Koska olemme sen arvoisia

SEFEn koulutuspoliittinen asiamies Minna Nieminen

Aika harvoin kirjoitettu sana tekee yhtä suuren vaikutuksen kuin uusimmassa Työterveyslaitoksen Työ, Terveys, Turvallisuus – lehdessä (3/2013) henkilöstöpäällikkö Minna Limingan kolumni ”Oletko sinä työpaikkasi aarre?” Kolumnin ydinajatus on, että jokainen meistä tarvitsee työpaikalla palautetta etenkin siitä, että on työyhteisössä ihmisenä arvokas.

On totta, että palautteen antaminen ja etenkin kiittäminen on suomalaisessa työkulttuurissa edelleenkin valitettavan harvinaista herkkua, mutta Liminka tuo tähän keskusteluun hyvin ihmisen kokoisen lähestymistavan: riittää, että on ihminen ihmiselle. Muodollisille kehitys- ja palautekeskusteluille esimiehen kanssa on toki oma tärkeä tehtävänsä, mutta merkityksellisempää on, miten kukin meistä toinen toisiamme työpaikalla kohtelee.

Tervehdinkö kollegaa aamulla, huikkaanko hyvät huomenet? Kutsunko mukaan palaveriin tai lounaalle? Kysynkö mitä sinulle kuuluu, miten voit? Jaksatko?

 

Työn mielekkyyden kokemus on heikentynyt 2000-luvulla    

Työ- ja elinkeinoministeriö on vuodesta 1992 saakka mitannut työolobarometrissaan palkansaajien arvioita siitä, mihin suuntaan työelämä on yleisesti muuttumassa. Barometri osoittaa, että työn ja työnteon mielekkyyden balanssi on ollut negatiivinen koko 2000-luvun ajan eli suurempi osa vastaajista arvioi kehityksen menevän huonompaan kuin parempaan suuntaan. Kaikkien aikojen huonoin arvio saavutettiin vuonna 2012. (Työolobarometri 2013)

Vaikka työoloissa on tapahtunut paljon myös myönteistä kehitystä, on työn merkityksellisyyden ja mielekkääksi kokemisen väheneminen signaali, joka tulee ottaa vakavasti. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2012 –katsauksen mukaan eräs työn mielekkyyden vähenemistä selittävä seikka saattaa olla heikko sosiaalinen kiinnittyminen työpaikkaan sekä työyhteisön puuttuva tuki ja läsnäolo. Kun työtä tehdään yhä useammin vaihtelevissa paikoissa ja monenlaisissa yhteisöissä, muuttuu työn organisointi ja johtaminen yhä haastavammaksi. Katsauksen mukaan joka viidennellä oma lähiesimies työskentelee eri toimipisteessä kuin itse.

 

Hyvä työpaikka tarvitsee jokaisen panoksen                                                             

Työnteon kulttuurin muutokset ja uudet työn tekemisen muodot ovat olleet havaittavissa jo melko pitkään. On hyvä, että vihdoin on havahduttu laajemmin keskustelemaan myös siitä, mitä uusi työ vaatii lähiesimiestyöltä ja johtamiselta, sekä miten se vaikuttaa työpaikan keskinäisiin suhteisiin. Esimies on ensisijaisessa vastuussa työnteon sujuvuudesta työpaikalla, mutta hyvän työilmapiirin rakentaminen on meidän kaikkien vastuulla.

En malta olla lopuksi siteeraamatta Minna Limingan sanoja, sillä joskus oikeat sanat, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa sanottuna voivat olla parasta balsamia:

”Hetki jossa joku huomaa toisen, pysähtyy lähelle ja välittää, on kullanarvoinen. Sellainen hetki työn arjessa on kuin kevään ensimmäinen leskenlehti, joka yllättäen tunkee esiin harmaasta maasta. Se ilahduttaa ja jää ajatuksiin lämpimänä häivähdyksenä.”

Voisitko sinä olla oman työpaikkasi aarre?

 

Minna Nieminen
Koulutuspoliittinen asiamies, SEFE