Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2015

Yrittäjän yksinäisyys sisältää töitä, päätöksentekoa ja vastuunkantoa

Maija Tähtinen

Pienyrittäjät ovat kansantaloutemme vahva perusta. Suomessa on noin 285 000 yritystä, joista 1-9 henkilöä työllistäviä mikroyrittäjiä on lähes 94 prosenttia (Tilastokeskus ennakkotieto vuodelta 2013/Suomen Yrittäjät 14.1.2015). Nämä pienyrittäjät, jotka työllistävät vain itsensä, tyypillisesti harjoittavat omaan osaamiiseen perustuvaa ammattia.

Yrittäjän yksinäisyys ilmenee monella tavoin – ja on läsnä jatkuvasti. Firman kesäjuhlat tulossa, koulutusristeily kollegojen kanssa, pikkujoulusuunnittelua, aika juhlia isosta asiakassopimuksesta ja niin edelleen.

Missä on yksinyrittävän verkostot ja yhteisöllisyys? Mistä voi löytää tarvitsemaansa vertaistukea? Kenen kanssa jakaa onnistumiset ja epäonnistumiset?

Töitä 24/7 365 päivää vuodessa. Menestyäkseen monet yrittäjät tekevät töitä yötä päivää. Yrittäjän sairastuessa ei ole korvaavaa työntekijää – työt odottavat. Lomien, perhevapaiden, osa-aika eläkkeen pitäminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta.

Yrittäjän yksinäisyys korostuu ja sosiaaliset piirit pienenevät, kun aikaa ei enää tunnu riittävän perheelle, ystäville ja harrastuksille. Monesti yrittäjän toimisto on kotona, jolloin työpaikalla ollaan jo herätessä ja myös nukkumaan mennessä. Siellä syödään, tehdään ostokset netin kautta ja seurataan somea. Ja helposti kuin huomaamatta käykin niin ettei päivän aikana tule käytyä missään.

 

Yksin isoja päätöksiä ja suurta vastuuta

Yrittäjän yksinäisyys on mukana kun pitää tehdä tärkeitä päätöksiä, allekirjoittaa sopimuksia, luonnostella tarjousta, tilata toimistotarvikkeita, tai vaikka valita värimaailma firmalle. Yksinäisyys kiteytyy päätöksentekoon ja vastuuseen. Yrittäjä on viime kädessä aina yksin vastuussa päätöksistään oli hänellä työntekijöitä matkassa tai ei.

Ja silloin, kun työntekijöitä on, on vastuussa myös heistä. Tällöin yrittäjän vastuu laajenee ja korostuu entisestään. Enää ei tarvitse vain huolehtia perheensä toimeentulosta vaan lisäksi myös työntekijöiden perheistä.

Se on iso taakka kannettavaksi yhdelle henkilölle. Vertaistuen tarvetta ja voimaa ei voi aliarvioida.

 

Suomen Ekonomeilta saa tukea yrittäjänä

Myös yrittäjänä voit olla Suomen Ekonomien jäsen. Suomen Ekonomit tarjoavat laajan kollega- ja vertaistukiverkoston. Sekä yrittäjille, että palkansaajille suunnatuissa koulutuksissa voit kehittää ammatillista osaamistasi.

Lakiyksikkö auttaa vaikeissa päätöksentekotilanteissa esimerkiksi yritystoimintaan liittyvissä sopimuksissa. Suomen Ekonomien kautta voit osallistua yrittäjien mentorointiohjelmaan.

Yrittäjätapahtumissa tapaat muita ekonomiyrittäjiä ja yrittäjähenkisiä ekonomeja. Akateeminen yrittäjyys on kasvussa ja Suomen Ekonomien jäsenistä jo 4 prosenttia on yrittäjiä (Suomen Ekonomit, jäsenrekisteri).

 

Maija Tähtinen
Yrittäjätyöryhmän jäsen
Suomen Ekonomit

Yrittäjä tarvitsee suunnitelmat elämään, liiketoimintaan ja yrityksen myyntiin

Minna Ekblom

Elämänsuunnitelman (engl. life plan) ja liiketoimintasuunnitelman (engl. business plan) lisäksi yrityksen myyntisuunnitelman (engl. exit plan) tekeminen jo liiketoimintaa suunniteltaessa helpottaa suuresti yrittäjäksi ryhtymistä ja yrittäjänä olemista.

