteen.

Kovin väärin ei olekaan sanoa, että akateemisten johtamisessa, joista monet toimivat asiantuntijoina, on johtamisen tuloksellisuuden ja halun aikaansaamisen haasteet esimiehelle aina melkoiset.

 

Onnistuneen halujohtamisen avaimet

Erilaisten yksilöperusteisten motivointitekijöiden ohella toimivaan halujohtamisen voidaan liittää seuraavia tekijöitä:

1) Selkeys liittyy asioiden ilmaisutaitoon ja päätöksentekokykyyn. Jos päätöksiä ei pystytä tekemään tai asioita ei pystytä ilmaisemaan niin, että henkilöstö ei tiedä, mitä organisaatio on tavoittelemassa, se auttamatta syö työintoa.

2) Oikeudenmukaisuus on yleinen hyve ja kriittinen tekijä johtamisessa. Se näkyy mm. palkitsemisessa, lomaratkaisuissa, tehtävien jaossa, ristiriitatilanteisiin puuttumisessa ja sanktioiden käytössä. Tässä onnistuminen edellyttää esimieheltään  jämäkkyyttä ja rohkeutta puuttua myös epäsuotaviin tilanteisiin työyhteisössä.

3) Avoimuus näkyy mm. asioiden informoinnissa jo niiden valmisteluvaiheessa, tulostiedotuksina ja kysymyksiin suorina vastaamisina. Tämä on pitkälti vanhan ajan hierarkkisen johtamismaailman rakenteita murtava ajattelumalli.

4) Läsnäoleminen antaa toiselle ihmiselle tunteen, että tälle toiselle ihmiselle voi uskoutua.  Tällä toimintamallilla esimies ei menetä auktoriteettiaan, jota usein turhaan pelätään. Tällöin ajatellaan esimiehen tulevan liikaa kaveriksi. Kuitenkin parhaimmillaan esimies pystyy saavuttamaan alaisensa luontaisen kunnioituksen ilman että hänen tarvitsee menettää piiruakaan esimiesvallastaan. Pikemminkin tilanne on päinvastoin.

5) Kehitysmielisyys näkyy kaikessa. Se ilmenee toiminnan ja toimintamenetelmien kehittämisessä sekä halussa kouluttaa henkilöstöään ja myötämielisyytenä henkilöstön omaan kouluttautumiseen. Ilman tätä ajattelua organisaatio ei vain toiminnallisesti, vaan myös henkisesti jämähtää paikoilleen ja se ei kenenkään työmotivaatiota ole edistämässä.

6) Positiivisuus on ajattelu- ja asennemaailma, joka johdon on saatava henkilöstöön aikaiseksi. Kaikki tietävät, että positiivisessa ilmapiirissä on hauskempaa kuin negatiivisessa. Kyse on pienistä asioista, kuten tervehtimisistä, kiitoksista, ystävällisistä sanoista ja eleistä, kehumisista, jutustelusta jne. Vaikka nämä  vaikuttavat kovin pieniltä asioilta, niillä on käsittämättömän suuri vaikutus.

7) Kannustavuus on erilaisten kannustinpalkkioiden ohella erityisesti uskon luomista henkilön omaa pärjäämistä, mutta myös organisaation menestystä kohtaan. Tässä avainkäsite on ylpeyden kulttuuri. Tässä mielenkiintoinen kuriositeetti on, että erityisesti menestyksestä ollaan ylpeitä. Mutta jotta menestystä tulee, johdon tulee positiivisesti kyetä kannustamaan porukkaansa ja luomaan uskoa menestyksen aikaansaamiseen.

8) Tulossuuntaisuus on kaiken inhimillisen toiminnan kulmakivi. Ilman tulostavoitteita, tulosmittareita, tulosten kertomista sekä hyvistä tuloksista palkitsemista jää johtaminen väkisinkin puolitiehen. Tämä perustuu onnistumisen tunteen aikaansaamiseen. Se on yksi ihmisen suurimmista motivaattoreista. Siksi sen rakentamiseen tulee johtamisessa panna erityinen paino.

