Ekonomi: oletko turvassa yt-myllerryksessä?

Liittoneuvoston jäsen Esa Vilhonen

Alkuun muutama numerofakta. Suomen Ekonomien jäsenistä noin 4,3 % on työttömänä. Kun huomioon otetaan kaikki ekonomeiksi valmistuneet, myös ei-jäsenet, on ekonomien työttömyysaste noin 6,4 %. Palkansaajajäsenten työttömyys kokonaisuudessaan on noin 5,6 %.

Puhtaasti näiden lukujen pohjalta voi sanoa, että liiton jäsenyydestä on hyötyä työllistymisen näkökulmasta. Jäsenyhdistysten tarjoaman toiminnan kautta syntyy yhteyksiä ja verkostoja, joista on hyötyä omalla uralla.

Yt-prosessin piiriin joutuu yhä useampi

Mutta palataanpa otsikkoon: eikö kauppakorkeakoulu takaakaan varmaa leipäpuuta eläkepäiviin asti? Ei, valitettavasti ei takaa. Yritysten tehostamistoimet ovat viime aikoina osuneet erityisesti keskushallintoihin ja väliesimiestasoihin; siis tämän päivän tyypillisiin ekonomitehtäviin.

Helsingin Sanomissa jokin aika sitten uutisoidun gallupin mukaan esimiesten ja asiantuntijoiden kokema työttömyyden uhka on kasvanut. Suurin osa Ekonomienkin palkansaajajäsenistä on helposti yt-prosessin piirissä ja jopa johtoa on saneerattu. Merkittävä havainto on myös se, että mitä enemmän ekonomeja työnantajaryhmä/-konserni työllistää, sen helpommin yt-mankeliin päätyy.

Useissa isoissa yrityksissä on käyty ylempiä toimihenkilöitä koskevia yt-neuvotteluja, joissa irtisanomisperusteina on käytetty tuotannollisia, ei taloudellisia syitä. Näissä tilanteissa näkee, kuinka toisesta ovesta työnnetään ulos osaavaa väkeä ja toisesta ovesta napataan samalla uusia osaajia sisään. Todella hämmentävää.

Osaamisvaje vai johtamisongelma?

Perusväite firmoissa kuuluu, että meillä vanhoilla työntekijöillä ei ole nykyisen digitalisaatiohypen vaatimaa osaamista. Enemmän tuntuu kuitenkin siltä, että me pitkän linjan puurtajat olemme aikojen kuluessa onnistuneet hinnoittelemaan itsemme niin hyvin, että olemme yhtäkkiä liian kalliita. Vai vain yksinkertaisesti liian vanhoja? Miksi kokemusta ei työelämässä enää tunnuta arvostavan?

Osaamisvaje ei ekonomikunnan osalta ole uskottava väite. Onko ongelma siis jälleen kerran johtamisessa? Onko esimiespolku ainoa tapa edetä uralla, jolloin liian usein erinomaisesta asiantuntijasta leivotaan keskinkertainen esimies? Oma kokemukseni ja näppituntumani sanovat, että johtamisen haasteet ovat keskeinen kysymys.

Yt-lain puitteissa käydään myös hyvää keskustelua

Onko yt-laki sitten automaattisesti irtisanomislaki? Pikaisesti tulkiten se vaikuttaa siltä, mutta koko lakia tarkastellen tämä on väärä ja harmillinenkin näkökulma.

Yt-laki on käytännössä se laki, jonka puitteissa tapahtuu kaikki työntekijöiden ja työnantajien välinen yhteistoiminta oli kyse sitten esim. organisoinnista tai työehtojen muuttamisesta. Sen puitteissa tapahtuu siis todella paljon myös hyvää, yrityksen asioita edistävää keskustelua. Paikallisen sopimisen merkityksen lisääntyessä näitä keskusteluja käydään varmasti yhä enemmän.

Toivon, että Suomen Ekonomit on valmistautunut tukemaan kaikkia niitä jäseniään, jotka paikallisia neuvotteluja käyvät ja paikallisia sopimuksia tekevät. Olivat he sitten kummalla puolella pöytää tahansa. Voin kokemuksesta sanoa, että ne keskustelut poikkeavat aika lailla työpaikan tavanomaisista keskusteluista

Esa Vilhonen
Akavalainen henkilöstön edustaja OP:n keskusyhteisökonsernissa
Liittoneuvoston jäsen, Suomen Ekonomit

Ekonomit on tukenasi kaikissa työurasi käänteissä. Lue lisää yt-neuvotteluprosessista Ekonomien nettisivuilta.