Avainsana-arkisto: ekonomiyrittäjä

Kolme vuottani yrittäjänä – mitä olen oppinut

Riina Laaksonen

Minulle tulee joulukuussa kolme vuotta virallista yrittäjyyttä täyteen. On hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mitä olen tänä aikana oppinut. Alla minun vinkkini, miten pysyä yrityksensä vauhdissa mukana; näiden avulla minun arkeni sujuu!

Varmista oma kasvusi ja tuuleta mielipiteitäsi

Muista varmistaa oma kasvusi, jotta pysyt yrityksesi kasvun vauhdissa mukana. Opiskele, lue, tapaa ihmisiä, osallistu tapahtumiin, puhu, kuuntele ja ole nälkäinen. Itse käyn vähintään muutaman kerran kuukaudessa erilaisissa tapahtumissa tai seminaareissa. Niiden suuri hyöty uuden oppimisen lisäksi on verkostoituminen. Jokainen kohtaaminen on potentiaalinen myyntimahdollisuus.

Omien mielipiteiden kyseenalaistaminen on tärkeää, sillä joskus tekemisen vauhdissa saattaa sokaistua, eikä välttämättä ole aikaa tehdä uusia päätöksiä tai päivittää toimintatapoja tehokkaammiksi. Siis kyseenalaista. Ja kysy.

Itse saan tällä hetkellä sparrausta mm. mentoreiltani ja Kauppakamarin toimitusjohtajaklubissa. Vertaistuki on äärimmäisen tärkeää, sillä yrittäjä on usein yksin ja vastuu suurempi kuin moni sitä kokematon ymmärtää. On myös terveellistä välillä päästellä höyryjä.

Tule sinuiksi epävarmuuden ja riskien kanssa

Älyttömän iso ja tärkeä asia on opetella sietämään epävarmuutta, sillä se ei lopu koskaan. Se on luonnollinen osa yrittäjyyttä. Etenkin kasvuyritysten maailmassa muutama kuukausikin voi muuttaa tilannetta radikaalisti, joten tee se, mitä pystyt ja ehdit niin hyvin kuin mahdollista ja yritä olla stressaamatta.

Ota riskejä, joita olet valmis kantamaan ja punnitse tarkkaan, mitkä ovat omat prioriteettisi ja mistä saat suurimmat kicksisi. Saako työsi sielusi laulamaan ja sisäisen voimasi puhkeamaan kukkaan? Jos jossain vaiheessa alkaa tuntua siltä, että et saa enää sitä tyydytystä, minkä joskus sait, älä pelkää tehdä rohkeita ratkaisuja. Myöhemmin jossittelu harmittaa aina enemmän kuin mikään muu.

I <3 data

Seuraa ja analysoi jatkuvasti toimintaasi ja eri aktiviteettiesi tuloksia. Älä luota pelkkään fiilikseen, vaan hanki vastapainoksi tiukkaa dataa. Saatat yllättyä. Saatat myös löytää markkinoita sellaisista paikoista, joita et itse ole osannut ajatella ja ennen kaikkea olet kykenevämpi ohjaamaan toimintaasi ja hallinnan tunteesi asioista kasvaa.

Päästä irti

Luovu ajoissa osasta hommia ja vastuuta. Pienissä yrityksissä tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritä kuitenkin! Jos pidät kaikki langat omissa käsissäsi, palat ennen pitkää loppuun.

Ne yritykset, joilla on timanttinen tiimi erottuvat edukseen etenkin kasvuvaiheessa. Tämä tuli todistetuksi, kun tulimme valituksi valtakunnalliseen KasvuOpeniin ja pääkaupunkiseudun 15 kasvupotentiaalisimman yrityksen joukkoon keväällä. Ne yritykset, joilla oli toimiva tiimi ja mahdollisesti hallitus/advisory board olivat muita edellä. Jos tuntuu mahdottomalta löytää kumppania tai palkata työntekijää, mieti muita vaihtoehtoja. Onko käytössäsi jo mentoreita ja sparraajia? Mikä osaaminen täydentäisi yritystäsi parhaiten?

Huolehdi itsestäsi

Se tärkein. Yrityksesi on sinä ja sinä olet yrityksesi. Jos sinä kärsit, yritys kärsii ja kaikki muut siihen liittyvät myös. Huolehdi itsestäsi. Ihan joka päivä.

