Avainsana-arkisto: asiantuntijatyö

Armollisuutta ja keskinäistä luottamusta kaikille työyhteisöille vuonna 2017

Riikka Sipilä

Työaikalakia ollaan uudistamassa. Perinteiseen tehdastyöhön perustuva laki ei enää tunnista tämän hetken kaikkia työnteon muotoja. Esimerkiksi etätyö on jo arkipäivää monelle asiantuntijatyötä tekevälle.

Miten lakia pitäisi muuttaa? ”Joustavoittaa”, tuntuu olevan yleisin vastaus, kun asiasta kysyy. Kuitenkin jo nyt laki ja monet työehtosopimukset mahdollistavat joustoja. Niitä ei vain tällä hetkellä hyödynnetä täysimääräisesti.

Työajan mittaaminen työsuorituksen sijaan on toinen kritiikkiä saanut asia. Sen sijaan, että mitattaisiin aikaansaannoksia, mittarina pidetään työn tekemiseen käytettyä aikaa. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että työaikalain lähtökohta on ollut työsuojelullinen. Miten huolehdimme, että kuormitus ei kasva liian suureksi? Miten varmistetaan oikea työn mitoitus ja riittävä lepo? Miten tuetaan työntekijöitä tekemään paras mahdollinen tulos työssään ja yhdistämään samalla elämän eri tilanteet ja tarpeet toisiinsa?

Työn hallinnan tunne kantaa asiantuntijatyössä

Työsuojelu mielletään helposti ylhäältä annetuksi asiaksi, jossa työntekijät ovat pelkkiä suojeltavia kohteita. Asiantuntijatyössä korostuvat kuitenkin henkilön oma vastuu ja kyky suunnitella ja johtaa omaa työtään. Työntekijä ei ole ainoastaan suojelun kohde, vaan aktiivinen toimija, jonka tulee itse voida vaikuttaa työhönsä liittyviin asioihin.

Asiantuntijatyössä jaksamisen kannalta keskeistä on oman työn hallinnan tunne. Millainen lain kirjaus tukisi hallinnan tunnetta ja mahdollistaisi yksilöllisten tarpeiden huomioimisen? Mahdollisuudet joustoihin ovat tärkeitä. Työn ja sen tekijöiden tarpeet eroavat toisistaan ja tällöin tulee olla mahdollista voida sopia asioista toisin. Joustojen lisäksi keskeistä on mahdollisuus itse suunnitella työtään sekä riittävä osaaminen.

Kuinka lailla turvataan vaikutusmahdollisuudet, riittävä osaaminen ja hallinnan tunne? Ei mitenkään. Laki on aina niin hyvä kuin sen soveltajatkin. Lainsäädäntö antaakin ainoastaan raamit, joissa toimia. Lait ja työehtosopimukset mahdollistavat paljon, mikäli meillä on halua ja ennen kaikkea luottamusta toisiimme.

Kaikki lähtee meistä itsestämme

Suurin muutos lähtee meistä itsestämme ja työpaikan johtamiskulttuurista. Siitä, että tunnistamme omat ja koko työyhteisön tarpeet ja olemme valmiita tekemään töitä niiden toteuttamiseksi.

Mitkä ovat minulle parhaat tavat tehdä työni? Millaista tukea tarvitsen ja mistä sitä saan? Millä keinoin hallitsen työtäni, eikä se minua? Miten sovitan omat tarpeeni ja toimintatapani osaksi työyhteisöäni niin, että ne sopivat yhteen muiden tahojen tarpeiden kanssa? Miten luomme työpaikallamme kulttuurin, joka perustuu luottamukseen, ja rajoittamisen ja valvonnan sijasta luo mahdollisuuksia onnistua? Näihin kysymyksiin meidän tulisi miettiä yhdessä vastaukset ja lähteä sitten edistämään tavoitteitamme. Kaikki lähtee työpaikkatasolta ja meistä itsestämme.

