Minustako sivutoiminen yrittäjä?

Nea Welling Fondia

Työelämän murroksessa myös sivutoiminen yrittäjyys on kasvussa. Sivutoiminen yrittäjä määritellään usein niin, että kyseessä on henkilö, joka ansaitsee toimeentulonsa pääasiassa muutoin kuin itsenäisenä yrittäjänä. Sivutoiminen yrittäminen voi olla osa-aikaista tai kausiluonteista. Olen tähän kerännyt keskeisiä kohtia, joita jokaisen sivutoimista yritystoimintaa käynnistelevän kannattaisi miettiä.

Pitääkö tästä ilmoittaa työnantajalle?

Lähtökohtaisesti yksityisen sektorin työntekijällä on oikeus tehdä vapaa-ajallaan mitä haluaa, on se sitten sivutoimiyrittämistä tai muita harrastuksia. Näin hänellä ei siis suoraan työsopimuslain perusteella ole velvollisuutta ilmoittaa sivutoimestaan työnantajalle.

Yksityisen sektorin työntekijästä poiketen virkasuhteessa olevalla on vähintään velvollisuus tehdä ilmoitus sivutoimesta työnantajalleen. Joissain tapauksissa virkasuhteessa oleva saattaa tarvita myös erillisen sivutoimiluvan työnantajalta.

Muista, että työsopimuslaki kieltää selkeästi työntekijää harjoittamasta työsuhteen aikana sellaista toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen voisi vahingoittaa työnantajaa. Tällaisena voidaan pitää kilpailevaa toimintaa ja sen valmistelua.

Työntekijä ei myöskään saa hyödyntää tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Työsuhteessa sitoo aina lojaalisuusvelvollisuus työnantajaa kohtaan. Jos työsopimukseen on kirjattu erillinen ehto koskien työntekijän velvollisuutta ilmoittaa työnantajalle sivutoimestaan, tämä ilmoitusvelvollisuus on voimassa koko työsuhteen ajan.

Työntekijän kannattaa myös aina tarkistaa, sisältyykö omaan työsopimukseen kilpailukieltolauseke, joka mahdollisesti estää tai rajoittaa omaa sivutoimista yrittämistä.

Mikä yritysmuoto?

Valittu yritysmuoto vaikuttaa keskeisesti verotukseen ja myös sivutoimisen yrittäjän omaan asemaan ja vastuisiin. Suurin osa suomalaisista sivutoimisista yrittäjistä toimii tällä hetkellä yksityisinä elinkeinonharjoittajina eli toiminimellä.

Toiminimen suosio perustuu varmasti osaltaan sen perustamisen helppouteen ja halpuuteen. Huonoja puolia toiminimellä toimimisessa on se, että olet itse yrityksesi – yrittäjä vastaa myös omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan yrityksen vastuista.

Osakeyhtiön suurin etu toiminimeen verrattuna on, että osakkeenomistaja ei ole vastuussa yrityksen sitoumuksista tai veloista muulla kuin osakeyhtiöön sijoittamallaan pääomalla. Osakeyhtiön huonoina puolina voidaan pitää sitä, että osakeyhtiön perustaminen vaatii 2 500 euron sijoituksen minimiosakepääomaan ja perustamiseen menee vähän enemmän aikaa ja vaivaa. Osakeyhtiön purkaminen ei myöskään tapahdu hetkessä.

Verotus

Verotuksessa toiminimellä harjoitettu yritystoiminta rinnastuu sivutoimisen yrittäjän muihin tuloihin. Yrityksen elinkeinotoimintaa ei siis veroteta erikseen. Yhteenlaskettu tulos jaetaan yrittäjän henkilökohtaiseksi pääoma- ja ansiotuloksi elinkeinotoimintaan kuuluvan nettovarallisuuden perusteella.

Pääsääntönä on, että elinkeinotulosta pääomatuloa on 20 prosenttia elinkeinotoimintaan kuuluvasta nettovarallisuudesta. Yrityksen nettovarallisuus lasketaan vähentämällä yrityksen veronalaisista varoista vähennyskelpoiset yritystoimintaan liittyvät velat.

Varojen arvostamislaissa säädetään tarkemmin, miten nettovarallisuus on laskettava. En tässä käy tarkemmin läpi, miten tämä arvostaminen käytännössä tehdään. Tämän vuotuisen tuoton ylittävä osa on yrittäjän ansiotuloa.

Tärkeää on huomata, että yrittäjä voi vaatia, että yritystulon pääomatulo-osuudeksi katsotaan 10 prosentin vuotuinen tuotto. Yrittäjän pitää itse laskea, kumpi laskentamalli on hänelle itse edullisempi.

