Kirjoittajan arkistot:Antti Leino

Ekonomiehdokkaat esittäytyvät SEFEn blogissa!

Antti Leino, Advisor – Labour Market and Social Policy

Eurovaaleissa eri puolueista ehdolla olevat ekonomit tulevat kirjoittamaan omat blogikirjoituksensa tänne SEFEn blogiin. Bloggauksissaan ehdokkaat saavat vapaasti käsitellä heille tärkeitä EU-asioita. Kirjoituksia julkaistaan blogisivulla maanantaista 5.5. alkaen. Seuraathan Ekonomiliittoa niin Facebookissa kuin Twitterissäkin.

Ekonomiliitto huolehtii ekonomien asemasta yhteiskunnassa sekä omalla vaikuttamisellaan että yhdessä muiden toimijoiden kanssa. SEFE toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana koulutuspolitiikassa, työmarkkinoilla, veropolitiikassa, sosiaalipolitiikassa ja talouspolitiikassa. Lue lisää Ekonomiliiton vaikuttamistyöstä. Tulemme julkaisemaan myös linjauksemme rahallisesta vaalituesta ehdokkaille ja puolueille.

 

Palkansaajajärjestöjen yhteinen kampanja aktivoi äänestämään

Palkansaajajärjestöt ovat lähteneet eurovaaleihin ensimmäistä kertaa yhteisellä ”Ääniä Suomesta” -kampanjalla. Kampanjassa on mukana kaikki keskusjärjestöt (SAK, STTK, Akava) ja niiden 60 jäsenliittoa. Järjestöt haluavat pitää työelämäteemoja esillä ja nostaa palkansaajien ääntä paremmin kuuluviin. Kampanja on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Yhteinen kampanja tukee hyvin sitä, että järjestöt tekevät EU-vaikuttamista koko ajan yhteistyönä. On tärkeää vaikuttaa europarlamentin lainsäädäntöön, sillä se vaikuttaa paljon Suomenkin lakeihin.

Kampanjan yhtenä suurena tavoitteena on myös nostaa eurovaalien alhaista äänestysprosenttia. Viime eurovaaleissahan – siis vuonna 2009 – äänensä antoi vain noin 40 prosenttia suomalaisista. Vain äänestämällä voit vaikuttaa!

Akavalla on myös omat eurovaalitavoitteensa teemalla ”Enemmän mutta parempaa EU:ta”

 

Tutustu puolueiden eurovaalisivustoihin, ehdokkaisiin ja tavoitteisiin:

Suosittelemme myös tutustumaan eri tahojen vaalikoneisiin. Keskeisimpiä vaalikoneita ovat Yleisradion (linkki tulossa toukokuun alussa), MTV:n vaalikone ja Helsingin Sanomien vaalikone.

Löydät lisätietoa eurovaaleista ja EU:sta:

 

Tutustu eurovaaleissa ehdolla oleviin ekonomiehdokkaisiin seuraamalla SEFEn blogia!

 

Antti Leino
Msc (LSE)
Asiamies –Työmarkkinat ja yhteiskuntapolitiikka, SEFE

Eurovaalien vaalipäivä on sunnuntaina 25.5. Suomesta Euroopan parlamenttiin valitaan viideksi vuodeksi 13 meppiä, ja ehdokkaat ovat ehdokkaina koko Suomessa. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 14.-20.5. Ennakkoäänestys ulkomailla toimitetaan keskiviikosta lauantaihin 14.-17.5.

Lifting wages is not enough

Antti Leino, Advisor – Labour Market and Social Policy

At the World Economic Forum in Davos, Eric Schmidt, The Executive Chairman of Google argued, that the stagnation of middle-class wages is an increasing economic problem.

He states that as middle-class folks are the biggest spenders, their lack of spending hurts not just the economy, but the companies that depend on them for revenue. According to Schmidt, one company’s expenses are another company’s revenues. So, when firms are cutting wages, they are also cutting their own future revenue growth.

Eric Schmidt is right, in a sense. Nevertheless this problem has many other dimensions. If we take the issue to the Finnish framework adding a few layers of tripartite collective bargaining with the topping of Finnish taxation and social policy, the cake is much bigger and the problem more complex. Companies cannot simply raise their wages in a vacuum without increased productivity and even if they did, other political choices can potentially thin out it all. Here’s why.

On the top of ever increasing sustainability gap in national economy, which was over 9 billion euros last year, in Finland the municipalities are also in vast economic problems. This is mostly due to a municipality system which derives from the ages when we used to drive horse carriages to work instead of cars and buses. The dependency ratio – which describes age-population ratio of those typically not in the labour force – is also alarming. When the rest of the welfare state building golden generation goes to spend their well-earned pension days, less of us remain employed to cover all of the public expenses.

The dependency ratio in Finland ensures that unemployment percentage cannot rise to catastrophic levels; nevertheless unemployment is an enormous problem. Besides unemployment and potentially rising pension contributions, the future increases to taxation provide largest threat to consumers’ purchasing power.

Finland is a country with relatively low level of purchasing power and high level of taxation (Eurostat, 2013). In the article, Eric Schmidt discussed the gross salaries, but gross wages are just a part of whereof employees’ purchasing power shapes up. Purchasing power is strongly affected by for example the value added tax (VAT) and both national and municipal income tax. Many municipalities are facing problems with their economic sustainability. If the economic growth remains sluggish, council tax rates can go up by three percent on average by the end of 2017 (Association of Finnish Local and Regional Authorities, 2013).

