Hyvä, paha yleissitovuus

SEFEn edunvalvonnan asiamies Riikka Mykkänen

Aina toisinaan tietyt tahot heräävät vaatimaan työehtosopimusten yleissitovuuden poistoa. Asiasta on kuultu välillä niin kummallisia lausuntoja, että lienee paikallaan kerrata, mitä yleissitova työehtosopimus oikein tarkoittaakaan.

Yksinkertaistetusti työehtosopimuksessa sovitaan keskeisistä työsuhteen ehdoista, kuten esimerkiksi työajoista, vuosilomasta ja sairausajan palkasta. Sopimukset ovat usein toimialakohtaisia ja yleensä eri henkilöstöryhmillä on omat työehtosopimuksensa.

Työehtosopimus koskee niitä, ketkä ovat sopimuksen solmineet eli yrityksiä ja niiden työntekijöitä. Jos työehtosopimus on yleissitova, sitä tulee noudattaa kaikissa toimialan yrityksissä ja kaikkiin sopimuksen piirissä oleviin työntekijöihin riippumatta järjestäytymisestä. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa erityinen lautakunta, joka arvioi sopimuksen kattavuutta esimerkiksi sopimusosapuolten ilmoittamien jäsenmäärien perusteella.

 

Minimi ei ole maksimi

Työehtosopimuksessa sovitut asiat luovat työsuhteen pohjan – usein puhutaan minimitasosta. Yleinen harhaluulo on, että työehtosopimuksessa kaikki palikat on jo paikallaan, eikä mahdollisuutta muunlaiseen sopimiseen ole.

Väärin. Työehtosopimus ei rajoita yksilön mahdollisuuksia sopia omista työsuhteen ehdoistaan paremmin. Minimi ei ole maksimi.

 

Työehtosopimus ei estä joustoa

Yleissitovuuden vastustajien puheissa keskustelu päätyy aina lopulta paikalliseen sopimiseen. Perusväite kuuluu, että yleissitovuus estää joustavan, yrityskohtaisen sopimisen. Sitä arvostetaan yleensä tilanteissa, jolloin kukkaron nyörejä pitää kiristää.

Väite ei pidä paikkaansa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusten osalta. Niissä on yleensä varsin runsaasti mahdollisuuksia sekä paikalliseen sopimiseen, että yksilötason sopimiseen.

Jos yritys on aidosti taloudellisesti haastavassa tilanteessa, sillä on mahdollisuus säästötoimiin yhteistoimintamenettelyn kautta. Työehtosopimukset eivät estä lomautuksia tai irtisanomisia.

 

Yleissitovuus luo yrityksille reilun pelikentän

Kun keskeiset työsuhteen ehdot ovat tietyllä toimialalla toimiville yrityksille samat, mikään yritys ei saa kilpailuetua esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia polkemalla. Jos yleissitovuutta ei olisi, suuret kansainväliset yritykset pelaisivat suomalaisilla työmarkkinoilla täysin mielensä mukaan. Mahtaisiko jenkkijättiläinen tai monikansallinen konserni maksaa palkallista äitiys- tai isyysvapaata, lomarahaa tai ylityökorvauksia hyvää hyvyyttään?

Työehtosopimusjärjestelmän murentamisen sijaan pitäisi keskittyä siihen, miten kaikki työntekijät saataisiin työehtosopimusten piiriin. Ongelma on ylempien toimihenkilöiden osalta valitettavan yleinen, sefeläisistäkin 53 prosenttia on työehtosopimusten ulkopuolella.

Koska olen reilu tyyppi, voin tässä paljastaa yhden jutun, minkä takia yleissitovuus on hanurista: järjestäytymättömät saavat paljon etuja, joita eivät ole ansainneet.

 

Riikka Mykkänen
SEFEn edunvalvonnan asiamies