Aihearkisto: Yrittäjyys

Asiaa ekonomiyrittäjyydestä.

Piilaakson vahvuus on halu ja uskallus kokeilla ja unelmoida – ei vatulointi

Matti Copeland

Olen ollut onnekas ja päässyt vierailemaan lyhyitä ja pidempiä jaksoja Piilaaksossa riittävän usein kyetäkseni aistimaan ja ehkä myös tulkitsemaan muutoksen tuulia.

Perushypoteesi, että Piilaaksossa pääoma, teknologia, osaajat, koulutus, yrittämisen kulttuuri ja historia kohtaavat ja sekoittuvat omintakeisella tavalla, pitää edelleen paikkaansa. Mutta Piilaakso on ”aikuistunut” ja selvästikin aikoo pioneerin ( lue yrittäjän = entrepreneur, joka kasvaa startupiksi) tavoin uusia voittokulkunsa ja määritellä toimialat uudelleen, samalla tavalla kuin se teki perinteisen teknologiateollisuuden kanssa.

Teollinen internet IoT, uusiutuva energia, dronet ( suomeksi miehittämätön ilma-alus), elinkelpoisten planeettojen löytäminen, älykkäät autot ja vaatteet, virtuaalinen todellisuus VR tai tekoäly AI – kaikissa näissä lähinnä kaupallisia läpimurtoja ollaan Piilaaksossa.  Keräilin ajatuksia päiväkirjastani syyskuun Piilaakson matkaltani ja ajattelin jakaa niistä toivottavasti kiinnostavimpia.

Muutoksen vauhti kiihtyy ja Piilaakso näkee sen suurempana mahdollisuutena kuin koskaan.

 

Sattumahdollisuuksia ja tarinoita

Pivot: Koripalloilijana ymmärsin heti mitä tarkoitetaan – toinen jalka paikallaan voi yrittää montaa eri vaihtoehtoa edetä, tuomari ei vihellä askelvirhettä. Ideaa voi ja pitää testata mielellään markkinoilla ja asiakkailla ja voi olla, että vasta Plan B tai Plan C toimii. Fail early on sukua tälle. Kokeilukulttuuri samoin. Kysymällä oppii.

Storytelling: Jos ei jaa eikä kerro tarinaansa muille, ei voi saada palautetta eikä kehittää ideoitaan eteenpäin. Piilaaksossa parhaat tarinat ja tarinankertojat palkitaan erittäin konkreettisesti, he saavat rahoitusta. Parhaista parhaat saavat lisärahoitusta ja niin edelleen. Tarinankerronta lähtee aina yksilöstä, Piilaakson ehkä kuumin venture capitalist Marc Andreessen on sanonut ” In a startup, absolutely nothing happens unless you make it happen”. Tarinankerronnassa unelmointi on sallittua. Ehdottomasti saa ja pitää olla visioita. Samainen Marc Andreessen on sanonut ” The difference between a vision and a hallucination is that other people can see the vision”.

Ecosystem: Emme enää voi käsitellä asioita irrallaan ja erillään toisistaan. Teknologiat, tiedonsiirtokapasiteetti ja turvalliset pilvipalvelut mahdollistavat saumattoman ja melkein reaaliaikaisen hardwaren ja softwaren yhdistämisen. Ekosysteemiajattelu on luonut edellytyksen aivan uusien brändien syntymiselle. Tesla, Fitbit, GoPro ja Under Armour ovat muutamassa vuodessa uusina toimijoina hienosti yhdistäneet tuotteen ja palvelun asiakaskokemuksiksi, joiden asiakasuskollisuus on luja. Jos asiakaskokemus on asiakaslupauksen mukainen, näyttäisi ansaintamallikin löytyvän. GoPro esimerkiksi ei puhu Hero4 videokamerasta vaan kuvaa ekosysteeminsä näin ”Join the GoPro movement  – Capture + share your world”.

Curiosity: Johtamisen näkökulmasta tämä on se jokin. Uteliaisuus on aliarvostettua. Itse olen jo pitkään toiminut luottaen sattumahdollisuuksiin (sependipity) Olemalla utelias olen nostanut todennäköisyyttä, että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja vielä oikeiden ihmisten kanssa. Uteliaisuus on kysymyksiä mutta se on myös aitoa kiinnostusta toisista ihmisistä. Uteliaisuus on asenne. Se on tiedon ja kokemusten jakamista. Satuin olemaan Stanfordin campuksella sattumalta juuri sinä päivänä, kun uudet MBA opiskelijat aloittivat ja livahdin kuuntelemaan rehtorin tervetuliaispuheen. Yli 400 nuorta orientoituivat juuri kahden vuoden ”personal transformation – start taking ownership of your life ” kuten rehtori heitä tervehti. Think, Feel, Dream Big, heille sanottiin.

Impact Purpose / Meaning/Social:  Yllätyin Piilaakson itselleen ottamasta roolista ”paremman” tulevaisuuden rakentamisessa. Vaikuttavinta oli voimakkaassa kasvussa oleva yritysten ja nimekkäiden yrittäjien komittoituminen hyväntekeväisyyteen antamalla yhden prosentti ajastaan, omistuksestaan (equity) ja tuotteistaan tai palveluistaan voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden hyväksi. The Salesforce Foundationin perustaja Marc Benioff kiteyttää asian: “Companies can do more than just make money, they can serve others”. Termit kuten ”Do Good” tai ”Pay it Forward” toistuvat tarinoissa. Lisäksi tietenkin kuluttajat ovat suurimmat voittajat, kun uudet teknologialla transformoidut  liiketoimintamallit yleistyvät esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa.