Miten minä sen teen? Tässä hektisessä syksyssä, kun päällä on uuden tilan käyttöasteen kasvattaminen, kansainvälistymisprojekti Tekesin avustuksella, kymmenen hengen tiimin luotsaaminen sekä muutama muu isompi ja pienempi asia, varaan päivittäin aikaa itselleni. Treenaan sekä fysiikkaa että mieltä. Huolehdin itsestäni myös pyrkimällä olemaan äärimmäisen avoin kaikille kumppaneilleni, sillä siten voin päivän päätteeksi katsoa itseäni peilistä tietäen, että olen toiminut oikein.

Onnea, iloa ja rohkeutta tekemiseen ja unelmien saavuttamiseen! Aina on hyvä päivä aloittaa ja koskaan ei ole liian myöhäistä.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän kolmeosainen tarina on tällä erää tässä. Edelliset osat voit lukea blogi.ekonomit.fi/tag/yrittajyys-2/ ja Punkkariyrittäjää voit seurata myös Lupauksen blogissa www.hyvinvointistudiolupaus.fi/blog

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Riina Laaksonen 2

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Riina Laaksonen

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

Yrittäjä ja äiti – ensimmäisen vuoden selviytymistarina

Helene Auramo

Kaksi viivaa. Raskaana. Ihanaa! Mutta miten tästä selviytyy toinen vauvani,oma yritykseni?

Jokainen raskaana oleva yrittäjä kokee varmasti monen tunteen mukana pelkoa. Epävarmuuden tunteita siitä, miten saa pidettyä oman yrityksen pystyssä, kun työt vaihtuvat vauva-arkeen. Yksityisyrittäjillä tilanne on vielä korostuneempi.

Ajatuksia pyörii mielessä: jos olen pitkään poissa maisemista, pysyvätkö asiakkuutemme? Mitä sitten, kun tulen takaisin äitiyslomalta: onko asiakkaiden hankinta aloitettava alusta? Kaikki se aikaisempi työ voi tuntua valuvan hukkaan.. Jaksanko aloittaa kaiken alusta?

Entä jos en enää olekaan yhtä hyvä, kun palaan takaisin? Mitä jos taitoni eivät enää riitä? Onko unohtanut jotain tärkeetä lastenhoidon lomassa? Onko enää niin perillä uusimmista trendeistä tai kehityksestä? Sopiiko enää työelämään ollenkaan?

Entä miten oma tiimini pärjää, kun olen poissa – miten tiimi pysyy motivoituneena ja tekijät yrityksessä? Yritys ilman johtajaa voi olla täysin tuuliajolla.

Kun jäin äitiyslomalle vuonna 2014 tilanne oli seuraava.

Omistin noin puolet sosiaalisen median toimisto Okimo Clinicistä,  joka oli perustettu alle vuosi aiemmin. Olin ainoa yrityksessä töissä oleva osakas ja samalla olin myös toimitusjohtaja. Meillä oli kaksi työntekijää. Tilanne oli haastava. Asiakkuudet olivat vasta alkuvaiheessa, ja monet tekemisemme käytännöt eivät olleet vielä mallillaan.

Mitä lähemmäs päivät kävivät laskettua aikaa, sitä enemmän olin huolissani. Ostin jopa kirjan “The Pregnant Entrepreneur” toivoen jonkinlaisia vinkkejä selviytyä seuraavasta vuodesta. Se ei auttanut. En osannut kuvitella, mitä oli edessä ja varautuminen tuntui osittain siksi kovin vaikealta.

Päässäni pyöri paljon erilaisia ajatuksia ja tunteita: paineita, pelkoa ja jopa häpeää. Koitin siirtää niitä syrjään, jotta pystyisin keskittymään siihen, että saisin kaiken rakennettua niin valmiiksi kuin mahdollista ennen äitiyslomaa. Halusin, että yrityksemme selviää.

 

Miten sitten kävi yrityksellemme?

Kaikki isoimmat huoleni osoittautuivat lopulta turhiksi. Kukaan ei irtisanoutunut äitiyslomani aikana, ja kaikki asiakkuutemme säilyivät. Äitiyslomastani huolimatta kasvoimme yli 100 prosenttia ja teimme kiitettävän tuloksen. Poissaoloni ei näkynyt liiketoiminnassamme ainakaan ulkopuolelta katsoen.

