Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2015

Hyvinvoivina teemme tulosta

SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas

”Sitten kun meillä oli varaa satsata työhyvinvointiin, totesimme että satsatut eurot tulivat monin kerroin takaisin. Olisi varmaan pitänyt laittaa eurot poikimaan jo aikaisemmin.” Niinpä!

”Osallistamalla henkilökuntaa oman työn kehittämiseen saimme nopeasti konkreettisia talousvaikutuksia. Porukalta on tullut uskomattomia parannusehdotuksia, jotka ovat sekä parantaneet mitattua laatuamme että tehostaneet prosessien tehokkuutta entisestään. Motivaatiomittari nousi selvästi, ja henkilöstötunnusluvuista myös sairauspäivien väheneminen oli merkityksellistä.” Varmasti!

Kesänalun keskustelut henkilöstöammattilaisten kanssa saavat hymistelyä ja nyökkäyksiä, mutta herättävät myös ärtymystä. Miksi ihmeessä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välistä yhteyttä pitää edelleenkin todistaa?

Kokemusten jakaminen ja monet tutkimustulokset tuovat monipuolisesti vaikutuksia kaikkien nähtäväksi. Kaksi kuulemaani puheenvuoroa eivät ole mitenkään yllätyksellisiä. Ja kuitenkin!

 

Haasteellisimmat työhyvinvoinnin ponnistelut tuottavat suurimmat onnistumiset

Jokaisen organisaation on löydettävä omat työhyvinvointia parantavat toimintamallinsa. Erilaisia hankkeita ja malleja on käytettävissä useita, mutta päätökset, työ ja onnistumiset ovat organisaation omia.

Henkilöstö ei ole tilastoja eikä numeroita vaan yksilöitä, joista jokainen on merkityksellinen. Keskitunnuslukujen taakse on myös mentävä, sillä haasteellisimmat työhyvinvoinnin ponnistelut tuottavat luultavimmin suurimmat onnistumiset. Ei riitä että todistaa väkevästi niille, jotka jo ovat innolla mukana, vaan mukaan on saatava jokainen.

Kansantalouden tasolle vietynä työhyvinvoinnin satsaukset – ovat sitten selkiytyneitä toimenkuvia, osallistavia toimintamalleja, yhteisiä työpajoja, aloitemahdollisuuksia, kesäksi kuntoon –projekteja, ennakoivaa toimintaa – ovat tulevaisuutemme kannalta oleellisia. Suomen Ekonomit on mukana elokuussa Taloudenpuolustuskurssilla painottaen myös työhyvinvoinnin yhteyttä tuottavuuteen.

Kesälomakausi on alkamassa. Palautumista, irrottautumista, monien toiveiden toteuttamista, seikkailua ja löysäilyä. Onko sillä merkitystä? On, sinulle ja minulle. Hyvinvoinnillemme.

Taivaat aukeavat ja vettä sataa kaatamalla. Keväällä istutetut orvokit voivat vielä hyvin. Kesäkuun raikastava tuuli siis saattelee lomalle lähtijää. Maailma ei tullut valmiiksi taaskaan. Ja niin sen kuuluu ollakin.

 

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

**

Tarvitsemme nyt talousosaamista enemmän kuin koskaan. Liiketoimintaosaamisella luodaan kilpailukykyä ja edellytyksiä Suomen menestykselle. Tuottavuutta saadaan hyvällä johtamisella sekä panostuksilla osaamiseen ja työhyvinvointiin. Siksi Suomen Ekonomit on mukana Taloudenpuolustuskurssilla.

Myyttejä työstä ja tuottavuudesta

Pekka Mattila

 

Siihen nähden, miten paljon työstä puhutaan, sitä tutkitaan ja sen parissa vietetään aikaa, työhön liittyy melkoinen määrä myyttejä – puolitotuuksia ja kokonaan vääriä uskomuksiakin. Osa vakiintuneista ismeistä on ollut tosia ennen siirtymistä tietotyön aikakauteen; osa niistä taas on alusta pitäen luiskahtanut logiikan ja totuuden valtaväylältä.

1. Enemmän on enemmän

Teollisen työn aikakaudella tunti lisää työaikaa tarkoitti automaattisesti vastaavaa lisäystä tuottavuudessa. Tietotyössä suhde ei ole lineaarinen, eikä välttämättä edes positiivinen. Väsynyt tekijä ei tuota, ja pakotettu loppukaarre voi jopa heikentää suorituksen arvoa. Asiantuntija- ja päällikkötehtävissä todellinen työaika on sitä paitsi jo pitkään kurottanut virallisen neljänkymmenen tunnin raamin ulkopuolelle.