Unicorn: Ei voi Piilaaksossa kulkiessaan välttyä yksisarvisen käytöstä arvon mittarina. Rima on hilattu miljardin dollarin arvostukseen  listaamattomien yrityksien osalta ja keskustelun keskipisteenä Uber. Uber on jo melkein kolme kertaa arvokkaampi kuin Kone Helsingin pörssissä. Unicorneja on lienee jo yli 150 ja suurin osa niistä lähtöisin nimenomaan Piilaaksosta. Nykyisellä vauhdilla uusi unicorn syntyy joka neljäs päivä jossain päin maailmaa. Pohjoismaiset nimet kuten Supercell, Spotify, Klarna ja King kuuluvat tälle listalle. Lähimpänä mahdollista kuplaa ollaan näiden yhtiöiden arvostusten kanssa.

 

Matti Copeland
Kirjoittaja on EY:n Executive Director ja antanut itselleen tittelin Chief Curiosity Officer. Hän on aktiivinen hekolainen ja mm. liikkeenjohdon kerhon hallituksen puheenjohtaja.

Jälleenmyynti- ja edustussopimuksen erot lyhyesti

Pauliina Scarabattoli Fondia

Yrityksen liiketoiminnan laajentuessa ja kansainvälistyessä tulee harkittavaksi jälleenmyynti– tai edustussopimusten käyttö. Molempien sopimusten tarkoituksena on löytää tuotteelle tai tuoteryhmälle uusia jakelukanavia. Niissä on kuitenkin myös merkittäviä eroja.

Miten jälleeenmyynti- ja edustussopimukset eroavat toisistaan?

Jälleenmyyjä on itsenäinen yrittäjä, joka toimii omissa nimissään ja omaan lukuunsa, kantaen itse omasta liiketoiminnastaan syntyvät riskit. Jälleenmyyjä ostaa päämieheltä tuotteita, joita se myy eteenpäin loppuasiakkaille. Jälleenmyyjä ei näin ollen saa päämieheltään myyntityöstä palkkiota, vaan tämän korvaus syntyy myyntivoiton muodossa.

Kauppaedustaja taas toimii päämiehen lukuun ja päämiehen nimissä, ja tekee kauppoja päämiestä sitovasti tai hankkii päämiehelle tilauksia. Toisin kuin jälleenmyyjä, kauppaedustaja saa myyntityöstään päämieheltä korvauksen provision muodossa.

 

Kumpaa käyttäisin?

Molemmissa sopimuksissa on omat etunsa ja tehdessä valintaa niiden välillä tulisi arvioida ennen kaikkea tapauskohtaisia olosuhteita sekä sitä, mitä sopimuksella halutaan saavuttaa. Edustussopimuksella päämies pääsee vaikuttamaan vapaasti myyntihintoihin ja -ehtoihin ja säilyttää näin ollen tiukemman kontrollin tuotteen jakeluun. Jälleenmyyjä sen sijaan toimii hyvin itsenäisesti ja kantaa itse taloudellisen riskin siitä, että saa tuotteensa myydyksi.

Mistä sopimuksissa kannattaa tai ei kannata sopia?

Kuten monissa muissakin maissa, Suomessa ei ole jälleenmyyntisopimuksia suoraan sääntelevää lainsäädäntöä, joten itse sopimuksen ehdoilla on suuri merkitys ja niistä voidaankin sopia hyvin vapaasti. Jälleenmyyntisopimusta tehdessä on kuitenkin huomioitava kilpailulainsäädännön asettamat reunaehdot, jotka rajoittavat muun muassa kilpailukiellon pituutta ja sisältöä, alueiden ja asiakkaiden jakamista sekä kieltävät jälleenmyyntihinnan määräämisen.

Edustussopimuksissa sen sijaan saa, ja kannattaakin sopia alueista, asiakkaista sekä hinnoista ja ehdoista, joilla kauppaedustaja myy tuotteita. Edustussopimuksia sääntelee laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä, joka sisältää kauppaedustajan eduksi säädettyjä pakottavia säännöksiä, joista ei voi sopia toisin.

Pauliina Scarabattoli
Legal Counsel, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa: www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Kasvuyrityksen osakassopimus ja rahoituksen hinta

Jonathan Andersin, Fondia

Moni nuori yritys on perustamis- ja kasvuvaiheessa riippuvainen ulkoisista rahoituslähteistä ja yleinen tapa rahoittaa yrityksen toimintaa on turvautua enkelisijoittajan ja/tai pääomasijoittajan tarjoamaan rahoitukseen. Liike-elämässä mikään ei ole ilmaista, ja myös kasvuyrityksen rahoituksella on oma hintansa.

Yrittäjän näkökulmasta tämä hinta realisoituu määräysvallan ja potentiaalisten tuottojen osittaisena menetyksenä. Tässä ilmiössä ei sinänsä ole mitään erikoista, mutta joskus kyseinen hinta saattaa tulla aloittelevalle yrittäjälle yllätyksenä.

Yleensä edellä mainitut sijoittajat tekevät sijoituksensa merkitsemällä yrityksen osakkeita ja näin ollen heistä tulee kyseisen yrityksen vähemmistöosakkaita. Sijoituksen yhteydessä tehdään lähes poikkeuksetta osakassopimus, jonka myötä sijoittajalle annetaan vaihteleva määrä oikeuksia, joilla sijoittaja turvaa mahdollisuutensa hallinnoida sijoitustaan ja maksimoida sen tuotto.

Sijoituksen koosta ja osapuolien neuvotteluasemista riippuen sijoittajalle myönnettävät oikeudet saattavat olla hyvinkin laajoja ja jokaisen yrittäjän on jo neuvottelujen alkuvaiheessa hyvä tiedostaa mitä häneltä saatetaan vaatia. Alla on käsitelty muutamia yleisimmistä neuvottelun aiheista.

