Kirjoittajan arkistot:Timo Saranpaa

Ekonomiosaaminen hyödyttää veronmaksajaa – ilmoittaudu kuntavaaliehdokkaaksi!

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Uudet kunnanvaltuustot valitaan sunnuntaina 9.4.2017. Vaalien ehdokashaku on kuumimmillaan. Keskustelin muutaman suurimpien puolueiden piirijärjestön edustajan kanssa ja viesti oli selkeä: osaavia ehdokkaita tarvitaan.

Ensimmäiset ehdokkaat on nimetty, mutta haku jatkuu ainakin vuodenvaihteeseen asti. Lopulliset listat pitää jättää 28.2.2017. Ehdit siis vielä mainiosti mukaan!

Valtuustot ovat paikallisvallan keskittymiä

Kuntalain mukaan ”kunnan on pyrittävä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan” ja ”kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto.” Valtuustoissa toteutetaan suomalaisten omistajastrategiaa ja julkisten palveluiden omistajaohjausta.

Kuntapäättäjien joukosta seulotaan todennäköisesti myös maakuntavaltuustojen ja maakunnallisten sote-yhtiöiden luottamushenkilöt. Kummallakin tasolla tehdyt tuotanto- ja investointipäätökset vaikuttavat julkisen palvelun laatuun, käyttömaksuihin ja veroihin.

Kunta- ja maakuntapäättäjillä on siis valtaa.

Kuntapäättäjiltä vaadittava osaamista

Päättäjien on oivallettava yhteiskunnan omistusten ja sen tarvitsemien palveluiden strateginen luonne ja merkitys. Meidän kaikkien etu on, että palvelusektorit ja infra kehitetään laadukkaiksi ja tehokkaiksi sekä omaa että ulkoistettua tuotantoa taitavasti yhdistäen.

Kunta- ja maakuntahallinnot ovat jatkossakin merkittäviä omistajia ja ohjaavat huomattavia pääoman tuottovirtoja. Päätösten tekoon tarvitaan siis ammattimainen ote.

Kansallisessa keskustelussa julkinen ja yksityinen palvelu erotellaan tuottajan mukaan. Kansainvälisesti käytetty jako lähtee maksajasta. Rahoittajan perusteella arvioiden nykyisten kuntabudjettien suurimmat pääkohdat, sote- ja koulutuspalvelut, ovat käytännössä täysin julkisia. Julkisina ne säilyvät sote-uudistuksen jälkeenkin.

Kunta- ja maakuntapäättäjillä on myös vastuuta.

Liiketoimintaosaaminen ensiarvoisen tärkeää

Ekonomien liiketalousosaamista tarvitaan julkisten palveluiden tuloksellisuuden ja laadun kehittämisessä. Julkisen sotetuotannon yhtiöittäminen kasvattaa tämän osaamisen tarvetta myös luottamushenkilötehtävissä.

Palvelutuotannon johtaminen vaatii kykyä liiketoimintamallien vertailuun, ymmärrystä kustannuslaskennasta, hinta-laatu-suhteen arviointiosaamista sekä palveluksiaan tarjoavien yritysten toiminnan ymmärrystä. Niihin meidät on koulutettu.

Valtuustoihin tarvitaan osaavia, laaja-alaiseen ajatteluun kykeneviä ihmisiä. Heidän käsissään on jatkossakin merkittäviä palvelutuotantoon ja investointeihin liittyviä päätöksiä. Päätöksiä, joiden tekeminen edellyttää strategista ajattelua sekä kykyä irtautua puoluepoliittisesta vallantavoittelusta ja -varmistelusta kuntalaisten eduksi. Tarvittaessa kuntarajat ylittäen.

Ehdokkaaksi ilmoittautuminen käy helposti puolueiden paikallisjärjestöjen nettisivujen kautta. Toivottavasti mahdollisimman moni ekonomi ja kylteri innostuu mukaan paikalliseen vaikuttamiseen. Osaamisemme hyödyttää veronmaksajaa!

Kuntavaaliterveisin

Timo Saranpää
Puheenjohtaja, Suomen Ekonomit

On sovittu, että sovitaan!

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Viimeisen parin viikon aikana on saanut vastailla jäsentemme hämmentyneisiin kysymyksiin yhteiskunta-/kilpailukykysopimusneuvotteluista: Mitä on sovittu? Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Niin sanotun kilpailukykysopimuksen (yhteiskuntasopimus tai työmarkkinasopimus) nimissä työmarkkinakeskusjärjestöt (pois lukien osa SAK:laisista liitoista) ovat sopineet, että liitot 31.5.2016 mennessä neuvottelevat työ- ja virkaehtosopimuksiin muun muassa seuraavat osat.

Kilpailukykyelementit

Suomalaisen työn hintakilpailukyvyn parantamiseksi on sovittu seuraavista työn hintaan vaikuttavista muutoksista:

  • Vuotuinen työaika lisääntyy 24 tunnilla
  • työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuvelvoitteista osa siirretään työnantajilta työntekijöiden vastuulle
  • työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan
  • julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia vuosina 2017-2019.

Palkkojen nollaratkaisu

Osana ratkaisua on sovittu työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkamisesta vuodella, mikä tarkoittaa sitä, että palkat eivät nouse vuonna 2017.

Paikallisen sopimisen pelisäännöt

Keskusjärjestöt ovat sopineet, että liitot ottavat työehtosopimuksiinsa määräykset seuraavista paikalliseen sopimiseen liittyvistä asioista:

  • Selviytymislauseke (ns. kriisilauseke), jonka avulla on tarkoitus turvata työpaikat työehtoja sopeuttamalla työnantajan joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin.
  • luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaavaksi
  • paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää
  • mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä.

Lisäksi on sovittu, että lainsäädännöllä poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskeva kielto tehdä paikallisia sopimuksia, varmistetaan samat neuvotteluosapuolet kuin järjestäytyneissä yrityksissä, sovitaan riitojen ratkaisusta työtuomioistuimessa, muutetaan työttömyys- ja palkkaturvaa siten, että niiden taso määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän tason mukaan sekä laajennetaan YT-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä.