Mutta hinta oli henkisesti kuitenkin suuri, eikä vain itseni vaan tiimini osalta. He joutuivat selviytymään tästä epävarmasta ajasta hyvin itsenäisesti. Varmasti moni mietti, tulisinko takaisin vasta vuoden päästä.

Olen kiitollinen ja tulen aina olemaan siitä, että porukka pysyi kasassa. Ilman tiimityötä äitiyslomani ei olisi ollut mahdollinen eikä Okimo Clinic olisi tänään se, mikä se on.

 

Miten minun kävi?

Olen aina ollut monessa mukana. Olen ollut perustamssa Slushia, Indiedaysiä ja useita yrityksiä. Samalla olen opiskellut. Yrittäjyys on tuonut elämääni paljon vauhtia ja virikkeitä aivoille. Se on ollut ihanaa.

Kuten olin arvannut, kotona oleminen ei ollut minulle erityisen helppoa. Vaikka vauva oli ihana ja helppo, koin kotona olemisen itselleni vaikeaksi. En saanut käyttää aivojani samalla tavalla kuin töissä ja muissa projekteissani. Koin sen turhauttavaksi, vaikka vauva-arjessa olikin paljon onnellisia hetkiä.

 

Mitkä asiat auttoivat yrittäjää?

Työpaikan tiimin lisäksi myös kotitiimillä oli merkityksensä. Mieheni auttoi todella paljon lapsen kanssa. Ilman miestäni en olisi voinut olla poissa töissä yhtä lyhyttä aikaa eli kolmea kuukautta. Mieheni oli isyyslomalla kahdeksan kuukautta ja jaoimme siten vastuuta. Päätimme järjestelystä jo ennen lapsemme syntymään.

Ymmärrän, että monelle tämä malli ei sovi. Tämä oli kuitenkin meille sopivin tapa. Myös isovanhemmat auttoivat meitä paljon, ja perheen tuki on ollut erittäin tärkeää.

Äitiys on opettanut minulle paljon. Myös oppeja, joita olen voinut siirtää työelämään. Koen, että ajanhallintani töissä on siksi parantunut. Töihin käytettävissä oleva aika on pakko käyttää tehokkaasti, jotta kerkeää hakemaan lapsen päiväkodista ja olemaan illalla hänen kanssaan.

Tämä on toisaalta luonut minulle uudenlaisen tasapainon. Kun olen töissä, olen läsnä täysillä. Kun olen kotona, olen kotona.

 

Tekisinkö jotain toisin?

En. Tämä tapa hoitaa äitiysloma sopi meille. Uskon, että vanhempi voi valita molemmat, sekä työn että lapsen. Toisesta ei tarvitse luopua. Onnellinen vanhempi on minusta aina paras vanhempi. Mielestäni tämä pätee niin äidin kuin isän osalta.

Pari vuotta sitten raskaana ollessa etsin itselleni vertailukohtaa, toista yrittäjää jolta ottaa esimerkkiä. Olisin halunnut löytää jonkun, joka olisi joutunut käymään samat ajatukset läpi ja keneltä olisin voinut kysyä vinkkejä. En kuitenkaan löytänyt vertaisapua, ja koin olevani aika yksin huolieni kanssa.

Toivottavasti tämä blogikirjoitus auttaa jotakuta, joka pohdiskelee samoja asioita. Kaiken sen pelon ja paniikin voittaa lopulta aina se ihana asia, että elämääsi tulee uusi ihminen, joka on kuitenkin se kaikista tärkein.

 

Helene Auramo
Yrittäjä, toimitusjohtaja, Okimo Clinic

Jälleenmyynti- ja edustussopimuksen erot lyhyesti

Pauliina Scarabattoli Fondia

Yrityksen liiketoiminnan laajentuessa ja kansainvälistyessä tulee harkittavaksi jälleenmyynti– tai edustussopimusten käyttö. Molempien sopimusten tarkoituksena on löytää tuotteelle tai tuoteryhmälle uusia jakelukanavia. Niissä on kuitenkin myös merkittäviä eroja.

Miten jälleeenmyynti- ja edustussopimukset eroavat toisistaan?