2. Solidaarisesti vain hiukan paremmin

Teollisessa työssä yksilöiden väliset tuottavuuserot olivat murto-osia. Verstaan paras tekijä saattoi saada aikaan tuplasti pahimpaan kuhnuriin verrattuna. Sinikaulusten vaihtuessa valkokauluksiin ja huppareihin mekanismi on kuitenkin muuttunut.

Työelämän ja palkitsemisen pelisäännöissä teeskentelemme silti periaatteen yhä toimivan, vaikka jokainen pystyy havainnoimaan, että digitaalisessa tietotaloudessa tuottavuuserot voivat olla satoja tai jopa tuhansia prosentteja pienenkin työyhteisön sisällä. Huipputekijän tiheä viisiminuuttinen voi synnyttää enemmän lisäarvoa kuin viereisellä työpisteellä puurtavan kollegan koko työvuosi.

Uudessa työssä meidän on vielä opittava luonteva tapa käsitellä tätä olohuoneessamme pötköttävää tuottavuuserojen virtahepoa. Kuinka suuria voivat olla palkitsemisen erot? Kuinka paljon erivapauksia tähdille pitää ja kannattaa sallia? Millaiset raamit jokainen voisi kokea oikeudenmukaisiksi?

3. Nuoret haluavat vain joustoja

Omasta vanhenemisesta kertoo paljastavimmin sortuminen yleistävään sukupolvipuheeseen. Etukirjaimesta riippumatta oma sukupolvemme edustaa aina ennakoitavuutta, luotettavuutta, valistunutta määrätietoisuutta ja toisilta riistämätöntä kunnianhimoa.

Mutta ne nuoret. Ne mokomat haluavat vain potkulautailla töihin varttia ennen lounasaikaa ja pelimäistää matkalaskujen käsittelynkin. Ne myös nauttivat vapaudesta niin paljon, että säännöllinen kuukausipalkkakin näyttäytyy miltei kahleena. Todellako?

Kun seuraa nuorten parissa tehtyjä arvo- ja asennetutkimuksia sekä nuorisobarometreja, huomaa tyrskeiden takaa äkkiä jotain vähemmän raflaavaa. Suurelle enemmistölle millenniaaleja elämän vakaus, ennustettavuus, hyvä ja turvallinen arki ovat yhä tavoiteltavien asioiden kärkipäässä. Vapautta ja yksilöllisyyttä kyllä arvostetaan aiempaa enemmän mutta vain perustellusti, näyttöjen ja vastuun siivittämänä.

4. Moniajo virvoittaa

Työelämässä on tullut tärkeäksi olla kiireinen tai saavuttaa ainakin autenttinen kiireen tuntu. Kun samalla moni tehtävä on aidosti haastava, hiljentymistä ja pohdintaa vaativa, törmäämme paradoksiin. Kun törmäämme ongelmanratkaisussamme umpikujaan, emme voi ottaa tuumaustaukoa keskittyäksemme läpimurtoon pian entistäkin tiukemmin, sillä tämä rikkoisi kiireen ja hyörinän kaavan.

Ratkaisuksi olemme löytäneet moniajon, multitaskingin. Aina nimittäin löytyy korvaava helpompi tehtävä. Pienet askareet – vaikkapa nokkela Facebook-postaus – voivat vieläpä tuottaa hetkellisesti lämmittävää saavuttamisen tunnetta.

Tutkimus kuitenkin osoittaa jatkuvien keskeytysten ja moniajon pikemminkin heikentävän suoritusta. Siirtymät tehtävien välillä kuluttavat enemmän aikaa kuin huomaammekaan. Eihän tehtaassakaan tuotantosuunnan vaihtaminen käy ilman tuotannon alasajoa. Moniajaja ratkaisee myös ongelmia kaavamaisemmin ja vähemmän luovasti kuin teräshermoinen keskittyjä.

 

Pekka Mattila
valtiot.tri, Executive MBA
Professori (Professor of Practice), Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Toimitusjohtaja, Aalto University Executive Education

**

Tarvitsemme nyt talousosaamista enemmän kuin koskaan. Liiketoimintaosaamisella luodaan kilpailukykyä ja edellytyksiä Suomen menestykselle. Tuottavuutta saadaan hyvällä johtamisella sekä panostuksilla osaamiseen ja työhyvinvointiin. Siksi Suomen Ekonomit on mukana Taloudenpuolustuskurssilla.