 

Suomen palkkamalli ja paikallinen sopiminen

Kokonaisratkaisuun liittyvän ns. Suomen palkkamallin on sovittu ottavan huomioon seuraavat tekijät: kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukyky, julkisen talouden tasapaino, työllisyyden pitkäjänteinen tukeminen ja tuottavuuskehitys. Mallin tarkempi sisältö on sovittu neuvoteltavaksi, mikäli em. kolme (A-C) osaa on saatu neuvoteltua kattavaan osaan työ- ja virkaehtosopimuksia toukokuun loppuun mennessä.

Paikallisesta sopimisesta ja Suomen palkkamallista ei ole sovittu muuta kuin edellä kirjoitettu. Muun muassa paikallisen sopimisen kipupisteiden (työajat ja palkat) käsittelystä ei ole sovittu mitään pois lukien kriisilausekkeen mukaiset tilanteet.

Suomen palkkamalli sisältää oikeat tavoitteet, mutta mallin ”kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen” määrittely on herättänyt (ansaitusti) kysymyksiä. Esimerkiksi vientiliitot ovat jo ehättäneet ilmoittamaan huolehtivansa omista neuvotteluistaan muiden alojen tilannetta huomioimatta.

 

Miten kilpailukykysopimus vaikuttaa ekonomeihin?

Ekonomeista noin puolet työskentelee työehtosopimuksettomilla aloilla eivätkä neuvotellut asiat periaatteessa koske heitä. Käytännössä kuitenkin on odotettavissa, että monilla aloilla ne liukuvat myös ylempien toimihenkilöiden työsuhteiden ehtoihin.

Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen nousu vaikuttaa myös ekonomien nettopalkkoihin. Mediaanipalkkaa (4900 €/kk) nauttiva ekonomi maksaa ensi vuoden alusta lähtien reilun prosentin verran enemmän veroluonteisia maksuja.

 

Miten sopiminen etenee?

SAK:n liitoista AKT, PAM, SEL, Rakennusliitto ja SLSY ovat ilmoittaneet hylkäävänsä syntyneen neuvottelutuloksen. EK puolestaan on näiden hylkäysten jälkeen ilmoittanut, että sopimuksen kattavuus ei ole riittävä.

Seuraavaksi odotetaan 1) kääntyykö riittävän monen SAK:laisen liiton mieli sopimuksen kannalle 2) katsooko EK kattavuuden riittävän. Mikäli em. ”ehdot” täyttyvät, alkaa liittokohtainen neuvottelukierros, jonka lopputulemana pitäisi 31.5.2016 olla neuvoteltuna riittävän suureen osaan työ- ja virkaehtosopimuksia edellä kuvatut kilpailukykyelementit (A), palkkojen nollaratkaisu (B) ja paikallisen sopimisen pelisäännöt (C).

Mikäli näin tapahtuu, alkaa kesäkuussa neuvottelu niin sanotusta Suomen mallista, jolla palkoista sovitaan ensimmäisen kerran syksyllä 2017. Mikäli sen sijaan kesäkuussa todetaan, että riittävää kattavuutta ei ole saavutettu, sopimus purkautuu kaikilta osin ja syksyllä odottavat liittokohtaiset työehtosopimusneuvottelut.

Mitä se taas tarkoittaisi maan taloudelle, kansainväliselle luottamukselle, hallituspolitiikalle ja niin edelleen en lähde arvailemaan. Toivon vilpittömästi, etteivät jälkipolvet joudu lukemaan siitä kansantalouden oppikirjaesimerkkinä.

Mikäli kaikki edellä mainitut tavoitteet toteutuvat, peruu hallitus 1,5 miljardin lisäleikkaukset ja verojen korotukset,  toteuttaa tuloverokevennykset sekä muuttaa työsopimuslakiin suunniteltuja määräaikaisuuksia koskevia säännöksiä. Pakkolakipaketin valmistelun hallitus on jo lopettanut.

Neuvottelut alkoivat yhteiskuntasopimuksen nimellä keväällä 2015. Toistaiseksi niillä tavoiteltu kilpailukykyloikka on ottamatta. Kolmikanta ei ole pystynyt neuvotteluprosessissa parhaimpaansa. Toivon edelleen kilpailukykyloikan toteutumista, mutta sitä ei pidä jäädä yrityksissä odottamaan.

Suomalaisissa yrityksissä pitää tehdä töitä kilpailukyvyn eteen -pitkänsitkeistä työmarkkinaneuvotteluista huolimatta- panostamalla hyvään johtamiseen, tuottavuuteen ja tuotekehitykseen sekä myynnin ja markkinoinnin terävöittämiseen. Säilyttääkseen positionsa suomalaisen työelämän kehittämisen driverina, kolmikannan on jatkossa petrattava suoritustaan nyt nähdystä. Kaikilla puolilla pöytää.

 

Edelleen sopimusyhteiskuntaan uskoen,

Timo Saranpää
Puheenjohtaja, Suomen Ekonomit

Neuvotteleminen ainoa tie ulos työmarkkinoiden umpikujasta

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Viime keväänä alkanut poukkoilu yhteiskuntasopimuksen ympärillä on saanut kolmikantaisen sopimisen pois raiteiltaan. Useiden epäonnistuneiden sopimusneuvottelujen jälkeen tarjolla on pakkolakipullaa, jota kukaan ei oikeasti halua niellä.

Tämä kävi selkeästi ilmi, kun lakipaketti palasi lausuntokierrokselta. Eri tahot kokevat lakiesitykset epäselviksi ja eriarvoistaviksi, perustuslaillisessa mielessä kyseenalaisiksi ja vaikutuksiltaan epävarmoiksi.

Ennustettavuus työmarkkinajärjestelmän vahvuus

Lännen Median alkuviikosta julkaiseman työmarkkinatutkimuksen mukaan pakkolait johtaisivat palkkasotaan syksyn 2016 neuvottelukierroksella. Luvassa olisi siis jotain ihan muuta kuin taloudelle tavoiteltua vakautta.