Jälleenmyyjä on itsenäinen yrittäjä, joka toimii omissa nimissään ja omaan lukuunsa, kantaen itse omasta liiketoiminnastaan syntyvät riskit. Jälleenmyyjä ostaa päämieheltä tuotteita, joita se myy eteenpäin loppuasiakkaille. Jälleenmyyjä ei näin ollen saa päämieheltään myyntityöstä palkkiota, vaan tämän korvaus syntyy myyntivoiton muodossa.

Kauppaedustaja taas toimii päämiehen lukuun ja päämiehen nimissä, ja tekee kauppoja päämiestä sitovasti tai hankkii päämiehelle tilauksia. Toisin kuin jälleenmyyjä, kauppaedustaja saa myyntityöstään päämieheltä korvauksen provision muodossa.

 

Kumpaa käyttäisin?

Molemmissa sopimuksissa on omat etunsa ja tehdessä valintaa niiden välillä tulisi arvioida ennen kaikkea tapauskohtaisia olosuhteita sekä sitä, mitä sopimuksella halutaan saavuttaa. Edustussopimuksella päämies pääsee vaikuttamaan vapaasti myyntihintoihin ja -ehtoihin ja säilyttää näin ollen tiukemman kontrollin tuotteen jakeluun. Jälleenmyyjä sen sijaan toimii hyvin itsenäisesti ja kantaa itse taloudellisen riskin siitä, että saa tuotteensa myydyksi.

Mistä sopimuksissa kannattaa tai ei kannata sopia?

Kuten monissa muissakin maissa, Suomessa ei ole jälleenmyyntisopimuksia suoraan sääntelevää lainsäädäntöä, joten itse sopimuksen ehdoilla on suuri merkitys ja niistä voidaankin sopia hyvin vapaasti. Jälleenmyyntisopimusta tehdessä on kuitenkin huomioitava kilpailulainsäädännön asettamat reunaehdot, jotka rajoittavat muun muassa kilpailukiellon pituutta ja sisältöä, alueiden ja asiakkaiden jakamista sekä kieltävät jälleenmyyntihinnan määräämisen.

Edustussopimuksissa sen sijaan saa, ja kannattaakin sopia alueista, asiakkaista sekä hinnoista ja ehdoista, joilla kauppaedustaja myy tuotteita. Edustussopimuksia sääntelee laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä, joka sisältää kauppaedustajan eduksi säädettyjä pakottavia säännöksiä, joista ei voi sopia toisin.

Pauliina Scarabattoli
Legal Counsel, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa: www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

10 syytä, miksi taloushallinto kannattaa digitalisoida

Kaisa Kokkonen

Digitaalinen taloushallinto on jo laajasti käytössä suuryrityksissä Suomessa. Tällöin puhutaan erityisesti 500 suurimmasta yrityksestä. Monissa tätä pienemmissä yrityksissä ei ehkä ole ymmärretty kaikkia hyötyjä, joita digitalisoinnista voitaisiin saada.

Tilastoja digitaalisen taloushallinnon kokonaisuudesta on saatavilla heikosti, mutta jos katsotaan yhtä osa-aluetta, sähköisiä yritysten ja julkisen sektorin vastaanottamia ostolaskuja, vastaanotetaan niistä noin 40 prosenttia sähköisesti (Finanssialan keskusliitto: Yritysten verkkolaskutuksen ja suoraveloituksen käyttö 6/2013).

Vieläkö sinun yrityksessäsi on paljon manuaalisia talouden toimintamalleja?

Manuaalisista talouden toimintamalleista kannattaa luopua, koska:

 1. Rutiineihin käytetty aika vähenee.

Jos tarvittava tieto siirtyisi kirjanpitoon automaattisesti ja oikein kirjanpitoaineistoa tuottavista muista järjestelmistä kuten tuotannosta, myynnistä ja vaikkapa henkilöstöhallinnosta, se säästäisi huomattavan määrän resursseja muuhun toimintaan. Jos lisäksi tilinpäätökseen kerätty tieto siirtyisi automaattisesti raportointiin, tilastoihin, veroilmoitukseen ja viralliseen tasekirjaan, ajan säästöä tulisi vielä lisää.

2. Vapautunut aika voidaan käyttää paremmin lisäarvoa tuottavaan toimintaan.

Kun koneet auttavat taloutta täsmäytyksessä ja yksinkertaisessa analysoinnissa, talousosasto voi keskittyä syvälliseen analysointiin ja liiketoiminnan tukemiseen sekä tulevaisuuden hahmottamiseen nykytilan perusteella.