Vanhoilla kompetensseilla Suomi ei nouse

Riitta Lumme-Tuomala

Digitalisoitumisesta ja globalisaatiosta on puhuttu jo pitkään. Samoin työn ja johtamisen murroksesta. Demografiset tekijät otetaan huomioon suunnitelmissa ja kestävyysvaje askarruttaa. Puhuttu on. Mutta onko toimittu?

Viimeisten 20 vuoden aikana varsinkin kehittyneiden maiden talous on läpikäynyt vallankumouksen, joka koskee työtä ja sen luonnetta ja sitä, missä ja miten arvoa tuotetaan. Varsinainen moottori muutoksessa on palvelusektori – palveluiden määrä ja laatu on muuttunut hurjimmin.

Modernit yritykset eivät juuri omista maata, laitteita ja materiaalia ja yhä vähemmän mitään ”tuotetaan” yrityksen omissa tiloissa. Globalisaation ja digitalisoitumisen tuplavaikutus on saanut aikaan keskitetyn tuotannon vähenemisen ja yhä kehittyneemmät systeemit arvonluontiin. Tietotyöläiset (termin muuten keksi Peter Drucker 1959) ovat saaneet uutta pontta ja puhtia teknologian kehittymisen myötä ja ovat kohoamassa maailman herruuteen.

Samaan aikaan näiden muutosten kanssa – tai ehkäpä niistä johtuen – asenne työtä kohtaan on kovasti muuttunut. Prioriteetit eivät nuoremmilla sukupolvilla ole ihan samoilla kohdilla asteikkoa kuin heidän vanhemmillaan isovanhemmista puhumattakaan.

Taidot, joita tämän päivän organisaatioissa tarvitaan, ovat kovin erilaisia kuin eilen ja se, mitä tarvitaan huomenna on osittain hämärän peitossa. Monessa organisaatiossa kuitenkin toimitaan edelleen tiukkojen toimenkuvien ja toimenkuviin liitettyjen kompetenssilistojen varassa ja ihmisiä mitataan etupäässä suorituksen perusteella.

Mutta osaammeko edes miettiä uudenlaista suoritusta, performanssia, ja sitä, miten sitä mitataan? Entä osaammeko hahmottaa, ketkä organisaatiossamme ovat tähtiä, joilla pitäisi miehittää kriittisimmät positiomme, ne, jotka vievät yrityksen sinne, minne sen strategian mukaan pitäisi olla menossa?

 

Kyky oppia uutta ja uteliaisuus mahdollistavat kompetenssien päivittämisen

Kompetenssiajattelu vaatii ravistelua ja ymmärrystä sekä jopa nöyryyttä siihen, että emme voi mitenkään tietää tarkalleen niitä ”kompetensseja” ja taitoja, joita huomenna tarvitaan. Siksi meidän tulee ottaa huomioon myös muu kuin koulutuksen tai kokemuksen tuoma erityisosaaminen ja –taidot.

Meidän on opittava ymmärtämään, mikä mahdollistaa uuden oppimisen ja sallii vanhasta luopumisen, aikanaan hyvästä taidosta poisoppimisen ja sen korvaamisen kokonaan uudella. Siinäpä kompetenssia kerrakseen!

Kompetenssilistaan tulisikin siis jättää melko lailla ilmaa tai ainakin sisällyttää siihen sellaisia kompetensseja, jotka eivät jäykistä ajatteluamme. Huudan ”meta- kompetenssien” perään; niiden, jotka mahdollistavat muiden kompetenssien käyttämisen. Sellaisia ovat uteliaisuus, oppimishalukkuus ja sosiaalinen kyvykkyys muutamia mainitakseni.

Jospa siis miettisimme, miten tarkkaan määrittelemme tarvitsemamme kompetenssit ja miten niiden toteutumista mittaamme. Se saattaa johtaa joustavuuteen, ei niin jäykkiin organisaatiorakenteisiin ja uudenlaisen tiedon syntyyn sekä työviihtyvyyteen, joka tutkitusti vaikuttaa yrityksen tulokseen!