Kilpailukyvyn kannalta maltillinen palkkaratkaisu olisi avainasemassa. Pitkäjänteinen, ennustettavissa oleva työvoimakulukehitys auttaisi julkisen talouden tasapainottamisessa, investointien vauhtiin saamisessa ja yritysten kilpailukyvyn kohentamisessa.

Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän vahvuus on ollut ennustettavuus. Lisäksi kolmikantaisesti tehdyssä lainsäädäntötyössä on voitu luottaa siihen, että lakien valmistelu on asiantuntevaa ja laadukasta.

Loppu pullistelulle ja takaisin neuvottelupöytään

Tuntuukin käsittämättömältä, että työmarkkinaosapuolet ovat tilanteen ratkaisemisen sijaan ajamassa itsensä päätöksenteon ulkokehälle omassa leipälajissaan. Siitä seuraava työelämäkysymysten politisoiminen altistaa pahimmassa tapauksessa työn tekemisen perusedellytykset poliittiselle huutokaupalle. Kuka sitä haluaa?

Julkisuudessa kolmikantaista tapaa toimia ja sopia on arvosteltu osin tarpeettomasti. Toki peiliinkin on syytä vilkaista: ay-liike kaipaa uudistumista. Yhdessä sopiminen on kuitenkin ainoa mahdollisuus löytää ulospääsy tästä umpikujasta. Se on avain palkansaajien ja työnantajien yhteiselle hyvälle myös yritystasolla paikallisen sopimisen muodossa.

Siksi joutava pullistelu puolin ja toisin on lopetettava, osapuolten istuttava neuvottelupöytään ja heille annettava neuvottelurauha. Hyvien neuvottelujen merkki on usein se, ettei julkisuudessa juurikaan metelöidä. Ja sopimus syntyy yleensä helpommin, kun kaikki osapuolet saavat jotain. Uskon vahvasti, että järki voittaa ja ratkaisu löytyy.

Neuvotteluterveisin,

Timo Saranpää
Puheenjohtaja, Suomen Ekonomit

Ekonomit on enemmän!

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Suomen Ekonomit julkistaa tänään uuden brändi-ilmeensä. Ilme on raikas, valoisa, tulevaisuuden uskoa ja ekonomiosaamista henkivä. Ekonomit ovat ennakkoluulottomia, rohkeita ja avarakatseisia liiketalouden ammattilaisia. Ekonomit sitoutuvat tinkimättömästi edustamiensa organisaatioiden kehittämiseen. Ekonomit on enemmän.

Brändin ulkoista ilmettä ei pidä vähätellä. Brändin ulkoasun on herätettävä mielenkiintoa ja odotuksia, jotka laadukkaalla sisällöllä lunastetaan. Brändiarvon ydin on sisällössä.

Ekonomibrändin arvon ja arvostuksen kivijalka on tutkinnon arvossa: opintojen tuottama osaaminen ja sen arvostus muodostavat pohjan, jolle yksittäinen ekonomi oman brändinsä rakentaa. Vaikka kuinka haluaisimme ajatella kollektiivisen työn ratkaisevan yksittäisen ekonomin menestyksen, emme kukaan voi ulkoistaa henkilökohtaisen brändimme rakentamista.

Ekonomiyhteisö kykenee kuitenkin osuvilla palveluilla ja edunvalvonnalla tukemaan ekonomien onnistumista. Strategiamme mukaisesti yhteisön tehtävä on jakaa rohkeutta ja osaamista. Ekonomit on kasvun mahdollistaja ja ekonomien menestyksen airut.

Yksittäisten ekonomien menestystarinat vahvistavat yhteistä brändiarvoa. Toisten onnistumisista pitää iloita, olla ylpeä ja kannustava. Kademieli ja vähättely eivät ole ekonomihengen mukaisia. Yksilöiden menestyksen kautta syntyy koko yhteisön menestys. Positiivinen kilpailuhenki tukee pyrkimystä aina parempaan menestykseen.

Suomalaisen yhteiskunnan etua ajattelee varmimmin suomalainen ekonomi. Osaamisen kotimaalla on merkitystä kotimaalleen.

 

Pidäthän huolta brändiarvostasi?

Brändiarvomme tukemiseksi vaikuttamisen painopisteen on oltava koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa. Meidän tulee vaikuttaa yliopistoihin, opetus- ja kulttuuriministeriöön, poliitikkoihin ja virkamiehiin. Täydennyskoulutuksen mahdollistamiseksi tulee vaikuttaa myös työnantajiimme.

Brändiarvo vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä, joka on aloitettava välittömästi valmistumisen jälkeen. Autosikin vaatii vuosihuoltoja ensimmäisestä vuodesta lähtien, niin myös sinä.

Suomalaisen ekonomibrändin arvo vaatii myös Suomessa toimivien yksityisten ja ulkomaisten kauppakorkeakoulujen seurantaa. Hyväksyessämme niissä suoritetut tutkinnot jäsenkelpoisuuden antaviksi, annamme niille samalla hyväksyntäleiman, jolla osaaminen rinnastetaan suomalaisen lainsäädännön puitteissa toimivien yliopistojen tuottamaan osaamiseen.

Tämän vuoksi meidän tulee pitää jäsenyysrima korkealla. Yhtä lailla muun muassa erilaisten monimuotoistettujen suomalaisten tutkintojen suoritustapojen tulee olla tarkan seurannan alla. Etumme on laadukas kauppatieteellinen tutkimus ja opetus.

Kaikki yhden ja yksi kaikkien suomalaisten ekonomien puolesta!

Onnea 80-vuotista taivaltaan tänä vuonna juhliville Suomen Ekonomeille ja menestyksekästä yhteistä ja henkilökohtaista ekonomivuotta!

Timo Saranpää
pääekonomi
Kirjoittaja on Suomen Ekonomien puheenjohtaja

Ekonomien uusi vuosi 2015 tuo uutta ja juhlaa

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Kulunut vuosi on ollut vaiherikas. Pitkin vuotta on puhututtanut muun muassa eläkeuudistus. Valitettavasti se ei riittävällä tavalla huomioi korkeasti koulutettujen etuja.

