Avainsana-arkisto: ekonomiyrittäjä

Mot nya utmaningar

Kenneth Lundström, SHS ordförande

I Finland gillar vi att se oss själva som mycket framstående inom många områden och det är säkert sant i utbildning och entreprenörskap. Vi har klarat oss utmärkt i Pisa-test – det globala provet för 15-åriga elever och trots en liten nedgång är vi fortfarande bland de bästa i Europa, medan de främsta länderna är från Asien.

Personligen är jag förundrad över pessimismen i vårt land. I en lång rad av undersökningar och jämförelser toppar vi oftast listorna tillsammans med våra nordiska grannländer Norge, Sverige och Danmark. Då man lyssnar på framstående politiker och samhällspåverkare verkar vi inte som ett land som år efter år klarar sig bra i levnadskvalitetsindex.

Men varför klarar vi oss så bra? Jag tror det har att göra att vi försöker ge så lika möjligheter till ett bra liv som möjligt. Naturligtvis styr den socioekonomiska bakgrunden delvis ens liv, men chanserna för att göra vad du vill är fortfarande där.

I Finland har vi inte privatskolor, eller åtminstone väldigt få och ytterst få lärosäten som uppbär kursavgifter. I princip är det enda som står mellan dig och en plats vid en handelshögskola ett inträdesprov.

 

En karriär som entreprenör eller en start-up anställd

Även om man har haft lika chanser att komma in till det universitet man vill, har det inte varit enkelt att grunda ett företag på egen hand. Jag tror att bara tio år sedan tänkte de flesta ekonomie studerande på att inleda sina arbetskarriärer på stora etablerade företag som Nokia, Kone och Nordea.

I våras på Kylteripäivät (SEFEs ekonomie studerande-dagar), ett seminarium som samlade 500 ekonomie studerande från hela Finland, var en av huvudtalarna Jonas Kjellberg, serieentreprenör bakom produkter som Skype och iCloud. Han frågade hur många av oss kan tänka sig en karriär som entreprenör eller en start-up anställd. Nästan en tredjedel av publiken räckte upp sina händer.

Numera känns det åtminstone att det är enklare att grunda ett eget företag, i varje fall är det ett reellt alternativ. Det känns bra att tro att det finns olika sätt man kan gå upp sin karriärstege dessa dagar.

Ett uppsving i entreprenörskap är eventuellt just det Finland behöver efter finanskrisen 2008 och dess svallvågor, då Finlands tillväxt mer eller mindre stagnerat. Vi jobbar fortfarande flitigt om man jämför med många delar av världen, men vi vill mer än så. Till exempel har vår spelbransch tagit enorma språng, den mest nedladdade appen någonsin är Angry Birds.

Vissa kritiserar fortfarande eller om inte kritiserar, så ställer sig ytterst tveksamma mot nystartade företag och entreprenörer, eftersom de inte skapar jobb. Naturligtvis gör de inte det omedelbart. Nokia grundades 1865, då de började tillverka gummi, det tog 135 år för dem att bli den största mobiltelefontillverkaren i världen. Det tar ett tag att bygga något och i stället för att döma borde vi uppmuntra.

Det här blogginlägget läser ni mer sannolikt från en iPhone eller en Samsung, men Nokias saga går vidare som ett av ledande företagen i nätverksinfrastruktur.

Likt Nokia borde Finland och finländare gå vidare och utveckla nya produkter. Det är vår uppgift som ekonomer och ekonomie studerande att föregå med gott exempel.

 

Kennet Lundström
Kår- och styrelseordförande, Svenska Handelshögskolans Studentkår

Yrittäjyys – osa ekonomin työuraa

Yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Rope

Ekonomeista on yrittäjiä hieman laskutavasta riippuen viitisen prosenttia. Jotkut ovat sitä suuresta halusta. Jotkut ovat ajautuneet yrittäjiksi työllistymisvaikeuksista johtuen. Joka tapuksessa yrittäjiksi ryhtyvien ekonomien joukko on koko ajan kasvussa. Niinpä Suomen Ekonomeissa onkin yhtenä missiona palvella kaikkia työikäisiä ekonomeja työ- ja urakysymyksissä: myös yrittäjiä.

