Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2016

Miten löytää motivaatio työnhakuun kielteisten päätösten jälkeen?

Jesse Kinnunen

Oletko saanut seuraavan tyyppisiä vastauksia yritykseltä, jolle olet lähettänyt työhakemuksen: ”Ikävä kyllä valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun” tai ”kohdallasi ei edetä prosessissa”? Minä olen. Olen myös ollut mukana tekemässä kyseisiä päätöksiä sekä viestimässä niistä.

Kun kielteinen päätös sattuu omalle kohdalle, se harmittaa. Aikaa kuluu hakemuksia tehdessä ja energiaa päätöksiä odotellessa. Erityisen raskasta työnhausta tekee juuri odottaminen, varsinkin silloin, kun tietoa haun etenemisestä tai lopullisen valinnan ajankohdasta ei saa. Jos on elänyt toivossa jo jonkin aikaa ja joutuu lopulta pettymään, saattaa se tuntua masentavalta. Kun tämä toistuu kerta toisensa jälkeen, oma tilanne alkaa tuntua toivottomalta ja näin epätoivo sekä kyyninen asenne voivat hiipiä mukaan työnhakuun.

Kyynisyys voi johtaa myrkylliseen kierteeseen: motivaationsa menettänyt hakija laittaa puolivillaisesti tehtyjä ”massahakemuksia” eteenpäin, sillä hän ei enää viitsi yrittää tosissaan, onhan vastaus kuitenkin kielteinen.

Tällainen toiminta on erittäin vahingollista työllistymiselle, sillä motivaation rapistuessa hakemusten laatu laskee ja työnhaussa laatu ratkaisee. Kuinka siis pysyä motivoituneena pettymysten edessä?

Älä huolehdi asioista, joita et voi kontrolloida

Työnhaussa energiaa kuluttava tekijä on epätietoisuus. Saatat miettiä mm. ”Mitä mieltä rekrytoija on CV: stäni?” tai ”Mitä ne ajattelivat minusta haastattelussa”.

Kaikkiin kysymyksiisi et voi saada tyhjentäviä vastauksia ja se sinun on tärkeä tiedostaa. Voit kuitenkin olla varma, että CV:si on riittävä, jos olet sen aiemmin viilannut kuntoon ja pyytänyt siitä palautetta. Ja kun olet vielä harjoitellut haastattelutilannetta peilin ja ystäviesi kanssa, tiedät, että annoit parhaasi eikä sinun tarvitse enää murehtia haastattelua.

Hakijamäärän miettiminenkään ei ole järkevää. Määrällä ei ole toiminnallesi merkitystä, vaan sinun pitää tehdä paras mahdollinen hakemus oli hakijoita sitten viisi tai viisikymmentä. Mieti aina työnhaussa vain niitä asioita, joihin itse voit vaikuttaa ja pidä huoli siitä, että ne ovat huippukunnossa.

Epäonnistuminen on aina uusi mahdollisuus

Kun epäonnistumisia tulee, kannattaa niitäkin kohdatessaan ymmärtää, mitä voi kontrolloida ja mitä ei. Et voi muuttaa yrityksen rekrytointipäätöstä, mutta voit pyytää heiltä palautetta. Mikäli et palautetta saa, ei se ole vikasi, olet ainakin yrittänyt. Enempää et asialle voi tehdä, joten ei sitä myöskään kannata murehtia.

Pettymykseen suhtautumiseen voi rakentaa itselleen rutiinin. Kielteisen päätöksen tullessa voit ajastimen kanssa antaa itsellesi viisi minuuttia aikaa olla harmistunut, masentunut, pettynyt, raivostunut ja mitä ikinä tunteita kielteinen päätös sinussa herättää. Kun kello soi, toista sana: HYVÄ.

Tämä antaa sinulle mahdollisuuden itse päättää, miten otat epäonnistumisen vastaan ja kuinka annat sen vaikuttaa tulevaan toimintaasi.

Et saanut työpaikkaa? Hyvä, aika tehdä parempi hakemus. Et saanut palautetta? Hyvä, aika kysyä muualta. Et saanut tuloksia aikataulussa? Hyvä, aika ottaa ohjat omiin käsiin ja soittaa yhteyshenkilölle.

HYVÄ/GOOD -periaate juontaa juurensa amerikkalaisen Jocko Willinkin motivaatio- ja johtamismetodiin. Jocko on yksi menestyneimmistä Irakin sodan US Navy SEAL -komentajista ja voit tutustua hänen ajatuksiinsa tarkemmin videosta: https://www.youtube.com/watch?v=IdTMDpizis8

Kaiken alku on siis ymmärrys siitä, mitä voit ja mitä et voi kontrolloida. Ja silloin kun asiat, joihin et itse voi vaikuttaa menevät pieleen, on vain yksi vastaus: Hyvä, sillä tänään on taas aika oppia jotain uutta.