Suomi elää vain korkeasta osaamisesta ja sen saavat aikaan osaavat, koulutetut ihmiset. Näitä ihmisiä tulisi kaikin tavoin motivoida ja tukea kehittämään osaamistaan ja sen hyödyntämistä.

Eläkeratkaisu toisti ikävällä tavalla vanhaa kaavaa. Koulutus, huippuosaaminen ja korkea jalostusarvo ovat kyllä liturgioissa esillä, mutta tiukan paikan tullen ”oikean työn tekijät” pyyhkivät massallaan ja voimallaan koulutetuilla pöytää.

 

Ekonomiliitosta Suomen Ekonomeiksi

Suomen Ekonomien hallitus on puolivälin krouvissaan. Jos ensimmäistä hallitusvuottamme leimasi kehitystyön liikkeelle saattaminen, pitää toista leimata tuotosten vieminen käytäntöön.

Kehittämisprojektit laukaistiin keväällä liikkeelle nimenmuutoksella: Suomen Ekonomiliitto SEFEstä kuoriutui Suomen Ekonomit. Pieneltä näyttävä muutos on henkisesti suuri. Ekonomiyhteisön toimijoiden (paikallisyhdistykset ja liitto) nimet ovat nyt samasta muotista.

Tavoitteena tulee olla myös toiminnallisesti tiiviimpi yhteisö. Paikallisyhdistysten tärkein tehtävä on yhteisöllisyyden tukeminen ja verkostoitumisen edistäminen. Yhdistysten yhdistyksen (liitto) tulee tukea paikallisyhdistysten toimintaa, tuottaa jäsenpalveluita ja huolehtia ekonomien edunvalvonnasta. Joko itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa.

Viimeisten kuukausien aikana olemme ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella käyneet läpi palveluita, niiden tuotantoprosesseja ja sisältöjä. Selvitystyön tulokset valmistuvat tammikuuhun mennessä ja sen jälkeen työ jatkuu palvelukehittämisellä.

 

Tiivis akavalainen yhteisö ajaa akateemisten asiaa

Kuluvan vuoden aikana on laadittu myös vaikuttamistyön uudet suuntaviivat. Ne antavat pohjan työmarkkina-, koulutus- ja yrittäjäpoliittiselle vaikuttamiselle.

Työmarkkinapoliittisesti ensi vuodesta tulee mielenkiintoinen. Työlistalla ovat muun muassa Akavan puheenjohtavaali sekä työllisyys- ja kasvusopimuksen seuraava vaihe.

Valtavan julkisuuden saattelema SAK:n ja STTK:n yhdistämishanke saa ensi vuonna jatkoa. Akava ei lähde hankkeeseen mukaan, mistä osoituksena oli parin viikon takaisen Akavan liittokokouksen vahva yhteishenki. Toivotaan, että vanhan maailman vastakkainasettelua lietsoen liikkeelle laitettu hanke poikii myös positiivista: entistä tiiviimmän akavalaisen yhteisön, joka ajaa nimenomaan akateemisten etuja.

Koulutuspolitiikassa keskustellaan ensi vuonna ainakin duaalimallin tulevaisuudesta sekä yliopistoyksiköiden profiilien ja työnjaon kehittämisestä. Kauppatieteellisen yliopistotutkinnon laadun ja ekonomien työmarkkina-arvon vahtiminen on myllerrysten keskellä koko ajan tärkeämpää.

 

Uusi vuosi tuo uuden brändin

Sisältökehityksen kyljessä on suunniteltu uusi brändi-ilme. Aktiivit ovat saaneet uudesta ilmeestä maistiaisia liittokokouksessa ja kokonaisuudessaan se julkistetaan tammikuun puolivälissä. Uuden ilmeen lanseeraus linkittyy juhlavuoden viettoon.

Suomen Ekonomit juhlii 80 vuotista taivaltaan erilaisissa jäsentapahtumissa kautta maan. Pääjuhla on syysliittokokouksen yhteydessä Helsingissä marraskuussa 2015.

Ekonomikunnan menestys koostuu yksittäisistä menestystarinoista. Yhteisömme tehtävä on tukea ekonomeja niiden kirjoittamisessa. Työ jatkuu vuonna 2015.

Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta ekonomivuotta!

 

Timo Saranpää
”pääekonomi”
Suomen Ekonomien puheenjohtaja

Eläkeratkaisun on kannustettava työntekoon

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Käsitys kehittyvistä maista halpatuotannon kehtona on historiaa. Paino on siirtymässä volyymin kasvattamisesta jalostusarvon ja kannattavuuden kehittämiseen. Innovaatiot, tietointensiiviset tuotteet ja palvelut, mobiiliratkaisut, ympäristöteknologia, superfood, lääketieteen, hi-tech ja niin edelleen. Käsitteitä, jotka liitetään teollisuusmaihin, mutta ovat jo arkea myös monissa kehittyvissä maissa. Meidän osaajien tontille on tunkua.

Pärjätäksemme kisassa meidän on panostettava osaamiseen, mutta myös tehtävä enemmän töitä. Eläkeratkaisu on osa kokonaisuutta, jolle Suomen uusi kilpailukyky rakennetaan. Lisäksi tarvitaan muita taloutta tasapainottavia toimia ja ennen kaikkea taitavia, vastuullisia johtajia ja yrittäjiä sekä motivoituneita osaavia työntekijöitä.

Eläkejärjestelmä on kaikessa monimutkaisuudessaan yksinkertainen. Eläkemaksupotti ja elinaikaennuste ratkaisevat, kuinka suurta eläkettä voimme nauttia. Jaettavaan pottiin vaikuttavat eläkemaksujen taso ja työssäoloaika sekä sijoitettujen eläkevarojen tuotto. Jo ennestään korkeita työn sivukuluja ei voida enää kasvattaa.

Pottia on kasvatettava tekemällä enemmän ja laadukkaampaa työtä. Fiksu pärjää vähemmällä, joten painopisteen on oltava osaamisessa ja innovaatioissa, jotka parantavat laatua ja tuottavuutta.