Elämänsuunnitelmaa työstettäessä itse liiketoimintasuunnitelmasta tuleekin sen orgaaninen osa. Tämä järjestys helpottaa myös luopumista liiketoiminnasta, kun ei enää halua tai pysty jatkamaan.

Mikä siis on tämä elämänsuunnitelma?

Olen viimeisen vuoden vetänyt 50+ -vuotiaille yrittäjiksi aikoville valmennusta. Keskeisin havainto on ollut juuri tämä elämänsuunnitelman uupuminen. Itse asiassa koko elämänsuunnitelman konsepti tuntuu olevan uusi!

Kuitenkin, jos liiketoimintasuunnitelmaa lähdetään tekemään ikään kuin tyhjästä ennen elämänsuunnitelmaa, on kuin laittaisi kärryt hevosen eteen.  Elämänsuunnitelmaa työstettäessä suosittelen lämpimästi tueksi yksilövalmennusta (coachingia).

 

Elämänsuunnitelmaa varten työstetään:

  • omaa tarvehierarkiaa
  • omaa arvojärjestelmää
  • omia vahvuuksia ja niiden käyttöä
  • vahvaa tunnetta tekemisensä tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä
  • elämäntyyliin ja taloudellisiin toiveisiin liittyviä käytännön seikkoja.

Nämä kuusi osa-aluetta yhdessä muodostavat elämänsuunnitelman, joka siis itse kullakin on uniikki.  Tätä valmistelevaa työtä ei voi kenellekään delegoida, eikä sen tarpeellisuutta voi ylikorostaa.

Lienee itsestään selvää, miten liiketoimintasuunnitelman tekeminen onkin yhtäkkiä huomattavasti helpompaa, selkeämpää, kevyempää ja HAUSKEMPAA! Yrittäjyyden siis on tarkoitus olla (myös) kivaa ja tuntua siltä omalta jutulta eikä kiviriipalta, joka imee ihmisen kuiviin.

Elämänsuunnitelman työstämisen hyvissä ajoin luo olosuhteet, joissa konkreettisesti huomaakin ottavansa itse elämastään, menestyksestään ja onnestaan vetovastuun.

 

Suunnitelmallinen exit

Elämänsuunnitelma on myös aivan omiaan usein tuskaisan luopumisen eli exitin suunnittelussa.  Yritystoimintaa suunniteltaessa – oli se sitten perustamalla tai omistajanvaihdoksen kautta aloitettua – elämänsuunnitelma auttaa yrittäjää käsittelemään suhdettaan luopumiseen ajoissa.

Ei yritykseen tarvitse sitoutua hamaan tappiin saakka. On täysin mahdollista – ja miksei jopa toivottavaa – mietiskellä jo alkuvaiheessa, milloin ja millä lailla mieluiten yrityksestä voisi luopua.  Tämä osaltaan edesauttaa aivan luonnollisesti sitä, että yrityksen myyntikuntoa dynaamisesti mietitään ja työstetään.

Yritystoiminnan keskiössä on ihminen, yrittäjä ja hänen oma yrittäjäidentiteettinsä ja motivaationsa lähteet.  Elämänsuunnitelma ja liiketoimintasuunnitelma eivät ole toisistaan riippumattomat erilliset kokonaisuudet.  Yhdessä ne ovat parhaimmillaan dynaaminen, orgaaninen kokonaisuus, joka tukee menestyksekästä yrittämistä.

Näin muodostuu vahvan ja kestävän yrittäjyyden malli. Yrittäjän kokonaisvaltainen hyvinvointi on kohdallaan ja näin yritystoiminta antaa energiaa ja voimaannuttaa tekijäänsä.