Jesse Kinnunen
Recruitment Consultant
aTalent Recruiting

Kirjoittaja toimii aTalentilla rekrytointikonsulttina ja on erikoistunut asiakasyritysten rekrytointien ja työnantajakuvan kehittämiseen. aTalent Recruiting tarjoaa kattavat rekrytointipalvelut yrityksien tarpeisiin ja auttaa organisaatioita valjastamaan nuorten tekniikan ja talouden ammattilaisten osaamisen kilpailueduksi.

_________________________________________________________

Kirjoitus on osa suorahaun kumppaneitamme esittelevää blogi-sarjaa.

Kannustetaan isiä olemaan pidempään kotona – uudistetaan perhevapaajärjestelmä

Asiamies Kosti Hyyppä

Keskustelu perhevapaista on vihdoin lähtenyt käyntiin. Eduskuntavaalien jälkeen luulin aiheen olevan kuopattu seuraavaksi neljäksi vuodeksi ja realistiseksi kuvittelin korkeintaan sen, että Sipilän hallitus pohtii, pitäisikö perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistuksen suunnittelua aloitella. Onneksi nyt näyttää siltä, että asiat voisivat edetä nopeamminkin.

Näkemykset perhevapaista tuntuvat jakautuvan kahtia. On niitä, jotka katsovat kokonaisuutta makrotasolla ja niitä, jotka kokevat nykyjärjestelmän tai sen varhaisemman version palvelleen hyvin oman perheen tarpeita. Kun yksi käyttää makrotason argumentteja työelämän tasa-arvosta ja työllisyydestä, vastustaa toinen nykyjärjestelmän muutosta edes tietämättä, mikä olisi vaihtoehto.

Samalla rahalla parempi järjestelmä

Harva on sitä mieltä, että perhevapaajärjestelmää tulisi muokata yksinkertaisesti poistamalla kotihoidontuki. Tuen poistamista esittäneet kannattavat samalla lähes poikkeuksetta koko järjestelmän uudistamista.

Vaikka nykyjärjestelmä on kenties toiminutkin hyvin, en ymmärrä miksi saman rahamäärän käyttäminen eri tavoin ei voisi toimia vielä paremmin. Lisäksi nykyjärjestelmän kriitikot ovat useimmiten esittämässä järjestelmään satoja miljoonia lisärahaa. Tämäkö on anteeksiantamatonta perheiden valinnanvapauden riistämistä?

Miksi perheen tulisi olla valtion ohjauksen ulottumattomissa lapsen kasvatukseen liittyvien valintojen suhteen? Ohjaahan nykyjärjestelmäkin näitä valintoja. Nykyinen tapa voi tuskin olla se ainoa oikea.

Isällekin aikaa olla lapsen kanssa kaksin kotona

Tällä hetkellä perhevapaajärjestelmä ohjaa siihen, että äiti käyttää kaikki jaettavissa olevat ansiosidonnaisesti korvattavat vanhempainvapaat. Isät puolestaan käyttävät suuren osan heille korvamerkityistä vapaista siten, että äiti on samaan aikaan joko äitiyslomalla tai vuosilomalla.

Isälle ei usein jää lainkaan sellaista aikaa, että hän olisi ensisijaisesti vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä. Tällä on kielteinen vaikutus perhevastuun tasaiselle jakautumiselle myös vauva- ja taaperovaiheen jälkeen ja siksi haitallinen vaikutus myös työelämän tasa-arvoon.

Nykyjärjestelmä ei kannusta isää jäämään kotiin kuin hetkeksi, sillä ansiosidonnaisesti korvattu isyysvapaa riittää vain lyhyeen pätkään. Suurin osa isistä, jotka kenties haluaisivat olla kotona pidempään, palaa töihin, sillä he kokevat kotiin jäämisen liian suureksi taloudelliseksi panostukseksi. Ero ansiosidonnaisesti korvatun vanhempainvapaan ja kotihoidontuen välillä on suuri.

Korvamerkittyjä vapaita ja joustavuutta

Suomen Ekonomit on ollut jo vuosia sitä mieltä, että perhevapaajärjestelmä on uudistettava.

Isille korvamerkittyjä vapaita ja järjestelmän joustavuutta on lisättävä. Nykyisin käytettävä rahamäärä voidaan käyttää paremmin ja mikäli lisärahaa on käytettävissä, on tasa-arvoista työelämää mahdollista edistää yhä paremmin.

