Kirjoittajan arkistot:Risto Järvinen

Näin uudistetaan verotus ja saadaan talous kasvuun

Risto Järvinen

Suomalaisen verotuksen keskeiset ongelmakohdat ovat kansainvälisesti korkea veroaste. Ja ennen kaikkea vieläkin korkeampi verotuksen tarve, joka nyt hoidetaan 10 miljardin euron vuotuisella julkisella lisävelkaantumisella.

Kaikki verot, eritoten ansiotulojen verot, ovat tapissaan. Samoin arvonlisävero, jonka korkeus on esteenä palveluyhteiskunnan kehittymiselle.

Kirjakustantamo HELARVO:n alkuvuodesta julkaisemassa teoksessa “Verotuksen synkkä anatomia” käsitellään kaupallisen koulutuksen saaneen Kimin elämää “kehdosta hautaan”. Jos Kim haluaa omaa rahaa 20 000 euroa vuodessa, on hänen itsensä yrittäjänä tai hänet palkanneen yrityksen hankittava liikevaihtoa noin 70 000 euroa hoitaakseen Kimille hänen toivomansa ansion. Kim saa itse noin 30 prosenttia ja yhteiskunnan ylläpitoon tarvitaan noin 70 prosenttia.

Taloustilanteemme ei kärsi ylisuurista palkoista, vaan ympärillä olevan yhteiskunnan ylläpitokustannuksista. Niiden takia meillä on pulaa työpaikoista ja talouskasvusta.

 

Välineet työn verotuksen alentaminen ja arvonlisäveron tason jäädyttäminen

Verotusta ei voida uudistaa, ellei julkisia menoja saada aisoihin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos saadaan, voidaan verokantoja pyrkiä alentamaan ja vähennyksiä supistamaan. Tavoitteena voisi olla neutraali verojärjestelmä.

Toisaalta politiikka toimii periaatteella “aina lisää – ei koskaan tarpeeksi”. Se puolestaan vaatii verovähennyksiä, joilla korotettuja verokantoja voidaan laimentaa aiheuttamatta kansantaloudelle taloustappioita.

Ehkä nyt olisi aika siirtyä neutraalimpaan järjestelmään. Jos ja kun se politiikan pyörteissä taas vähitellen rapautuu, korkeammat verokannat ja vähennykset astuvat kuvaan. Verotuksen vuoristorata jatkuu. Kansainvälinen harmonisointi toisi vakautta verotukseen, mutta etenee hitaasti.

Verotusta saataisiin kannustavammaksi työn verotusta alentamalla ja pidättäytymällä arvonlisäveron korotuksista. Pelivara on pieni. Tärkeätä on pitää silmällä muita pohjoismaita ja huolehtia kilpailukyvystä myös verotuksen alueella.

 

Yhä vähemmän työtä tekeviä muuttuvissa töissä

Talouskasvun puute aiheuttaa julkisella sektorilla ylisuuria kustannuksia. Meillä on uusi tilanne: työikäiset vähenevät ja työt muuttuvat. Työt tekevät yhä enemmän robotit, mutta toisaalta tarvitaan enemmän hoivatyötä tekeviä.

Meillä on sama tilanne kuin Ruotsissa vuosina 1980-90. Ruotsin pääministeri Olof Palmen neuvonantaja Assar Lindbeck kuvaa muistelmissaan “Ekonomi är att välja”, miten vaivalloista oli saada laihdutuskuuri käyntiin ja “pelastaa Ruotsi”. Mutta siinä onnistuttiin. Miksei meilläkin.

Nyt tilanne on etenkin nuorten kannalta mahdoton – ei ole tulevaisuuden näkymää. Kaikki sosiaaliturvaa ja eläkkeitä myöten perustuu työhön, mutta ei ole työnantajia ja työpaikkoja.

Puhutaan 200 000 työpaikan tarpeesta. Viennin kautta syntyy enimmillään 50 000 lisätyöpaikkaa. Loput 150 000 on synnytettävä kotimarkkinoille. Ne eivät synny itsestään.

Työvoiman väheneminen 100 000 hengellä on kuitenkin otettava huomioon. Se voi aiheuttaa pettymyksiä talouskasvussa.

Työmarkkinajärjestöissä ollaan itse parhaita asiantuntijoita miten työmarkkinoiden luutuneita pelisääntöjä tulisi uudistaa. Tiedetään, mitä verrokkimaissa on tehty. Niistä pitäisi poimia parhaat käytänteet. Tarvitaan ennakkoluulottomia kokeiluja. Ellei onnistuta, voidaan palata vanhaan.

 

Risto Järvinen
Ekonomi vuodelta 1957
Kanslianeuvos, kauppatieteiden lisensiaatti ja KHT-tilintarkastaja