Arkistot kuukauden mukaan: elokuu 2015

Innovaatiot ratkaisevat Suomen talouden suunnan

Hanna-Leena Hemming

Vuoden 1987 talousnobelisti Robert Solow on todennut, että kansantalouden kasvusta 85 prosenttia aiheutuu innovaatioista ja vain 15 prosenttia panosten lisäämisestä, eli työllisyydestä ja työelämän pituudesta. Vaikka vuoden 2014 eläkeiän nostopäätös olikin tärkeä, ei sillä parhaimmillaankaan ratkaista kansantalouden ongelmista kuin kuudesosa. Muutakin tarvitaan, niitä innovaatioita.

Suomen tutkimus- ja kehitysrahoitusta on totuttu tarkastelemaan prosentteina bruttokansantuotteesta. Hyvinä kasvun vuosina 2000-luvun alussa ylpeilimme neljän prosentin T&K-panostuksesta. Tosin jo silloin muun muassa Esko Aho vaati panostuksen nostamista peräti seitsemään prosenttiin.

Tilastokeskuksen raportoima T&K-menojen tippuminen vuonna 2014 peräti 3,1 prosenttiin BKT:stä pysäyttää.  Pienen maan BKT-osuuksien kutistuminen niin prosentteina kuin etenkin euroina on äärimmäisen huolestuttavaa. Vähät rahat on käytettävä taiten, ja lisäksi on houkuteltava ulkomaisia investointeja – ei mikään helppo paketti, etenkin kun politiikasta puuttuu ennustettavuus.

Katse kiinnittyy siksi ensini koulutusjärjestelmään, toiseksi yliopistojen tuottaman osaamisen ajantasaisuuteen ja kolmanneksi tutkimuksen ja yrityselämän odotusten yhteensopivuuteen. Viimeiseksi on tietenkin tarkasteltava valtionhallinnon kykyyn seurata muuttuvaa maailmaa ja tehdä kestäviä ratkaisuja.

Nokia-Suomi tuudittautui hyvien Pisa-tulosten saattelemana uskomaan, että kännykkäteollisuuden mukana kaikki tietotekninen osaamisemme olisi kunnossa. Kuitenkin myöhästyimme kymmenen vuotta peruskoulujen oppimisympäristöjen ja opetussuunnitelmien uudistamisessa tietoteknistyvän ajan haasteita vastaaviksi. Nyt ihmettelemme kun Virossa ala-asteelta lähtien opetetaan lapsille koodausta ja syntyvien innovaatioiden jahtaaminen johtaa säännöllisesti palkitsemiseen ja hankkeisiin.

 

Laadulla kilpaileminen kannattaa

Kuluneen kesän yhteiskunnallisesta keskustelusta on tullut kaikille selväksi, että vientituotteemme eivät ole kiinnostavia. Milloin vika on tuotteiden kustannusrakenteessa, milloin väärässä tuotteessa.

Me yritämme myydä raaka-aineita ja alhaisen jalostusasteen komponentteja kalliilla, vaikka kansantalouden kannalta olisi viisaampaa käyttää kalliisti korkeakoulutetun väkemme osaaminen mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen ja kilpailla laadulla.

Lempiesimerkkini vanhanaikaisesta ajattelusta on mäntyöljy. Taistelemme EU:ta myöten oikeudesta polttaa mäntyöljyä jätteenä mieluummin kuin mahdollisuudesta jatkojalostaa sitä kemianteollisuudelle.

Elvytyksestäkin puhuttaessa Suomessa aletaan unelmoida maanteistä digiväylien sijaan, vaikka kotimaisista IT-osaajista kannattaisi huolehtia ja nostaa meidät viimein edes muun maailman digitasolle. Innovaattoreita riittäisi, kunhan rakenteet saataisiin kuntoon.

 

Mitä siis pitäisi tehdä?

