Kirjoittajan arkistot:Juuso Heinila

Taloutta ja politiikkaa

SEFEn hallituksen jäsen Juuso Heinilä

Viimeiset kuusi vuotta ovat olleet poikkeuksellisen herkullisten talouspoliittisten keskustelujen aikaa. Suomalaisittain vauhti on vain kiihtymässä, kun vaalikausi kääntyy jälleen loppusuoralle. Tässä poliittisen kierron vaiheessa kaikki keskeiset kansalliset toimijamme esittävät oman näkemyksensä Suomen talouden kääntämisestä.

Maamme talous kohtasi 2009 pääosin meistä johtumattoman kriisin. Finanssikriisin taustalla olivat amerikkalaisen kulutuskuplan poksahtaminen, globaalin finanssijärjestelmän hyytyminen ja näiden seurauksena investointikysynnän supistuminen. Talouden äkkijarrutus johti valtioiden ylivelkaantumisen paljastumiseen ja eurooppalaisen päätöksenteon hitaus sysäsi useat maat velkakriisiin. Valtioiden velkakriisi ratkesi, kun EKP käytännössä asettui valtionlainojen takuumieheksi kesällä 2012, minkä jälkeen luotonsaanti tai valtionlainojen korkotaso ei ole ollut akuutti ongelma.

Suomen taloudessa yhteisten elvytyskeinojen löytäminen kuulostaa mahdottomalta. Ratkaisuksi on tarjottu esimerkiksi valtiovetoisen elvytyksen lisäämistä, verojen alentamista, erilaisia ”rakenteellisia uudistuksia” ja täsmäpaketteja yritysten kasvun tukemiseksi. On vaikea nähdä, että näistä keskenään hyvin ristiriitaisista ja eripuraisista esityksistä kuoriutuisi vaalien jälkeen sellainen hallitusohjelma, jolla olisi mitään merkitystä Suomen talouden kasvun palauttamiseen tai edes vakiinnuttamiseen.

Pienen maan kansallisten toimien tulisi olla hyvin radikaaleja ja samansuuntaisia, jotta niillä olisi minkäänlaista positiivista vaikutusta talouskasvuun lyhyellä aikavälillä.

Heikentyvästä valuutasta väliaikainen helpotus

Suomi on pieni maa, jonka talouden menestys on riippuvainen viennistä. Tästä vallinnee kohtuullinen kansallinen yksituumaisuus. Käytännössä Suomen talouden suunta kääntyy viennin kilpailukyvyn palautuessa. Käänne oikeaan suuntaan on jo tapahtunut euron heikentyessä suhteessa dollariin. Valuuttakurssikehityksen jatkuessa tulemme palaamaan selkeälle kasvu-uralle parin vuoden sisällä.

Me siis selviämme tästä kriisistä ja talous kääntyy kasvuun. Se ei ole omien toimiemme ansiota, vaan pelastumme kuten niin usein aikaisemminkin historiassamme, valuutan ulkoisen arvon heikentymisen seurauksena. Taantuman keskellä poliittinen järjestelmämme epäonnistui päätöksenteossa. Mitään merkittävää toimintaympäristöä, tehokkuutta tai kilpailukykyä parantavaa ei ole kyetty tekemään.

Heikentyvä valuutta pelastaa kilpailukykymme vain väliaikaisesti. Meidän on aikaansaatava päätöksiä, jotka tekevät työn tekemisestä ja teettämisestä kannattavampaa, pienentävät julkista sektoria ja kokonaisverotaakkaa sekä mahdollistavat yksityisen palvelusektorin kasvun. Tulevaisuutemme riippuu poliittisen järjestelmämme kyvystä tehdä vaikeita ja rohkeita päätöksiä talouden kokonaiskuvan kirkastuessa. Suhdannepoliittisesti ajankohta on mitä parhain, mutta poliittisesti se on lähes mahdoton.

 

Juuso Heinilä
I varapuheenjohtaja
Suomen Ekonomit

Eurooppa hyytyy, miten pelastamme maailman?

