Kirjoittajan arkistot:Marianne Falck-Hvilstafeldt

Innovaatiot ratkaisevat Suomen talouden suunnan

Hanna-Leena Hemming

Vuoden 1987 talousnobelisti Robert Solow on todennut, että kansantalouden kasvusta 85 prosenttia aiheutuu innovaatioista ja vain 15 prosenttia panosten lisäämisestä, eli työllisyydestä ja työelämän pituudesta. Vaikka vuoden 2014 eläkeiän nostopäätös olikin tärkeä, ei sillä parhaimmillaankaan ratkaista kansantalouden ongelmista kuin kuudesosa. Muutakin tarvitaan, niitä innovaatioita.

Suomen tutkimus- ja kehitysrahoitusta on totuttu tarkastelemaan prosentteina bruttokansantuotteesta. Hyvinä kasvun vuosina 2000-luvun alussa ylpeilimme neljän prosentin T&K-panostuksesta. Tosin jo silloin muun muassa Esko Aho vaati panostuksen nostamista peräti seitsemään prosenttiin.

Tilastokeskuksen raportoima T&K-menojen tippuminen vuonna 2014 peräti 3,1 prosenttiin BKT:stä pysäyttää.  Pienen maan BKT-osuuksien kutistuminen niin prosentteina kuin etenkin euroina on äärimmäisen huolestuttavaa. Vähät rahat on käytettävä taiten, ja lisäksi on houkuteltava ulkomaisia investointeja – ei mikään helppo paketti, etenkin kun politiikasta puuttuu ennustettavuus.

Katse kiinnittyy siksi ensini koulutusjärjestelmään, toiseksi yliopistojen tuottaman osaamisen ajantasaisuuteen ja kolmanneksi tutkimuksen ja yrityselämän odotusten yhteensopivuuteen. Viimeiseksi on tietenkin tarkasteltava valtionhallinnon kykyyn seurata muuttuvaa maailmaa ja tehdä kestäviä ratkaisuja.

Nokia-Suomi tuudittautui hyvien Pisa-tulosten saattelemana uskomaan, että kännykkäteollisuuden mukana kaikki tietotekninen osaamisemme olisi kunnossa. Kuitenkin myöhästyimme kymmenen vuotta peruskoulujen oppimisympäristöjen ja opetussuunnitelmien uudistamisessa tietoteknistyvän ajan haasteita vastaaviksi. Nyt ihmettelemme kun Virossa ala-asteelta lähtien opetetaan lapsille koodausta ja syntyvien innovaatioiden jahtaaminen johtaa säännöllisesti palkitsemiseen ja hankkeisiin.

 

Laadulla kilpaileminen kannattaa

Kuluneen kesän yhteiskunnallisesta keskustelusta on tullut kaikille selväksi, että vientituotteemme eivät ole kiinnostavia. Milloin vika on tuotteiden kustannusrakenteessa, milloin väärässä tuotteessa.

Me yritämme myydä raaka-aineita ja alhaisen jalostusasteen komponentteja kalliilla, vaikka kansantalouden kannalta olisi viisaampaa käyttää kalliisti korkeakoulutetun väkemme osaaminen mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen ja kilpailla laadulla.

Lempiesimerkkini vanhanaikaisesta ajattelusta on mäntyöljy. Taistelemme EU:ta myöten oikeudesta polttaa mäntyöljyä jätteenä mieluummin kuin mahdollisuudesta jatkojalostaa sitä kemianteollisuudelle.

Elvytyksestäkin puhuttaessa Suomessa aletaan unelmoida maanteistä digiväylien sijaan, vaikka kotimaisista IT-osaajista kannattaisi huolehtia ja nostaa meidät viimein edes muun maailman digitasolle. Innovaattoreita riittäisi, kunhan rakenteet saataisiin kuntoon.

 

Mitä siis pitäisi tehdä?

Yliopistojen kykyä vastata yritysten tarpeeseen voidaan lisätä esimerkiksi edistämällä tieteidenvälistä yhteistyötä sekä yritysyhteistyötä. Yritysyhteistyötäkin pitäisi lisätä. Ei tiedettä vain tieteen takia, vaan myös edistämään yritysten kannattavuutta.