Etuoikeus varojenjakotilanteessa

Moni sijoittaja vaatii etuoikeuden tulevissa varojenjakotilanteissa, eli ns. likvidaatiopreferenssin (eng. liquidation preference). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun yrityksen varoja jaetaan (esim. yritysjärjestelyn yhteydessä tai osinkoina), on sijoittajalla oikeus saada määrätty summa ennen kuin muut osakkeenomistajat saavat mitään. Etuoikeus varojenjakotilanteessa takaa sijoittajalle ennalta määrätyn tuoton, joka saattaa olla moninkertainen suhteessa sijoittajan alkuperäiseen sijoituksen.

Pahimmillaan sijoittajan etuoikeus varojenjakotilanteessa voi johtaa siihen, että yrityksen menestyksestä hyötyy ainoastaan sijoittaja muiden osakkaiden kustannuksella.

Laimennusvaikutus ja tuleva rahoitus

Yrityksen kasvaessa on yleistä, että toteutetaan uusia rahoituskierroksia ja joukkoon liittyy uusia sijoittajia. Ensimmäisenä mukaan tulevat sijoittajat vaativat yleensä osakassopimukseen määräyksiä, joilla säädellään laimennusvaikutusta (eng. anti-dilution) ja yrityksen tulevaa rahoitusta. Alkuperäisen sijoittajan ajatuksena on näillä määräyksillä turvata oman omistusosuuteensa ja määräysvallan pysyminen myös vastaisuudessa tai ainakin varmistaa mahdollisuus puolustaa omistusosuuden pysymistä tulevilla rahoituskierroksilla.

Alkuperäisen sijoittajan omistusosuuden pysymisen kääntöpuoli on se, että tulevat rahoituskierrokset laimentavat muiden osakkaiden omistusosuuksia suhteettoman paljon.

Yhtiön hallinto

Sijoittajat vaativat lähes poikkeuksetta, että heille annetaan mahdollisuus osallistua yrityksen hallintoon. Tämä toteutetaan sopimalla esimerkiksi hallituspaikkojen jakamisesta ja päätöksenteosta sekä hallituksessa että yhtiökokouksissa.

Käytännössä tämä johtaa usein siihen, että sijoittajalle annetaan veto-oikeus yrityksen kannalta merkityksellisissä asioissa, joista hallituksessa ja/tai yhtiökokouksissa päätetään.

Osakkeiden luovutus(rajoitukset)

Monen osakassopimuksen keskeisimmät ehdot liittyvät osakkeiden luovutuksiin ja niiden rajoittamiseen. Sijoittajan mukaantulo tuo usein omat ulottuvuutensa mainittuihin määräyksiin. Moni pääomasijoittaja on rahastomuotoinen ja rahaston säännöissä on usein tarkat määräykset siitä milloin rahaston tulee irtautua sijoituksistaan ja palauttaa varat omille sijoittajilleen.

Muun muassa tästä johtuen sijoittajat vaativat osakkeiden luovutuksiin liittyviä erioikeuksia ja käytännössä tämä saattaa johtaa esimerkiksi koko yrityksen myyntiin vaikka muut osakkaat eivät kannattaisikaan myyntiä.

Muita yleisiä määräyksiä

Edellä mainittujen lisäksi yrittäjän tulee varautua neuvottelemaan ja sopimaan muun muassa voitonjaosta, työntekijäosakkaiden työntekovelvoitteista, kilpailu- ja rekrytointikielloista, raportoinnista sijoittajille sekä sijoittajien oikeudesta saada tietoja yrityksen toiminnasta.

Sijoituksen aineettomat hyödyt

Vaikka yrittäjän näkökulmasta saattaa tuntua raskaalta luopua määräysvallasta perustamassaan yrityksessä kannattaa myös huomioida sijoituksen ja sijoittajan mukaantulon monet myönteiset puolet. Moni sijoittaja pystyy rahallisen sijoituksensa lisäksi tuomaan yritykselle henkistä pääomaa esimerkiksi kokemuksen, uusien ideoiden sekä laajan kontaktiverkoston muodossa ja pystyy näin monella tavalla edesauttamaan yrityksen kasvua ja menestystä.

 

Jonathan Andersin
Legal Counsel, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Ekonomin koulutus antaa hyvän pohjan yrittäjyydelle

Barbro Kanerva

Olen joskus kuullut sanottavan, että ekonomi tietää liikaa ryhtyäkseen yrittäjäksi. Olen asiasta eri mieltä. Ekonomi tietää juuri sopivasti pärjääkseen hyvin yrittäjänä.

Toimittuani nyt yli 20 vuotta yrittäjänä  olen ollut erittäin  tyytyväinen saamaani kaupalliseen koulutukseen ja  siihen tarvittavaan käytännön kokemukseen työurani alkutaipaleella. Monta kertaa olen miettinyt  miten henkilöt, joilla ei ole tällaista pohjaa pärjäävät alkuvuosina yrittäjinä.

Kauppakorkea on siitä hyvä opinahjo, että se antaa perustietoa monista liikkeenjohdollisista aiheista vaikka itse oppiminen ja käytäntöön soveltaminen tapahtuu työpaikalla.

Näistä perustiedoista  on paljon hyötyä kun ryhtyy yrittäjäksi. Alussa pitää hallita ainakin  tietyt hallinnolliset rutiinit jotta  toiminta saadaan pyörimään.

Vaikka ekonomin koulutus antaakin hyvät eväät hoitaa esimerkiksi kirjanpitoa itse suosittelen lämpimästi  tilitoimiston käyttöä tässä asiassa. Lainsäädäntö muuttuu usein ja sen seuraaminen vie kallisarvoista aikaa, joka on pois varsinaisesta busineksen pyörittämisestä.

 

Sisäinen palo kuuluu yrittäjyyteen

Useasti kuulee puhuttavan siitä että  ekonomit ovat osa-aikayrittäjiä. Tämä saattaa sopia joillekin aloille, mutta minulle sana yrittäjä tarkoittaa sitä, että  tehdään  palolla töitä omassa yrityksessä kokopäiväisesti.

