Korkeasti koulutetut tarvitsevat erilaisia työllisyyspalveluita

Asiamies Tuomas Viskari

Ekonomien työttömyys on ollut kasvussa viime aikoina. Tällä hetkellä vähän yli 5 prosenttia ekonomeista on työttömänä ja TEM:n (työ- ja elinkeinoministeriö) mukaan työttömyysjaksot ovat pidentyneet keskimäärin kaksi viikkoa viimeisen kahden vuoden aikana. Korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa selvästi muuta väestöä nopeammin, vaikka onkin edelleen muita alemmalla tasolla.

Työttömyyden yleistyessä yhä useammin kuulee myös viestiä, että TE-toimistossa asioidaan ainoastaan, koska se on välttämätöntä työttömyyskorvauksen saamiseksi. Erityisesti korkeasti koulutetut eivät koe julkisia työvoimapalveluita omalla kohdallaan hyödyllisiksi ja uudelleentyöllistymistä edistäväksi.

Suomen Ekonomit on esittänyt, että julkisissa työvoimapalveluissa tulisi erityisesti tässä tilanteessa parantaa akateemisen työnhaun erityiskysymysten osaamista ja kehittää akateemisille työnhakijoille kohdennettuja palveluita.

 

Erilaiset työmarkkinat edellyttävät erilaisia palveluita

Eivätkö hyvin koulutetut ihmiset kykene sitten itse ottamaan selvää työllistymismahdollisuuksista, oman osaamisen kehittämistarpeista ja selviämään työmarkkinoilla suhteellisen omatoimisesti? Miksi julkisia varoja pitäisi vielä panostaa erityisesti heidän palveluihinsa?

Samasta syystä kuin Kainuussa tarvitaan erilaisia työllisyyspalveluita kuin Helsingissä tai 55-vuotias tarvitsee erilaisia työllisyyspalveluita kuin 25-vuotias. Koska heidän työmarkkinansa poikkeavat muiden työmarkkinoista.

Tämä ei vielä tee korkeasti koulutettuja mitenkään erityisiksi. Kaikkien muidenkin työmarkkinat poikkeavat muiden työmarkkinoista. Ei ole olemassa vain yksiä työmarkkinoita, vaan useat ja nekin ovat jatkuvassa muutoksessa.

Työmarkkinat poikkeavat toisistaan vaikkapa alueen, ammatin, koulutuksen, iän ja työkykyisyyden mukaan. Voimme jopa ajatella, että omat työmarkkinansa on myös työlle, jota ei edes vielä ole olemassa.  Toisilla työmarkkinoilla tarvitaan enemmän yksilöllistä tukea kuin toisilla, mutta kaikilla tarvitaan yksilöllisen tilanteen ja osaamisen huomioon ottamista, jotta työllistyminen olisi mahdollisimman sujuvaa.

Tämä ei ole helppo tehtävä. Se edellyttää laajaa tietoa työmarkkinoista ja niiden muutoksesta, ymmärrystä osaamisen kehittämistarpeista työttömyysaikana ja uskallusta kokeilla uusia toimintamalleja. Tätä voidaan edistää esimerkiksi julkisten palveluiden, ammattiliittojen urapalvelujen, yksityisen sektorin kesken. Kaikilla näillä on toisiaan täydentävää asiantuntemusta, joista voitaisiin muodostaa palveluita, jotka auttavat parhaalla mahdollisella tavalla uudelleentyöllistymisessä.

Hajautuneilla työmarkkinoilla yhden koon palvelut eivät sovi kaikille. Jotta voimme pitää yllä hyvinvointia valtion kannalta välttämätöntä korkeaa työllisyysastetta, tarvitaan myös julkisen palvelutarjonnan uudelleenajattelua.

 

Tuomas Viskari
Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka
Suomen Ekonomit

**

Tutustu Suomen Ekonomien hallitusohjelmatavoitteisiin

Tutustu ekonomiehdokkaisiin