 

Yrittäjyys tänään: huomisesta ei tiedä

Aiemmin työurat olivat paljon selkeämpiä. Yritykset olivat pysyvämpiä, samoin työtehtävät. Ammattien kirjo ja vaihtoehtojen määrä ovat nekin omalta osaltaan olleet myötävaikuttamassa työurien monimuotoistumiseen.

Ennen työurat kehittyivät hyvinkin ennustettavissa olevaa rataa edetään ja tulevaisuus oli jotenkin hahmotettavissa. Vaan kukapa tänään uskaltaa sanoa mitään varmaa huomisesta? Vaikka huomisesta jotain saattaisikin ounastella jopa vahvalla intuitiolla, niin varmaa ei voi olla mistään. Se tekee haasteita niin jokaiselle ekonomille kuin myös Suomen Ekonomeille, jotta kaikissa työelämän kysymyksissä pystytään jäsenistöämme  laadukkaasti palvelemaan.

Tämä työelämän monimuotoisuus, ennustamattomuus ja yllättävien tilanteiden eteen tuleminen vain on tätä päivää, eikä tilanne tulevaisuudessa ainakaan helpotu.

Tänään työurat eivät ole vain monimuotoisia. Lisäksi ne ovat monisäikeisiä. Edellinen tarkoittaa, että yksittäinen ekonomi voi työuransa aikana toimia mitä moninaisimmissa tehtävissä.

Ekonomitutkinnon moniosaajavalmius antaa tähän oivallisen perustan. Työuran monisäikeisyys näkyy mm. työmuotojen sekakäyttönä eli ihminen on välillä yrittäjänä ja välillä työsuhteessa. Lisäksi yhä useampi meistä on samanaikaisesti sekä-että -tilassa eli yht’aikaisesti työsuhteessa ja sivutoimisena yrittäjänä. Sekin vaihtelee, kumpi näistä työmuodoista on pääasiallinen. Tämäkin työmuotojen monimuotoistuva maailma on jatkuvasti lisääntyvä.

 

Suomen Ekonomit ekonomiyrittäjän oikea yhdistys

Monesti ekonomiyrittäjiltä kuulee seuraavan kysymyksen: ”kun minä nyt aloin yrittäjäksi, en minä enää voi kuulua Suomen Ekonomeihin.” Toinen samasukuinen kommentti on ilmaisu, ettei ekonomiyrittäjällä ole mitään syytä kuulua ekonomiyhteisön.

Kaikki tiedämme, mistä kommentit juontuvat. Jotkut näkevät Suomen Ekonomit leimallisesti akavalaisena työmarkkinatoimijana. Se on kuitenkin vain yksi nurkka siinä palvelupaketissa, millä pyritään edesauttamaan ekonomien työelämässä pärjäämistä.

Toinen näiden kommenttien taustalla oleva ajatus on, että järjestömme palvelut eivät ole leimallisesti yrittäjille kohdistuneet. Tämä kritiikki osuu kyllä maaliin. Tämä ei tarkoita, ettei palveluja ole, vaan leimallisesti ja painottuneesti niitä ei ole samassa määrin ollut kuin mitä niitä on ollut työsuhteisille ekonomeille. Tämä maailma on kuitenkin jäänyt taakse.

Jatkossa Suomen Ekonomit on tasapuolisesti kaikkien työelämäpalveluja tarvitsemiensa jäsenten koti. Tähän mahtuvat työsuhteisen palkansaajien rinnalle niin yrittäjät kuin eri alojen erikoisasiantuntijat kuten myös johtavassa asemassa toimivat. Ekonomitutkinto on keskeinen yhdistävä tekijä ja jokainen tutkinnon suorittanut jäsen on oikeutettu erinomaisiin hänelle toimiviin työelämäpalveluihin. Näin myös yrittäjät.

Olenkin varma, että se voimallinen työ, mikä  Suomen Ekonomeissa on menossa palvelujen kehittämisen suhteen, tulee näkymään myös paljon nykyistä laajempin ja parempina työelämän palveluina myös yrittäjille. Tavoitteenamme onkin olla Ekonomiyrittäjien paras kattoyhteisö, johon sekä kannattaa että on mukava kuulua!