3. Tuuraukset on helpompi hoitaa, kun prosessit on automatisoinnin yhteydessä kuvattu.

Kuinka monta kertaa sairasloman sattuessa ei tiedetä, mistä aloittaa – harvassa yrityksessä toimenkuvat on kuvattu riittävällä tarkkuudella.

4. Muun kuin taloushenkilöstön talousosaaminen kasvaa, koska kuvausten ansiosta on helppo ymmärtää, miksi talous tarvitsee esimerkiksi laskujen hyväksynnän ajoissa.

Talousosasto tarvitsee harvoin tietoa itselleen, tieto tarvitaan raportointiin vaikkapa johdolle tai viranomaisille.

5. Tieto on aina ajan tasalla.

Automatisointi varmistaa sen, että tieto liikkuu järjestelmien välillä nopeasti – parhaassa tapauksessa esimerkiksi kauden tulosta voidaan tarkastella päivätasolla.

6. Raportointi nopeutuu.

Tilinpäätös on valmis muutamassa päivässä. Kauden vaihde on tarkistuksia vailla valmis, kunhan kaikki olennainen tieto on saatu järjestelmään sisään.

7. Taloudellisen informaation laatu paranee.

Inhimillisestä muistamisesta tai unohtamisesta johtuvat virheet vähenevät.

8. Mahdollistaa eteenpäin katsomisen historiaan tuijottamisen sijaan.

Kun kaikki aika ei mene kuukauden tai vuoden tilinpäätöksen tekemiseen, niin voidaankin keskittyä esimerkiksi siihen, miten toteutuneet tiedot vaikuttavat loppuvuoden ennusteisiin.

9. Tulos- ja taloustietoisuus kasvavat.

Talousosastolla on aiempaa enemmän aikaa ja valmiuksia käydä tulosten merkitystä läpi yrityksen avainhenkilöstön kanssa.

10. Paremmat liiketoimintapäätökset parantavat tulosta.

Kun raportit saadaan nopeammin ja niiden sisältö on entistä paremmin analysoitu ja kun ennusteet kuvaavat entistä paremmin tulevaisuutta, voidaan tehdä liiketoimintaa aidosti tukevia päätöksiä. Ja kun voidaan tehdä parempia liiketoimintapäätöksiä, on sillä positiivinen vaikutus tuloslaskelman viimeiselle riville.

 

Kaisa Kokkonen
KTM, HTM
Kirjoittaja on Akeba Oy:n perustaja ja taloushallinnon konsultti.

Yrittäjän yksinäisyys sisältää töitä, päätöksentekoa ja vastuunkantoa

Maija Tähtinen

Pienyrittäjät ovat kansantaloutemme vahva perusta. Suomessa on noin 285 000 yritystä, joista 1-9 henkilöä työllistäviä mikroyrittäjiä on lähes 94 prosenttia (Tilastokeskus ennakkotieto vuodelta 2013/Suomen Yrittäjät 14.1.2015). Nämä pienyrittäjät, jotka työllistävät vain itsensä, tyypillisesti harjoittavat omaan osaamiiseen perustuvaa ammattia.

Yrittäjän yksinäisyys ilmenee monella tavoin – ja on läsnä jatkuvasti. Firman kesäjuhlat tulossa, koulutusristeily kollegojen kanssa, pikkujoulusuunnittelua, aika juhlia isosta asiakassopimuksesta ja niin edelleen.

Missä on yksinyrittävän verkostot ja yhteisöllisyys? Mistä voi löytää tarvitsemaansa vertaistukea? Kenen kanssa jakaa onnistumiset ja epäonnistumiset?

Töitä 24/7 365 päivää vuodessa. Menestyäkseen monet yrittäjät tekevät töitä yötä päivää. Yrittäjän sairastuessa ei ole korvaavaa työntekijää – työt odottavat. Lomien, perhevapaiden, osa-aika eläkkeen pitäminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta.

Yrittäjän yksinäisyys korostuu ja sosiaaliset piirit pienenevät, kun aikaa ei enää tunnu riittävän perheelle, ystäville ja harrastuksille. Monesti yrittäjän toimisto on kotona, jolloin työpaikalla ollaan jo herätessä ja myös nukkumaan mennessä. Siellä syödään, tehdään ostokset netin kautta ja seurataan somea. Ja helposti kuin huomaamatta käykin niin ettei päivän aikana tule käytyä missään.