 

Enemmän työtä

Työn määrän kasvua tukeva eläkeratkaisu on must. Olennaista ei ole kenen malli valitaan ja millä termeillä yksityiskohtia kutsutaan. Tarvitaan malli, joka nostaa toteutunutta eläköitymisikää. Toimivassa mallissa on porkkanoita työskennellä pidempään. Lisätyöskentelyllä on ansaittava enemmän eläkettä.

Vanhuuseläkkeen alaikäraja on hälytin, joka ravistelee kollegat, työnantajan ja itse ikärajan ylittäneen reagoimaan. Aletaan kysellä koska, koska. Tätä keskustelua voidaan siirtää hälytysrajaa korottamalla.

Keskimääräiselle eläköitymisiälle on asetettu tavoitteeksi 62,4 vuotta ja tähän pitäisi päästä ”jo” 10 vuodessa. Tuossa ajassa Shanghaissa on rakennettu kaikki ne innovaatioklusterit, joista haaveilemme. Luku 62,4 antaa oikean suunnan, mutta reaalielämä määrätköön vauhdin ja tason.  Desimaaliviilauksen sijaan voisimme käyttää suurimman tarmomme nokkelampien liiketoimintamallien ja tuotteiden kehittämiseen.

Työpaikkojen työhyvinvointiohjelmilla voi parhaimmillaan olla valtava vaikutus eläköitymisikään. Olen tutustunut erään yrityksen ohjelmaan, jossa jo neljän vuoden panostuksella on pidennetty työuria kolmella vuodella. Joukossa on myös raskasta työtä tekevää porukkaa. Pitkäjänteinen työntekijöiden hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen sekä omaehtoisuuteen kannustaminen tuovat tuloksia.

Eläkeneuvottelijat ja tuleva hallitus, nöyrä toive: toteuttakaa tarvittavat järjestelmämuutokset. Työnantajien ja -tekijöiden pitää huolehtia lopusta.

Lämmintä, rentouttavaa kesää ja lomaa kaikille! Syksystä pistämme hihat heilumaan ja Suomen nousuun!

 

Timo Saranpää
Puheenjohtaja, Ekonomiliitto

Ekonomien määrä kasvaa – ilman sisäänoton kasvattamistakin

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

20 vuotta sitten ekonomiliitossa oli ekonomijäseniä noin 22 000 ja ekonomiopiskelijoita hieman alle 9 000. Nyt ekonomijäseniä on noin 34 000 ja opiskelijoita noin 17 000. Sisäänotto vuonna 2013 oli 2 000 opiskelijaa. Pienempien ekonomi-ikäluokkien poistuessa työelämästä kasvaa ekonomien määrä vielä pitkään. Oman lisänsä tuottavat erilaiset ulkomaiset yliopistot ja muut uudet toimijat, muun muassa Estonian Business Schoolin Helsingin toimipiste.

Ekonomin arvoon oikeuttavan KTM-tutkinnon hinta-laatusuhde on kohdallaan. Tutkimus 5 vuotta sitten valmistuneiden tilanteesta antaa siitä hyvän kuvan. Tutkinnon sisältöön ollaan tyytyväisiä.

Työttömyyskään ei valitettavasti ole jäänyt nuorille ekonomeille täysin vieraaksi, mutta pääsääntöisesti ekonomit työllistyvät hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin. Kataisen hallituksen ehdotus työurien pidentämiseksi muutamien alojen (ml. kauppatieteet) hakijasumaa purkamalla (lue: sisäänottoa kasvattamalla) vaarantaa kauppatieteellisen yliopistotutkinnon hyvän kehityksen.

Tradenomien määrän kasvu on varoittava esimerkki. Määrä on ylittänyt markkinatarpeen. Laadullinen alityöllistyminen on todellinen ongelma. Laadullinen alityöllistyminen on sekä yksilön että yhteiskunnan edun vastaista. Odotukset alittaviin työtehtäviin joutuminen aiheuttaa pettymyksiä, heikentää motivaatiota ja rapauttaa tuloksellisuutta.

Opiskelijamäärien kasvaessa -resurssien pysyessä ennallaan- koulutuksen laadun varmistaminen vaikeutuu. Tutkintomäärien, läpimenoaikojen ja valmistumisasteiden painottaminen johtaa pyrkimykseen saada mahdollisimman moni valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Hieno tavoite, mutta eiväthän keinot rapauta laatua?

Näin käy, jos läpäisyn vuoksi aletaan etsiä helpompia suoritustapoja. Kansakunta ei halua taitamattomia lääkäreitä ja opettajia eikä sen myöskään pidä haluta muuta kuin osaavia markkinoinnin, laskentatoimen, rahoituksen ja johtamisen ammattilaisia.

 

Laatua määrän sijaan

Tuoreista tilastoista olemme saaneet lukea jalostamattomien tuotteiden osuuden viennistä kasvaneen. Kansantaloustieteen peruskursseilla meille on opetettu, että elämme vaihdantaan perustuvassa markkinataloudessa.

Missä määrin jalostettujen tuotteiden viennin lasku johtuu huonosta työnjaosta? Tekevätkö asiantuntijat oikeita töitä? Vai tuskastelevatko he hankalien matkalaskuohjelmien kanssa? Millä voi olla osaamisen vaihdantaa, ellei ole erisisältöistä ja -tasoista osaamista?

Toimiva työnjako on avain tuloksellisuuteen, innovaatioihin, korkeaan laatutasoon ja kilpailukykyyn. Asiantuntijoiden pitää keskittyä asiatuntijatyöhön ja sen kehittämiseen huipputasolle. Yhteiskunnan toimiva työnjako edellyttää ajanmukaista koulutusrakennetta. Ekonomeja työnjako vaati rajallisen määrän ja jo nykyiset sisäänottomäärät takaavat riittävän määrän.

Valtiovarainministeri nosti parin viikon takaisessa Hesarin haastattelussa myynti- ja markkinointiosaamisen top 3-kehittämislistalleen. Tehdään mitä ministeri pyytää. Kauppatieteellisiltä tiedekunnilta on luonteva vaatia panostuksia myynnin ja markkinoinnin johtamisen kehittämiseen. OKM:n on vaadittava laatua määrien sijaan.

