Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2015

Osaatko kertoa mitä osaat?

Ammatillisen kehittymisen asiantuntija Anu Varpenius, Suomen Ekonomit

Jos joku kysyisi sinulta, mitä osaat, niin osaisitko helposti ja nopeasti vastata? Kysymys ei välttämättä ole ihan yksinkertainen, jos ei koskaan tule pohtineeksi omaa osaamistaan tai miten sen sanoittaa.

Me kysyimme jäseniltämme heidän osaamistarinoitaan ja miten he osaamistaan kehittävät. Tapoja on monia ja nykypäivän tekniikkaa hyödyntäen jatkuvasti yhä monipuolisempia. Eniten mainintoja sai ehkä itsestään selvästikin työssä oppiminen, mutta myös koulutuksiin osallistuminen ja opiskelu olivat yleisiä samoin kuin ammattikirjallisuuden lukeminen. Ei mitään kovin yllättävää.

Yllättävää oli kuitenkin ei-vastaukset. Kaikki eivät syystä tai toisesta kehitä osaamistaan. Suurimpana esteenä oli ajanpuute tai se, että työnantaja ei tarjoa mahdollisuutta kehittyä. Molemmat syyt ovat minusta huolestuttavia. Jos ei pidä huolta osaamisestaan ja vastuu siitä on myös itsellä, niin kuinka voi ylläpitää omaa työmarkkina-arvoaan?

Osaamisen jatkuva kehittyminen ja arvostus osaajana on haastattelujemme mukaan jäsenillemme erittäin tärkeää. Vaikka aikaa ei varsinaisesti olisi, työnantaja ei sitä tarjoaisi tai oma elämäntilanne mahdollistaisi, niin aina voi tehdä jotakin, edes pientä.

 

Näin voit kehittyä eri tavoin

Oli aivan mahtavaa lukea jäsentemme osaamistarinoita! Kiireisen arjen lomassa voi kuunnella vaikka podcasteja tai somessa surffaillessa lukaista jonkun kiinnostavan artikkelin. Blogia kirjoittaessa oppii itsekin, kun täytyy yrittää selkeästi ilmaista ajatuksensa muille.

Myös työn ulkopuolella voi hyvin kasvattaa osaamispääomaansa vaikkapa nuorkauppakamari-harrastuksen kautta. Keinoja kyllä löytyy, jos halua ja kiinnostusta on. Osaamista kannattaakin kehittää laaja-alaisesti.

Tarinoista kävi hyvin ilmi myös se, että kannattaa tutkia maailmaa uteliaalla ja avoimella asenteella sekä haastaa itsensä ja mennä rohkeasti pois omalta mukavuusalueeltaan. Vuorovaikutuksessa muiden ja varsinkin täysin erilaisten ihmisten kanssa myös oma ajattelu laajenee.

Ja jos joskus tuntuu siltä, että aina ei vaan jaksa tai viitsi kehittyä, niin silloin voi kokeilla vaikkapa muutaman minuutin mindfulness-harjoitusta. Kiireen tuntu vähenee, omat ajatukset selkiytyvät, mieli ja keho rentoutuvat. Siitä on hyvä jatkaa!

 

Anu Varpenius
Asiantuntija, osaamisen kehittäminen

Osaamistarinansa jakaneiden jäsenten kesken arvottiin 10 VIP-lippua Nordic Business Forumiin 1.-2.10.2015. Tule tapaamaan meitä ständille ja pysähtymään Mindfulness-pysäkille!

Tutustu koulutuksiimme

Isäkin voi pitää vanhempainvapaata

Jaana Tirkkonen

Raskauden ja poikani syntymän myötä olen alkanut seurata aivan uudella tavalla keskustelua vanhempainvapaiden jakamisesta ja erilaisista malleista miten isätkin saataisiin jäämään kotiin lapsien kanssa. Itse en periaatteessa kannata sitä, että jompikumpi vanhemmista (lähinnä isä) pakotetaan jäämään kotiin esimerkiksi puoleksi vuodeksi.

Kannatan kuitenkin sitä, että isienkin pitäisi (saada) olla kotona lastensa kanssa. Olen kertonut lähes jokaiselle vastaantulijalle meidän perheemme ratkaisusta. Olen yllättynyt siitä, kuinka harvinaisen ratkaisun olemme tehneet.

 

”Palaan töihin heti kun äitiysloma on loppunut”

Meillä ”vauvakuume” vaivasi enemmän miestäni kuin minua ja hän puhui minua ympäri pari vuotta. Kun lopulta olimme tehneet ”lapsi saa tulla” -päätöksen, ilmoitin miehelleni, että ihan turha kuvitella minun jäävän kotiin pariksi vuodeksi.