 

Yksin isoja päätöksiä ja suurta vastuuta

Yrittäjän yksinäisyys on mukana kun pitää tehdä tärkeitä päätöksiä, allekirjoittaa sopimuksia, luonnostella tarjousta, tilata toimistotarvikkeita, tai vaikka valita värimaailma firmalle. Yksinäisyys kiteytyy päätöksentekoon ja vastuuseen. Yrittäjä on viime kädessä aina yksin vastuussa päätöksistään oli hänellä työntekijöitä matkassa tai ei.

Ja silloin, kun työntekijöitä on, on vastuussa myös heistä. Tällöin yrittäjän vastuu laajenee ja korostuu entisestään. Enää ei tarvitse vain huolehtia perheensä toimeentulosta vaan lisäksi myös työntekijöiden perheistä.

Se on iso taakka kannettavaksi yhdelle henkilölle. Vertaistuen tarvetta ja voimaa ei voi aliarvioida.

 

Suomen Ekonomeilta saa tukea yrittäjänä

Myös yrittäjänä voit olla Suomen Ekonomien jäsen. Suomen Ekonomit tarjoavat laajan kollega- ja vertaistukiverkoston. Sekä yrittäjille, että palkansaajille suunnatuissa koulutuksissa voit kehittää ammatillista osaamistasi.

Lakiyksikkö auttaa vaikeissa päätöksentekotilanteissa esimerkiksi yritystoimintaan liittyvissä sopimuksissa. Suomen Ekonomien kautta voit osallistua yrittäjien mentorointiohjelmaan.

Yrittäjätapahtumissa tapaat muita ekonomiyrittäjiä ja yrittäjähenkisiä ekonomeja. Akateeminen yrittäjyys on kasvussa ja Suomen Ekonomien jäsenistä jo 4 prosenttia on yrittäjiä (Suomen Ekonomit, jäsenrekisteri).

 

Maija Tähtinen
Yrittäjätyöryhmän jäsen
Suomen Ekonomit

Yrittäjä tarvitsee suunnitelmat elämään, liiketoimintaan ja yrityksen myyntiin

Minna Ekblom

Elämänsuunnitelman (engl. life plan) ja liiketoimintasuunnitelman (engl. business plan) lisäksi yrityksen myyntisuunnitelman (engl. exit plan) tekeminen jo liiketoimintaa suunniteltaessa helpottaa suuresti yrittäjäksi ryhtymistä ja yrittäjänä olemista.

Elämänsuunnitelmaa työstettäessä itse liiketoimintasuunnitelmasta tuleekin sen orgaaninen osa. Tämä järjestys helpottaa myös luopumista liiketoiminnasta, kun ei enää halua tai pysty jatkamaan.

Mikä siis on tämä elämänsuunnitelma?

Olen viimeisen vuoden vetänyt 50+ -vuotiaille yrittäjiksi aikoville valmennusta. Keskeisin havainto on ollut juuri tämä elämänsuunnitelman uupuminen. Itse asiassa koko elämänsuunnitelman konsepti tuntuu olevan uusi!

Kuitenkin, jos liiketoimintasuunnitelmaa lähdetään tekemään ikään kuin tyhjästä ennen elämänsuunnitelmaa, on kuin laittaisi kärryt hevosen eteen.  Elämänsuunnitelmaa työstettäessä suosittelen lämpimästi tueksi yksilövalmennusta (coachingia).

 

Elämänsuunnitelmaa varten työstetään:

  • omaa tarvehierarkiaa
  • omaa arvojärjestelmää
  • omia vahvuuksia ja niiden käyttöä
  • vahvaa tunnetta tekemisensä tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä
  • elämäntyyliin ja taloudellisiin toiveisiin liittyviä käytännön seikkoja.

Nämä kuusi osa-aluetta yhdessä muodostavat elämänsuunnitelman, joka siis itse kullakin on uniikki.  Tätä valmistelevaa työtä ei voi kenellekään delegoida, eikä sen tarpeellisuutta voi ylikorostaa.

