Jättekiva – voiko Ruotsista olla meille mallia työaikoihin?

Annina Ropponen, erikoistutkija Työterveyslaitos

Työurien pidentäminen on ajankohtainen aihe, johon liittyvissä keskusteluissa yhtenä ratkaisuna on esitetty työurien katkosten vähentämistä eläkeikien nostamisen ohella. Pohjoismaissa naiset ja miehet ovat yhtä usein työelämässä, mutta erityisesti naisten työura katkeaa väliaikaisesti lasten syntymän ja hoivan aikana.

Suomessa on yleisintä että äiti jää hoitamaan lasta kotiin, sen sijaan Ruotsissa etenkin isommissa kaupungeissa myös miesten osuus perhevapaiden käyttäjinä on merkittävä. Osa-aikatyö on yleisempää naisilla kuin miehillä, mutta osa-aikatyö myös ajoittuu osin samaan ajankohtaan kuin lastenhoito.

On arvioitu, että perhevapaaetuuksien ja osa-aikatyön sopivalla yhdistämisellä voitaisiin tukea naisten työhön paluuta ja työssä oloa lasten ollessa pieniä ja siten pidentää työuria jo työuran varhaisemmissa vaiheissa. Toistaiseksi tutkimustietoa on aiheesta varsin vähän ja etenkin tieto joka huomioisi miehet ja pitkäaikaiset vaikutukset (vuosia perhevapaiden jälkeen) on lähes olematonta.

 

Suomi ja Ruotsi – samanlaiset mutta erilaiset

Ruotsi on sekä järjestelmiltään että työelämältään mallimaa joustavasta työstä. Perhe- ja sairausvapaita voidaan käyttää osa-aikaisesti, mutta Ruotsissa tehdään myös paljon vapaaehtoista osa-aikatyötä ja etätyötä johtuen esimerkiksi perhetilanteesta tai kulkuyhteyksistä. Lisäksi ruotsalaisilla on mahdollisuus siirtää perhevapaita pikkulapsivaiheesta myöhemmäksi kunnes lapsi täyttää 8 vuotta tai menee 2. luokalle koulussa, vaikkakin päivähoitomahdollisuudet ovat hyvin samanlaiset kuin Suomessa.

Suomessa vuonna 2007 käyttöön otettu osasairausvapaa on askel Ruotsin mallin suuntaan, mutta toimiviin järjestelmiin on vielä matkaa, sillä sekä osa-aikaisen sairaus- että perhevapaan käyttö on Suomessa varsin vähäistä johtuen järjestelmien jäykkyydestä ja kriteereistä.

 

Syytetäänkö järjestelmää ja kadehditaan naapuria?

Asenteilla on iso merkitys eroissa Suomen ja Ruotsin välillä. Ruotsissa osa-aika- ja etätyö syystä riippumatta ovat kiinteä osa työelämää. Ei ole ihmeellistä jos Andreas on poissa keskiviikkoisin, pidetään siis yhteiset kokoukset muina päivinä.

Suomessa hurjimmillaan osa-aikatyön esteenä on ollut se, ettei palkanlaskentaohjelma hyväksy muuta kuin täyden tai puolikkaan työajan.Toisaalta Suomessa elää varsin sitkeästi epäluuloja etätyöläisen ajankäytöstä.

Mitäpä jos vain avoimella keskustelulla ja yhteisesti sopimalla otettaisiin osa-aika- ja etätyö tavaksi myös meillä?

 

Annina Ropponen
Erikoistutkija
Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen, Työterveyslaitos