Minulle oli itsestään selvää, että hän saa kantaa osansa hoitovastuusta. Mieheni suostui tähän ilomielin. Varmastikin hän luotti siihen, että äitiyshormonit tulevat minua pehmittämään.

Töissä oltiin iloisia uutisestani, mutta saman tien alkoi kysely siitä kauanko aion olla poissa töistä. Kerroin, että palaan töihin heti kun äitiysloma on loppunut, jos kaikki menee hyvin. Olinhan ensikertalainen äitiydessä, joten kovin varmoja lupauksia en uskaltanut tehdä.

Halu oli kuitenkin kova palata töihin mahdollisimman pian. Lokakuun lopussa jäin sitten äitiyslomalle sekä haikein mielin että helpottuneena siitä, kun vihdoinkin voin vain maata valtavan mahani kanssa eikä tarvitse tunkea itseään kamaliin äitiystyövaatteisiin. Kerkesin kiipeillä seinille kotona lähes puolitoista kuukautta, mutta on hienoa ettei Suomessa tarvitse olla töissä siihen asti kun lähdetään synnyttämään!

Joulukuussa synnytin lopulta maailman ihanimman pienen pojan. Mieheni oli säästänyt hieman lomia ja vaihtanut lomarahansa vapaaksi. Hän oli kotona minun ja pojan kanssa seitsemän viikkoa.Oli mahtavaa opetella perhe-elämää yhdessä niin pitkään.

Tammi-helmikuun vaihteessa mieheni palasi töihin, tosin vain viideksi viikoksi. En tiedä olenko äiti ollenkaan joidenkin ihmisten mittapuulla, mutta olen oikeasti ollut kotona kaksi poikamme kanssa vain viisi viikkoa. Lykin kuitenkin tuona aikana rattaita loskassa mielestäni ihan tarpeeksi, joten maaliskuun alussa teimme miehen kanssa vaihdon.

Kun poikamme oli kahta päivää vajaa kolme kuukautta palasin töihin ja mieheni jäi loppuvuodeksi kotiin. Olin siis kotona noin 4,5 kuukautta.

 

Erilaisilla ratkaisuilla helpotusta vauva-arjen ja työn yhteensovitukseen

Vaikka rakastan poikaamme yli kaiken, oli silti aivan mahtavaa pukea maaliskuussa jakkupuku päälle, jättää jätkät kotiin nukkumaan ja mennä työpaikalle. Työkaverini ja esimieheni olivat kannustavia ja ottivat minut ilolla vastaan. Assistenttimme, jolla on kolme lasta, oli hieman skeptinen ja kauhuissaan siitä kuinka hennoin jättää vauvani kotiin.

Minusta oli ihana palata töihin: pääsin rauhassa lounaalle ja vessaan silloin kun halusin. Ensimmäiset viikkoni töissä olivat työnantajan kannalta selkeästi negatiivisia. Ajatukseni olivat kotona, rinnat tuottivat vielä hurjasti maitoa ja univelkakin painoi. Onneksi poikamme on alusta asti ymmärtänyt, että päivällä valvotaan ja yöllä nukutaan. Muuten töihin paluu olisi ollut täysin mahdotonta.

Helpotin arjen aloitusta tekemällä talvilomien ynnä muiden turvin nelipäiväistä viikkoa. Haluan kuitenkin olla vauvani kanssa. Alkuun jouduin heräilemään yöllä sen verran paljon, että oli ihana perjantaisin nukkua hieman pidempään.

Vuodenvaihteessa on tarkoitus, että lapsemme menee hoitoon. Olemme puhuneet, että jompikumpi meistä tekee lyhennettyä viikkoa.

 

Vauva-arki on samanlaista naisille ja miehille

Olemme saaneet kannustusta ja positiivista palautetta. Erityisesti äidit ovat olleet innoissaan siitä, että isät näkevät mitä vauva-arki oikeasti on. Tiedoksi kaikille äideille, että myös mies voi haahuilla koko päivän kotona kylpytakissa ja lukittautua kylpyhuoneeseen kiukkuisena tekemään aamutoimia heti kun puoliso palaa töistä kotiin.

Olen myös kuullut mieheltäni kaikki kotiäideitä tutut fraasit väsymyksestä ja arjesta. Samat lainalaisuudet vauva-arjesta pätee sekä äiteihin että isiin.

Meidän ”neuvolantäti” on innoissaan, että mieheni on poikamme kanssa kotona. Mieheni kollegoista suurin osa on ylpeitä, että hän on jäänyt kotiin huolehtimaan pojastamme.

Minun esimieheni on onnellinen, että minä olen palannut takaisin töihin. Valitettavasti monet, joille kerroin töihin paluusta ihmettelivät, pidätkö sinä oikeasti työstäsi noin paljon?