SEFEn hallituksen jäsen Juuso Heinilä

Euroopan tilanne näyttää todella pahalta. Yleisin hyvinvoinnin mittari eli bruttokansantuote polkee paikoillaan ja valtioiden velkataakat sekä työttömyys kasvavat rytinällä. Viitteitä paremmasta ei valitettavasti ole juurikaan nähtävissä ja pahimmillaan ongelmat kärjistyvät epäluottamukseksi demokratiaa ja yhteistä päätöksentekoa kohtaan.

Tällä menolla protestit eivät ainoastaan aiheuta mellakoita vaan vaarassa on koko Euroopan rauha ja ihmisten tulevaisuus. Esitän seuraavassa muutaman askeleen Euroopan ja maailman pelastamiseksi.

Ensimmäinen askel on nykyisen hyydyttävän finanssipolitiikan höllentäminen ja elvyttävän rahapolitiikan kiihdyttäminen. Jäykkien työmarkkinoiden ja korkean sosiaaliturvan Eurooppa ei voi mitenkään onnistua pelastusoperaatiossaan ilman talouskasvua.

Julkisten menojen pakkoleikkaukset yhdistettynä veronkorotuksiin johtavat vääjäämättä kokoiskysynnän laskuun, korkeampaan työttömyyteen ja entistä suurempiin budjettialijäämiin. Budjetit pitää tietenkin tasapainottaa myöhemmin, mutta juuri nyt se on mahdotonta.

Talouskasvun kiihdyttämiseen meillä on onneksi olemassa äärimmäisen tehokkaat rahapoliittiset aseet. Euroopan keskuspankin toimenpiteet ovat jo rauhoittaneet valtioiden velkamarkkinat.

Seuraava askel on entistä vahvempi talouskasvun tukeminen superlöysällä rahapolitiikalla. Lyhyellä aikavälillä tämä tehoaa ja palauttaa Euroopan kasvu-uralle.

Talouskasvun palauttamisen jälkeen on oikea hetki puuttua Euroopan ongelmien ytimiin. Keskeisin ongelma ei suinkaan liity Unionin rakenteisiin tai pankkien rooliin systeemisen kriisin levittäjinä.

 

Eurooppa tarvitsee uuden teknologisen vallankumouksen

Euro-alueen rakenneviat ja esimerkiksi  työmarkkinoiden jäykkyydet on korjattava, mutta Euroopan ykkösongelma on tuottavuuden heikko kehitys. Tuottavuutta ei puolestaan luoda lisäämällä työpäivään pituutta tai täyttämällä kalenteria entistä innokkaammin. Avain tuottavuuteen on niinkin tylsä kuin uudet ideat ja uusi tapa tehdä työtä.

Euroopan on löydettävä keinot uuteen teknologiseen vallankumoukseen. Meidän täytyy tehdä tieto- ja viestintäteknologialla sama harppaus kuin aikanaan teimme höyry- tai sähkövoimalla. Nyt en tarkoita älypuhelimien tai videoneuvottelujärjestelmien suunnittelua ja myymistä vaan tarkoitan niiden käyttämistä.

Kun uudistamme toimintatapamme, luomme pohjan täysin poikkeukselliselle tuottavuuden kehitykselle. Tuottavuus tulee luomaan kasvua ja hyvinvointia, vaikka työtuntimme eläköitymisen myötä vähenevätkin.

 

Muutos alkaa läheltä

Vaikka yritänkin ajatella isoja, haluan kuitenkin aloittaa läheltä. SEFEn strategia rohkeudesta ja kasvusta osuu juuri asian ytimeen. Työelämävaikuttamisessa haluan nähdä SEFEn toimijana, joka etsii keinot sanoa kyllä kumppaniensa esityksiin, olivat nämä millä puolella pöytää tahansa.

Työmarkkinat ja koko työn tekeminen pitää uudistaa eikä se mitenkään onnistu, jos kaikki kelpuuttavat vain omat esityksensä.

Koulutuspolitiikassa haluan SEFEn suhtautuvan innostuneesti kaikkiin uusiin avauksiin ja uusiin tapoihin toimia. Pettymykseni oli suuri kun SEFEn liittokokous hylkäsi Estonia Business Schoolin Helsingin opiskelijoiden jäsenhakemuksen. Meidän yliopistoissa on ihan hirmuisesti kehitettävää ja mielestäni on upeaa kun EBS on saapunut Helsinkiin haastamaan pöhöttynyttä ja kangistunutta korkeakoulukenttäämme.

Uudet rohkeat tavat toteuttaa yliopistokoulutusta ovat välttämättömiä Suomessa ja Euroopassa. Jos asiat olisivat korkeakoulutuksessamme kunnossa, olisimme jo tehneet toivomani teknologisen vallankumouksen.

Yksi teknologisen vallankumouksen ja tuottavuuden haaste löytyy todella läheltä. SEFEllä on upeat videoneuvottelujärjestelmät, mutta silti minä olen lentänyt jokaiseen kokoukseen Oulusta Helsinkiin. Eiköhän etsitä uusi tapa toteuttaa kokoukset niin että aika käytetään kokoustamiseen eikä matkustamiseen.

 

Juuso Heinilä
SEFEn hallituksen jäsen
Koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, SEFE
Puheenjohtaja, Oulun Ekonomit

Miten nää siellä SEFEssä jaksat pyöriä?

SEFEn hallituksen jäsen Juuso Heinilä

Töissä on taas menossa kiireinen jakso. Syksyn ja loppuvuoden aikana tehdään kesältä rästiin jääneet tehtävät, kiritään vuoden tavoitteet kiinni ja suunnitellaan ensi vuoden tekemiset.

Viime viikolla työpaikan kahvipöytäkeskustelussa kerroin ylpeänä aktiivisuudestani SEFEn toiminnassa. Innostuksen ja peukutuksen sijaan kohtasin otsikon kysymyksen ja pysähdyin hetkeksi miettimään vastausta.

Aktiiviksi päätyvät useimmin ne, jotka ovat olleet aktiiveja jo aiemmin. Oma kiinnostus yhteisiin asioihin heräsi lätkän junnujoukkueen kapteenina kun huomasin, että oli siistiä antaa puheoikeudella tuomaristolle palautetta.

Myöhemmin opiskeluaikana ainejärjestön hallitusta ja puheenjohtamista seurasi ylioppilaskunta ja opiskelijapolitiikka. Hankitut kokemukset ja tavatut ihmiset olivat hienoja ja niistä jäi reppuun tavaraa, josta on hyötyä yhä edelleen.

Opiskeluaikana aktiivisuus oli elämäntapa meille suhteellisen pienen piirin aktiiveille. Nyt työelämässä ylimääräisiä talkoohommia joutuu useammin perustelemaan itselleen ja läheisilleen. Vaihtoehtoiskustannukset ovat kohonneet.

 

Minun SEFEni raikastaa suomalaiset työmarkkinat

Minusta tuntuu, että SEFEä tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomalainen yhteiskunta ja työmarkkinat ovat valtavan suurien päätösten edessä. Jo pelkästään ikärakenteen muutos tarkoittaa sitä, että nykymenolla meiltä loppuu rahat ihan ilman finanssikriisiäkin.

Työmarkkinoiden on muututtava niin, että töitä kannattaa ottaa ja tarjota. Tulonsiirroilla ei jatkossa voi elää muut kuin ne, jotka eivät muuten pärjää. Vanhojen ja jäykkien rakenteiden puolustaminen saavutettuina etuina on tullut tiensä päähän.

Työmarkkinoilla nykyisen vastakkainasettelun on loputtava. Me ekonomit toimimme työssämme molemmilla puolilla pöytää, välillä työnantajan roolissa ja välillä työntekijänä. Tämän kahden näkökulman erityisosaamisemme uskon antavan SEFElle poikkeuksellisen mahdollisuuden ja uskottavuuden nykyisen työmarkkinakulttuurin herättämiseksi nykyaikaan. SEFEn vahva asema YTN:ssä ja Akavassa antaa tähän onnistumisen edellytykset.

Minulle Suomen Ekonomiliitto on uudistaja ja mahdollistaja. Minun SEFEni uudistaa jäykät järjestelmät sisältäpäin ja raikastaa suomalaiset työmarkkinat.

Minun SEFEni myös tekee meistä ekonomeista rohkeita. Kun meillä on verkostot ja osaaminen kunnossa, uskallamme tarttua haasteisiin ja toteuttaa isoja unelmia.

 

Juuso Heinilä

Hallituksen jäsen, SEFE

Koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, SEFE

Puheenjohtaja, Oulun Ekonomit