Osallistuva isä parantaa lapsen hyvinvointia

Asiamies Kosti Hyyppä

SEFE liputtaa usein perhevastuun tasaisen jakaantumisen puolesta. Syynä tähän on ollut ensisijaisesti työelämän tasa-arvo. Kun perhevastuu jaetaan mahdollisimman tasaisesti, on molemmilla vanhemmilla parempi mahdollisuus keskittyä sekä uraan että perheeseen. Siihen, mitä lapsi tai vanhemmat tasaisesti jakaantuneella perhevastuulla saavuttavat, olemme puuttuneet vähemmän, koska se ei ole SEFEn asiantuntemuksen syvintä ydintä.

Nyt loppusuoralla oleva kaksivuotinen Isänä työelämässä –projekti julkaisi yhtenä tuotoksenaan Isätietoa –oppaan. Oppaassa avataan tutkimustietoon pohjautuen muun muassa osallistuvan isyyden merkitystä. Lista on aika pysäyttävää luettavaa, vaikka voikin tuntua monelle itsestään selvältä.

Tässä pari poimintaa osallistuvan isän merkityksestä lapselle:

  • Sitoutunut isä vähentää lasten häiriökäyttäytymistä
  • Lapsi on vähemmän aggressiivinen, masentunut ja neuroottinen
  • Suhde isään vaikuttaa lapsen kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen kehitykseen
  • Lapsella on enemmän ystäviä ja hän noudattaa paremmin sääntöjä
  • Lapsi sietää paremmin stressiä, kykenee empaattisuuteen ja hänellä on vahvempi itsetunto.

Tunnustan, että en ole perehtynyt tutkimuksiin, joihin lista perustuu. Kiinnostuneet löytävät lähteet Isätietoa-oppaasta.

 

Osallistuvan isän merkitys lapselle

Osallistuvan isän merkitys lapselle, katso kuva isompana klikkaamalla sitä

Työelämän kannustettava osallistuvaan isyyteen

Oppaan mukaan isä saa osallistuvasta isyydestä muun muassa keinon irtaantua työhön liittyvistä ajatuksista ja toisaalta merkittävämmältä tuntuvan työssäkäynnin. Mielestäni ydinasia on kuitenkin se, miten työelämä taipuu osallistuvaan isyyteen.

Periaatteessa monia eri välineitä on olemassa. Aina niitä ei kuitenkaan osata tai haluta käyttää. Esteenä voi olla esimerkiksi organisaatiokulttuuri tai uskomus organisaatiokulttuurista.

Tuntemani positiiviset esimerkit nimenomaan miesten työn ja perheen yhteensovittamisesta tulevat kaikki softayrityksistä, joissa henkilökunnan keski-ikä pyörii kolmenkympin molemmin puolin ja henkilökunnasta suuri enemmistö on miehiä. Uskoakseni tämä johtuu esimerkin voimasta. Kun työelämän joustoja käytetään laajasti, myös johtotasolla, tulee niistä helpommin itsestäänselvyys.

Kosti Hyyppä
SEFEn tasa-arvoasioista vastaava asiamies