Toiminimestä poiketen osakeyhtiö on aina itsenäisesti verovelvollinen. Osakeyhtiön tulo verotetaan yhtiön tulona, eikä omistajan, kuten toiminimiyrityksellä. Osakeyhtiön verotettava tulo syntyy, kun yhtiön veronalaisista tuloista vähennetään vähennyskelpoiset menot. Näin ollen, mikäli osakeyhtiöllä on enemmän tuloja kuin menoja, syntyy verotettavaa tuloa. Mikäli osakeyhtiöllä on enemmän menoja, osakeyhtiölle syntyy tappiota, jota voidaan vähentää tulevien vuosien tuloksesta.

Omistaja voi nostaa varoja osakeyhtiöstä palkkana, osinkona, luontaisetuna, korko-, vuokra- tai muuna kuluna. Omistaja ei voi nostaa osakeyhtiöstä varoja yksityisnostona, kuten toiminimiyrityksessä. Omistajan palkka osakeyhtiöstä verotetaan normaalisti hänen ansiotulonaan.

Omistajan listaamattomasta osakeyhtiöstä saatava osinko jaetaan ansiotuloon ja pääomatuloon. Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa.

On tärkeää huomata, että tähän 150 000 euron rajaan lasketaan yhteen kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot. Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % 30 000 euroon asti ja ylimenevästä osasta 34 %.

Jos osingot ylittävät matemaattiselle arvolle lasketun 8 % tuoton, tällöin ylittävästä osasta on omistajan ansiotuloa 75 % ja verovapaata tuloa loput 25 %. Ansiotuloja verotetaan aina progressiivisen veroasteikon mukaan

Ennakkoverot

Ennakkovero määrätään uudelle yrittäjälle sen perusteella, mitä hän on perustamisilmoituksella arvioinut ensimmäisen tilikauden liikevaihdoksi ja verotettavaksi tuloksi. Ennakkoveron määrä perustuu arvioon, jota voi aina täsmentää, jos yrityksen tulot ja kulut muuttuvat. Kun yritystoiminta jatkuu normaalisti, seuraavina vuosina ennakkoveron pohjana käytetään viimeksi päättyneen verotuksen tulotietoja.

Jos yrittäjä ei ole maksanut riittävästi ennakkoveroa vuoden aikana, puuttuvat verot tulevat maksettavaksi jälkikäteen jäännösverona. Päinvastoin jos yrittäjä on maksanut liikaa ennakkoveroa, hän saa veronpalautusta.

Jos yrittäjä loppuvuodesta huomaa maksaneensa liian vähän ennakkoveroa, voi maksettuja ennakkoveroja täydentää maksamalla ennakon täydennysmaksua.

Arvonlisävero

Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, on sitten toiminimiyrittäjä tai osakeyhtiömuodossa yritystoimintaa harjoittava yrittäjä.

Ilmoittautumista ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos yrityksen liikevaihto jää tilikauden (12 kk) aikana alle 10 000 euron eli yritystoiminta on pienimuotoista. Kun raja on ylittynyt, yritys on arvonlisävelvollinen liiketoiminnan alkamisesta alkaen – ei siis vain 10 000 euron rajan ylittävästä osasta.

Jos sivutoiminen yrittäminen on laajamittaista, niin arvonlisäverovelvolliseksi kannattaa ilmoittautua jo yritystoiminnan alusta alkaen. Kannattaa huomioida, että arvonlisävelvollinen yritys voi saada huojennusta maksettavasta arvonlisäverosta, jos tilikauden liikevaihto ilman arvonlisäveron osuutta jää alle 30 000 euron.

Eläketurva

Yrittäjä vastaa aina itse eläketurvastaan. Sivutoimisen yrittäjän tulee ottaa YEL-vakuutus, jos yritystoiminnasta kertyvä työtulo on vähintään 7557,18 euroa (vuonna 2016) vuodessa ja yritystoiminta on jatkunut ainakin neljä kuukautta.

Vakuutukset

Vakuutusten tarve riippuu paljon toimialasta, mutta sivutoimiseksi yrittäjäksi ryhtyvän kannattaa hetki miettiä tarvitaanko esim. vastuuvakuutus, oikeusturvavakuutus tai tapaturvavakuutus? Jos haaveri sattuu, niin sillä saattaa olla vaikutuksia myös varsinaiseen palkkatyöhön ja tavallinen kotivakuutus ei näitä haavereita korvaa.

Sivutoiminen yrittäjyys helpottaa siirtymistä päätoimiseksi yrittäjäksi ja antaa mahdollisuuksia kokeilla omaa liikeideaa myös käytännössä. Lisäksi se antaa mahdollisuuden lisäansioihin ja saattaa olla joustava ratkaisu yrittäjyyteen oman elämäntilanteen kannalta. Juristin apuun kannattaa kääntyä, kun oman yritystoiminnan käynnistäminen on ajankohtaista. Yksin paperibyrokratiasta tai verokysymyksistä ei tarvitse ikinä selvitä.

Nea Welling
Legal Counsel, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).