 

Lopuksi

Jukka Virtanen kirjoitti aikoinaan seuraavasti sanoittamansa Seitsemän kertaa seitsemän -lauluun: ”tahto rautainen vie läpi harmaan kallion”. Tämä kertoo halun syvimmän voiman.

Halun kautta ihminen saa aikaan paljon enemmän kuin vain perustekemisen kautta. Johtamisessa onkin pakko saada aikaan halu ja tekemisen palo, sillä muutoin eivät tulokset ole parhaita.

Ei kun halua kehittämään. Myös johtamisessa!

 

Timo Rope
Yrittäjätyöryhmän puheenjohtaja ja Suomen Ekonomien hallituksen jäsen

Pieni askel ihmiskunnalle, suuri harppaus ihmiselle

Elvi, Hannu Raatikainen

Jo kauan ennen esikoisemme syntymää pidin selvänä, että jossain vaiheessa jäisin hieman pidemmäksi aikaa lapsen kanssa kotiin. H-hetken lähestyessä saattoi kyllä käydä mielessä, että mitä ne muut ihmiset moisesta ajattelisivat.

Kerrottuani, että jään puoleksi vuodeksi kotiin palaute oli uteliaan innostunutta – oli sitten kyse esimiehistä, toisissa kulttuureissa asuvista ystävistä tai vanhemmista sukulaismiehistä. Asian kertomisesta saattoi jopa tuntea pientä ylpeyttä.

Viime keväänä sitten jäin kotiin seitsenkuisen Elvi-tyttäremme kanssa äidin palattua työelämään. Päivät lapsen kanssa kuluivat valtavan nopeasti. Normaalien, enemmän ja vähemmän sotkuisten, arkirutiinien lisäksi arkea värittivät kaikenlaiset hauskat aktiviteetit.

Kaltaiselleni lintubongarille vaunupinnojen kerääminen oli tärkeä osa koti-isän arkea. Vaunupinnat ovat lastenvaunuja ulkoiluttaessa havaittuja lintulajeja. Vaunujen kanssa oltiinkin retkellä ahkerasti ja usein paikoissa, joissa vaunujen ulkoiluttajia harvemmin näkee.

Vaikka vaunupinnojen kerääminen on periaatteessa joukkuelaji, jäi varsinainen lintujen havainnointi kuitenkin lähes aina minun vastuulleni,  joukkuetoverini nukkuessa sikeästi vaunuissa. Jälkeenpäin uusia pinnoja juhlistettiin tietenkin maittavilla maastolounailla.

 

Lapselle ja isällä iso juttu oli pieni työyhteisölle 

Töihin paluu koitti syksyllä. Työpöytä alkoi heti täyttyä entiseen tahtiin. Taisin monen mielestä pitää vain normaalia pidemmän kesäloman.

Paluu oli jopa yllättävän helppo. Toki paluuta pehmensi osaltaan se, että teen nelipäiväistä työviikkoa ja olen maanantaisin Elvin kanssa kotona osittaisella hoitovapaalla.

Työyhteisössä puolen vuoden poissaolo ei näyttänyt olevan kovinkaan iso juttu, mutta minulle ja Elville se oli varmasti yksi isoimpia. Kokeile itse, jos et usko.

 

Hannu Raatikainen
Erikoistutkija, KTM

 

Elvi-vaunut

Hur härligt klingar sången?

Markkinointisuunnittelija Nina Enberg

Idag firas Svenska dagen, finlandssvenskarnas egen dag. Många ser dagen som en symbol för rätten att tala svenska i Finland och som en hyllning för landets tvåspråkighet. Den 6 november, årsdagen för kung Gustav II Adolfs död i slaget vid Lützen år 1632,  har i över 100 år firats som Svenska dagen.

Mina första minnen av Svenska dagens firande går tillbaka till skoltiden och speciellt de första åren. Jag minns hur vi sålde de rödgula Svenska dagen-märkena ett par veckor innan och hur vi på själva dagen samlades i skolans festsal och sjöng Modersmålets sång.

Det sägs att sången är något av en nationalsång för finlandssvenskarna och vi hade övat in den och lärt oss texten utantill. Jag antar att det även idag i skolor och daghem ordnas program kring Svenska dagen och Modersmålets sång klingar högt.