Sisäänoton pienentäminen voisi olla yksittäisen ekonomin etu, mutta yhteiskunnan kehittymisen näkökulmasta ekonomeja on syytäkin olla nykyistä enemmän. Sen onneksi varmistavat aiempaa suuremmat ekonomi-ikäluokat. Ekonomiosaamista tarvitaan yksityisellä ja julkisella sektorilla. Julkisen sektorin rakenteelliset ongelmat vaativat muun muassa nykyistä syvällisempää tuotteistamisen ja sisäisen laskentatoimen osaamista.

Kommentoikaa olenko hakoteillä? Jos kyllä, janoan ohjausta oikeaan suuntaan. Jos en, tehdään tälle jotain!

Vaikuttaminen lähtee esimerkiksi siitä, että välität linkin blogista kansanedustajallesi ja herätät havaitsemaan ekonomiopiskelijoiden määrän kasvattamisen laatua nakertavan vaikutuksen.

Tuleville ekonomeille pitää taata mahdollisuus odotuksia vastaaviin työtehtäviin. Pidetään opiskelijamäärät kurissa!

Onnellista ekonomivuotta 2014!

Timo Saranpää
pääekonomi

Rakennetaan yhdessä modernia työmarkkinajärjestöä!

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Kiitos luottamuksesta! Hienoa aloittaa Ekonomien puhiksena!

Vaikuttavaa on avarakatseisuus, jota joukoistamme löytyy: valittiin yrittäjä ison akavalaisen järjestön johtoon. Tunnen odotukset niskassani – onneksi mukavan positiivisena kutinana. Tiedän porukkamme odottavan tulevalta hallitukselta asennetta ja otetta luoda modernin liiton mallia.

Moderni työmarkkinajärjestö. Helppo heittää melkein trendikkäältä tuntuva sanapari. Tiedämmekö itsekään millainen se on?

Ainakin monikanavainen ja helposti lähestyttävä. Läsnä somessa, tapahtumissa ja henkilökohtaisissa kontakteissa.

Avarakatseinen sen pitää olla. Perinteinen, tunkkainen EK-ay-akselin hellimä toiminta- ja neuvottelukulttuuri ei sille kuulu. Edunvalvontamme porukka on valveutunutta jengiä ja tunnen ylpeyttä päästä sen kanssa rakentamaan mallia muille liitoille. Moderni työmarkkinatoimija pitää jäsenistönsä puolta, mutta oivaltaa kokonaisuuden merkityksen.

Organisaation menestys edellyttää asiakkaiden, henkilöstön ja omistajien tavoitteiden toteutumista. Tasapaino ja tasapuolisuus ovat avaimia tuloksellisuuteen.

 

Ekonomit sillanrakentajina 

Ekonomeille sillanrakentajan rooli istuu paremmin kuin useimmille muille toimijoille. Meikäläiset ovat työntekijöitä ja työnantajia. Roolit myös vaihtelevat työuran aikana.

Voisiko mallin antaa joku muu kuin Ekonomit? Ekonomien määrä ja moninaiset roolit luovat valtavan vaikuttajaverkoston, joka antaa meille eturivin paikan muutoksen johtamiselle.

Mutta voisi malli muualtakin tulla. Ainakin teekkariveljemme ja –siskomme edustavat kanssamme samaa aatemailmaa. Telepaattisella vuorovedolla tunnumme vievän kulttuuria tahoillamme eteenpäin. Ehkä nyt harppasimme yhden askeleen edelle, kun valitsitte yrittäjän pj:ksi 🙂 

Valveutunut ekonomi oivaltaa sanomattakin, että jäsenistössämme on myös perinteisemmän työmarkkinapolitiikan kannattajia. Heidän pelkonsa linjan rajusta muutoksesta on aiheeton. Kaikki järjestelmää tuntevat tiedostavat neuvottelurakenteisiin liittyvät realiteetit.

Jostain on kuitenkin uskallettava aloittaa, jos aikoo järjestelmän toimintaa kehittää. Tosiasiat tunnustaen uskallamme haaveilla tasapainoisesta työelämän kehittämisen kulttuurista.

 

Savottaa riittää

Moderni työmarkkinatoimija on vastuullinen. Yksinään me emme voi talouden ongelmia ratkoa. Odotan vastuullisuutta myös suuryritysten johtoryhmissä istuvilta ekonomikollegoilta. Johdon palkkioiden karkaaminen käsistä kasvottomien omistajien organisaatioissa ja osin ympäristön paineista johtuvat, kohtuullistakin tulosta tekevien yritysten kuluviilaus-yt:t eivät vastuullisuutta edusta.

Työlistallamme on työelämäkysymysten lisäksi runsaasti muitakin tehtäviä: paikallisten ekonomiyhdistysten ja liiton yhteistyön kehittäminen, paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen, liiton ja Ekonomibrändin kirkastaminen, koulutuspoliittinen vaikuttaminen, opiskelijatoiminnan vahvistaminen, eläkeuudistus, Akavan puheenjohtajavalinta, senioritoiminnan suuntaaminen, palveluiden jatkuva päivittäminen, etc. Mielenkiintoinen savotta edessä!

Heräsikö ajatuksia? Keksitkö kysymyksiä? Virisikö vastaväitteitä? Minut tavoittaa helposti: timo.saranpaa@sadanpaamies.fi tai vaikka Twitteristä @Sadanpaamies_I.

 

Timo Saranpää
SEFEn puheenjohta 1.1.2014 alkaen

Katso video Timo Saranpäästä

SEFE palvelee ekonomiyrittäjiä

SEFEn Yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Saranpää

Yrittäjillekin osaamisen kehittäminen on tärkeä osa SEFEltä odotetusta annista. Yrittäjille räätälöityinä on toteutettu ensimmäiset webinaarit. Ne saivat suuren suosion ja jatkoa seurannee. Myös muille suunnatut koulutukset soveltuvat yrittäjille – ja päinvastoin.