Yliopistoja tulisi mitata tohtori- ja maisteritutkintojen sekä tieteellisten lainausten lisäksi kyvyllä kaupallistaa innovaatioita. Korkeakoulujen johtamisrakenteita ja tutkimustyön rahoitusbyrokratiaa olisi vähennettävä. Julkista rahaa saavat T&K-rahoituspäätökset tulisi olla aidosti julkisia.

Opetusohjelmissa pitäisi joustavasti seurata aikaa; lisätä tärkeiden johtamisohjelmien rinnalle ihan puhdasta myynti- ja markkinointiosaamista jakauppatieteellisten yliopistoyksiköiden yhteistyötä esimerkiksi käyttäytymistieteiden kanssa.

Lisäksi vielä pitää kannustaa yrittäjyyteen ja etenkin antaa opetusta siitä, miten innovaatiot tuotteistetaan.

 

Hanna-Leena Hemming
Toiminnanjohtaja, Suomen Ekonomit

Tarvitsemme nyt talousosaamista enemmän kuin koskaan. Liiketoimintaosaamisella luodaan kilpailukykyä ja edellytyksiä Suomen menestykselle. Tuottavuutta saadaan hyvällä johtamisella sekä panostuksilla osaamiseen ja työhyvinvointiin. Siksi Suomen Ekonomit on mukana Taloudenpuolustuskurssilla.

Case: Ekonomiliiton viestinviejät sosiaalisessa mediassa

Suomen Ekonomiliitto on sosiaalisessa mediassa asemassa, jota useat toimijat tavoittelevat. Ekonomiliitolla on useita viestinviejiä, jotka aktiivisesti ja omaehtoisesti jakavat Ekonomiliiton viestejä ja sisältöjä omille verkostoilleen eteenpäin. Itse asiassa puolet Ekonomiliiton sosiaalisen median näkyvyydestä on aktiivisten sisäisten ja ulkoisten viestinviejien tuottamaa.

Julkisuutta kuitenkin aikaansaa Ekonomiliiton oma toiminta, kuten tapahtumat, blogikirjoitukset, twiitit ja päätökset. Eniten sosiaalisessa mediassa näkyvät aiheet, jotka liittyvät konkreettisesti jäsenten työelämään kuten työhyvinvointi ja yrittäjyys.

Vaikka sosiaalisen median sisällöt ovat usein tunnepainotteista, on Ekonomiliiton näkyvyys ennen kaikkea neutraalia. Ehkä voisimme saada jatkossa myös enemmän hyvää fiilistä mukaan ja saada jaettua sitä muille?

Myös Ekonomiliiton tapahtumat näkyvät sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi keväällä Ekonomiliiton liittokokous ja varsinkin brändiuudistuspäätös saivat aikaan hyvän määrän julkisuutta sosiaalisessa mediassa.

Mitä enemmän tapahtumissa mukana olevat esimerkiksi twiittaavat paikan päältä aihetunnisteen kanssa, sitä helpommin viesti leviää myös niille, jotka seuraavat tilaisuutta verkon kautta. Twitter onkin kanavista useimmiten Ekonomiliiton viestinviejien käytössä.

Twitterin vahva asema Ekonomiliiton viestien välittäjänä ja työelämäasioiden edistäjänä oli yllätys. Edes Suomen toiseksi suurin LinkedIn-ryhmä ei tuonut vastaavaa näkyvyyttä kuin mitä Twitterissä saavutettiin.

Ekonomiliiton kampanjat ovat saaneet tehokkaasti SEFEn omissa sosiaalisen median kanavissa hyviä tuloksia. Hyvää näkyvyyttä Facebookissa ja LinkedInissä on saanut esimerkiksi vielä käynnissä oleva jäsenyyden suosittelukampanja Wall Street.

 

Aktiivinen henkilöstö tuo näkyvyyttä

Kuka sitten vie Ekonomiliiton viestejä Twitterissä eteenpäin? Kesällä tehdyn selvityksen perusteella Ekonomiliiton työntekijät ovat erittäin aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja saavat aikaan neljäsosan Ekonomiliiton sosiaalisen median julkisuudesta.