Yrittäjyyteen pitää mielestäni olla sisäinen palo. Yrittäjäsana on  suomenkielessä epäonnistunut. Se ei kuvaa sisäistä paloa. Ruotsiksi sanotaan ”företagare”, joka tarkoittaa ryhtyä toimeen. Yrittäjä on usein toimelias ladun avaaja.

Asenteella on suuri merkitys. Ensin ajattelemme ja sitten vasta toimimme. Ellei sana yrittäjä herätä innostusta, sen tilalle pitää löytää uusi, kuvaavampi sana omalle toiminnalle. Itse käytän itsestäni businessvalmentaja-nimikettä.

Yrittäjäksi ei kannata lähteä jos on luonteeltaan varovainen ja haluaa ylläpitää status quota. Yrittäjänä toimiminen vaatii epävarmuuden sietämistä ja nopeita muutoksia jo vakiintuneissakin asioissa.

Hyvä tapa on hankkia itselleen kokenut yrittäjä mentoriksi. Se on arvokasta, varsinkin yrittäjän alkutaipaleella. Suomen Ekonomeilla on mentoritoimintaa, jota  kannattaa hyödyntää. Toimin itsekin mentorina ja koen sen hyvin antoisaksi.

 

Tavoitteet motivoivat

Kaikessa toiminnassa, mutta erityisesti  yrittäjänä, on hyvä olla tavoitteita: vuodelle, kuukaudelle, viikolle, päivälle – riippuen tehtävästä ja toimialasta. Kun on tavoitteet kunnossa, tietää suurin piirtein, koska on päivän tai viikon tehtävät suoritettu. Silloin voi irrottautua työstä ja tehdä jotain muuta, jotta akut taas lataantuvat.

Motivaatiohan syntyy juuri tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Tavoitteet ja niiden seuranta tuovat myös turvallisuuden tunteen, kun tietää mihin on menossa ja missä mennään tällä hetkellä.

Usein kuulee sanottavan, että yrittäjä on aina työssä ja on siksi huono malli muille. Moni yrittäjä tekee paljon työtä siksi, että hänellä on tämä sisäinen palo työtään kohtaan. Hän nauttii työn tekemisestä eli on motivoitunut.

Motivoitunut ihminen voi yleensä hyvin. Jos päivittäinen työ tuo tarpeeksi sosiaalisia kontakteja, ei yrittäjä vapaa-aikana kaipaa sellaisia aktiviteettejä.

 

Terve yrittäjä on hyvä malli muille

Työterveyshuollossa yrittäjä käy harvoin. Ei yrittäjä kierrä terveydenhuollon tarjoajia kaukaa pelosta, vaan siksi ettei hän tarvitse niitä palveluja. Työstään pitävä ja motivoitunut yrittäjä ei paljon sairastele.

Jos yrittäjällä on yksikin työntekijä, hänen pitää järjestää työterveyshuolto. Yksinyrittäjänä hänestä ei olla kiinnostuneita.

Tämä on mielestäni väärin. Suomen Ekonomien tavoitteena onkin saada myös yrittäjäekonomien sosiaaliedut samalle tasolle kuin palkansaajien. Tämä epäkohta kertoo siitäm kuinka alkeellisella tasolla suhtautuminen yrittäjyyteen oli näitä sääntöjä laadittaessa. Valitettavasti taso on edelleenkin alhainen.

Suhtautumisemme yrittäjyyteen on ristiriitainen. Kaikki tiedämme, että pk-sektori on suuri työllistäjä. Kuitenkin yrittäjän tielle laitetaan valtiovallan taholta turhan paljon esteitä alkutaipaleesta lähtien. Yrittäjäksi aikovat ovat yleensä sitkeitä, joten he selviävät esteistä, mutta kuinka monta yrittäjää saisimme tähän maahan, jos alkutaival olisi helpompi?

Jos kaikki ryhtyisivät yrittäjiksi, poistuisi maamme työttömyys ja terveydenhuollon kustannukset laskisivat roimasti, koska tavoitteiden kautta ihminen  motivoituu ja aktivoituu. Aktiivinen ihminen on positiivinen ja positiivinen ihminen on tunnetusti terveempi kuin negatiivinen.

 

Barbro Kanerva
KTM, Master licensee, businessvalmentaja
Oy Barcon Ab/LMI-Finland

Luksusliiketoiminta kasvaa maailmalla mutta Suomea vaivaa asenneongelma

Kristiina Palmgren

Tiesitkö, että Eurooppa on globaali johtaja high end- sekä luksustuotteissa? Euroopan markkinaosuus on 70 prosenttia koko luksuksen maailmanmarkkinoista. Mutta kuinka suuri on Suomen osuus siitä?

Aasialaiset ihailevat Euroopan elämäntyyliä, kulttuuriamme sekä ihania brändejä. Taidokkaiden brändien ensimmäiset asiakkaat ovat olleet eurooppalaisia kuningashuoneita. Korut, laukut, hajuvedet sekä muu koristautuminen on synnyttänyt Eurooppaan korkealaatuisen käsityötaidon. Tavarat kestävät äidiltä tyttärelle tai isältä pojalle.

Mutta, mutta… Suomen high end- ja luksusbrändit? Parhaat niistä taitavat löytyä meidän insinööriteollisuuden sisältä.

Kuluttajapuolen luksusbrändejä on Suomesta melko vähän markkinoitu.  Siinä on meidän valtava mahdollisuus.

 

Rättibisnestä ja ökyveneitä?

Väitän, että meillä on asenneongelma. Jos vaatimattomuutta ihannoivassa maassamme omistaa jotain kallista, se on varmasti ökytavaraa Keskustelemme suomalaisten kesken ökyveneistä ja –taloista .. ” niillä on sellainen ökyvene, tiedäthän” .. salaperäisesti vihjailevaan tyyliin?

Tällä hetkellä kehittyvissä maissa, muun muassa Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä on halua sekä tahtoa käyttää ja näyttää rahaa. Oma menestys näytetään rahalla ja tavaroilla.