Perhevapaajärjestelmä on ykköskeino, jolla yhteiskunta voi parantaa työelämän tasa-arvoa. Perhevapaiden tasainen jakaantuminen on puolestaan paras keino tasata vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Suomen Ekonomit

Osakassopimus ei luo yhtiösi menestystä yhdessä yössä, mutta pelastaa sen kyllä vaanivalta katastrofilta

Antti-Iso_Markku

Teitä on pari kaverusta, entistä työtoveria tai uutta, lupaavaa yhtiökumppania ja mahtavin liikeidea ikinä. Teillä on juuri perustettu osakeyhtiö, mahdollisesti jo toimitilat, ehkä muutama työntekijäkin. Käyntikortit on printattu ja nettisivu pystytetty. Myyntityö on jo hyvässä käynnissä. Mitäpä sitä enää kaipaisi? Vain maksavia asiakkaita ja nopeaa yhtiön arvonnousua.

Kysypä asiaa bisnesjuristeilta, niin lyön hattuni vetoa, että yhdeksän kymmenestä huutaa välittömästi ”Muista osakassopimus”!

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Alkuvaiheen yritysten osakassopimuksista on keskustelu viime vuosien startup-huumassa paljon. Silti monille uuden yhtiön osakkaille on epäselvää, miksi sitä osakassopimusta juuri meidän yhtiössämme kaivataankaan – paitsi, että sellainen kuuluu olla, kun kaverinkin firmassa sellainen on kuulemma tehty.

Lisäksi epäselvää voi olla sekin, miksi juristi ottaa sopimuksen muotoilusta kovan hinnan, kun netti on pullollaan ilmaisia mallisopimuksia, joita voisi suoraan hyödyntää.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanovat. Niinpä osakassopimuksenkin hyöty ja arvo piilee siinä, kuinka se pakottaa yhtiön omistajat heti aluksi istumaan yhdessä alas ja pohtimaan yhtiön hallinnon, rahoituksen ja omistuksen järjestämistä tulevaisuudessa. Sopimuksessa varaudutaan myös siihen valitettavaan, mutta kovin mahdolliseen vaihtoehtoon, että yhtiön johtamisesta syntyy riitaa.

Hyvä sopimus estää kinastelut jo etukäteen

Paras osakassopimus onkin sellainen, jota on mietitty riittävästi etukäteen. Sen täytyy kattaa mahdollisimman hyvin erilaiset yhtiön tulevaisuudenskenaariot ja tarjota niihin selvät toimintaohjeet ilman mahdollisuutta tulkinnanvaraisuuteen –siis estää kinastelu jo etukäteen.

Tästä syystä osakassopimukseen kannattaa uhrata kunnon tuumaustuokio heti yhtiön alkutaipaleella, vaikka tuntuukin siltä, että kyseinen aika on pois muista oleellisista yhtiön alkuvaiheen toimista.

Yhtiön arvon takaaja ja turvaaja

Yksi asia, joka nostetaan usein esiin osakkaiden toimesta osakassopimuksen laatimisen yhteydessä, on yhtiön osakkeiden käyvän arvon määrittäminen. Ja miksipä ei olisi. Osakasta kiinnostaa toki ymmärrettävästi hänen sijoituksensa arvo yhtiön osakkeita myytäessä tai muutoin luovutettaessa.

Väitän kuitenkin, että ennen valuaatioihin asti pääsemistä osakassopimuksella on tärkeämpi tehtävä yhtiön arvon takaajana ja turvaajana: sillä voidaan varmistaa, että yhtiön liikeidea oikeasti kuuluu yhtiölle ja on riittävästi suojattu.

Tietotyöyhteiskunnassa monen kasvuyhtiön arvo riippuu pitkälti sen perustajien tietotaidosta ja liiketoiminnassa luoduista aineettomista oikeuksista. Osakassopimuksella taataan näiden kuuluminen kaikissa tilanteissa juuri yhtiön omaisuuteen, johon kaikilla osakkailla on omistuksensa mukainen oikeus.

Yleinen sopimuspohja vai laskuttava juristi?

Vaikka kaikkia uusia yhtiöitä kalvavat pohjimmiltaan samat olemassaolon peruskysymykset, sopivat näihin kysymyksiin eri yhtiöiden kohdalla hyvin erilaiset vastaukset. Siinä missä toisessa startup-yhtiössä tiukka, laaja ja pitkä kilpailukielto on elinehto koko liiketoiminnalle, halutaan toisessa yrityksessä taas taata osakkaille oikeus vaikkapa omiin sivuprojekteihin.

Kun yritys on löytänyt itselleen oikeat vastaukset, tulisi ne siirtää paperille sopimuksen muodossa – ja tässä kohtaa kuvaan astuu laskuttava juristi.