Toinen merkittävä huomio on, että viestinviejissä on mukana ihmisiä ja organisaatioita usealta eri taholta. Viestinviejiä löytyy niin Ekonomiliiton sisäisistä kuin ulkopuolisistakin sidosryhmistä: heitä ovat muun muassa luottamushenkilöt, kylterit, rekryalan toimijat, järjestöt, yritykset, median edustajat ja rivijäsenet.

Mitä laajempi viestinviejien kattaus on, sitä laajemmalle viestit leviävät yksityisten ihmisten ja organisaatioiden verkostojen kautta. Viestinviejät rakentavat paitsi Ekonomiliiton näkyvyyttä myös toiminnan luotettavuutta.

Viestinviejien teot kertovat sitoutumisesta, mutta myös siitä, että Ekonomiliiton toimet ja sosiaalisen median sisällöt tuottavat lisäarvoa jäsenille ja muille sidosryhmille. Sosiaalinen media on luonteva vaikuttajaviestinnän osa-alue, mutta se vaatii tuekseen johdon sitoutumisen ja ymmärryksen sosiaalisen median mahdollisuuksista.

Kannustava ilmapiiri tarttuu työntekijöihin ja näkyy myös ulospäin. On organisaation edun mukaista, että henkilöstö ja muut sidosryhmät vievät innostuneesti ja myönteisellä asenteella yhteisön viestejä eteenpäin.

Joko sinä olet Twitterissä? Kuinka sinä toimit organisaatiosi viestinviejänä?

 

Sanna Määttänen Head of Analytics, Okimo Clinic Oy Kirjoittaja vastaa sosiaalisen median analyysipalveluista Okimo Clinicissä.

Sanna Määttänen
Head of Analytics, Okimo Clinic Oy
Kirjoittaja vastaa sosiaalisen median analyysipalveluista Okimo Clinicissä.

Marianne Falck-Hvilstafeldt Verkkotiedottaja, Ekonomiliitto Kirjoittaja vastaa sosiaalisesta mediasta ja sähköisistä palveluista Ekonomiliitossa.

Marianne Falck-Hvilstafeldt
Verkkotiedottaja, Ekonomiliitto
Kirjoittaja vastaa sosiaalisesta mediasta ja sähköisistä palveluista Ekonomiliitossa.

Okimo Clinic selvitti Suomen Ekonomiliiton sosiaalisen median näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa keväällä ja alkukesästä 2014. 

Näillä sisällöillä Ekonomiliitto näkyi sosiaalisessa mediassa

Näillä sisällöillä Ekonomiliitto näkyi sosiaalisessa mediassa

The World is My Oyster – Endless Work Opportunities Available!

SEFEn uravalmentaja Nina Juhava

The world is getting more and more globalized and the international mobility at all levels is increasing every year – now and in the foreseeable future. This trend creates almost endless new opportunities. An increasing number of the excellent members of SEFE are making a part of or even the whole of their careers abroad.

On the other hand we also have an increasing number of foreign Business Graduates entering the Finnish Job Market. A growing number of them are becoming members of the Finnish Association of Business Graduates. Our goal is to provide better services for these migrating groups of people. All ideas on how to improve our services are most welcome! 

Why it Might be a Good Idea to Spend a Few Years Abroad?

The benefits of spending at least a few years abroad are invaluable. You will grow as a person and most probably your fundamental values and how you perceive the world will change forever. Your language skills will improve, whether it being English and/or the local language(s) of the country. Most importantly you will get new valuable work experience which you can benefit of when coming back to Finland. The same positive growth process applies to you family, if you have one.

Unfortunately the foreign experience does not guarantee an upward moving career path – this is something we still have work to do with. This is partly because the Finnish labour market is limited in its size and partly because we still have to learn how to benefit of the additional value our returning professionals can bring to the companies.  From your individual perspective at least you will have more options in your life; once you have been abroad, it will always be easier for you to find the global opportunities again.

Where to Go and How to Find Work Abroad?

When you have made a decision to boost your career by spending some time abroad, it is time to go ahead with your plan! Sometimes it is easier to grasp the job opportunities near your home country – the Nordic countries are always a good option. You won´t be far away from your dear friends and relatives. Russia on the Eastern side of our border is a golden opportunity for those able to communicate in Slavic language.

