Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2016

Älä allekirjoita työsopimusta tänään, jos voit tehdä sen huomenna

Työsuhdelakimies Joel Uusi-Oukari

Meillä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvonnassa tulkitaan ekonomien työsopimusten ehtoja joka päivä.

Puhelun aikana moni jäsen kertoo, että työsopimus tuli tehtyä aikoinaan kiireellä. Yritys hoputti sopimuksen kanssa, jotta rekrytoinnin voi julkistaa.

Työsopimuksessa oli kyseenalaisia ehtoja. Silti jäsenkin halusi allekirjoittaa sopimuksen heti, jotta avoin ovi uuteen työpaikkaan ei menisi kiinni.

 

Harva sopimus pitää tehdä heti

Ekonomit eivät tee taloudellisia päätöksiä hätiköiden.

Joskus jäsenen kanssa tulee puheeksi asuntolainan lainaturvasopimus, jolla voi kattaa lainalyhennyksiä työttömyyden aikana. Sen vaikutusten arvioinnissa monen ekonomin excel on huutanut hoosiannaa. Eri vaihtoehdot on kilpailutettu. Vakuutusmaksut on diskontattu nykyhetkeen. Monta laskelmaa on tehty eri riskiarvioilla. Laskettu millä vakuutusmaksut kannattaa rahoittaa.

Maailmaan mahtuu sopimuksia, eikä kaikkia ehdi suurennuslasin kanssa käydä läpi.

Työsopimuksella on lähes aina yksilön talouden ja tulevaisuuden kannalta valtava merkitys. Varaa itsellesi pari päivää aikaa tutustua uuteen työsopimukseen, ennen kuin laitat nimesi alle.

 

Keskustele ehdoista ja allekirjoita vasta sitten

Kun saat hakuprosessin päätteeksi työsopimusluonnoksen sähköpostiisi, muista että olet paras ehdokas tehtävään.

Työsopimusehdotuksen sisältö ei ole kiveen hakattu, yleensä pientä neuvotteluvaraa löytyy. Vaikka omat muutosehdotuksesi eivät menisi läpi, ainakin tulee varmistettua, että sopimus on niin hyvä kuin mahdollista.

Kun haet uutta työtä tai teet työsopimusta, muista nämä perussäännöt:

  1. Hinnoittele itsesi oikein. Selvitä millaista palkkaa maksetaan muille vertailukelpoisessa tilanteessa oleville ekonomeille.
  2. Tee työsopimus kirjallisena. Se on aina sekä työnantajan että työntekijän etu.
  3. Katso että työsopimuksesta käy ilmi työsuhteen keskeisimmät ehdot.
  4. Käänny Ekonomien lakimiehen puoleen ja hyödynnä muita jäsenpalveluitamme. Jos et ole vielä jäsen, liity heti!
  5. Älä luota siihen, että lainvastaiselta tai kohtuuttomalta näyttävä ehto on pätemätön. Se voi sitoa, tai se voi olla osittain pätevä.
  6. Allekirjoita uusi työsopimus ennen kuin irtisanoudut vanhasta työpaikasta.

 

Joel Uusi-Oukari
Työsuhdelakimies, Suomen Ekonomit

Ikä on asennetta!

Työssämme Suomen Ekonomien uravalmentajina kuulemme usein epäilyjä siitä, että työnhaku ei ole onnistunut, koska: ”Olen näin vanha, liian vanha”.

Haluamme rohkaista sinua positiiviseen ajatteluun siitä, että ikä on vain numeroita. Ja ikä on ennen muuta asennetta. Jos itse koet iän olevan ongelma, siitä tulee ongelma.

Toki asennemuutosta tarvitaan myös työnantajien puolella. Nyt keskitymme kuitenkin sinuun.

Ikärajaa työnsaannille ei ole olemassa. Vaikka julkisuudessa puhutaan paljon siitä, että työnantajat eivät palkkaa yli 50-vuotiaita, tiedämme myös monia onnistumistarinoita.

 

Voit itse vaikuttaa asenteesi lisäksi:

  • Päivitä osaamistasi jatkuvasti.
  • Ole aktiivinen. Aktiivisuus lisää mm. verkostojasi ja mahdollisuuksiasi työllistyä.
  • Ole utelias. Tutustu myös sosiaalisen median maailmaan.
  • Tee oma listasi siitä, mitä etua ikäsi sinulle tuo.
  • Ole ylpeä ikäsi tuomasta kokemuksesta ja näytä se.
  • Huolehdi itsestäsi monipuolisesti. Pidä huolta sekä kehon että mielen vireydestä.