Vuoden lähestyessä loppuaan on aika tehdä inventaario kuluneesta vuodesta ja samalla miettiä tulevaa. Missä onnistuimme tänä vuonna ja miten voimme ensi vuonna vahvistaa näitä onnistumisen elementtejä? Itse toivon kaikille lisää armollisuutta ja luottamusta vuodelle 2017. Niistä eväät tuleville onnistumisille.

Riikka Sipilä
asiamies, Suomen Ekonomit

Sykemittarista kompassiin, oravanpyörästä mielekkään työn poluille

Suomen talouteen kaivataan tuottavuusloikkia ja lääkkeiksi tarjotaan kustannussäästöjä, työajanpidennyksiä ja ainaista tehostamista. Moni ammattilainen juoksee kuitenkin jo nyt työn oravanpyörässä itsensä henkihieveriin. Tahti vain kiihtyy, eikä maaliviivaa näy.

Itsensä tuunaaminen ei riitä

Oravanpyörässä juoksijat halutaan pitää hyvässä kunnossa. Tuleehan kalliiksi, jos porukka käy vajaateholla tai peräti uuvahtaa. Siksi tarjolla on erilaisia työhyvinvointikikkoja: jumppakortteja, tietoisen läsnäolon ja ajanhallinnan kursseja sekä valovoimaisia “näin minusta tuli sisäinen start up –sankari” – luennoitsijoita.

Yksilöön keskittyvä työhyvinvointitoiminta ei kuitenkaan pureudu ongelmien perimmäisiin syihin, eli työelämän käytäntöihin. Itseämme tuunaamalla voimme toki oppia hivenen tehokkaamman, nopeamman ja tietoisemman juoksuaskeleen.

Mutta kuka kyseenalaistaisi itse oravanpyörän?

Huomio käytäntöihin

Ammattilaisten valmentamisen, terapoinnin ja lääkitsemisen sijaan kriittistä huomiota tulisi suunnata työelämän ja työpaikan käyntäntöihin. Juoksuinto loppuu nimittäin usein siihen, ettemme enää tiedä, miksi juoksemme.

Vakiintuneiden käytäntöjen ylläpitämässä oravanpyörässä ammattilaiselle jää liian vähän (jos lainkaan) tilaa pohtia työnsä merkitystä, vaikuttaa sen päämääriin tai siihen, miten työtään tekee. Kuitenkin juuri ammatillinen vapaus olisi erityisesti asiantuntijatöissä avain luovuuteen ja työn mielekkyyteen.

Työn itseisarvoinen merkitys

Työn mielekkyys syntyy tunteesta, että omalla työllä on jokin itseisarvoinen merkitys. Välineelliset tavoitteet, kuten kilpailukyky tai numerolla mitattava tulos eivät aina riitä tavoittamaan sitä, mikä on hyvää työtä.

Laatuinsinöörille hyvä työ voi tarkoittaa esimerkiksi huolellisesti tehtyä dokumentointia, tuotekehittäjälle tuotteen käytettävyyttä, opettajalle ymmärryksen lisäämistä ja sairaanhoitajalle aikaa potilaan kohtaamiseen.

Haastetaan oravanpyörä

Tuoreessa kirjassamme “Työelämän toisinajattelijat – Vallataan tilaa mielekkäälle työlle” kerromme esimerkkejä eri alojen ammattilaisista, jotka ovat ryhtyneet tuunaamaan oravanpyörää ja vallanneet tilaa mielekkäälle työlle.

Haastamme pohtimaan, millaiset itsestäänselvyyksiksi muuttuneet käytännöt ylläpitävät oravanpyörää ja miten niitä voisi kyseenalaistaa tai määritellä uudelleen ammatillisia hyveitä vaalien. Vaihtamalla sykemittarin karttaan ja kompassiin etsimme mielekkään työn lähteille vieviä polkuja ja tarjoamme voimavaroja ammatillisen toimijuuden yhteisölliseen vahvistamiseen.