Aliarvioiva asenteemme estää koko teollisuudenalan kehittymisen Suomessa. Olemme high end
-vaatteissa raaka-aineenviejiä. Italialaiset osaavat tehdä poromokasta vaatteita, jotka kelpaavat venäläiselle naiselle.

Miksi annamme rahojen valua Italiaan? Se on sitä “rättibisnestä” naisille, joiden aviomiehet tilaavat suomalaisia “ökyveneitä”. Ovatko asenteemme esteenä kokonaisen luksusklusterin kehittymiselle Suomessa?

Tänään Suomi on monen ulkomaisen luksusbrändin kauppakeskus. Pohjois-Esplanadi on muutaman vuoden kuluttua täynnä ihania laukku-, vaate- ja kenkäkauppoja, joista monet naiset ja miehet maailmalla unelmoivat. Haluammeko pitää ainoastaan ostoskeskuksen roolin vai myös itse luoda ja suunnitella luksustuotteita- ja palveluita?

 

Kristiina Palmgren
KM, MBA
Suomen Ekonomit Yrittäjätyöryhmän jäsen 2014-2015

Kirjoittaja on toinen osakas Greetings From Luxury Finland – Start Up yrityksessä. Yrityksen tavoitteena on kehittää suomalaisten yritysten tuotteiden sekä palveluiden jalostusastetta ja – arvoa luksusliiketoiminnassa.

Äänestäminen on ekonomin etu!

Hanna-Leena Hemming

Sunnuntaina valittava eduskunta ja sen valitsema hallitus ovat valtavan haasteen edessä. Pitäisi pystyä ratkaisemaan pitkäaikaisen matalasuhdanteen aiheuttamia talous- ja työllisyysongelmia, hoitaa suuria rakenteellisia uudistuksia ja ymmärtää syvällisesti työmarkkinoiden muutosta ja sitä, mistä tulevaisuuden taloudellinen menestys syntyy. Tästä kaikesta pitäisi saada aikaan paketti, jolla suomalaisten hyvinvointi ja tärkeät vuosien varrella rakennetut palvelut voidaan turvata tulevaisuudessakin.

Vaaleja edeltävinä viikkoina me Suomen Ekonomeissa olemme julkaisseet blogissamme useita työ- ja talousaiheisia kirjoituksia sekä toimistomme omalta väeltä että pyytämiltämme ulkopuolisilta kirjoittajilta. Olemme halunneet tuoda keskusteluun omien tavoitteidemme lisäksi myös laajempaa näkökulmaa omaan toimialaamme sekä antaa eväitä parempaan työelämää koskevaan päätöksentekoon jatkossa.

Suomen Ekonomeista noin 80 prosenttia on palkansaajia ja noin 5 prosenttia yrittäjiä. Nyt käytävällä keskustelulla Suomen talouden kasvu-uralle saamisesta on siksi keskeinen merkitys jäsenillemme.

 

Vaikutamme ekonomin paremman työelämän hyväksi

Korkean osaamistason ylläpitäminen ja edelleen nostaminen vaatii määrätietoista panostusta koulutuksen laatuun sekä nykyistä laajempia mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen myös työuran aikana. Tarvitsemme enemmän ihmisiä työhön, ja molempien sukupuolten osallisuutta työmarkkinoille ja tasa-arvoisia työuran kehittymismahdollisuuksia perhe- ja hoivavastuun tasaisemmalla jakautumisella.

Tarvitsemme lisää mahdollisuuksia yrittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Tarvitsemme myös veropolitiikkaa, joka kannustaa uralla etenemiseen ja vastuunkantoon.

Emme halua kuitenkaan vain vaatia toimia muilta. Omalla toiminnallamme sitoudumme myös lisäämään jäsentemme tietoisuutta työelämästä, valmiuksia kehittyä omalla urallaan ja luoda uutta arvoa suomalaiseen kansantalouteen.

Nyt on aika suunnata katseet kohti sunnuntaisia vaaleja. Niiden jälkeen me jatkamme edelleen vaikuttamistamme suomalaisen ekonomin paremman työelämän hyväksi yhteistyössä uusien päättäjien kanssa. Tarkista ekonomiehdokkaat ja äänestä.

Hyvää vaaliviikonloppua!

 

Hanna-Leena Hemming
Toiminnanjohtaja, Suomen Ekonomit

***

Suomen Ekonomit ovat tukeneet myös näissä vaaleissa puolueita osallistumalla niiden varainhankintaseminaareihin. Tuellamme haluamme osoittaa arvostustamme poliittiselle keskustelulle sekä kannustaa työelämää koskevaan keskusteluun eri näkökulmista. Tuki on annettu liittokokouksemme hyväksymien linjausten mukaisesti. Haluamme kannustaa vaalirahoituksen läpinäkyvyyteen, joten olemme julkaisseet tiedot antamastamme tuesta.

Ekonomit valmiina vaaleihin

Edunvalvontajohtaja Lotta Savinko

Eduskuntavaalit on kuukauden kuluttua. Julkista keskustelua hallitsevat puolueiden vaaliohjelmat sekä lukuisten sidosryhmien tavoitteet. Kaikesta keskustelusta selkeimmin nousevat esiin Suomen taloudellinen tila ja sen heikot näkymät sekä työmarkkinoihin kohdistuvat muutostavoitteet ja–paineet.

Työn lisääminen, työllisyyden kohentaminen ja joustavuuden lisääminen ovat keskeisiä teemoja lähes kaikkien puolueiden ohjelmissa. Paikallinen sopiminen, työaikajoustot, työaikapankit ja koeajan pidentäminen nähdään keinoina kehittää työmarkkinoita. Kehittäminen on välttämätöntä työmarkkinoiden muutoksessa, mutta siinä tarvitaan myös asiantuntemukseen ja kokemukseen perustuvaa näkemystä.

Esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämistä on helppo vaatia, mutta kuinka moni tarjoaa todellisia, kaikille osapuolille realistisia keinoja ja välineitä tämän kehittämiseksi?

On helppoa huudella radikaaleja ja yksipuolisia muutoksia miettimättä kokonaisuutta ja sitä, miten työmarkkinajärjestelmämme tasapaino rakentuu. Räväköitä otsikoita saa helposti, mutta todellisten ratkaisujen rakentaminen on huomattavasti monimutkaisempaa.

 

Ekonomit rakentaa toimivia ratkaisuja

Suomen Ekonomien hallitus hyväksyi hallitusohjelmatavoitteemme viime vuoden lopulla. Tavoitteemme perustuvat jäsentemme kokemuksista nouseviin epäkohtiin ja muutostarpeisiin.

Olemme rakentaneet tavoitteemme ja niiden saavuttamisen ratkaisut realistisiksi ja kokonaisuuden huomioonottaviksi. Pyrimme kunnianhimoisesti rakentamaan ratkaisuja, jotka on pohdittu useiden eri tahojen näkökulmasta.

Tavoitteemme keskittyvät laadukkaan koulutuksen turvaamiseen, työurien pidentämiseen sekä työllistymisen keinojen kehittämiseen, paikallisen sopimisen rakenteiden kehittämiseen, oikeudenmukaiseen verotukseen sekä yrittäjyyden ja yritystoiminnan helpottamiseen.

Keskeinen tavoite jäsenillemme ja Suomen Ekonomeille on tasa-arvoisen työelämän kehittäminen erityisesti perhevapaajärjestelmää kehittämällä ja vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla. Olemme ylpeitä kustannusneutraalista mallistamme perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi. Se kuvastaa työskentelymme perusteita: asiantuntijuuden ja eri näkökulmien pohjalta rakennettuja ratkaisumalleja, joiden pohjana on jäsenkunnan työelämän tutkittu pitkäaikainen tuntemus.

 

Strateginen hallitustyöskentely antaa vaikuttamistyölle tilaa

Viimeisimmät hallitusohjelmat ovat olleet yksityiskohtaisia ja neljää vuotta ehkä liiankin tiukasti raamittavia. Tuleva hallitus rakentaa ohjelmansa todennäköisesti tiiviimmäksi ja strategisemmaksi, jolloin kokonaisuuden muodostavat strategisesti linjaava hallitusohjelma ja keinoja  täsmentävä toimintasuunnitelma.

Tämä antaa vaikuttamiselle parempia mahdollisuuksia, mutta korostaa entistä enemmän jatkuvan vaikuttamisen tärkeyttä, kun hallituksen toimintaohjelmaa tarkistetaan vuosittain. Suomen Ekonomit on rakentanut pitkäjänteisesti pysyvää yhteistyötä puolueiden ja eri sidosryhmien kanssa ja meillä on erinomainen mahdollisuus valvoa ekonomien etua myös näissä muuttuvissa oloissa.

Sivuiltamme löytyvät paitsi hallitusohjelmatavoitteemme sekä ekonomiehdokkaat, jotka ovat vastanneet kahteen keskeiseen tulevan hallituskauden kysymykseen. Käy katsomassa ehdokkaat ja heidän vastauksensa. Ennen kaikkea: Käytä ääntäsi viimeistään varsinaisena äänestyspäivänä 19.4.2015.

 

Lotta Savinko
Edunvalvontajohtaja, Suomen Ekonomit

Suomi nousuun työllä ja yrittämisellä!

Leo Vesalainen

Jokohan olisi aika lopettaa jäiden polttelu, kääriä hihat ja ryhtyä hommiin?!

Koko kansakunta ministereitä myöten vain voivottelee ja valittelee.  Kukaan ei haluaisi tunnustaa, että ongelmat ovat itse aiheutettuja ja voidaan siten myös itse eliminoida.  Suurin osa porukasta alkaa kuitenkin jo ymmärtää, että tällaista menoa ei voida enää jatkaa.  Siis velaksi elämistä ja Suomen näivettämistä järjettömällä verottamisella.

Meidän pitää vapauttaa kansalaisten – nuorien ja vanhojen – omatoimisuus ja yritteliäisyys turhan byrokratian ja liiallisen verottamisen kahleista. Antakaamme kaikille kyvykkäille ja halukkaille edellytykset ja mahdollisuudet tehdä hyödyllistä työtä.  Samalla turhan ja tarpeettoman työn ja puuhastelun tekeminen ja edistäminen julkisen vallan toimesta ja tukemana tulee lopettaa.

Ei yhteiskunnan tarvitse miettiä ja kehittää ideoita siitä mille liiketoiminta-alueille nyt pitäisi panostaa, kouluttaa ja satsata.  Sellainen työ – ja sitäkin tehdään tuhansien byrokraattien voimin joka päivä seminaareissa ja työryhmissä ympäri Suomea – on hyödytöntä, vähän kuin tyhjän kaivon täyttämistä kannetulla vedellä.

Se riittää, että ihmisille annetaan mahdollisuudet yrittää ja tehdä töitä. Se tarkoittaa mahdollisuutta ansaita ja hankkia elantonsa oman työn ja toimeliaisuuden kautta. Se tarkoittaa perusedellytysten kehittämistä sellaisiksi, että Suomessa tehtävän työn kustannukset ovat kansainvälisesti kilpailukykyistä – ettei yhteiskunnalle maksettavat maksut ja verot nouse liian suuriksi ja ettei liiallisen säätelyn ja byrokratian vuoksi toiminta takertele ja vaadi kohtuuttomasti työaikaa tuottamattomaan työhön.

Nyt verotuksemme on maailman huipputasoa. Erilaisia kertaantuvia veroja, yhteiskunnan keräämiä maksuja ja muita veronluonteisia eriä, joita kerätään yrityksiltä, palkansaajilta, omistajilta ja muilta kansalaisilta energian käytöstä, kuljetuksista, hankinnoista, asumisesta, elämisestä ja niin edelleen on niin paljon, että lähestytään jo vero-osuustasoa kaksi kolmasosaa (yli 60 %).