 

Esimerkiksi näillä ominaisuuksilla voit päihittää nuorempia kollegojasi työnhaussa:

  • oman alan asiantuntemus on vankka
  • elämänviisautta on kertynyt
  • ajattelu on kokonaisvaltaista
  • todellisuudentaju on hyvä
  • verkostot ovat laajat
  • perhetilanne on vakaa
  • tilannetajua ja malttia riittää
  • lojaalisuus työnantajaa kohtaan on vahvaa
  • talous on tasapainossa

Suosittelemme, että teet oman positiivisuus-listasi. Tulet huomaamaan, miten paljon hyvää vuodet ovat tuoneet mukanaan!

 

Positiiviset viestit kantavat. – Tutustu siis myönteisiin artikkeleihin:

 

Haluatko hyödyntää kokemustasi mentorina?

Suomen Ekonomien palveluista yksi suosituimpia ovat mentorointiohjelmamme. Mentorin roolissa kokemustasi ja pitkien työvuosien antamaa näkemystäsi ja laaja-alaisuuttasi arvostetaan ja tarvitaan. Lisätietoja mentoroinnistamme löydät verkkosivuiltamme  http://www.ekonomit.fi/mentorointi.

 

Hannele Heikinheimo ja Birgit Lindholm
Suomen Ekonomien uravalmentajat

On sovittu, että sovitaan!

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Viimeisen parin viikon aikana on saanut vastailla jäsentemme hämmentyneisiin kysymyksiin yhteiskunta-/kilpailukykysopimusneuvotteluista: Mitä on sovittu? Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Niin sanotun kilpailukykysopimuksen (yhteiskuntasopimus tai työmarkkinasopimus) nimissä työmarkkinakeskusjärjestöt (pois lukien osa SAK:laisista liitoista) ovat sopineet, että liitot 31.5.2016 mennessä neuvottelevat työ- ja virkaehtosopimuksiin muun muassa seuraavat osat.

Kilpailukykyelementit

Suomalaisen työn hintakilpailukyvyn parantamiseksi on sovittu seuraavista työn hintaan vaikuttavista muutoksista:

  • Vuotuinen työaika lisääntyy 24 tunnilla
  • työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuvelvoitteista osa siirretään työnantajilta työntekijöiden vastuulle
  • työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan
  • julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia vuosina 2017-2019.

Palkkojen nollaratkaisu

Osana ratkaisua on sovittu työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkamisesta vuodella, mikä tarkoittaa sitä, että palkat eivät nouse vuonna 2017.

Paikallisen sopimisen pelisäännöt

Keskusjärjestöt ovat sopineet, että liitot ottavat työehtosopimuksiinsa määräykset seuraavista paikalliseen sopimiseen liittyvistä asioista:

  • Selviytymislauseke (ns. kriisilauseke), jonka avulla on tarkoitus turvata työpaikat työehtoja sopeuttamalla työnantajan joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin.
  • luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaavaksi
  • paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää
  • mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä.

Lisäksi on sovittu, että lainsäädännöllä poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskeva kielto tehdä paikallisia sopimuksia, varmistetaan samat neuvotteluosapuolet kuin järjestäytyneissä yrityksissä, sovitaan riitojen ratkaisusta työtuomioistuimessa, muutetaan työttömyys- ja palkkaturvaa siten, että niiden taso määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän tason mukaan sekä laajennetaan YT-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä.

 

Suomen palkkamalli ja paikallinen sopiminen

Kokonaisratkaisuun liittyvän ns. Suomen palkkamallin on sovittu ottavan huomioon seuraavat tekijät: kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukyky, julkisen talouden tasapaino, työllisyyden pitkäjänteinen tukeminen ja tuottavuuskehitys. Mallin tarkempi sisältö on sovittu neuvoteltavaksi, mikäli em. kolme (A-C) osaa on saatu neuvoteltua kattavaan osaan työ- ja virkaehtosopimuksia toukokuun loppuun mennessä.