 

Riitta Lumme-Tuomala
M.Sc. (Econ.), EMBA
Director, Russia and Talent Management
Marketing and Alumni Relations
Aalto University Executive Education (Aalto EE)

**

Tarvitsemme nyt talousosaamista enemmän kuin koskaan. Liiketoimintaosaamisella luodaan kilpailukykyä ja edellytyksiä Suomen menestykselle. Tuottavuutta saadaan hyvällä johtamisella sekä panostuksilla osaamiseen ja työhyvinvointiin. Siksi Suomen Ekonomit on mukana Taloudenpuolustuskurssilla.

A Frenchman in Finland!

Emmanuel Raymond

My name is Emmanuel Raymond, I work at SAP selling Big Data and Cloud Analytics Services. SAP recognizes diversity as the key to its sustainable growth which would be a great topic to write about – but this time I will focus on sharing my own thoughts and experiences in living and working 25 years in Paris, and 17 years in Finland. And yes, you all know my age by now.

My first visit to Finland as an Erasmus student was in 1995. At that time we foreigners were easy to spot on the streets of Helsinki. Finland felt exotic and attractive, yet a bit odd because of its lack of diversity. Time went by, Finland is now blessed with many more foreigners with tremendous energy and willingness to succeed.

As one of these foreigners, it feels good to live here in Finland with my partner and 3 year-old son. And yes, I still enjoy Finnish winters, which give me a holiday feeling for many months every year.


Many mistakes, many unwritten rules…

Experienced consultants are often described as the ones who already made all possible mistakes. Consultants are not the only ones learning from their mistakes, and having worked with over 100 nationalities I have made enough mistakes to become an “experienced foreigner”. Mistakes are often difficult to spot as all cultures are mostly built on unwritten rules.

An example? Well, it may be difficult to realize that your credibility and honesty will be at risk if you try to eat pancakes without pea soup on Thursdays. The Finns may even take this as an evidence of your inability to follow rules, even when Sodexho is actually happy to charge extra for pancakes.

These unwritten rules exist in every culture, at work and at home. Your better half may for instance question your sanity when you try to cook one of the best Finnish desserts – joulutortut – in May. Credibility and trust is built on such repetitive, small, and insignificant details.

The worst mistake I remember comes from a French lady visiting Helsinki. She managed to destroy her own credibility with just one word, repeated many times: “Helsinski”.


And is better than or

The nice aspect of living abroad is of course the somewhat naïve trust in your ability to pick the best attributes from your own culture, as well as the Finnish reliability, punctuality and ability to listen. It was only many years later that I realized that being exposed to many cultures makes you a better person – not because of your ability to compare and select attributes – but instead, because of your ability to add them.

As a very concrete example, my ability to have a lighter eye contact helps me engage with northern people in a way they feel comfortable with, while a closer and more direct interaction creates the confidence southern people need. This ability to switch between cultures is what I get to witness with my 3 year-old – already both a French and a Finn.

Emmanuel Raymond
Client Partner at SAP
@emmanuelraymond

Kasvuyrityksen osakassopimus ja rahoituksen hinta

Jonathan Andersin, Fondia

Moni nuori yritys on perustamis- ja kasvuvaiheessa riippuvainen ulkoisista rahoituslähteistä ja yleinen tapa rahoittaa yrityksen toimintaa on turvautua enkelisijoittajan ja/tai pääomasijoittajan tarjoamaan rahoitukseen. Liike-elämässä mikään ei ole ilmaista, ja myös kasvuyrityksen rahoituksella on oma hintansa.

Yrittäjän näkökulmasta tämä hinta realisoituu määräysvallan ja potentiaalisten tuottojen osittaisena menetyksenä. Tässä ilmiössä ei sinänsä ole mitään erikoista, mutta joskus kyseinen hinta saattaa tulla aloittelevalle yrittäjälle yllätyksenä.

Yleensä edellä mainitut sijoittajat tekevät sijoituksensa merkitsemällä yrityksen osakkeita ja näin ollen heistä tulee kyseisen yrityksen vähemmistöosakkaita. Sijoituksen yhteydessä tehdään lähes poikkeuksetta osakassopimus, jonka myötä sijoittajalle annetaan vaihteleva määrä oikeuksia, joilla sijoittaja turvaa mahdollisuutensa hallinnoida sijoitustaan ja maksimoida sen tuotto.

Sijoituksen koosta ja osapuolien neuvotteluasemista riippuen sijoittajalle myönnettävät oikeudet saattavat olla hyvinkin laajoja ja jokaisen yrittäjän on jo neuvottelujen alkuvaiheessa hyvä tiedostaa mitä häneltä saatetaan vaatia. Alla on käsitelty muutamia yleisimmistä neuvottelun aiheista.