 

Traditioner är viktiga

När Svenska dagen närmar sig, blir det som oftast mer allmänna diskussioner om finlandssvenskheten och det svenska språket. Ursprungligen skapades denna dag för att öka känslan av sammanhållning bland den svenskspråkiga befolkningen i Finland.

Förutom språket och Svenska dagen, som präglas främst av traditioner och historia, förknippas finlandssvenskhet ofta med kräftskivor, Lucia och midsommardans. Som finlandssvensk och som en del av den finlandssvenska identiteten är det viktigt att värna om det svenska språket och finlandssvenska seder och traditioner, så att de lever kvar och berikar vardagen även för kommande generationer.

Så här på Svenska dagen vill jag påminna om att SEFE betjänar sina medlemmar på bägge inhemska språken. Flera av våra evenemang, utbildningar och webinarier erbjuds även på svenska. Kolla vårt utbud på evenemangskalendern.

Som jag lärde mig i lågstadiet, det sitter fortfarande i:
”Du sköna sång, vårt bästa arv från tidevarv till tidevarv:
ljud högt, ljud fritt från strand till strand i tusen sjöars land!”

Trevlig Svenska dagen!

 

Nina Enberg
Marknadsföringsplanerare, Ekonomförbund

Työryhmä esittää: Isille mahdollisuus työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen

Asiamies Kosti Hyyppä

Työryhmän asettama tavoite tuntuu varsin älyttömältä. Mahdollisuudet työn ja perheen yhteensovittamiseen ovat samat kaikille vanhemmille! Mistä työryhmä on ajatuksensa keksinyt? Tyhjästäkö?

Miesryhmän loppuraportti luovutettiin ministeri Susanna Huoviselle pari viikkoa sitten. Ryhmän oli nimennyt tasa-arvoasioista vastaava ministeri Paavo Arhinmäki joulukuussa 2012. Tehtäväksi oli annettu mieskysymysten pohtiminen tasa-arvopolitiikassa.

Yksi työryhmän raportin kärjistä oli se, että isille tulisi taata mahdollisuus työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Kun tätä mahdollisuutta ei arkielämän todellisuudessa kaikilla ole, on tietysti pohdittava miksi. Lainsäädäntö on kaikille sama sukupuolesta riippumatta eli taustalla täytyy olla nippu vanhanaikaisia asenteita.

Asenteet muuttuvat hitaasti. Jos muutosta halutaan nopeuttaa, on ohjattava käytäntöä. Jos isien perhevapaat ja tilapäiset hoitovapaat halutaan tavalliseksi ja itsestään selväksi osaksi arkielämää, on perheiden valintoja ohjattava siihen suuntaan. Asenteet muuttuvat käytännön myötä.

Toki monella työpaikalla homma toimii jo nyt esimerkillisesti, mutta eniten asennemuokkausta tarvitsevat nimenomaan kaikkein vanhanaikaisimmat työnantajat ja esimiehet. Nopein tie asenteiden muokkaamiseen on pidentää isien perhevapaita.

 

Isien pidemmät perhevapaat muuttavat asenteita

Käytännössä tämä tarkoittaa isyysvapaan pidentämistä mahdollisesti jopa vanhempainvapaan kustannuksella. Keskeistä on, että vapaa kohdennetaan isälle ja korvataan ansiosidonnaisesti, koska juuri tällaisia vapaita isät käyttävät.

Pidempien vapaiden myötä isät käyttäisivät enemmän perhevapaita ja olisivat lapsen kanssa kotona myös ilman äitiä. Usein kotona lapsia hoitaneet isät ottavat enemmän vastuuta perheestä myös muuten. Esimerkiksi kuljettavat lapsia päiväkotiin sekä harrastuksiin ja hoitavat sairaita lapsia kotona.

Kun isien vapaita pidennettäisiin, myös asenteet työpaikoilla kehittyisivät. Jossain vaiheessa yhdenkään isän ei enää tarvitsisi selitellä perhevapaan käyttöään, koska se olisi enemmän sääntö kuin poikkeus. Samalla saataisiin tasattua vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvia kustannuksia ja tasa-arvoistettua työelämää.

 

Kosti Hyyppä
Tasa-arvosta vastaava asiamies Ekonomiliitossa