Yrittäjille soveltuvat monilta osin samat palvelut kuin muillekin jäsenille. Edelleenkin tiedon lisääminen on haaste. Yrittäjäksi ryhtyvän ekonomin ei suinkaan tarvitse tai kannata erota SEFEstä. Esimerkiksi juristimme palvelevat myös työnantajina toimivia jäseniä.

Yrittäjäjärjestöjen jäsenenä käytän heidän palveluitaan ja vaikka hyvää neuvontaa olen sieltäkin saanut, on SEFEn asiantuntijat lukumääräisesti ja osaamiseltaan erittäin kilpailukykyinen.

 

Ekonomiyrittäjät toimivat aktiivisesti Akavassa

Akavalaiseen yrittäjätoimintaan olemme osallistuneet aktiivisesti. Neuvottelukunta on ottanut yhdessä Akavan yrittäjäryhmän kanssa kantaa muun muassa työttömyysturvalainsäädännön muutoksiin. Akavalle laadittiin ensimmäinen elinkeinopoliittinen ohjelma. Saimme siinä näkemyksiämme hyvin esille.

Olimme mukana myös Akavan ensimmäisen yrittäjäpäivän järjestelyissä. Ylpeitä voimme olla Akavan yrittäjäpalkinnon osumisesta Ropen Timolle. Timon pitkä yrittäjäura sai ansaitsemaansa arvostusta.

Akavalle valitaan uusi yrittäjäryhmä vuodenvaihteessa. Jatkossa on tähdellistä, että akavalaisen yrittäjyyden akateemisuus ja asiantuntijaluonne näkyvät työryhmässä vahvasti. Akavan yrittäjätoimintaa on kyettävä kehittämään näkyvämmäksi. Noin 20000 yrittäjäjäsenen painoarvoa on nostettava yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa.

 

Ekonomiyrittäjät näkyvät ympäri Suomen

Yrittäjäneuvottelukunnan maakuntavierailut ovat antaneet perspektiiviä yliopistojen yrittäjyyskoulutukseen ja eri paikkakuntien ekonomiyrittäjätoimintaan. Yhtenä tavoitteena on ollut saada paikallisyhdistysten yrittäjätoimintaan lisää potkua. HEKOssa yrittäjätoiminnalla on vahva asema ja Turussa on pitkään panostettu myös yrittäjätapahtumiin.

Turun Seudun Ekonomien hallituksessa on vuosia istunut yrittäjäasioista vastaava. Samaa ehdottaisin muillekin paikallisyhdistyksille. Toimintaan tulee uutta särmää uuden toimintamuodon myötä.

Yrittäjätoiminta on myös hyvä jäsenhankinnan työkalu. Opiskelijoita kiinnostavat yrittäjätapahtumat. Paikallisten yliopistojen yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseen on mielenkiintoista osallistua – yliopistoissa kuunnellaan herkällä korvalla jo toimivien yrittäjien näkemyksiä. Verkostoitumalla rohkeasti yliopistojen yrittäjyyskoulutuksesta vastaavien kanssa kaikki oppivat lisää.

 

Ekonomiyrittäjien asioiden vaikuttaminen ottaa uusia askelia

Vaikuttamisen saralla ollaan vielä alkutaipaleella. SEFEn edunvalvonta on (ymmärrettävästi) keskittynyt työntekijäjäsenten kysymyksiin, mutta yrittäjyyden merkityksen jatkuvasti kasvaessa myös yrittäjien edunvalvontaan on panostettava. Hienoa on, että tämä on alkanut myös näkyä.  Yhteistyömme muun edunvalvonnan kanssa on ottanut hapuilevia ensiaskeleitaan.

Ensimmäinen yhteinen kokous työelämätoimikunnan kanssa on pidetty ja sitä ennen yhteistyötä muilla keinoin valmisteltu. Mielenkiinnolla odotan millaisen keskustelun saamme alulle tulevaisuuden edunvalvonnasta.

Samaa yritämme sysätä eteenpäin HEKOssa. Suunnitteilla on vaikuttajaekonomien ja ekonomiyrittäjien yhteinen tilaisuus edunvalvonnasta. Työelämä muuttuu hurjaa vauhtia eikä meillä ole lainkaan kirkasta kuvaa siitä mitä on 2020-luvun edunvalvonta.

Ensi syksynä aloittavat ekonomiopiskelijat tekevät aikanaan jäsenyyspäätöksensä tulevina vuosina omaksumamme linjan pohjalta. Valinnoillamme on siis suuri merkitys.

 

Ekonomiyrittäjyys yhdistää sukupolvia

Opiskelijatoiminta on tärkeä osa yrittäjätoimintaa. Neuvottelukunnassa on ollut kaksi opiskelijajäsentä, mikä on ollut erittäin raikastavaa. Jatkossa kannattanee noudattaa samaa periaatetta.

Tulevien kylteripäivien järjestäjille olemme jo heittäneet pallon: nostetaan yrittäjyysteema näkyvästi esille. Yrittäjyys uravaihtoehtona kiinnostaa opiskelijoita ja meidän tulee olla ajan hermolla.

Senioriyrittäjyys on mielenkiintoinen ilmiö ja osaltaan edistää työurien pidentymistä, mutta kestävämpää ja pidempivaikutteista yrittäjyyttä saadaan aikaan, mikäli yrittäjäksi ryhdytään jo nuorempana. SEFEn strategian mukaisesti on rohkaistava yrittäjyyttä suunnittelevia kyltereitä.

 

Yhteistyötä tehdään yli liittorajojen

Pakko on tunnustaa, että TEKin yrittäjäperinne on meitä muutaman vuoden edellä. Heidän vetoapuaan on osin kiittäminen SEFEn asennemuutoksesta. Heidän esimerkkinsä on edesauttanut toimintamme kehittämistä.

Tekkiläisillä on parhaillaan suunnitteilla yrittäjäklubi, joka olisi myös Suomen yrittäjien jäsen. Mielenkiinnolla seuraamme poikkijärjestöllisen yhteistyön kehittymistä.