Paikallisesta sopimisesta ja Suomen palkkamallista ei ole sovittu muuta kuin edellä kirjoitettu. Muun muassa paikallisen sopimisen kipupisteiden (työajat ja palkat) käsittelystä ei ole sovittu mitään pois lukien kriisilausekkeen mukaiset tilanteet.

Suomen palkkamalli sisältää oikeat tavoitteet, mutta mallin ”kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen” määrittely on herättänyt (ansaitusti) kysymyksiä. Esimerkiksi vientiliitot ovat jo ehättäneet ilmoittamaan huolehtivansa omista neuvotteluistaan muiden alojen tilannetta huomioimatta.

 

Miten kilpailukykysopimus vaikuttaa ekonomeihin?

Ekonomeista noin puolet työskentelee työehtosopimuksettomilla aloilla eivätkä neuvotellut asiat periaatteessa koske heitä. Käytännössä kuitenkin on odotettavissa, että monilla aloilla ne liukuvat myös ylempien toimihenkilöiden työsuhteiden ehtoihin.

Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen nousu vaikuttaa myös ekonomien nettopalkkoihin. Mediaanipalkkaa (4900 €/kk) nauttiva ekonomi maksaa ensi vuoden alusta lähtien reilun prosentin verran enemmän veroluonteisia maksuja.

 

Miten sopiminen etenee?

SAK:n liitoista AKT, PAM, SEL, Rakennusliitto ja SLSY ovat ilmoittaneet hylkäävänsä syntyneen neuvottelutuloksen. EK puolestaan on näiden hylkäysten jälkeen ilmoittanut, että sopimuksen kattavuus ei ole riittävä.

Seuraavaksi odotetaan 1) kääntyykö riittävän monen SAK:laisen liiton mieli sopimuksen kannalle 2) katsooko EK kattavuuden riittävän. Mikäli em. ”ehdot” täyttyvät, alkaa liittokohtainen neuvottelukierros, jonka lopputulemana pitäisi 31.5.2016 olla neuvoteltuna riittävän suureen osaan työ- ja virkaehtosopimuksia edellä kuvatut kilpailukykyelementit (A), palkkojen nollaratkaisu (B) ja paikallisen sopimisen pelisäännöt (C).

Mikäli näin tapahtuu, alkaa kesäkuussa neuvottelu niin sanotusta Suomen mallista, jolla palkoista sovitaan ensimmäisen kerran syksyllä 2017. Mikäli sen sijaan kesäkuussa todetaan, että riittävää kattavuutta ei ole saavutettu, sopimus purkautuu kaikilta osin ja syksyllä odottavat liittokohtaiset työehtosopimusneuvottelut.

Mitä se taas tarkoittaisi maan taloudelle, kansainväliselle luottamukselle, hallituspolitiikalle ja niin edelleen en lähde arvailemaan. Toivon vilpittömästi, etteivät jälkipolvet joudu lukemaan siitä kansantalouden oppikirjaesimerkkinä.

Mikäli kaikki edellä mainitut tavoitteet toteutuvat, peruu hallitus 1,5 miljardin lisäleikkaukset ja verojen korotukset,  toteuttaa tuloverokevennykset sekä muuttaa työsopimuslakiin suunniteltuja määräaikaisuuksia koskevia säännöksiä. Pakkolakipaketin valmistelun hallitus on jo lopettanut.

Neuvottelut alkoivat yhteiskuntasopimuksen nimellä keväällä 2015. Toistaiseksi niillä tavoiteltu kilpailukykyloikka on ottamatta. Kolmikanta ei ole pystynyt neuvotteluprosessissa parhaimpaansa. Toivon edelleen kilpailukykyloikan toteutumista, mutta sitä ei pidä jäädä yrityksissä odottamaan.

Suomalaisissa yrityksissä pitää tehdä töitä kilpailukyvyn eteen -pitkänsitkeistä työmarkkinaneuvotteluista huolimatta- panostamalla hyvään johtamiseen, tuottavuuteen ja tuotekehitykseen sekä myynnin ja markkinoinnin terävöittämiseen. Säilyttääkseen positionsa suomalaisen työelämän kehittämisen driverina, kolmikannan on jatkossa petrattava suoritustaan nyt nähdystä. Kaikilla puolilla pöytää.

 

Edelleen sopimusyhteiskuntaan uskoen,

Timo Saranpää
Puheenjohtaja, Suomen Ekonomit

Keskustelethan palkastasi vuosittain – myös esimiehesi kanssa?