Lienee itsestään selvää, miten liiketoimintasuunnitelman tekeminen onkin yhtäkkiä huomattavasti helpompaa, selkeämpää, kevyempää ja HAUSKEMPAA! Yrittäjyyden siis on tarkoitus olla (myös) kivaa ja tuntua siltä omalta jutulta eikä kiviriipalta, joka imee ihmisen kuiviin.

Elämänsuunnitelman työstämisen hyvissä ajoin luo olosuhteet, joissa konkreettisesti huomaakin ottavansa itse elämastään, menestyksestään ja onnestaan vetovastuun.

 

Suunnitelmallinen exit

Elämänsuunnitelma on myös aivan omiaan usein tuskaisan luopumisen eli exitin suunnittelussa.  Yritystoimintaa suunniteltaessa – oli se sitten perustamalla tai omistajanvaihdoksen kautta aloitettua – elämänsuunnitelma auttaa yrittäjää käsittelemään suhdettaan luopumiseen ajoissa.

Ei yritykseen tarvitse sitoutua hamaan tappiin saakka. On täysin mahdollista – ja miksei jopa toivottavaa – mietiskellä jo alkuvaiheessa, milloin ja millä lailla mieluiten yrityksestä voisi luopua.  Tämä osaltaan edesauttaa aivan luonnollisesti sitä, että yrityksen myyntikuntoa dynaamisesti mietitään ja työstetään.

Yritystoiminnan keskiössä on ihminen, yrittäjä ja hänen oma yrittäjäidentiteettinsä ja motivaationsa lähteet.  Elämänsuunnitelma ja liiketoimintasuunnitelma eivät ole toisistaan riippumattomat erilliset kokonaisuudet.  Yhdessä ne ovat parhaimmillaan dynaaminen, orgaaninen kokonaisuus, joka tukee menestyksekästä yrittämistä.

Näin muodostuu vahvan ja kestävän yrittäjyyden malli. Yrittäjän kokonaisvaltainen hyvinvointi on kohdallaan ja näin yritystoiminta antaa energiaa ja voimaannuttaa tekijäänsä.

 

Minna Ekblom
KTM, Yritysvalmentaja, Coach ja yrittäjä
Projektipäällikkö ESR-hankkeessa Yrittäjäuralle 50+v, Rastor Oy

Kirjoittajalla on vankka omakohtainen 25 vuoden kansainvälinen työ- ja elämänkokemus sekä kv- korporaatiourasta että yrittäjyydestä. Lisätietoja: www.minnaekblom.com
Twitter / LinkedIn: Minna Ekblom

Sivutoiminen yrittäjyys mahdollinen este työttömyysturvalle

Yrittäjätyöryhmän jäsen Ville Sonkamuotka

Haluaisitko ryhtyä sivutoimiseksi yrittäjäksi työskennellessäsi päätoimisesti palkansaajana? Asiaa pohdittaessa on syytä ottaa huomioon muutama yksityiskohta, jotka vaikuttavat hyvin oleellisesti työttömyysturvaasi. Pahimmassa tapauksessa työttömyyden yllättäessä voit menettää oikeutesi työttömyysturvaan. Erityisen suuri menetys voi tulla kyseeseen, mikäli olisit ollut oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Asiaan vaikuttavat sekä yrittäjän eläkelaki että työttömyysturvalaki.

Yrittäjästatuksen määrittely

Ensin tulee määrittää, kuinka paljon ajattelit työskennellä yrityksesi lukuun ja kuinka suuri työpanoksesi arvo tulisi olemaan. Mikäli vuonna 2014 työpanoksesi arvo on yli 7 430,59 € vuoden aikana, olet yrittäjän eläkelain mukaan velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen seuraavissa tapauksissa:

  • Olet 18–67-vuotias.
  • Toimit yrittäjänä yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta.
  • Omistat yrityksestäsi yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentesi kanssa yli 50 %.

Lähtökohtaisesti työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen.

Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta:

  • Omistaa yksin 15 %
  • Omistaa yhdessä perheensä kanssa vähintään 30 %
  • Hänen perheensä omistaa vähintään 30 %

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa. Käytännössä siis pienimuotoinenkin yritystoiminta johtaa siihen, että sinut määritellään yrittäjäksi yrittäjän eläkelaissa sekä työttömyysturvalaissa.

Pää- vai sivutoimista yrittäjyyttä?