Kirsi LaPointe Työelämäntoisinajattelijat blogi
KTT

Elina Henttonen
KTT

 

Kirja tarjous Suomen Ekonomien jäsenille:

Tilaa uutuuskirja Työelämän toisinajattelijat suoraan kustantajalta tarjoushintaan 25 € (ovh 29 €). Mainitse tilauksen yhteydessä tarjoustunnus EKONOMI. Tilaukset sähköpostilla: tilaukset@gaudeamus.fi.

Kirjan mukana toimitetaan lasku. Ei postikuluja tai laskutuslisiä.

Elina Henttonen & Kirsi LaPointe: Työelämän toisinajattelijat. Vallataan tilaa mielekkäälle työlle. Gaudeamus 2015

Lisätiedot: Outi Kitti, outi.kitti@gaudeamus.fi, 050 5401 299

Kuva Työelämän toisinajattelijat Tiilet

Sosiaalisen median opas asiantuntijoille

Mielipidevaikuttajat & sosiaalinen media -selvitys

Sosiaalinen media luo mainion lisän asiantuntijan työkalupakkiin. Hyödyt voidaan nähdä pääosin kolmelta eri kantilta: oman osaamisen kehittämisen, verkoston laajentamisen ja oman asiantuntijuuden esille tuomisen kautta.

Sosiaalinen media on tuonut esiin myös uudenlaisen ilmiön: digitaalisen murroksen myötä asiantuntijan on mahdollista tavoittaa laajempi yleisö kuin hänen edustamansa organisaation. Muun muassa Burberryn ja LinkedInin toimitusjohtajilla on enemmän seuraajia LinkedInissä kuin heidän johtamillaan yrityksillä.

Jotta asiantuntija olisi mielipidevaikuttaja, hänellä tulisi olla vaikutusvaltaa, jotta henkilö taas olisi vaikutusvaltainen, tulisi hänen olla muun muassa asiantunteva ja luotettava. Tämän vuoksi henkilön pitäisikin löytää jokin yhteys niihin ihmisiin, joihin hän haluaa vaikuttaa, sillä kukaan ei kykene olemaan vaikutusvaltainen ilman yleisöä. Mielipidevaikuttaja myöskin ymmärtää mikä merkitys asioilla on sen kohdeyleisölle, jonka vuoksi pelkästään muiden tiedon eteenpäin jakaminen ei yksinään riitä.

Sosiaalinen media avaa yhden lisäportin tavoittaa relevantit kohdeyleisöt. Kanavat, jotka yleisesti sopivat parhaiten asiantuntijoille ovat blogit, LinkedInTwitter, SlideShare, YouTube, Facebook, Wikipedia ja Quora.

Edeltävä listaus herättää monissa kysymyksen kanavien paljoudesta. Tämä onkin yksi sosiaalisen median haasteista: kanavia on paljon ja ajankäytöllisesti niihin saisi kulumaan lukemattomia tunteja.

Kanaviin kannattaa lähteä yksi kerrallaan, miettiä jokaisen kanavan merkitys ja yleisesti omaa ajankäyttöä, jonka olet niihin valmis “sijoittamaan” (panostus vs. hyödyt). Koetko, että voit oppia niiden avulla, laajentaa omaa verkostoa ja/tai tarjota omalle kohdeyleisöllesi relevanttia tietoa?

Jos olet kiinnostunut sosiaalisesta mediasta, on mobiilisovellus Pivo tehnyt yhdessä sosiaalisen median toimisto Okimo Clinicin kanssa “Mielipidevaikuttajat & sosiaalinen media” -selvityksen. Toivomme tämän 57-sivuisen oppaan palvelevan mahdollisimman hyvin suomalaisia asiantuntijoita omassa sosiaalisen median hyödyntämisessään.

Okimo Clinicin toimitusjohtaja Helene Auramo

 

Helene Auramo
Kirjoittaja on KTM ja suomalaisen strategisen sosiaalisen median toimiston Okimo Clinicin toimitusjohtaja. Okimo Clinic on Marketing Clinicin tytäryhtiö.