Netistä otettu yleinen sopimuspohja ei välttämättä sovi kovin hyvin minkään aidon yhtiön todellisen liiketoiminnan piirteisiin. Hyvässä tapauksessa tämä sopimuspohjan huono vastaavuus suhteessa liiketoimintaan on lähinnä makuasia. Huonossa se saattaa lamauttaa koko yhtiön, kun sopimuksen jokin kohta ei olekaan lainkaan pätevä tai siitä aletaan epäselvänä ja tulkinnanvaraisena riidellä välimiesoikeudessa kalliista hinnasta.

Kuten yhtiöoikeusjuristi sanoisi: osakassopimus ei luo yhtiösi menestystä yhdessä yössä, mutta pelastaa sen kyllä vaanivalta katastrofilta. Suosittelen lämpimästi kaikille uuden osakeyhtiön omistajille ajan kanssa kokoontumista sekä yhtiön hallinnon kirjaamista sopimuksen muotoon.

Ennen pitkää se kannattaa aina, eikä hintakaan ole kohtuuton, kun sillä ostaa kevyemmät yöunet.

Antti Iso-Markku
Trainee, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Mentorointi on matka itseen

Matilda Hytönen

Laukun kahvat ovat nihkeät ja rispautumisvaarassa. Violetti väri vastapäisessä seinässä tuijottaa minua. Näkeeköhän tuo Starbucks-automaatilla kahvia valitseva nainen hermostukseni läpi vai miksi hän hymyilee minulle noin myötätuntoisesti? Kun kesätyöpaikkoja, saati vakituisia töitä ei ole kertynyt vielä leuhkittavaksi asti, arkipäiväisempikin bisneskohtaaminen voi käydä jännittäväksi.

Ensimmäisen mentorointitapaamisen hermostuneisuus jäi TeliaSoneran aulaan. Tilalle tulvahti valtava innostus ja tekemisen meininki.

Vauhdikkaan vuoden aikana on tavattu, tutustuttu, haastettu, myönnytty ja valaistuttu: mikään ei ole parempi tunne kuin ymmärtää aikaisemmin sumuiseksi jäänyt asiakokonaisuus aikuisten oikeasti. Mentorointi on ollut minulle pehmeä tapa tutustua uuteen maaperään, jolle olen nyt vahvasti asettanut jalkani.

Ainutlaatuisia keskusteluja ja uusia näkökulmia

Jokainen mentorointipari asettaa vuodelleen omanlaisensa tavoitteet. Tavoitteen asettaminen onkin tiedonnälkäiselle nuorelle haaste jo itsessään: minun tavoitteeni oli yksinkertaisesti oppia kaikesta kaikki!

Tunsin voimakasta tarvetta löytää tulevalle uralle suuntaa ja sitä silmällä pitäen kartoittaa omia työelämävahvuuksia; unohtamatta tietenkään aktiivista verkostoitumista. Akateemisella puolella kaipasin kandityöhön ideoita ja tietämystä henkilöstöhallinnosta. Ja tietysti myös LinkedIn oli saatava houkuttelevaksi! Lista paisui melkein yhtä paljon kuin valtionvelka.

Nuorelle ekonomin alulle mentorointiprojekti antaa parhaassa tapauksessa kokonaan uuden kulman tutultakin vaikuttavaan yritykseen – tai jopa toimialaan. Hedelmälliset ja ainutlaatuiset keskustelut eri aihepiireistä vangitsevat ajatukset pitkäksi aikaa tapaamisen jälkeenkin.

Uskon, että mentoroinnissa minuun tarttuneet parhaat käytänteet, lukuvinkit tai ajatusmallit tarjoavat tukea ja suuntaa myös tulevaisuudessa.

Mentorointi kantaa pitkälle tulevaisuuteen

Kaikkia kerrannaishyötyjä ei varmasti pysty vielä ennustamaankaan. Projektin tuoma hiljainen tieto tai satunnainen kontakti voi vasta pitkän ajan kuluttua tarjota sen seuraavan portaan eteenpäin.

Luonnollisesti mentorointi on aina uniikki projekti ja sen hyödyt vaihtelevat yksilöllisesti, mutta arvelen kaikkien lopettaneen projektin hymyssä suin. Ja varmasti jokainen on oppinut jotain uutta kiinnostuksen kohteistaan. Miksi et siis sinäkin kokeilisi?

Tuo alussa mainitsemani lista mentoroinnin tavoitteista ei aivan kokonaisuudessaan toteutunut, mutta toivomani osaamisalueet ovat projektin myötä varmasti kehittyneet.

Ymmärrän nyt, että työura on pitkä tie, joka alkaa matkasta itseen. Kun opit tuntemaan itsesi, osaat myös ohjata urasi suuntaa paremmin.

Matilda Hytönen
Opiskelija

Kirjoittaja on opiskelija ja osallistunut Suomen Ekonomien ja Boomi ry:n mentorointiprojektiin aktorina vuoden 2016 aikana.

Lue lisää mentoroinnista.