Yliopistojen kykyä vastata yritysten tarpeeseen voidaan lisätä esimerkiksi edistämällä tieteidenvälistä yhteistyötä sekä yritysyhteistyötä. Yritysyhteistyötäkin pitäisi lisätä. Ei tiedettä vain tieteen takia, vaan myös edistämään yritysten kannattavuutta.

Yliopistoja tulisi mitata tohtori- ja maisteritutkintojen sekä tieteellisten lainausten lisäksi kyvyllä kaupallistaa innovaatioita. Korkeakoulujen johtamisrakenteita ja tutkimustyön rahoitusbyrokratiaa olisi vähennettävä. Julkista rahaa saavat T&K-rahoituspäätökset tulisi olla aidosti julkisia.

Opetusohjelmissa pitäisi joustavasti seurata aikaa; lisätä tärkeiden johtamisohjelmien rinnalle ihan puhdasta myynti- ja markkinointiosaamista jakauppatieteellisten yliopistoyksiköiden yhteistyötä esimerkiksi käyttäytymistieteiden kanssa.

Lisäksi vielä pitää kannustaa yrittäjyyteen ja etenkin antaa opetusta siitä, miten innovaatiot tuotteistetaan.

 

Hanna-Leena Hemming
Toiminnanjohtaja, Suomen Ekonomit

Tarvitsemme nyt talousosaamista enemmän kuin koskaan. Liiketoimintaosaamisella luodaan kilpailukykyä ja edellytyksiä Suomen menestykselle. Tuottavuutta saadaan hyvällä johtamisella sekä panostuksilla osaamiseen ja työhyvinvointiin. Siksi Suomen Ekonomit on mukana Taloudenpuolustuskurssilla.

Etsimme ekonomeja, löysimme hallituksen

Jussi Heikkonen

Suomalaisten työaika ja sen mahdollinen pidennys herättävät tunteita julkisessa keskustelussa. Akateeminen työttömyys on valitettava tosiasia. Yhteiskuntasopimustakin viritellään. Kauppatieteiden suosio korkeakouluihin hakevien keskuudessa pitää onneksi pintansa.

Elämme erityisen mielenkiintoisia aikoja Suomessa – tarjottimella on tärkeitä aiheita, jotka koskevat myös tuhansia ekonomeja. Yhteiskunnassa pinnalla olevat aiheet näkyvät myös Suomen Ekonomien ja sen hallituksen toiminnassa. Hallitus ja muu Ekonomien organisaatio pyrkivät aktiivisesti vastaamaan ekonomien ja alan opiskelijoiden tarpeisiin muuttuvassa yhteiskunnassa. Nykyisen hallituksen kausi päättyy vuoden lopussa ja vuosiksi 2016–2017 valitaan uudet tekijät viemään meitä eteenpäin. Oletko sinä yksi heistä?

Hallitustyössä käytät omaa asiantuntemustasi ja opit uutta

Hallitus toimii strategisena päätöksentekijänä Suomen Ekonomeissa. Järjestön toimintakenttä on laaja, joten hallituksen laaja-alainen osaaminen on tärkeässä roolissa. Ekonomi- ja opiskelijayhdistyksistä löytyvää näkemystä, asiantuntemusta ja rohkeutta tarvitaan.

Miksi hallitukseen kannattaa hakea? Annan sinulle kolme hyvää syytä.

  • Saat kokemuksia, jotka ovat relevantteja työelämässäkin

Ekonomeilta löytyy kovan tason asiantuntemusta monilta eri aloilta. Pääset hyödyntämään omaa asiantuntemustasi, mutta myös oppimaan uutta. Esimerkiksi Suomen Ekonomien uuteen brändiin liittyvässä työssä hyödynnettiin laajasti jäsenten asiantuntemusta. Tämä työ on vain yksi esimerkki hallitustyöskentelyn työelämärelevanssista. Hallituksessa työskentely tukee vahvasti ammatillista kehittymistä.

