Kirjoittajan arkistot:Hanna-Leena Hemming

Äänestäminen on ekonomin etu!

Hanna-Leena Hemming

Sunnuntaina valittava eduskunta ja sen valitsema hallitus ovat valtavan haasteen edessä. Pitäisi pystyä ratkaisemaan pitkäaikaisen matalasuhdanteen aiheuttamia talous- ja työllisyysongelmia, hoitaa suuria rakenteellisia uudistuksia ja ymmärtää syvällisesti työmarkkinoiden muutosta ja sitä, mistä tulevaisuuden taloudellinen menestys syntyy. Tästä kaikesta pitäisi saada aikaan paketti, jolla suomalaisten hyvinvointi ja tärkeät vuosien varrella rakennetut palvelut voidaan turvata tulevaisuudessakin.

Vaaleja edeltävinä viikkoina me Suomen Ekonomeissa olemme julkaisseet blogissamme useita työ- ja talousaiheisia kirjoituksia sekä toimistomme omalta väeltä että pyytämiltämme ulkopuolisilta kirjoittajilta. Olemme halunneet tuoda keskusteluun omien tavoitteidemme lisäksi myös laajempaa näkökulmaa omaan toimialaamme sekä antaa eväitä parempaan työelämää koskevaan päätöksentekoon jatkossa.

Suomen Ekonomeista noin 80 prosenttia on palkansaajia ja noin 5 prosenttia yrittäjiä. Nyt käytävällä keskustelulla Suomen talouden kasvu-uralle saamisesta on siksi keskeinen merkitys jäsenillemme.

 

Vaikutamme ekonomin paremman työelämän hyväksi

Korkean osaamistason ylläpitäminen ja edelleen nostaminen vaatii määrätietoista panostusta koulutuksen laatuun sekä nykyistä laajempia mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen myös työuran aikana. Tarvitsemme enemmän ihmisiä työhön, ja molempien sukupuolten osallisuutta työmarkkinoille ja tasa-arvoisia työuran kehittymismahdollisuuksia perhe- ja hoivavastuun tasaisemmalla jakautumisella.

Tarvitsemme lisää mahdollisuuksia yrittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Tarvitsemme myös veropolitiikkaa, joka kannustaa uralla etenemiseen ja vastuunkantoon.

Emme halua kuitenkaan vain vaatia toimia muilta. Omalla toiminnallamme sitoudumme myös lisäämään jäsentemme tietoisuutta työelämästä, valmiuksia kehittyä omalla urallaan ja luoda uutta arvoa suomalaiseen kansantalouteen.

Nyt on aika suunnata katseet kohti sunnuntaisia vaaleja. Niiden jälkeen me jatkamme edelleen vaikuttamistamme suomalaisen ekonomin paremman työelämän hyväksi yhteistyössä uusien päättäjien kanssa. Tarkista ekonomiehdokkaat ja äänestä.

Hyvää vaaliviikonloppua!

 

Hanna-Leena Hemming
Toiminnanjohtaja, Suomen Ekonomit

***

Suomen Ekonomit ovat tukeneet myös näissä vaaleissa puolueita osallistumalla niiden varainhankintaseminaareihin. Tuellamme haluamme osoittaa arvostustamme poliittiselle keskustelulle sekä kannustaa työelämää koskevaan keskusteluun eri näkökulmista. Tuki on annettu liittokokouksemme hyväksymien linjausten mukaisesti. Haluamme kannustaa vaalirahoituksen läpinäkyvyyteen, joten olemme julkaisseet tiedot antamastamme tuesta.

Tilaa erilaisille ihmisille!

Hanna-Leena Hemming

Tyttäristäni kaksi on valmistunut ekonomiksi ja sijoittunut työelämään oikein hyvin. Tieto siitä, että nykyisin tytöt hakevat huolestuttavan paljon vähemmän lukemaan kauppatieteitä kuin pojat tuli siksi minulle täytenä yllätyksenä. Saamani luvut puhuvat kuitenkin karua kieltä.

Vuonna 2005 poikia haki ja pääsi opiskelemaan kauppatieteitä noin neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin tyttöjä. Kymmenessä vuodessa tyttöjen haku kauppakorkeakouluun on tippunut 16 prosenttia.

Poikia haki vuonna 2014 jo 18 prosenttiyksikköä enemmän kuin tyttöjä. Puheet korkeakoulutuksen naisvaltaistumisesta voidaan unohtaa ainakin kauppakorkeakoulujen osalta.

Samaan aikaan kun kauppatieteiden opiskelijat muuttuvat homogeenisemmiksi, Suomen Ekonomit käy kampanjaa ekonomi-tutkinnon paremmasta tunnettuudesta. Tarkoituksena on tuoda esiin ekonomi-tutkinnon suorittaneiden ammatillista moninaisuutta ja sitä, miten moneen erilaiseen ammattiin ja uraan ekonomikoulutus antaa loistavat eväät.

Ekonomi on enemmän, ja koulutus auttaa menestymään laajasti eri tehtävissä. Jäsenemme edustavat miltei 5 000 eri ammattinimikettä!

Nyky-ekonomien arvovalinnat painottuvat myös mielenkiintoisiin työtehtäviin sekä tasapainoon työn ja perhe-elämän välillä. Rahaa ei enää mainita menestyksen mittarina.

 

Naiset hakevat yhä vähemmän opiskelemaan kauppatieteitä

Mutta onko kauppatieteellisen naiskadon takana lukiolaisten kapea-alainen näkemys koulutuksesta pelkästään finanssialan tehtäviin ohjaavana vai suurempi yhteiskunnallinen murros? Pelkäävätkö ekonomi-tytöt päätyvänsä taistelemaan samoista töitä tradenomien kanssa?

Kuulostaako ekonomin työ ympärivuorokautiselta raadannalta pienellä palkalla ikkunattomassa huoneessa viiden näytön ääressä? Onko pääsykokeessa painotettu matematiikan osuutta enemmän? Näin on väitetty.

Ajatus ekonomeista pelkkinä salkkumiehinä pankeissa ei ole eduksi ekonomeille eikä kauppatieteelliselle koulutukselle. Kauppatiede ei ole ammattiin valmistavaa koulutusta eikä kauppakorkeakoulu ole ammattikoulu.

Kauppatieteellisellä alalla on tilaa erilaisille ihmisille: naisille, miehille, suomalaisille opiskelijoille, ulkomaalaisille vahvistuksille, kvantitatiivisesti älykkäille ja kriittisesti ajatteleville. Olisi tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, että on olemassa erilaisia tapoja olla älykäs ja analyyttinen.

Jokaisen tahon on siksi syytä miettiä omaa osuuttaan naisekonomien määrän laskuun. Vaikka poikien saunaillat sujuvat helpommin ilman naisia, ei Suomella ole varaa menettää puolta aivokapasiteetista väärillä valinnoilla. Ollaan siis jatkossa tässäkin suhteessa enemmän!

 

Hanna-Leena Hemming
Toiminnanjohtaja, Suomen Ekonomit