 

We have a great tripartite system to increase gross wages

Unfortunately, the whole process would not have much effect if the purchasing power is deteriorated by taxation. Around half of the municipalities raised their municipal tax in the beginning of this year and the Ministry of Finance is now planning to raise VAT this year. If we end up lifting wages without the consideration of total purchasing power, there would not be any benefit for the companies in terms of domestic demand.

The worst case scenario is ending up in a situation where we have ever-decreasing amount of those who work with ever-increasing taxes topped with stagnant salaries and constant threat of unemployment. This potentially deteriorates the solidarity of those who bear the burden for everyone and leads to the destruction of the welfare state. Many people have been hurt and affected by the lay-offs Finnish companies have had to do during the past few years.

It is essential that politicians understand there are no good solutions that solve all our problems, only solutions that are less bad than others. If we are unable to make required decisions that might hurt in the short-term, we end up with never-ending bad news throughout this decade. As the former prime minister of Luxembourg, Jean-Claude Juncker stated it: “We all know what to do, we just don’t know how to get re-elected after we’ve done it.”

Antti Leino
Advisor – Labour Market and Social Policy
Finnish Association of Business School Graduates SEFE ry

Paikallinen sopiminen tarvitsee paikallista luottamusta

SEFEn asiamies Antti Leino

Massairtisanomiset puhuttavat jälleen. Voimakkaaseen tulonjakoon perustuva yhteiskuntamallimme ei kestä suurta työttömyyttä. Tuottavuuspotentiaalin, eli työvoiman, tulee olla mahdollisimman tehokkaassa käytössä.

Tästä syystä avoin keskustelu nykyisen työmarkkinajärjestelmän heikkouksista ja vahvuuksista on ensisijaisen tärkeää. Työmarkkinajärjestöt eivät saa jäädä perinteisiin poteroihinsa ampumaan vakiorepliikkejään.

Työmarkkinajärjestelmän tulee elää ajassa. Työnantajat ovat Suomessa jo pitkään kaivanneet paikallisen sopimisen lisäämistä, mutta palkansaajapuolelta ehdotuksille ei ole juuri tullut vastakaikua.

On totta, että liitto- ja keskitetyn tason sopiminen ei pysty mitenkään mukautumaan yksilöllisesti jokaisen yrityksen tarpeisiin. Kuitenkin koko keskustelu on kuitenkin jäänyt pitkälti toiveiden esittämiseksi. Konkreettisista ja toimivista paikallisen sopimisen malleista on kuultu valitettavan vähän.

Sopiminen ei ole sanelua. Paikallinen sopiminen edellyttää sitä, että kollektiiviset sopijaosapuolet ovat olemassa ja niiden välillä vallitsee luja keskinäinen luottamus.

 

Sopimisella voidaan joustaa molempiin suuntiin

Saksan työmarkkinoiden toimintatapoja on kuluvan vuoden aikana esitelty laajasti Suomen mediassa. Yksi järjestelmän keskeinen osa, yritysneuvostot, on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle. Yritysneuvostojen kautta Saksan mallin mukaisessa paikallisessa sopimisessa työntekijäosapuolena ei ole luottamusmies yksin, vaan useista työntekijöistä koostuva neuvosto.

Neuvostoilla on käytössään huomattavasti kattavampi tietämys yrityksen talouden todellisesta tilanteesta, kuin mitä luottamushenkilöillä nyt Suomessa on. Kun työntekijöillä on kattavampi tietämys yrityksen todellisesta taloudellisesta tilasta, voivat työntekijät myöntyä vastapainona esimerkiksi väliaikaisiin palkanalennuksiin.

Työnantajien osalta tämä voi taas merkitä esimerkiksi irtisanomisten välttämistä taloudellisesti haastavina aikoina. Kun osapuolet luottavat toisiinsa, he myös uskaltavat kriisiaikoina joustaa omista tavoitteistaan yhteisen edun nimissä. Suomen työmarkkinajärjestelmän joustamattomuus on nostettu esiin useissa puheenvuoroissa. Keskeistä on ymmärtää, että sopimisella voidaan joustaa molempiin suuntiin.

 

Saksassa luottamuksellinen sopiminen mahdollistaa työaikapankit

Työnantajat ovat olleet kohtalaisen haluttomia työaikapankkien laajempaan käyttöönottoon ylempien toimihenkilöiden osalta siinä pelossa, että yritysten kokonaiskustannukset lisääntyvät. Saksassa homma toimii ja työaikapankit ovat yleisessä käytössä. Tämän mahdollistaa nimenomaan luottamukseen perustuva paikallinen sopiminen. Kriisilausekkeet ovat kohtalaisen rajuja keinoja yritysten pelastamiseksi. Työaikapankit olisivat huomattavasti pehmeämpi ja ennakoivampi keino kompensoida suhdannevaihteluita ja kysyntäpiikkejä.

Paikallinen kriisisopimus ei saa missään nimessä asettaa suomalaisia yrityksiä eriarvoiseen asemaan. Työmarkkinajärjestelmä ei voi toimia markkinoita vääristävänä keinotekoisena riskinpoistajana, mutta toimiessaan hyvin se voi kompensoida rakenne- ja suhdannemuutosten aiheuttamia ongelmia. Huonot rakenteet eivät saa olla hyvinvoinnin esteenä. ’

Suomen työmarkkinajärjestelmän vahvat sopimisperinteet voidaan viedä myös paikalliselle tasolle, jos järjestelmän uudistus hoidetaan yhteisymmärryksessä avoimesti, ottaen kaikki näkökulmat huomioon.

Antti Leino
Msc (LSE)
Asiamies –Työmarkkinat ja yhteiskuntapolitiikka, SEFE