Kyllä, pidän ihan oikeasti työstäni. Meillä ei ole tehty lasta sen takia ettei tarvitsisi olla kurjassa työpaikassa. Näitäkin tapauksia kun näkyy.

Tiedän, että monissa perheissä äiti päättää, kuinka pitkään hän on kotona ja mies mukautuu tilanteeseen. Onneksi ystäväni mielestä, koska lapsi on yhteinen, ei hänellä ole oikeutta pitää kaikkea vanhempainvapaata. Miehellä on hänestä yhtäläinen oikeus olla kotona lapsen kanssa.

Olen täysin samaa mieltä. Vaikka vauva on fyysisestikin alussa kiinni äidissä, on hienoa kuinka läheinen suhde miehelläni ja pojallamme jo nyt on. Kyllä ne äitihormonit minuakin pehmitti, mutta en silti ole katunut ratkaisuamme päivääkään. Meillä kaikki osapuolet ovat onnellisia ratkaisuumme.

Toivottavasti muissakin perheissä edes keskustellaan siitä kuka jää kotiin ja kuinka pitkäksi aikaa. Koska kyllä isätkin osaavat hoitaa ja kasvattaa hienoja pieniä poikia ja tyttöjä!

 

Jaana Tirkkonen
Vuokrausjohtaja, Tuloskiinteistöt Oy

Kollektiivinen edunvalvonta on ihan ”dorkaa” – vai onko sittenkään?

Hallituksen jäsen Aulis Töyli

Aika ajoin keskusteluun nousee Suomen Ekonomien työmarkkinatoiminnan vaikuttavuus ja merkittävyys. Samalla nostetaan esiin väite: ”työmarkkinaedunvalvonta on haitaksi liiton jäsenhankinnalle, koska nuoret menestyjät eivät halua kuulua liittoon, jonka toiminnassa on ammattiyhdistysliikkeen elementtejä”.

Unohdetaan, että työelämän kehittämisessä ja ylempien toimihenkilöiden aseman vahvistamisessa merkittävä rooli on ollut sillä systemaattisella ja määrätietoisella työmarkkinaedunvalvontatyöllä, jonka pioneerina Markku von Herzen aloitti SEFE:ssä jo 1970-luvulla.

Olemme saaneet merkittävän aseman niissä pöydissä, joissa tehdään todellisia päätöksiä, ei vain ekonomien, vaan myös koko kansakunnan osalta. Suomen Ekonomeilla on hallitus- ja toimikuntajäsenyyksiä mm. niin Akavassa, Teollisuuden Palkansaajissa kuin YTN:ssäkin (Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry). Meillä on ollut toimiva kanava saada näkemyksemme kuulumaan mm. eläkeuudistuksessa ja Akavan kannanmuodostuksessa yhteiskuntasopimukseen jne.

Olen kuullut monesti myös näkemyksiä, että meidän ei kannata pyrkiä saamaan työehtosopimuksen osapuolen asemaa uusille toimialoille, sillä ”kyllähän SAK tai STTK tekee sopimukset, joita sovelletaan yleissitovuuden perusteella meihinkin”. Toinen väittämä, jonka olen kuullut on: ”Valveutunut ja vastuullinen työnantaja kyllä huolehtii ilman sopimuksiakin ekonomien asemasta”.

 

Henkilöstön edustajia tarvitaan lisää työpaikoilla

Hyvä on, jos näin todella olisi, mutta käytäntö osoittaa valitettavasti aivan muuta. Jopa niillä toimialoilla, joilla on ekonomeja (YTN) koskeva työehtosopimus on ollut viime vuosina vallalla käytäntö, jossa asiantuntija tehtävissä toimiville ekonomeille on tarjottu niin sanottuja johtajasopimuksia, vaikka tehtävä kuuluu sopimusmääräysten perusteella työehtosopimuksen piiriin.

Henkilökohtaisella sopimuksella ko. henkilö on rajattu työehtosopimuksen mukaisten etuuksien ulkopuolelle. Ellei etuuksista ole erillismainintaa sopimuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä olipa sitten kyse työajasta, vanhempainvapaista, sairasajan palkasta jne. Aivan liian usein menettelyllä on ollut ikäviä seuraamuksia, esimerkiksi jopa niin, että 5-6 vuoteen ao. henkilö ei ole saanut edes TES:n (työehtosopimus) mukaista yleiskorotusta palkkaansa, kuten kollektiivisopimuksen piirissä olevat kollegansa.