Kun yrittäjästatus on saavutettu, pitää määrittää, onko se päätoimista vai sivutoimista. Mikäli yrittäjyys on päätoimista, katoaa myös oikeus ansiopäivärahaan. Käytännössä yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, jos sen vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.

Todistaaksesi, että yritystoiminta on sivutoimista, sinun tulee olla yritystoimintaasi liittymättömässä kokoaikatyössä palkansaajana vähintään kuuden kuukauden ajan. Viime kädessä TE-toimisto tekee kuitenkin lopullisen päätöksen yritystoiminnan päätoimisuudesta ja antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon asiasta. Sinulle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mikäli TE-toimisto katsoo työttömyyskassalle antamassaan lausunnossa sinut sivutoimiseksi yrittäjäksi. Sovittelussa yritystoiminnan tulot huomioidaan lähtökohtaisesti verotietojesi mukaan.

Pahimmassa tapauksessa joudut lopettamaan yrityksesi, jotta voisit saada työttömyysetuuksia. Näin ei asia missään nimessä saisi olla. Byrokratiaa on ehdottomasti kevennettävä. Palkansaajan tulee pystyä siirtymään yrittäjäksi ja yrittäjän palkansaajaksi ilman suurempia ongelmia.

Ville Sonkamuotka
Yrittäjätyöryhmän jäsen
Suomen Ekonomit

Osakassopimus pähkinänkuoressa

Fondian Janne Ala-Sippola

Mihin osakassopimusta tarvitaan?

Osakassopimukseen kirjataan yleensä mitä yhteisiä päämääriä yrityksen toiminnalla tavoitellaan. Osakassopimus on luonteeltaan ei-julkinen asiakirja eli se mahdollistaa luottamuksellisen tavan sopia asioista osakkeenomistajien kesken. Osakassopimuksella voidaan tietyin rajoituksin poiketa osakkaiden kesken myös lain ja yhtiöjärjestyksen määräyksistä.

Osakassopimus sitoo sopimusosapuolten kesken ja sopimuksen rikkominen voi johtaa esimerkiksi vahingonkorvausvelvollisuuteen tai sopimussakon laukeamiseen. Eli osakassopimus on oikein käytettynä monipuolinen ja tehokas työkalu osakeyhtiössä.

 

Mihin osakassopimusta käytetään?

Yhteisten pelisääntöjen sopimisen lisäksi osakassopimuksella voidaan esimerkiksi pyrkiä ohjaamaan yrityksen liiketoimintaa tilanteessa, jossa ulkopuolinen taho sijoittaa rahaa yrityksen liiketoimintaan ja haluaa varmistua siitä, mihin rahat käytetään. Hyvin tyypillistä on myös, että enemmistö- ja vähemmistöosakkaiden asemaa täsmennetään osakassopimuksella. Osakassopimuksessa voidaan sopia voitonjaosta, yhtiön rahoituksesta, kilpailukiellosta, salassapidosta ja monista muista asioista.

 

Mistä kannattaa tai ei kannata sopia?

Lähtökohtaisesti tulisi välttää yksimielisyyttä päätöksenteossa, sillä se antaa jokaiselle osakkeenomistajalle sen omistusosuudesta riippumatta veto-oikeuden eli mahdollisuuden estää päätösten tekeminen. Erilaiset yksimielisyyttä edellyttävät päätöksentekorakenteet ja ns. veto-oikeus voivat johtaa ikäviin pattitilanteisiin, joiden ratkaiseminen ei yleensä johda kokonaisuuden kannalta hyvään lopputulokseen. Lisäksi osakassopimukseen otetaan tyypillisesti ehdot koskien panttauskieltoa ja osakkeiden luovuttamista, jotta voidaan varmistua siitä, kuka osakkeet omistaa.

Osakassopimus voi olla vapaamuotoinen tai jopa suullinen. Jos kaikki menee hyvin, niin osakassopimusta ei koskaan edes tarvita. Suositeltavaa on kuitenkin tehdä osakassopimus kirjallisena ja sopia siinä yhtiön toimintaan liittyvistä peruspelisäännöistä.

 

Janne Ala-Sippola
Kirjoittaja on Fondian juristi

Katso Osakassopimuksen tarkoitus ja pääkohdat 2014 sekä Yrityskaupan abc ja muut yrittäjäwebinaarit webinaarikirjastosta (jäsenpalvelussa, vaatii kirjautumisen).

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi SEFEn jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).