Joka päivä päivitellään esimerkiksi asuntojen ja asumisen kalleutta. Syyllisiksi mediassa asetetaan rakentajat, grynderit ja maanomistajat.

Karmea totuus kuitenkin on, että yhteiskunta itse aiheuttaa korkeat hinnat. Rakentaminen on rankasti ylisäädeltyä byrokratiaviidakkoa ja kun siitä aiheutuvat ylimääräiset ja turhat kustannukset lasketaan mukaan veronluonteisiin maksuihin niin kuin pitääkin, kohdistuu asuntoihin keskimääräistäkin korkeampi yhteiskunnan rasitus. Myös tonttien hinnoissa yhteiskunnan osuus on tolkuttoman suuri, varsinkin pääkaupunkiseudulla (ns. maankäyttösopimusmaksut, liittymismaksut jne.).

 

Yrityksen omistaminen pitää olla Suomessa kannattavaa

Yhteiskunnan roolia ja osuutta pitäisi voimakkaasti karsia kattamaan vain sellaiset toimet, jotka perustellusti kuuluu tai on järkevää hoitaa yhteisesti ja karsia kaikki muu pois.  Näin verorasitus voidaan laskea siedettävälle tasolle ja palauttaa Suomen kansainvälinen kilpailukyky. Myös työn tekemistä ja yrittämistä pitää suosia ja tehdä se aina taloudellisesti selvästi parhaimmaksi vaihtoehdoksi.

Näillä toimenpiteillä työllisten osuus yhteiskunnassa saadaan nostettua terveelle tasolle. Siten myös veronmaksajien määrä lisääntyy ja tulonsiirtoja saavien määrä pienenee. Toisinsanoen selvästi pienemmillä veroilla pystytään kattamaan julkiset menot.

Tärkeää on myös, että Suomesta käsin on mahdollista ja kannattavaa omistaa yrityksiä. Viime vuosien kehitys on vienyt aina vain pidemmälle siihen suuntaan, että yritykset siirtyvät ulkomaiseen omistukseen eivätkä jäljelle jäävät uskalla laajentaa toimintaansa täällä.

Ulkomaalaisomistus johtaa helposti siihen, että parhaat ja vaativimmat työpaikat siirtyvät ajan mittaan myös ulkomaille ja investointi- ja laajentamispäätöksissä hyöty valuu muualle. Myös ulkomaalaisomisteisten yritysten Suomeen maksamat verot minimoituvat. Jatkuvasti kuulee, että ulkomaisia investointeja pitää houkutella Suomeen. Ennemminkin pitäisi ruveta puhumaan suomalaisten investointien ja yrittäjien houkuttelemisesta ja suosimisesta.

Yrittäjät ja yritysten omistajat ovat koko kansakunnan oleellisia ja välttämättömiä tukipilareita.  Heidän hyvinvoinnistaan ja menestymisestään kannattaa pitää hyvä huoli. Heidän kauttaan vauraus leviää koko yhteiskuntaan.

Vapauttakaamme siis tekemisen halut ja yritteliäisyys liikasäätelyn ja liikaverottamisen kahleista!

 

Leo Vesalainen
Suomen Ekonomien Yrittäjätyöryhmän jäsen

10 syytä, miksi taloushallinto kannattaa digitalisoida

Kaisa Kokkonen

Digitaalinen taloushallinto on jo laajasti käytössä suuryrityksissä Suomessa. Tällöin puhutaan erityisesti 500 suurimmasta yrityksestä. Monissa tätä pienemmissä yrityksissä ei ehkä ole ymmärretty kaikkia hyötyjä, joita digitalisoinnista voitaisiin saada.

Tilastoja digitaalisen taloushallinnon kokonaisuudesta on saatavilla heikosti, mutta jos katsotaan yhtä osa-aluetta, sähköisiä yritysten ja julkisen sektorin vastaanottamia ostolaskuja, vastaanotetaan niistä noin 40 prosenttia sähköisesti (Finanssialan keskusliitto: Yritysten verkkolaskutuksen ja suoraveloituksen käyttö 6/2013).

Vieläkö sinun yrityksessäsi on paljon manuaalisia talouden toimintamalleja?

Manuaalisista talouden toimintamalleista kannattaa luopua, koska:

 1. Rutiineihin käytetty aika vähenee.

Jos tarvittava tieto siirtyisi kirjanpitoon automaattisesti ja oikein kirjanpitoaineistoa tuottavista muista järjestelmistä kuten tuotannosta, myynnistä ja vaikkapa henkilöstöhallinnosta, se säästäisi huomattavan määrän resursseja muuhun toimintaan. Jos lisäksi tilinpäätökseen kerätty tieto siirtyisi automaattisesti raportointiin, tilastoihin, veroilmoitukseen ja viralliseen tasekirjaan, ajan säästöä tulisi vielä lisää.

2. Vapautunut aika voidaan käyttää paremmin lisäarvoa tuottavaan toimintaan.

Kun koneet auttavat taloutta täsmäytyksessä ja yksinkertaisessa analysoinnissa, talousosasto voi keskittyä syvälliseen analysointiin ja liiketoiminnan tukemiseen sekä tulevaisuuden hahmottamiseen nykytilan perusteella.

3. Tuuraukset on helpompi hoitaa, kun prosessit on automatisoinnin yhteydessä kuvattu.

Kuinka monta kertaa sairasloman sattuessa ei tiedetä, mistä aloittaa – harvassa yrityksessä toimenkuvat on kuvattu riittävällä tarkkuudella.

4. Muun kuin taloushenkilöstön talousosaaminen kasvaa, koska kuvausten ansiosta on helppo ymmärtää, miksi talous tarvitsee esimerkiksi laskujen hyväksynnän ajoissa.