Etuoikeus varojenjakotilanteessa

Moni sijoittaja vaatii etuoikeuden tulevissa varojenjakotilanteissa, eli ns. likvidaatiopreferenssin (eng. liquidation preference). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun yrityksen varoja jaetaan (esim. yritysjärjestelyn yhteydessä tai osinkoina), on sijoittajalla oikeus saada määrätty summa ennen kuin muut osakkeenomistajat saavat mitään. Etuoikeus varojenjakotilanteessa takaa sijoittajalle ennalta määrätyn tuoton, joka saattaa olla moninkertainen suhteessa sijoittajan alkuperäiseen sijoituksen.

Pahimmillaan sijoittajan etuoikeus varojenjakotilanteessa voi johtaa siihen, että yrityksen menestyksestä hyötyy ainoastaan sijoittaja muiden osakkaiden kustannuksella.

Laimennusvaikutus ja tuleva rahoitus

Yrityksen kasvaessa on yleistä, että toteutetaan uusia rahoituskierroksia ja joukkoon liittyy uusia sijoittajia. Ensimmäisenä mukaan tulevat sijoittajat vaativat yleensä osakassopimukseen määräyksiä, joilla säädellään laimennusvaikutusta (eng. anti-dilution) ja yrityksen tulevaa rahoitusta. Alkuperäisen sijoittajan ajatuksena on näillä määräyksillä turvata oman omistusosuuteensa ja määräysvallan pysyminen myös vastaisuudessa tai ainakin varmistaa mahdollisuus puolustaa omistusosuuden pysymistä tulevilla rahoituskierroksilla.

Alkuperäisen sijoittajan omistusosuuden pysymisen kääntöpuoli on se, että tulevat rahoituskierrokset laimentavat muiden osakkaiden omistusosuuksia suhteettoman paljon.

Yhtiön hallinto

Sijoittajat vaativat lähes poikkeuksetta, että heille annetaan mahdollisuus osallistua yrityksen hallintoon. Tämä toteutetaan sopimalla esimerkiksi hallituspaikkojen jakamisesta ja päätöksenteosta sekä hallituksessa että yhtiökokouksissa.

Käytännössä tämä johtaa usein siihen, että sijoittajalle annetaan veto-oikeus yrityksen kannalta merkityksellisissä asioissa, joista hallituksessa ja/tai yhtiökokouksissa päätetään.

Osakkeiden luovutus(rajoitukset)

Monen osakassopimuksen keskeisimmät ehdot liittyvät osakkeiden luovutuksiin ja niiden rajoittamiseen. Sijoittajan mukaantulo tuo usein omat ulottuvuutensa mainittuihin määräyksiin. Moni pääomasijoittaja on rahastomuotoinen ja rahaston säännöissä on usein tarkat määräykset siitä milloin rahaston tulee irtautua sijoituksistaan ja palauttaa varat omille sijoittajilleen.

Muun muassa tästä johtuen sijoittajat vaativat osakkeiden luovutuksiin liittyviä erioikeuksia ja käytännössä tämä saattaa johtaa esimerkiksi koko yrityksen myyntiin vaikka muut osakkaat eivät kannattaisikaan myyntiä.

Muita yleisiä määräyksiä

Edellä mainittujen lisäksi yrittäjän tulee varautua neuvottelemaan ja sopimaan muun muassa voitonjaosta, työntekijäosakkaiden työntekovelvoitteista, kilpailu- ja rekrytointikielloista, raportoinnista sijoittajille sekä sijoittajien oikeudesta saada tietoja yrityksen toiminnasta.

Sijoituksen aineettomat hyödyt

Vaikka yrittäjän näkökulmasta saattaa tuntua raskaalta luopua määräysvallasta perustamassaan yrityksessä kannattaa myös huomioida sijoituksen ja sijoittajan mukaantulon monet myönteiset puolet. Moni sijoittaja pystyy rahallisen sijoituksensa lisäksi tuomaan yritykselle henkistä pääomaa esimerkiksi kokemuksen, uusien ideoiden sekä laajan kontaktiverkoston muodossa ja pystyy näin monella tavalla edesauttamaan yrityksen kasvua ja menestystä.

 

Jonathan Andersin
Legal Counsel, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).