Unelmaosiossa on listalla pari pitkäjänteisyyttä vaativaa hanketta. TEKin ja SEFEn yhteisessä yrittäjyysryhmässä olemme työstäneet ideaa tarjoilla yrittäjiksi halajaville jäsenillemme jatkajaa tarvitsevia liikeideoita. Suomessa on vuoteen 2020 mennessä lopettamassa toimintansa kymmeniä tuhansia yrityksiä, joille ei löydy lähipiiristä jatkajaa. Perinteisiä liikeideoita tuunaamalla voivat akateemiset yrittäjät innovoida houkuttelevaa yritystoimintaa.

Toinen ajatuksemme liittyy kasvuyritysten rahoitukseen. Tavoitteena on rakentaa malli, jolla sijoittamisesta kiinnostuneet jäsenemme pääsisivät mukaan kasvuyritysten rahoittamiseen. Kumpaakin haavetta jahdataan, joten perästä kuuluu.

Seuraavat isommat tapahtumat ovat perinteinen Ilo irti yrittäjyydestä 5.6. Helsingissä ja Teknologiayrittäjyyspäivät 1.-2.10. Tampereella. Ilo irti-tapahtuman puhujaksi on lupautunut muun muassa S-ryhmän ex-pääjohtaja Kari Neilimo. Luvassa on mielenkiintoisia näkemyksiä innovatiivisista liiketoimintamalleista. Teknologiayrittäjyyspäivillä pureudutaan myös ekonomeja kiinnostaviin aihepiireihin.

Päivien ohjelma valmistuu lähiviikkoina. Toivottavasti tapaamme loppuvuoden tapahtumissa!

Timo Saranpää
Ekonomiyrittäjä, yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja

SEFEn yrittäjäneuvottelukunnassa on draivia

SEFEn Yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Saranpää

Yrittäjäneuvottelukunnan toimikausi on ylittänyt puolivälin krouvin ja kohta alkaa haku uuteen neuvottelukuntaan. On kai varsin sopiva aika pohdiskella mitä on tapahtunut. Pääsiäisen vieton lomassa teinkin välitilinpäätöstä kuluvasta kaudesta ja pohdiskelin tulevaa.

Viimeiset 15 kuukautta ovat sisältäneet mielenkiintoisia tapahtumia, verkostoitumista, hedelmällistä yhteistyötä Tekniikan akateemisten (TEK) ja Akavan kanssa, maakuntavierailuja, kannanottoja, palvelukehitystä etc.  Lakiyksikössä on jo pidempään ollut yrittäjäasioihin perehtynyt juristi ja nyt olemme myös saaneet edunvalvontaan siitä vastaavan asiamiehen. Paljon on tapahtunut, vaikka meistä kärsimättömistä yrittäjistä tuntuukin, etteivät asiat etene riittävän nopeasti.

SEFEn hallituksen johdolla työstetään parhaillaan ehdotusta toimikuntarakenteen uudistamiseksi. Yrittäjäneuvottelukunnan (YNK) nykyinen paikka palvelutoimikunnan alaisuudessa on aavistuksen keinotekoinen. Palvelutoimikunnan alaisuudessa YNK alistuu liiallisesti pelkäksi palvelukehittäjäksi. Sen pitää osallistua myös työelämän ja koulutuspolitiikan edunvalvontatyöhön sekä opiskelijatoiminnan kehittämiseen.

Neuvottelukunnan tehtäväkentän laajuuden (palvelut, edunvalvonta, osaamisen jakaminen ja kehittäminen, tapahtumat, opiskelijayhteistyö ja niin edelleen) vuoksi oikea paikka olisi suoraan hallituksen alaisuudessa ja toiminnan kehittämisen varmistamiseksi neuvottelukunnan puheenjohtajan tulisi istua SEFEn hallituksessa. Linkki hallitukseen jää löyhäksi ja epävirallisten keskustelujen varaan, kun puheenjohtaja ei ole mukana päätöksenteossa.

 

 Ekonomiyrittäjä – tule mukaan toimintaan!

Pian valitaan uusi neuvottelukunta. Olkaa kuulolla ja hakekaa mukaan. Yrittäjyyden edistäminen itse yrittäjänä toimien on toki mielenkiintoista, mutta myös bona fide-hengessä tehty työ palkitsee.

Paikallisyhdistysten hallituksiin haetaan syksyllä uusia toimijoita. Lähtekää mukaan oman paikallisyhdistyksen yrittäjätoiminnan rakentamiseen. Hallituksissa on hyvä olla myös yrittäjiä.

 

Yrittäjäneuvottelukunta on asettanut itselleen haastavat tavoitteet:

1) Yrittäjäjäsenet: Vuoden 2015 loppuun mennessä SEFEllä on 2 000 yrittäjäjäsentä (lisäys: 350 yrittäjäjäsentä / vuosi).

2) Jäsenyhteisöt: Jäsenmäärältään isoilla jäsenyhteisöillä on 2 yrittäjätematiikkaan sopivaa tilaisuutta alueella vuodessa (HEKO 20 tilaisuutta) / Pienillä jäsenyhteisöillä 1 yrittäjähenkinen tilaisuus alueella vuodessa.

3) Tyytyväisyys: Vuoden 2015 järjestötutkimuskyselyssä yrittäjäjäsenten tyytyväisyys on noussut perusjäsenten tyytyväisyyden tasolle.

4) Yhteiskunta: SEFEn sidosryhmät (poliittiset toimijat, elinkeinoelämä, yliopistot ja Suomen Yrittäjät) tunnistavat SEFEn myös ekonomiyrittäjän liitoksi.

Pitkäjänteinen toiminta edellyttää tulevan neuvottelukunnan sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Kaksi vuotta on kovin lyhyt aika vaikuttavuuden kehittämisessä.

Yrittäjyys on asennelaji. Vahvistamalla positiivista, rohkeaa yrittäjäasennetta kehittyy myös yritystoiminta. Tässä hengessä eteenpäin!

Hyvää kevättä!

Timo Saranpää
Ekonomiyrittäjä, yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja