Kirjoittajan arkistot:Tuomas Viskari

Korkeasti koulutetut tarvitsevat erilaisia työllisyyspalveluita

Asiamies Tuomas Viskari

Ekonomien työttömyys on ollut kasvussa viime aikoina. Tällä hetkellä vähän yli 5 prosenttia ekonomeista on työttömänä ja TEM:n (työ- ja elinkeinoministeriö) mukaan työttömyysjaksot ovat pidentyneet keskimäärin kaksi viikkoa viimeisen kahden vuoden aikana. Korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa selvästi muuta väestöä nopeammin, vaikka onkin edelleen muita alemmalla tasolla.

Työttömyyden yleistyessä yhä useammin kuulee myös viestiä, että TE-toimistossa asioidaan ainoastaan, koska se on välttämätöntä työttömyyskorvauksen saamiseksi. Erityisesti korkeasti koulutetut eivät koe julkisia työvoimapalveluita omalla kohdallaan hyödyllisiksi ja uudelleentyöllistymistä edistäväksi.

Suomen Ekonomit on esittänyt, että julkisissa työvoimapalveluissa tulisi erityisesti tässä tilanteessa parantaa akateemisen työnhaun erityiskysymysten osaamista ja kehittää akateemisille työnhakijoille kohdennettuja palveluita.

 

Erilaiset työmarkkinat edellyttävät erilaisia palveluita

Eivätkö hyvin koulutetut ihmiset kykene sitten itse ottamaan selvää työllistymismahdollisuuksista, oman osaamisen kehittämistarpeista ja selviämään työmarkkinoilla suhteellisen omatoimisesti? Miksi julkisia varoja pitäisi vielä panostaa erityisesti heidän palveluihinsa?

Samasta syystä kuin Kainuussa tarvitaan erilaisia työllisyyspalveluita kuin Helsingissä tai 55-vuotias tarvitsee erilaisia työllisyyspalveluita kuin 25-vuotias. Koska heidän työmarkkinansa poikkeavat muiden työmarkkinoista.

Tämä ei vielä tee korkeasti koulutettuja mitenkään erityisiksi. Kaikkien muidenkin työmarkkinat poikkeavat muiden työmarkkinoista. Ei ole olemassa vain yksiä työmarkkinoita, vaan useat ja nekin ovat jatkuvassa muutoksessa.

Työmarkkinat poikkeavat toisistaan vaikkapa alueen, ammatin, koulutuksen, iän ja työkykyisyyden mukaan. Voimme jopa ajatella, että omat työmarkkinansa on myös työlle, jota ei edes vielä ole olemassa.  Toisilla työmarkkinoilla tarvitaan enemmän yksilöllistä tukea kuin toisilla, mutta kaikilla tarvitaan yksilöllisen tilanteen ja osaamisen huomioon ottamista, jotta työllistyminen olisi mahdollisimman sujuvaa.

Tämä ei ole helppo tehtävä. Se edellyttää laajaa tietoa työmarkkinoista ja niiden muutoksesta, ymmärrystä osaamisen kehittämistarpeista työttömyysaikana ja uskallusta kokeilla uusia toimintamalleja. Tätä voidaan edistää esimerkiksi julkisten palveluiden, ammattiliittojen urapalvelujen, yksityisen sektorin kesken. Kaikilla näillä on toisiaan täydentävää asiantuntemusta, joista voitaisiin muodostaa palveluita, jotka auttavat parhaalla mahdollisella tavalla uudelleentyöllistymisessä.

Hajautuneilla työmarkkinoilla yhden koon palvelut eivät sovi kaikille. Jotta voimme pitää yllä hyvinvointia valtion kannalta välttämätöntä korkeaa työllisyysastetta, tarvitaan myös julkisen palvelutarjonnan uudelleenajattelua.

 

Tuomas Viskari
Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka
Suomen Ekonomit

**

Tutustu Suomen Ekonomien hallitusohjelmatavoitteisiin

Tutustu ekonomiehdokkaisiin

Kauppa kannattaa ekonomin palkkapussille

Asiamies Tuomas Viskari

Kaupan ala on perinteisesti ollut ekonomeille hyvä palkanmaksaja. Helmikuussa julkaistun SEFEn palkkatasotutkimuksen mukaan tämä kehitys jatkui erityisen vahvasti vuonna 2013.

Edelliseen vuoteen verrattuna ekonomien palkkakehitys oli parasta nimenomaan kaupan alalla. Lokakuussa kaupan alalla työskentelevän ekonomin mediaanipalkka oli 5687 euroa, kun kaikkien sefeläisten mediaanipalkka oli 4894 euroa. Nousu vuoden takaiseen oli peräti 267 euroa (4,9%)

Todennäköisesti kaupan alan keskimääräistä korkeampaa palkkatasoa selittää se, että kyselyyn vastanneet kaupan alalla työskentelevät ekonomit ovat selvästi muita vastaajia useammin johtotehtävissä. Kaupan alan vastaajista yli 35 prosenttia työskenteli johdon tai ylimmän johdon tehtävissä, kun vastaava luku kaikista vastaajista oli vajaa 22 prosenttia.

Ripeä palkkakehitys sen sijaan herättää kysymyksiä eikä sille ainakaan nopeasti tunnu löytyvän selvää selitystä. Kaupan ala on raportoinut viime aikoina säännöllisesti heikoista näkymistä. Palkkatason nousu alalla ei tunnu vastaavan tätä mielikuvaa varsinkin, kun työehtosopimusten puuttuessa palkka joustaa tyypillisesti vahvemmin suhdannevaihteluiden mukaan.

Kyselyssä johdon ja ylimmän johdon palkka ei ole noussut muita vastaajia enemmän ja ylimmän johdon palkkataso on jopa laskenut.  Siispä johdon korkea osuus kaupan alan vastaajistakaan ei näyttäisi selittävän hyvää palkkakehitystä, vaikka se muita korkeampaan palkkatasoon vaikuttaakin. Asiahan sinänsä on positiivinen ja hyvän kehityksen jatkamiseksi onkin syytä pureskella aineistoa tarkemmin pidemmällä aikavälillä.

 

Kaupan alalla ekonomit tekevät pitkää päivää

Parempi palkka ei kuitenkaan tule kuitenkaan ilmaiseksi. Kaupan alalla työskentelevät ekonomit tekevät lähes 1,5 tuntia pidempää työviikkoa, 42,6 tuntia viikossa, kuin kyselyyn vastanneet keskimäärin.

Tämä ylittää selvästi sekä työaikalain 40 tunnin että useiden työehtosopimusten 37,5 tunnin säännöllisen työajan. Useissa työn kuormitusta mittaavissa kysymyksissä oli havaittavissa huolestuttavia tuloksia. SEFEn keskeisenä tavoitteena onkin hakea ratkaisuja työn kuormitukseen ja työssäjaksamiseen liittyviin ongelmiin.

Kaupan liitto on ennakoinut kaupan alan työllisyyden heikkenevän edelleen tänä vuonna ja tästä on viestinyt useat kaupan alan yt-neuvottelut alkuvuodesta. SEFE tavoittelee myös kaupan alalla henkilöstön edustusjärjestelmän kehittämistä, jotta myös ekonomeilla olisi työpaikan muutostilanteissa mahdollisimman vahva tuki myös työpaikkoilla.

 

Tuomas Viskari
Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiamies, SEFE

Kunnissa tarvitaan lisää ekonomiosaamista

Olen kohta ollut 12 vuotta lähes tauotta kunnallisissa luottamustehtävissä. Näissä vaaleissa en ole ehdolla. Välillä on hyvä antaa tilaa toisille. Ja myönnettäköön, joskus tuntuu, että kun istuu työkseen kokouksissa, kokouksissa istuminen vapaa-aikana ei välttämättä enää käy vastapainosta. Vaalikamppailua katsellessa on ollut merkillisen rento olo.

Johtuneeko tästä rennosta olosta vai mistä, mutta näyttää siltä, että poliittisen kuplan ulkopuolella kunnallisvaalit eivät vielä ole kansaa vielä villinneet. Vähitellen väki toki heräilee ja aika onkin, koska ennakkoäänestyksen alkuun on enää alle viikko.

Muutama viikko sitten harva olisi kadulla kysyttäessä osannut nimetä tulevat vaalit ja kuulemma ehdolla oleville kavereille vieläkin toivotetaan onnea eduskuntavaaleihin. Näissäkin kunnallisvaaleissa äänestää reilu 60 prosenttia äänioikeutetuista. 70 prosenttiin pääseminen edellyttäisi Suurta Heräämistä, jota on vaikea tällä hetkellä nähdä tulevan.

Kunta-alalla kuitenkin tapahtuu paljon. Samaan aikaan uudistetaan kuntarakennetta, sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetta ja kuntien valtionosuuksia. Väestön ikääntyminen kohdistaa paineita erityisesti kuntien järjestämiin palveluihin, ja kunnat tuskailevat oman rahoituksensa kanssa. On oikeasti merkitystä sillä, miten kunnat toimivat tästä eteenpäin.

 

Päätöksentekijät odottavat vahva valmisteluosaamista

Kunta-alan ekonomeilla on kuntien muutoksessa tärkeä rooli. Tarvitaan talousosaamista, tarvitaan hankintaosaamista ja tarvitaan henkilöstöosaamista.

Usein sanotaan, että talousosaamista tarvittaisiin myös valtuustoihin. Ei sekään varmasti olisi hassumpaa, kunhan vain ymmärretään, millaista talousosaamista sinne halutaan ja tarvitaan. Talousalan ammattilainen tuskin tarvitsee olla, mutta etua toki on siitä, että osaa vaati oikeaa ja päätöksenteon kannalta relevanttia taloudellista informaatiota.

Usein kunnan hallinnon ja luottamusmiesten välillä on jännite. Välillä tuntuu siltä kuin he eivät olisi samaa kuntaa johtamassakaan. Luottamushenkilöt eivät kuitenkaan toivo juuri mitään enempää kuin, että heillä olisi riittävä ja luotettava informaatio päätöstensä pohjaksi. Siksi on tärkeää, että viranhaltijoiden ja päätöksentekijöiden yhteispeli toimii ja kunnalla on käytettävissään vahvaa valmisteluosaamista, jonka perusteella he pystyvät tekemää päätöksensä hyvin informoidusti.

Lopulta arvostukset ja poliittiset painotukset kuitenkin ratkaisevat päätöksenteon. Arvostuksia ja poliittisia kantoja on vain helpompi käyttää päätöksenteon perusteena, kun saatavilla on riittävä ja ammattimaisesti valmisteltu tietopohja.

Kuntaekonomien tehtävä on varmistaa, että riittävä taloustieto on päätöksentekijöiden saatavissa. Riippumatta vaalin tuloksesta kunnissa ekonomiosaamisen tarve on kasvussa.

 

Ennen vaaleja SEFE  julkaisee blogissaan kunta-asioden kanssa työskentelevien jäsentensä kirjoituksia. Voit myös tutustua kunnallisvaaliehdokkaina oleviin SEFEn jäseniin SEFEn kuntavaalisivulla.

 

Tuomas Viskari
Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiamies, SEFE