 

Timo Rope
Yrittäjätyöryhmän puheenjohtaja

Onnistu yrittäjänä

Fondian Janne Ala-Sippola

Asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet suopeammiksi viime vuosien aikana. Startupin perustaminen on jopa trendikästä ja SLUSH vetää tänäkin vuonna Helsinkiin tuhansia ihmisiä kansainvälistä kasvua hakevista teknologiayrityksistä. Suomi on myös saavuttanut kansainvälistä mainetta useilla kansainvälisillä menestystarinoilla ja myös pääomasijoittajat ovat löytäneet Suomen startup-kentän.

 

Alkaisinko yrittäjäksi?

Kansainvälisen Global Entrepreneurship Monitor –tutkimuksen mukaan vähän yli viisi prosenttia suomalaisista aloittelee uutta yritystoimintaa. Etenkin nuoret suhtautuvat keskimääräistä positiivisemmin yrittäjäksi ryhtymiseen. Yliopistoissa ja korkeakoulussa yrittäjyysteema on ollut viimevuosina enemmän agendalla ja varmasti mediajulkisuus kansainvälisten kasvuyritysten ympärillä on omalta osaltaan luonut innostavaa ilmapiiriä yrittäjyydelle.

Suomessa on äärimmäisen hyvä koulutusjärjestelmä ja valtavasti osaamista. Suomalaiset ovat myös innovatiivista kansaa. Lisäksi Suomessa on kymmeniätuhansia yrityksiä, jotka suunnittelevat omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Jatka siis lukemista, jos kuulut siihen viiteen prosenttiin, ketkä ovat harkinneet yrittäjäksi ryhtymistä.

 

Aloita ideasta

Onko sinulla idea, jonka ympärille voisit rakentaa liiketoiminnan? Uskotko ideaan niin lujasti, että olet valmis menemään vaikka läpi harmaan kiven idean toteuttamiseksi? Uskotko ideaasi vaikka muut eivät uskoisikaan? Kun liikeidea tai tuote on kunnossa, voit jatkaa eteenpäin.

Onko liikeidean kaupallistamiselle olemassa potentiaaliset markkinat? Onko se uskottavasti kaupallistettavissa? Tunnetko liiketoiminnan harjoittamisen pääpiirteet ja toimialan riittävän hyvin?

Onko yritysesittelysi, hissipuheesi ja mahdollinen sijoittajille pidettävä pitch hiottu timantinkovaksi?

Jos vastasit kaikkiin edellä oleviin kysymyksiin kyllä, sinulla on varmasti jo olemassa myös kivenkova tiimi. Harva liikeidea on sellainen, jonka voi toteuttaa täysin yksin. Siksi tarvitset ympärillesi huipputiimin. Aloita pienellä ydintiimillä ja kehitä täysillä. Jos parannat ideaasi joka päivä yhdellä prosentilla, sinulla on vuoden kuluttua 38 kertaa parempi idea. Ole siis pitkäjänteinen.

Huolehdi siitä, että ideasi tai palvelusi on tuotteistettu hyvin. Lataa ilmainen Tuotteistajan opas ensi hätään. Testaa ideaa heti erikseen valituilla asiakkailla, vaikka se ei olisi ihan valmis.

 

Toteutus ratkaisee

Loppuosa onnistumisesta on määrätietoista ja pitkäjänteistä toteutusta. Tutkimusten mukaan 20 prosenttia yrittäjistä kokee stressiä päivittäin, joten oletko valmis kantamaan vastuuta ja ottamaan riskejä? Jos vastasit edelleen kyllä, voit nukkua vielä yön yli ja aloittaa idean toteuttamisen heti huomenna.

 

Janne Ala-Sippola
Kirjoittaja on Fondian juristi

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi SEFEn jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa: www.virtuaalilakimies.fi.

