Älä tee kilpailukieltosopimusta ilman perusteellista harkintaa

Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta työsuhteen päättymisen jälkeen tehdä työsopimus sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa entisen työnantajan kanssa tai työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksen yksityiskohtainen ymmärtäminen on tärkeää, tehdään se sitten työsopimusta solmittaessa taikka myöhemmin työsuhteen aikana. Työntekijän on hyvä muistaa, että kilpailukieltoehto tai -sopimus on työntekijälle aina jossain määrin haitallinen ja että sen tarkoituksena on työnantajan tiettyjen etujen turvaaminen. Työsuhteen aikana kilpailukieltosopimusta ei ole tietenkään pakko allekirjoittaa eikä työnantaja voi sitä yksipuolisesti liittää työsopimukseen.

Työsopimusta tehdessä tai uusista tehtävistä organisaation sisällä sovittaessakaan työntekijän ei tarvitse hyväksyä kilpailukieltosopimusta.  Toki saattaa käydä niin, että työsopimusta ei synny lainkaan taikka ylenemistä organisaation sisällä ei tapahdu, mikäli työntekijä ei hyväksy kilpailukieltoehtoa.

Jos kilpailukieltosopimuksen tekeminen on välttämätöntä, kannattaa sen rajoitukset määritellä mahdollisimman tarkasti. Mitä tarkemmin kilpailukieltosopimuksen rajoitukset on määritelty, sitä helpommin työntekijä pääsee siirtymään uusiin työtehtäviin.

 

Ota SEFEn juristiin yhteys ennen kilpailukieltosopimuksen hyväksymistä

Käytännössä valitettavan usein on käynyt niin, että työntekijä ei uudesta työstä sopiessaan ole kiinnittänyt riittävästi huomiota siihen liittyvään kilpailukieltosopimukseen eikä hahmottanut kilpailukieltoehdon tarkkaa sisältöä. Tämä selittynee osittain varmastikin sillä, että uudesta työstä tai tehtävästä sopiessaan työntekijä kokee kyseisen työsuhteen päättymisen jälkeisen ajan vielä kovin kaukaiseksi.

Usein työntekijä ottaakin SEFEn juristeihin yhteyttä kilpailukieltosopimuksen sisältöön liittyen vasta siinä vaiheessa, kun hän harkitsee uusiin tehtäviin siirtymistä. Yleensä työntekijä huomaa vasta tässä vaiheessa kilpailukieltosopimuksen vaikuttavan seikkoihin, joita ei voinut sopimusta tehdessä kuvitellakaan. Lisäksi tulee huomioida se, että kilpailukiellon sisällöstä ja tulkinnasta päättää viime kädessä tuomioistuin eikä koskaan voi etukäteen olla varma tuomioistuimen asiaa koskevasta ratkaisusta.

Esimerkiksi ekonomin työtehtävien osalta on hyvinkin mahdollista se, että työnantaja pystyy osoittamaan lain edellyttämän erityisen painavan syyn kilpailukieltosopimuksen tekemiselle. Näin ollen ei tule missään nimessä laskea sen varaan, että kilpailukieltoehto olisi erityisen painavan syyn puuttuessa tai jollain muulla perusteella mitätön. Samaa pätee myös kilpailukieltosopimuksen pätevyyteen ja kohtuuttomuuteen; kauppatieteen maisterin koulutuksen omaavan henkilön voi olla esimerkiksi vaikea väittää, että hän ei ole ymmärtänyt englannin- tai ruotsinkielistä kilpailukieltosopimusta.

Suositeltavaa on, että mahdollisesta kilpailukieltoehdosta keskustelee SEFEn juristin kanssa ennen sen hyväksymistä. Näin toimimalla voi varmistaa ymmärtävänsä kilpailukieltosopimuksen merkityksen ja tiedostaa ainakin sen, mihin on sitoutumassa.

 

Emilia Reinikainen
Työsuhdelakimies
SEFE