Have you ever thought that all in all you have 193 different countries to choose from? The days when the most common way for well educated people to find a path abroad was to find an international company in Finland, get a job there and negotiate an expat deal, are past. Of course if this is still the opportunity for you, please go ahead and use it!

The internet and the world of social media provide with almost endless opportunities of getting the right information who to contact. One example is the excellent EURES network. The European Job Mobility Portal is a web page, where you can find a lot of information about living and working in another European country.

In addition to web information, there are EURES advisers in Employment and Economic Development Offices all over Finland (and Europe). Find the closest office.

If you want to discuss your personal career targets or get more information on how to proceed with your international job search – or if you are returning back to Finland, please do not hesitate to contact us at SEFE Career Services (ura@ekonomit.fi)!

Nina Juhava
Carreer Coach, SEFE

Suklaata, mansikoita, poppareita ja uudistunut ekonomit.fi tarjoillaan huomisesta alkaen!

Mitä saat? Juuri nyt ja missä tilanteessa olet?

Huomenna julkaistava täysin uudistunut ekonomit.fi –verkkopalvelu palvelee ekonomeja ja kylterejä uran kaikissa käänteissä. Myös verkossa sefeläisiä palvelee tuttu kasvo, SEFEn puuhamies Severi.

SEFE palvelee jäseniään myös sähköisesti olipa kyse uudesta verkkopalvelusta, kestosuosikki Palkkatutkasta, Ekonomien työpaikkafoorumi Ekonomipörssistä tai vuoden alussa käyttöön otetusta puhelinajan varauskalenterista.

SEFEn jäsenten mielestä  verkkosivut ovat paras kanava heille hyödyntää liiton asiantuntijapalveluja ja saada tietoa. Tämä selvisi SEFEn tuoreesta järjestötutkimuksesta.

 

Mansikat ekonomit.fi

Mansikat ekonomit.fi

Nauti tiedosta suklaakonvehtien, mansikoiden ja popcornien kera!

Sefe.fi-palvelussa tietoa helposti nautittavassa muodossa. Myös SEFEn laaja tutkimustieto on entistä houkuttelevammin esillä.

Verkkopalvelussa on tuotu avoimesti SEFEn työelämän osaaminen esille: juristien, edunvalvonnan asiamiesten, työttömyysturva-asiamiehen, opiskelija-asiamiesten, uravalmentajien, ammatillisen kehittymisen ja osaamisen kehittämisen ja muut SEFEn asiantuntijat ovat olleet vahvasti mukana tuottamassa SEFEn jäsenistöä palvelevaa sisältöä.

SEFE tekee työtä paremman työelämän puolesta. Tätä tärkeää työtä on tehty näkyvämmäksi verkossakin. SEFEn tavoitteiden lisäksi palvelusta löytyvät ekonomeille keskeisimpien alojen työehtosopimus tai koonti miten työsuhteenehdot sovitaan kun TES:iä ei ole.

 

Suklaat ekonomit.fi

Suklaat ekonomit.fi

Avoin, rohkea, vastuullinen ja onnellinen!

Uudistuksen tavoitteita ovat: jäsenten parempi palveleminen, SEFEn asiantuntijoiden osaamisen saaminen paremmin jäsenten hyödynnettäväksi, SEFEn vaikuttavuuden lisääminen ja yhteiskuntavastuu sekä jäsenhankinnan ja -pidon vahvistaminen. Sefe.fi:n tavoite on myös olla helposti lähestyttävä, ajantasainen ja mieleen jäävä.

Ja tietysti ekonomit.fi noudattaa SEFEn viime viikonloppuna hyväksytyssä strategiassa vahvistettuja uusia arvoja: avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja onnellisuus.

Kerro miten olemme onnistuneet näissä tavoitteissa ja osallistu maanantaina alkavaan Hot or Not -kampanjaan.

Ja muistathan huomenna kurkistaa onko www.ekonomit.fi hot!

 

Marianne Falck-Hvilstafeldt

Verkkotiedottaja, SEFE

ekonomit.fi - Hot or Not?

ekonomit.fi – Hot or Not?