 

Minna Ekblom
KTM, Yritysvalmentaja, Coach ja yrittäjä
Projektipäällikkö ESR-hankkeessa Yrittäjäuralle 50+v, Rastor Oy

Kirjoittajalla on vankka omakohtainen 25 vuoden kansainvälinen työ- ja elämänkokemus sekä kv- korporaatiourasta että yrittäjyydestä. Lisätietoja: www.minnaekblom.com
Twitter / LinkedIn: Minna Ekblom

Ekonomit on enemmän!

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Suomen Ekonomit julkistaa tänään uuden brändi-ilmeensä. Ilme on raikas, valoisa, tulevaisuuden uskoa ja ekonomiosaamista henkivä. Ekonomit ovat ennakkoluulottomia, rohkeita ja avarakatseisia liiketalouden ammattilaisia. Ekonomit sitoutuvat tinkimättömästi edustamiensa organisaatioiden kehittämiseen. Ekonomit on enemmän.

Brändin ulkoista ilmettä ei pidä vähätellä. Brändin ulkoasun on herätettävä mielenkiintoa ja odotuksia, jotka laadukkaalla sisällöllä lunastetaan. Brändiarvon ydin on sisällössä.

Ekonomibrändin arvon ja arvostuksen kivijalka on tutkinnon arvossa: opintojen tuottama osaaminen ja sen arvostus muodostavat pohjan, jolle yksittäinen ekonomi oman brändinsä rakentaa. Vaikka kuinka haluaisimme ajatella kollektiivisen työn ratkaisevan yksittäisen ekonomin menestyksen, emme kukaan voi ulkoistaa henkilökohtaisen brändimme rakentamista.

Ekonomiyhteisö kykenee kuitenkin osuvilla palveluilla ja edunvalvonnalla tukemaan ekonomien onnistumista. Strategiamme mukaisesti yhteisön tehtävä on jakaa rohkeutta ja osaamista. Ekonomit on kasvun mahdollistaja ja ekonomien menestyksen airut.

Yksittäisten ekonomien menestystarinat vahvistavat yhteistä brändiarvoa. Toisten onnistumisista pitää iloita, olla ylpeä ja kannustava. Kademieli ja vähättely eivät ole ekonomihengen mukaisia. Yksilöiden menestyksen kautta syntyy koko yhteisön menestys. Positiivinen kilpailuhenki tukee pyrkimystä aina parempaan menestykseen.

Suomalaisen yhteiskunnan etua ajattelee varmimmin suomalainen ekonomi. Osaamisen kotimaalla on merkitystä kotimaalleen.

 

Pidäthän huolta brändiarvostasi?

Brändiarvomme tukemiseksi vaikuttamisen painopisteen on oltava koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa. Meidän tulee vaikuttaa yliopistoihin, opetus- ja kulttuuriministeriöön, poliitikkoihin ja virkamiehiin. Täydennyskoulutuksen mahdollistamiseksi tulee vaikuttaa myös työnantajiimme.

Brändiarvo vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä, joka on aloitettava välittömästi valmistumisen jälkeen. Autosikin vaatii vuosihuoltoja ensimmäisestä vuodesta lähtien, niin myös sinä.

Suomalaisen ekonomibrändin arvo vaatii myös Suomessa toimivien yksityisten ja ulkomaisten kauppakorkeakoulujen seurantaa. Hyväksyessämme niissä suoritetut tutkinnot jäsenkelpoisuuden antaviksi, annamme niille samalla hyväksyntäleiman, jolla osaaminen rinnastetaan suomalaisen lainsäädännön puitteissa toimivien yliopistojen tuottamaan osaamiseen.

Tämän vuoksi meidän tulee pitää jäsenyysrima korkealla. Yhtä lailla muun muassa erilaisten monimuotoistettujen suomalaisten tutkintojen suoritustapojen tulee olla tarkan seurannan alla. Etumme on laadukas kauppatieteellinen tutkimus ja opetus.

Kaikki yhden ja yksi kaikkien suomalaisten ekonomien puolesta!

Onnea 80-vuotista taivaltaan tänä vuonna juhliville Suomen Ekonomeille ja menestyksekästä yhteistä ja henkilökohtaista ekonomivuotta!

Timo Saranpää
pääekonomi
Kirjoittaja on Suomen Ekonomien puheenjohtaja