Ekonomeista, keski-iän muutoksesta ja yrittäjyyshormooneista

Eurovaaliehdokas Lisa Sounio-Ahtisaari

Työelämän muutos saattaa olla kaunisteleva sana tälle YT-ajalle; moni takuuvarmaksi luultu työpaikka isoissa firmoissa on sulanut alta kuin lumi tänä keväänä. Lähtijöitä ja lähdetettyjä on joka tasolla ja kaiken ikäisiä, mutta eri ikäisille työmaailma näyttäytyy eri tavalla.

Me keski-ikäiset joudumme miettimään vähän perusteellisemmin osaamistamme ja mahdollista suunnanmuutosta. Itse lähdin yrittäjävuosien jälkeen politiikkaan ja huomaan, että politiikassa tarvitaan kaikkia tähänastisia taitoja ja tietoja, lasku- ja kielipäätä, viestintää ja verkostoitumista ja ennen kaikkea keski-ikäisen tervettä itsetuntoa.

Minut – Hankenin markkinointiekonomi – lähdetettiin yrittäjäksi kymmenisen vuotta sitten. Pelotti niin pirusti, mutta ihan hyvin on mennyt. Välillä on työllistetty myös muita, välillä vain itseä, välillä on ollut rahoitusta, välillä on revitty selkänahasta, mutta olen koko ajan päässyt tekemään sitä, missä olen hyvä ja mistä pidän.

Start-up -pöhinää ei oltu vielä oikein keksitty, ei ainakaan minun tuttavieni joukossa. Entiset opiskelukaverit säälivät kun ei käyntikortissa ei komeillutkaan mikään tuttu logo, mutta ääni kellossa on muuttunut, koska yhä useampi alkaa tajuta, että ilman uusia yrittäjiä Suomi ei millään pysty korvaamaan kadonneita työpaikkoja. Eikä muu Eurooppa.

Start-up -illoissa ja -aamuissa puhutaan paljon intohimosta ja äskettäin firmansa perustaneiden yrittäjähormoonit hyrrää. Upeaa, jos löytyy sellainen ala ja asia, josta voi olla vuosia innoissaan, mutta ei se ole välttämätöntä. Liika intohimo saattaa nimittäin estää sen kaikkein tärkeimmän eli asiakkaan kuuntelemisen, pelkkä into ei todellakaan riitä.

 

Ekonomit tunnistavat osaamisellaan kasvunmahdollisuudet

Me ekonomit osaamme laskea kannattavuuden tai ainakin tunnistaa sen, onko bisneskeississä mitään järkeä. Polvileikkaukseen päässyt karjalaistäti saattaa puhua intohimoisesti puolitoista tuntia sairauksistaan, ei se silti tee hänestä hyvää hyvinvointialan yrittäjää.

Toisaalta vaikkapa pelialalla ihmisten sitoutuminen alaan ja tehtävään tuotteeseen on valtavan suurta, siellä on vaikea olla pärjätä ilman innostusta ja intohimoa. Kiva kahvila kivassa paikassa voi tuntua kivalta, mutta tee kuitenkin ne kannattavuuslaskelmat, vaikka vain siksi, että osaat.

Uskon vahvasti, että meitä ekonomeja tarvitaan nimenomaan luomaan ja muovaamaan kannattavia yrityksiä. Jos nykyinen työ ei ole mielekästä tai sitä ei enää ole, yrittäjyys on hyvä vaihtoehto.

Suomessa on iso sukupolvenvaihto-ongelma, vanhenevat yrittäjät eivät löydä jatkajaa, vaikka asiakaskunta on olemassa ja tarjooma kunnossa. Kannattavat ja työllistävät yritykset eivät suinkaan ole kaikki “mies ja mobiilisovellus” -tyyppisiä uusia gaselligepardirakettikasvuhirmuja, vaan ihan tavallisia tilitoimistoja, isännöitsijöitä, sähköurakoitsijoita ja vakuutusmyyjiä.

Tällaiseen tylsään bisnekseen kun saa yhdistettyä jotain särmää tai uutta, joka huomataan ja joka tarjoaa asiakkaalle arvoa tai edes iloa, niin kyllä se yhden ekonomin perheineen elättää.  Haluan uskoa, että parasta ekonominosaamista on kaupunkilaisjärki ja tietty bisnesäly tunnistaa ne firmat ja alat, joissa on mahdollisuuksia ja osata tehdä oikeita asioita, jotta saadaan edes pientä kasvua.