  • Pääset vaikuttamaan ekonomiyhteisön asioihin

Hallituksessa työskentely on oiva tapa vaikuttaa ekonomien ja ekonomiopiskelijoiden asioihin. Kuluvalla hallituskaudella on ollut monia kehityshankkeita eikä niitä ole yhtään vähempää tulevallakaan kaudella. Mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin tekee hallitustyöstä mielekästä ja merkityksellistä.

  • Verkostoidut ja tapaat huipputyyppejä

Ekonomit ja ekonomiopiskelijat ne vasta mukavaa porukkaa ovat. Hallitustyöskentelyn aikana saat uusia tuttavuuksia ja vanhoja tuttujakin saattaa tulla vastaan. Hyvässä porukassa työskentely on hauskaa ja lopputuloksista päästään nauttimaan yhdessä.

Tule mukaan kehittämään Suomen Ekonomeista järjestökentän edelläkävijää

Omasta puolestani voin sanoa, että työskentely hallituksen jäsenenä on ollut mahtava kokemus. Y-sukupolven edustajana olen kokenut tärkeäksi päästä mukaan kehittämään Suomen Ekonomeista freesiä, jäsenlähtöistä ja modernia järjestökentän edelläkävijää.

Jos pienikin kiinnostus heräsi, suosittelen lämpimästi hakemaan Ekonomien hallitukseen, olit sitten ekonomi tai ekonomiksi opiskeleva, kokenut konkari tai uusi lupaus, työmarkkina-asiantuntija tai palveluiden kehittäjä. Tai mitä tahansa tältä väliltä.

Sinun avullasi Suomen Ekonomit voi olla entistäkin enemmän. Hakukuulutus löytyy täältä ja lisätietoja saa tarvittaessa Tuuli Marttilalta. Hakuaikaa on 30.8.2015 asti.

Jussi Heikkonen
Hallituksen jäsen
Suomen Ekonomit

Kiina haltuun pohjoismaisella yhteistyöllä

Riitta Kosonen

Kansainvälistyminen on mitä parhain keino rakentaa kannattavaa, globaalit mahdollisuudet fiksulla tavalla hyödyntävää yritystoimintaa. Suomenkin talous voi paremmin, kun Suomeen investoidaan ja kun suomalaisyritykset menestyvät myös kansainvälisillä markkinoilla.

Suomalaisyritykset innostuivat Kiinasta toden teolla vuosituhannen vaihteessa eli huomattavasti myöhemmin kuin muut pohjoismaiset yritykset. Kiinan kaksinumeroiseksi kivunnut talouskasvu, edulliset tuotantokustannukset ja ulkomaisia investointeja suosiva politiikka houkuttelivat Kiinaan satoja suomalaisyrityksiä.

Kansainvälistyminen Kiinaan vaatii taitoa ja innovatiivisuutta

Kiinan kehittyessä ja tuotantokustannusten kasvaessa kehittyvät myös suomalaisten toiminnot. Yhä useampi luottaa paikalliseen tuotekehittelyyn ja suuntaa tuotteensa kiinalaismarkkinoille – ja koettaa ennakoida maan seuraavia askeleita. Samalla Pohjoismaat yrittävät kaapata siivun kansainvälisille markkinoille tähtäävistä kiinalaisinvestoinneista. Tässä kisassa ne eivät ole kuitenkaan sanottavasti pärjänneet, ei varsinkaan Suomi.

Investointien houkuttelu Kiinasta ja kansainvälistyminen sinne ovat taitolajeja. Kiinalle itselleen kansainvälistyminen on lähes kansallinen projekti, jossa valtion omistamilla yrityksillä ja valtion strategialla on tärkein rooli.