Sirja Kulmala-Portman

Palkasta on hyvä keskustella esimiehen kanssa vuosittain. Silti päivittäiset palkkaukseen liittyvät keskustelut jäsentemme kanssa kertovat toista. Valitettavan monella palkkakeskustelut eivät ole jokavuotisia, pahimmassa tapauksessa palkasta ei keskustella edes joka toinen vuosi.

Vastikään asiakkaani kertoi, että asia tuli esiin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran silloin kun hän aloitti tehtävässä – seitsemän vuotta sitten. Seitsemän vuotta sitten!

En tiedä olisinko itkenyt vai nauranut, niin absurdilta tilanne kuulosti. Kuten arvata saattaa, absurdia oli myös summa, jonka vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevä ekonomijäsenemme tällä hetkellä kuukaudessa ansaitsi.

Positiivista tässä esimerkissä oli, että nyt asiakkaan mitta oli tullut täyteen, odottelu sai loppua ja tilanteeseen oli tultava muutos. Ensimmäinen askel oli ottaa yhteyttä palkkaneuvontaamme.

Me Suomen Ekonomeissa tutkimme vuosittain laajalla otoksella jäsenten palkkoja ja pyrimme tätä kautta edistämään ekonomien palkkakehitystä ja parantamaan palkkatietoisuutta.

Henkilökohtaisessa palkkaneuvonnassa käymme jokaisen asiakkaan kanssa läpi hänen tilanteensa ja peilaamme sitä tutkittuihin palkkalukuihin. Oleellista on, että ymmärtää yrityksen palkkapolitiikan, tietää mihin itse voi vaikuttaa, mitä minulta odotetaan ja miten oma palkka määräytyy.

 

Mistä palkka muodostuu?

Palkkakeskusteluissa asiakkaan kanssa pyrin aina tuomaan esiin myös sen tosiasian, että mikään tutkimus ei yksin tuo kenellekään palkankorotusta. Jokaisella meistä on kuitenkin mahdollisuus esimerkin tavoin nostaa kissa pöydälle ja lähteä edistämään omaa tilannettaan.

Me sparraamme, käymme tarpeen mukaan läpi palkanmuodotusta sekä asiakkaan tilanteen kannalta oleellisia muuttujia. Pyrimme auttamaan asiakasta ymmärtämään, mistä oma palkka muodostuu ja miten siihen voi itse vaikuttaa sekä mikä viesti eri palkanosilla on.

Palkka voidaan jakaa kolmeen osaan: tehtäväkohtaiseen, henkilökohtaiseen sekä muuttuvaan palkkio-osaan, joka on käytössä noin 55 prosentilla ekonomeista. Jokaisen ekonomin tulisikin ideaalitilanteessa tietää, mitä häneltä odotetaan kussakin palkanosassa ja miten asetettuun tavoitteeseen voidaan päästä.

Eniten kysymyksiä tulee tehtäväkohtaisesta palkanosasta, joka kuvastaa tehtävän vaativuutta ja onkin useimmilla merkittävin palkkaan vaikuttava osa. Työn vaativuutta arvioidaankin joissain yrityksissä kaupallisilla vaativuusluokkajärjestelmillä kuten IPE, HAY ja Palkkavaaka.

Ekonomeilla palkkaus määräytyy lähes aina yksilöllisesti ja siinä on hyvä ottaa huomioon eri tekijät.

Näiden tekijöiden kautta meistä jokainen voi tarkastella omaa palkkaansa vähintään kerran vuodessa:

  • Työn laatu
  • työn vaativuus
  • työn vastuullisuus
  • mahdollinen esimiesasema
  • henkilökohtainen pätevyys
  • ammatillinen kehitys
  • työpanos
  • tuloksellisuus eli saatu palaute.

 

Milloin on palkankorotuskeskustelun aika?

Onko tehtäväsi muuttunut jotenkin – kasvanut, laajentunut, oletko saanut lisää vastuuta tai onko suorituksesi vaikuttanut merkittävästi yrityksen tuottavuuteen, oletko kenties saanut erinomaista palautetta? Jos vastaus yhteenkään mainituista asioista on kyllä, on silloin aika käydä palkankorotuskeskustelu.