Talousosasto tarvitsee harvoin tietoa itselleen, tieto tarvitaan raportointiin vaikkapa johdolle tai viranomaisille.

5. Tieto on aina ajan tasalla.

Automatisointi varmistaa sen, että tieto liikkuu järjestelmien välillä nopeasti – parhaassa tapauksessa esimerkiksi kauden tulosta voidaan tarkastella päivätasolla.

6. Raportointi nopeutuu.

Tilinpäätös on valmis muutamassa päivässä. Kauden vaihde on tarkistuksia vailla valmis, kunhan kaikki olennainen tieto on saatu järjestelmään sisään.

7. Taloudellisen informaation laatu paranee.

Inhimillisestä muistamisesta tai unohtamisesta johtuvat virheet vähenevät.

8. Mahdollistaa eteenpäin katsomisen historiaan tuijottamisen sijaan.

Kun kaikki aika ei mene kuukauden tai vuoden tilinpäätöksen tekemiseen, niin voidaankin keskittyä esimerkiksi siihen, miten toteutuneet tiedot vaikuttavat loppuvuoden ennusteisiin.

9. Tulos- ja taloustietoisuus kasvavat.

Talousosastolla on aiempaa enemmän aikaa ja valmiuksia käydä tulosten merkitystä läpi yrityksen avainhenkilöstön kanssa.

10. Paremmat liiketoimintapäätökset parantavat tulosta.

Kun raportit saadaan nopeammin ja niiden sisältö on entistä paremmin analysoitu ja kun ennusteet kuvaavat entistä paremmin tulevaisuutta, voidaan tehdä liiketoimintaa aidosti tukevia päätöksiä. Ja kun voidaan tehdä parempia liiketoimintapäätöksiä, on sillä positiivinen vaikutus tuloslaskelman viimeiselle riville.

 

Kaisa Kokkonen
KTM, HTM
Kirjoittaja on Akeba Oy:n perustaja ja taloushallinnon konsultti.

Yrittäjän yksinäisyys sisältää töitä, päätöksentekoa ja vastuunkantoa

Maija Tähtinen

Pienyrittäjät ovat kansantaloutemme vahva perusta. Suomessa on noin 285 000 yritystä, joista 1-9 henkilöä työllistäviä mikroyrittäjiä on lähes 94 prosenttia (Tilastokeskus ennakkotieto vuodelta 2013/Suomen Yrittäjät 14.1.2015). Nämä pienyrittäjät, jotka työllistävät vain itsensä, tyypillisesti harjoittavat omaan osaamiiseen perustuvaa ammattia.

Yrittäjän yksinäisyys ilmenee monella tavoin – ja on läsnä jatkuvasti. Firman kesäjuhlat tulossa, koulutusristeily kollegojen kanssa, pikkujoulusuunnittelua, aika juhlia isosta asiakassopimuksesta ja niin edelleen.

Missä on yksinyrittävän verkostot ja yhteisöllisyys? Mistä voi löytää tarvitsemaansa vertaistukea? Kenen kanssa jakaa onnistumiset ja epäonnistumiset?

Töitä 24/7 365 päivää vuodessa. Menestyäkseen monet yrittäjät tekevät töitä yötä päivää. Yrittäjän sairastuessa ei ole korvaavaa työntekijää – työt odottavat. Lomien, perhevapaiden, osa-aika eläkkeen pitäminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta.

Yrittäjän yksinäisyys korostuu ja sosiaaliset piirit pienenevät, kun aikaa ei enää tunnu riittävän perheelle, ystäville ja harrastuksille. Monesti yrittäjän toimisto on kotona, jolloin työpaikalla ollaan jo herätessä ja myös nukkumaan mennessä. Siellä syödään, tehdään ostokset netin kautta ja seurataan somea. Ja helposti kuin huomaamatta käykin niin ettei päivän aikana tule käytyä missään.

 

Yksin isoja päätöksiä ja suurta vastuuta

Yrittäjän yksinäisyys on mukana kun pitää tehdä tärkeitä päätöksiä, allekirjoittaa sopimuksia, luonnostella tarjousta, tilata toimistotarvikkeita, tai vaikka valita värimaailma firmalle. Yksinäisyys kiteytyy päätöksentekoon ja vastuuseen. Yrittäjä on viime kädessä aina yksin vastuussa päätöksistään oli hänellä työntekijöitä matkassa tai ei.

Ja silloin, kun työntekijöitä on, on vastuussa myös heistä. Tällöin yrittäjän vastuu laajenee ja korostuu entisestään. Enää ei tarvitse vain huolehtia perheensä toimeentulosta vaan lisäksi myös työntekijöiden perheistä.

Se on iso taakka kannettavaksi yhdelle henkilölle. Vertaistuen tarvetta ja voimaa ei voi aliarvioida.

 

Suomen Ekonomeilta saa tukea yrittäjänä

Myös yrittäjänä voit olla Suomen Ekonomien jäsen. Suomen Ekonomit tarjoavat laajan kollega- ja vertaistukiverkoston. Sekä yrittäjille, että palkansaajille suunnatuissa koulutuksissa voit kehittää ammatillista osaamistasi.

Lakiyksikkö auttaa vaikeissa päätöksentekotilanteissa esimerkiksi yritystoimintaan liittyvissä sopimuksissa. Suomen Ekonomien kautta voit osallistua yrittäjien mentorointiohjelmaan.

Yrittäjätapahtumissa tapaat muita ekonomiyrittäjiä ja yrittäjähenkisiä ekonomeja. Akateeminen yrittäjyys on kasvussa ja Suomen Ekonomien jäsenistä jo 4 prosenttia on yrittäjiä (Suomen Ekonomit, jäsenrekisteri).

 

Maija Tähtinen
Yrittäjätyöryhmän jäsen
Suomen Ekonomit