Ekonomien kannalta olisi eduksi, jos YTN saisi TES-sopijaosapuolen aseman niille toimialoille, jotka työllistävät runsaasti ekonomeja. Vaikuttamismahdollisuutemme ko. alojen työelämäasioihin paranisi silloin merkittävästi.

Tämän hetkisessä työmarkkinatilanteessa keskiöön nousee mahdollisuus olla vaikuttamassa paikallisissa neuvottelupöydissä yrityksissä tehtäviin ratkaisuihin. Kokemuksesta tiedän, että meillä ekonomeilla on paljon annettavaa yrityksien kehittämisessä ja sitä kautta myös työpaikkojen säilyttämisessä.

Henkilöstön vähentämistä koskevat YT-neuvottelut tuskin vähenevät kovin nopeasti. Olisi ensiarvoisen tärkeätä, että niilläkin aloilla, joilla ei ole TES:iin perustuvaa yhteyshenkilöä tai luottamusmiestä, ekonomit yhdessä muiden ylempien toimihenkilöiden kanssa valitsisivat luottamusvaltuutetun. Siten varmistamme, että meillä on edustus myös niissä yritysten sisäisissä neuvottelupöydissä, joissa ratkotaan työpaikkojen kohtaloa.

Aktivoidutaan paikallisessa työmarkkinaedunvalvonnassa ja lisätään paikallista henkilöstön edustajien määrää tulevana vuotena kaksinkertaistamalla nykyisen määrän.

Vain aktivoitumalla voimme vaikuttaa ja saada aikaan osaltamme tuottavuussykäyksen, jota kansakuntamme talouden tervehdyttäminen kaipaa.

 

Aulis Töyli
Työelämätoimikunnan puheenjohtaja

Jälleenmyynti- ja edustussopimuksen erot lyhyesti

Pauliina Scarabattoli Fondia

Yrityksen liiketoiminnan laajentuessa ja kansainvälistyessä tulee harkittavaksi jälleenmyynti– tai edustussopimusten käyttö. Molempien sopimusten tarkoituksena on löytää tuotteelle tai tuoteryhmälle uusia jakelukanavia. Niissä on kuitenkin myös merkittäviä eroja.

Miten jälleeenmyynti- ja edustussopimukset eroavat toisistaan?

Jälleenmyyjä on itsenäinen yrittäjä, joka toimii omissa nimissään ja omaan lukuunsa, kantaen itse omasta liiketoiminnastaan syntyvät riskit. Jälleenmyyjä ostaa päämieheltä tuotteita, joita se myy eteenpäin loppuasiakkaille. Jälleenmyyjä ei näin ollen saa päämieheltään myyntityöstä palkkiota, vaan tämän korvaus syntyy myyntivoiton muodossa.

Kauppaedustaja taas toimii päämiehen lukuun ja päämiehen nimissä, ja tekee kauppoja päämiestä sitovasti tai hankkii päämiehelle tilauksia. Toisin kuin jälleenmyyjä, kauppaedustaja saa myyntityöstään päämieheltä korvauksen provision muodossa.

 

Kumpaa käyttäisin?

Molemmissa sopimuksissa on omat etunsa ja tehdessä valintaa niiden välillä tulisi arvioida ennen kaikkea tapauskohtaisia olosuhteita sekä sitä, mitä sopimuksella halutaan saavuttaa. Edustussopimuksella päämies pääsee vaikuttamaan vapaasti myyntihintoihin ja -ehtoihin ja säilyttää näin ollen tiukemman kontrollin tuotteen jakeluun. Jälleenmyyjä sen sijaan toimii hyvin itsenäisesti ja kantaa itse taloudellisen riskin siitä, että saa tuotteensa myydyksi.

Mistä sopimuksissa kannattaa tai ei kannata sopia?

Kuten monissa muissakin maissa, Suomessa ei ole jälleenmyyntisopimuksia suoraan sääntelevää lainsäädäntöä, joten itse sopimuksen ehdoilla on suuri merkitys ja niistä voidaankin sopia hyvin vapaasti. Jälleenmyyntisopimusta tehdessä on kuitenkin huomioitava kilpailulainsäädännön asettamat reunaehdot, jotka rajoittavat muun muassa kilpailukiellon pituutta ja sisältöä, alueiden ja asiakkaiden jakamista sekä kieltävät jälleenmyyntihinnan määräämisen.

Edustussopimuksissa sen sijaan saa, ja kannattaakin sopia alueista, asiakkaista sekä hinnoista ja ehdoista, joilla kauppaedustaja myy tuotteita. Edustussopimuksia sääntelee laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä, joka sisältää kauppaedustajan eduksi säädettyjä pakottavia säännöksiä, joista ei voi sopia toisin.

Pauliina Scarabattoli
Legal Counsel, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa: www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).