Kiina on alkanut valita vieraansa yhä tarkemmin suosien innovatiivisia investointeja. Kun tähän lisätään Kiinan hidastunut talouskasvu, sitkeä korruptio, teknologian jatkuva luvaton kopiointi, vaikeudet työvoiman saatavuudessa sekä Kiinan sisäiset sosiaaliset ja demografiset paineet, on kehityksen arviointi vaikeaa. Yksittäistä tutkimustietoa on kyllä saatavilla, mutta päivittäisiä kysymyksiä ratkovilla yrityksillä ei ole aikaa eikä aina kykyäkään pysähtyä analysoimaan ja tulkitsemaan tulevaisuuden signaaleja ja prosesseja.

Pohjoismaisella yhteistyöllä lisää näkyvyyttä

Nyt olisi saumaa uudenlaiselle pohjoismaiselle yhteistyölle. Investointien houkuttelua ajatellen yksittäiset Pohjoismaat näyttävät mammutti-Kiinan silmissä pieniltä monen Euroopan mahtivaltion rinnalla. Sen sijaan Skandinavian kokoinen alue erottuu rauhallisena, turvallisena ja kehittyneenä maailmankolkkana. Pohjoismainen yhteistyö parantaisi maiden näkyvyyttä ja siitä olisi hyötyä myös Kiinassa toimiville pohjoismaisille yrityksille.

Kiinassa toimivat skandinaaviset yritykset ovat selkeän yksimielisiä siitä, että yritykset hyödyntävät melko heikosti sekä oman maansa että muiden Pohjoismaiden Kiinaan perustamia elinkeinoelämän verkostoja ja niitä tukevia organisaatioita. Se on harmi, koska samalla haaskataan valtava määrä vuosikymmenien aikana kasaantunutta pohjoismaista Kiina-kokemusta ja -osaamista.

Yliopistot luomaan uusia yhteistyöalustoja

Yliopistoilla voisi olla nykyistä suurempi rooli Kiinaan liittyvän yritystoiminnan kehittämisessä. Pohjoismaiset yliopistot tekevät arvokasta Kiina-tutkimusta ja niillä on toimivat suhteet Kiinan parhaisiin akateemisiin osaajiin. Yliopistot voisivat olla primusmoottoreina rakentamassa konkreettista, yhteistä ymmärrystä luovaa yhteistyötä. Tämän yhteistyön myötä tutkijat, yritykset ja viranomaiset voisivat jakaa näkemyksiään ja kokemuksiaan, päivittää tietojaan ja tunnistaa uusia tietotarpeita.

Pohjoismainen elinkeinoelämä saisi säännöllisistä ajatusmyllyistä syvälle menevää räätälöityä näkemystä ja äänensä paremmin kuuluviin alan opetuksen suunnittelussa. Internship-harjoitteluohjelmien kehittämiseen osallistumalla elinkeinoelämä myös onnistuisi korvamerkitsemään parhaat opiskelijat jo varhain.

Viranomaisia uusi yhteistyö auttaisi räätälöimään toimintojaan tulevaisuuden kilpailukykyä parhaiten tukevaksi. Tutkijoille yhteistyö tarjoaisi arvokasta ymmärrystä Kiinassa toimivien yritysten tilanteesta. Kiinaa analysoiville, kansainvälisiin huippujulkaisuihin tähyäville tutkijoille yritysyhteistyö olisi entistä arvokkaampaa, kun nämä ajatusmyllyt tarjoaisivat säännöllisesti tuoretta aineistoa, jota voi jatkossa hyödyntää perustutkimukseen.

Tutkimus on kuin kokkausta: ilman kunnon raaka-aineita ei synny kunnollista tulosta.

Professor Riitta Kosonen
Director, Center for Markets in Transition CEMAT
Aalto University
School of Business

**

Tarvitsemme nyt talousosaamista enemmän kuin koskaan. Liiketoimintaosaamisella luodaan kilpailukykyä ja edellytyksiä Suomen menestykselle. Tuottavuutta saadaan hyvällä johtamisella sekä panostuksilla osaamiseen ja työhyvinvointiin. Siksi Suomen Ekonomit on mukana Taloudenpuolustuskurssilla.