Suomen korkeakoulu -alustasta vahva pohja elinikäiselle oppimiselle

Suvi Eriksson

Suomessa toimii Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 14 yliopistoa ja 23 ammattikorkeakoulua. Näistä jokainen toimii potentiaalisesti usealla paikkakunnalla, joten Suomen korkeakouluyksiköiden kartan saa näyttämään melkoiselta tilkkutäkiltä. Tämän tilkkutäkin kauhistelu on leimannut myös tänä vuonna käytävää korkeakouluvision nimellä kulkenutta keskustelua Suomen korkeakoulutuksen tulevaisuudesta. Yleisesti esitetty huoli on, että hajanainen systeemi on tehoton, heikentää kilpailukykyämme ja vie korkeakouluiltamme mahdollisuuksia globaaliin menestykseen.

Entä jos saisimmekin tuon koko edellä mainitun tilkkutäkin paremmin valjastettua opiskelijoiden ja oppimisen käyttöön kansallisesti, ja samalla vahvistettua yksittäisiä korkeakouluja? Tähän ajatukseen perustuen minä ja kollegani Suomen ylioppilaskuntien liitosta ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuista ehdotimme Suomen korkeakoulu -alustamallin perustamista.  Malli sai aiemmin tällä viikolla hyvän vastaanoton Korkeakoulujohdon päivillä. Teimme päivillä käytävää keskustelua varten ehdotuksestamme tiiviin Mitä? Miksi? Miten? -koosteen.

Alustamainen Suomen korkeakoulu ei perustuisi hallintofuusioihin korkeakoulujen välille, vaan kannustaisi niitä jokaista profiloitumaan omiin vahvuuksiinsa, keskittymään korkeaan laatuun ja tarjoamaan joustavia opiskelumahdollisuuksia ilman maantieteen ja organisaatioseinien rajoituksia. Digitaaliset oppimisympäristöt ja tekoälyn hyödyntäminen tuovat aivan uusia mahdollisuuksia opettamiseen ja oppimiseen. Olisi outoa luoda jokaiseen korkeakouluun omia digitaalisia virityksiä, kun koko kehityksen luonne viittaa toiminnan skaalautumiseen yli aikaisempien rajoitteiden. Kansallinen yhteistyö mahdollistaa mielestäni sen että olemme globaalissa mittakaavassa vahvempia, ja voimme jatkossakin tuottaa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoja ja näiden erilaiseen osaamiseen perustuvia tutkintoja.

Maailman ja työelämän nopean kehityksen vaiheessa juuri mikään ei ole varmaa, mutta se on aivan varmaa, että oppimisen tarve ei lopu koskaan. Vuosia olen kuullut juhlapuheita elinikäisen oppimisen tärkeydestä, mutta käytännössä elinikäisen oppimisen mahdollisuudet jäävät korkeakouluissa täysin perustutkintokoulutuksen varjoon. Ehdottamassamme ratkaisussa jatkuvan oppimisen mahdollisuudet nousisivat korkeakoulujen tehtäväksi siinä missä tutkintokoulutuskin.

Kauppatieteet etujoukoissa kansallisessa opetusyhteistyössä

Minulla on ollut suuri ilo olla mukana, kun kauppatieteet tänä syksynä polkaisivat käyntiin liiketoimintaosaamisen digitaalisen opintokokonaisuuden (LITO) hyvin pitkälti alustamallin hengessä. Paketissa tuotetaan 40 opintopisteen verran opintoja kaikkien Suomen kauppakorkeakoulujen voimin ja opintoja voivat suorittaa opiskelijat ympäri Suomen. Opetuksen lisäksi aktiivijoukko on joutunut tekemään pioneerityötä ratkaistessaan yhteistyöopettamisen käytäntöjä. Suomen korkeakoulu -alustamallissa tällainen työnjaon sopiminen ja yhteinen tuottaminen ei olisi poikkeus, vaan normaalia toimintaa.

Suomen korkeakoulu -alustan ajatuksessa ei ole kyse mistään rakettitieteestä. Alustamaisen mallin toteutus vaatisi kuitenkin monenlaisia päätöksiä esimerkiksi rahoituksen osalta. Toivommekin siis laajaa kommentointia ja osallistumista kaikilta asiasta kiinnostuneilta. Laitahan ihmeessä palautetta joko ihan henkilökohtaisesti tai sitten Twitterissä minulle ja alustaa kanssani ehdottaneille kollegoille (@SuviEriksson, @PirittaJ ja @NiinaJurva, käytä myös hashtagia #korkeakouluvisio).

Keskustelu jatkukoon!

Suvi Eriksson
Koulutuspolitiikan asiantuntija