Meistä liian moni jää odottamaan, että erinomainen suoritus huomataan ja työpanoksesi palkitaan – turhaan.

Esimerkkitarina ei vielä tässä vaiheessa kerro, miten asiakkaalleeni keskustelussa lopulta kävi, mutta ainakin hän lopetti puhelun itseluottavaisena ja tietoisena siitä, mitkä ovat hänen henkilökohtaiset perustelunsa palkankorotukselle ja millaista summaa hän tavoittelee.

Palkkakeskustelua kukaan muu ei voi puolestasi käydä, siksi siitä on paras huolehtia itse, edes kerran vuodessa. Me Suomen Ekonomeissa kannustamme ja sparraamme kun valmistaudut seuraavaan keskusteluun!

 

Sirja Kulmala-Portman
Uravalmentaja, Suomen Ekonomit

**

Lue lisää palkasta
Palkkatutka (jäsenpalvelussa)
Palkkatasotutkimus (jäsenpalvelussa)
Paranna palkkaasi –opas (jäsenpalvelussa)

Ota yhteyttä:
palkkaneuvonta@ekonomit.fi
Varaa aika palkkaneuvontaan

Taitava osaamisen johtaminen tuo kilpailuetua ja motivoituneen henkilöstön

Asiamies Kosti Hyyppä

Naisekonomien työn mielekkyyttä parantaisi, jos heidän osaamistaan käytettäisiin paremmin hyväksi. Tämä on käynyt ilmi Ekonomien naistenpäivän tilaisuuksien yhteydessä, kun lähes kolmannes osallistujista totesi työn mielekkyyttä haittaavan paljon ettei voi käyttää kaikkea osaamistaan. Teema on yleinen myös uravalmentajiemme jäsenten kanssa käymissä keskusteluissa.

Ilmiöön on varmasti monta syytä. Ensinnäkin naisia ja miehiä arvioidaan edelleen työelämässä eri tavalla. Tuttu lausahdus on, että naisia arvioidaan näyttöjen ja miehiä potentiaalin perusteella.

Lisäksi Ekonomien tutkimuksessa on todettu, että esimiehet arvioivat alaistensa kyvyn ja halun kehittää osaamistaan huomattavasti alhaisemmaksi kuin asiantuntijat itse. Moni naisekonomi miettii, miten omaa osaamistaan pääsisi näyttämään.

Ensimmäiseksi on tietysti varmistettava, että osaaminen on esimiehen tiedossa. Valitettavasti oman osaamisen vähättely tuntuu olevan erityisesti naisten ongelma. Ellei esimiehesi tunne osaamistasi, ei hän osaa auttaa sen kehittämisessäkään.

Varsinkin naisten olisi syytä voimakkaammin tuoda esiin osaamistaan ja kehittymishaluaan. Rohkeutta kehua itseään ja tuoda omia uraansa kohdistuvia toiveita esiin tarvitaan.

 

Esimies, hyödynnä alaistesi osaaminen ja potki uralla eteenpäin

Kehotan työnantajia panostamaan henkilöstön osaamisen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Osaamisen johtamiseen tulee panostaa. Esimiehet ovat tässä avainasemassa, sillä heidän tehtävänsä on sparrata ja tukea alaisiaan sekä tarvittaessa potkia uralla eteenpäin. Esimiehen pitäisi myös kaivaa esiin kaikki mahdollinen osaamispotentiaali, jos alainen ei itse osaa sitä tehdä.

Osaamisen hyödyntämisellä on suora yhteys työhyvinvointiin ja työn kokemiseen mielekkääksi. Yrityksissä kannattaa tehdä pitkän tähtäimen suunnitelma osaamisen kehittämisestä ja osaamisen johtamisesta.

Osaamisen johtamisessa ja johtamisessa muutenkin on pidettävä esillä myös ryhmän diversiteetti. Tämän pitäisi muuttua käytännöksi useammalla työpaikalla. Tunnetusti eri näkökulmista asioita lähtökohtaisesti katsovat ryhmät saavat aikaan parempaa tulosta.

Esimerkiksi yritysten johtoryhmissä on edelleen hälyttävän vähän naisia.  Suuri osa osaamisesta ja monimuotoisuuden tuomasta luovuudesta jätetään siis hyödyntämättä.

 

Kosti Hyyppä
Asiamies, Suomen Ekonomit