Asenteeksi terve halu palvella asiakkaita ja toinen toisiaan yhteiskunnan sisällä. Yhteiskunta ei tule toimeen ilman yrityksiä eikä yritykset ilman yhteiskuntaa.

 

Lisa Sounio-Ahtisaari
Kirjoittaja (s. 1970 Parikkalassa) on valmistunut Hankenilta, työskennellyt mm. Iittalassa, kirjoittanut bisnesviihdekirjan “Brändikäs” ja tehnnyt onnistuneen exitin “Dopplr”-Internet-firman kanssa. Ehdolla Euroopan parlamenttiin.

Miksi tehdä osakassopimus?

Fondian Mårten Janson

Vastaa aluksi alla oleviin väittämiin valitsemalla jokin alla olevista vaihtoehdoista a – c.

Osakassopimus täytyy aina tehdä koska:
a)      kaverin yhtiössä on sellainen;
b)      laki edellyttää sen käyttämistä tietyissä tilanteissa; tai
c)       joku myy hyvä syy, mikä?

Osakassopimus on:
a)      sopimus osakkaiden välisen sopimuksen tekemisestä;
b)      määrämuotoinen, kirjallisesti tehtävä sopimus yhtiön hallinnosta; tai
c)       vapaamuotoinen sopimus.

Osakassopimuksen rikkomisesta seuraa:
a)      kuolemanrangaistus;
b)      osakkeiden lunastusoikeus muille osakkeenomistajille;
c)       vahingonkorvausvelvollisuus tai muu erikseen sovittu seuraamus.

Jos vastasit kaikkiin kysymyksiin c), olet oikeilla jäljillä. Mikään vastauksista ei kuitenkaan ollut täysin oikea ja tyhjentävä, vaan osakassopimus on tätä merkittävästi monitahoisempi asia.

Ymmärrys on kaiken perusta

Osakassopimusta ei ole pakko tehdä, mutta se on tietyissä tilanteissa oiva työkalu. Sopimus voidaan tehdä suullisesti, sillä istumalla. Mutta normaalisti sen tekemisessä kannattaa käyttää harkintaa.

Aina on syytä kysyä ja ymmärtää mikä tilanne on ilman sopimusta tai tiettyä sopimuskohtaa. Esimerkiksi, jos osakassopimus ei sisällä kilpailukieltopykälää, saako osakas tuolloin vapaasti kilpailla yhtiön liiketoiminnan kanssa? Erilaisista vastuista ja velvollisuuksista ei kannata sopia ellei ymmärretä, miksi osakassopimusta ollaan tekemässä ja mihin sitä tarvitaan.

Älä tee huonoa osakassopimusta

Joskus sopimuksen tekemättä jättäminen säästää sekä aikaa että rahaa ja voi olla edullisempaa kuin sen tekeminen. Lisäksi huonosti kirjoitettu osakassopimus antaa aihetta tulkintaerimielisyyksiin eli oikeudenkäynteihin. Pahimmassa tapauksessa koko osakassopimus voi olla pätemätön.

Osakassopimus kannattaa siis tehdä huolellisesti.

Perustietoa osakassopimuksesta saat Fondia Oy:n SEFE:n jäsenille tarjoamasta www.virtuaalilakimies.fi –palvelusta, katso kampanjakoodisi SEFEn jäsensivustolta (vaatii kirjautumisen).

Jos haluat ymmärtää enemmän ja sinulla on aiheeseen liittyviä kysymyksiä, osallistu SEFE:n osakassopimuksia koskevaan webinaariin perjantaina 25.10 klo. 9-10. Lue lisää webinaarista ja ilmoittaudu.

Mårten Janson
Legal Counsel, Fondia Oy

Smoothisti kohti työelämää

SEFEn kylli Tampereella Vilma Järvinen

SEFEn keväällä julkaisemassa kylteritutkimuksessa opiskelijoilta kysyttiin, miten hyvin opinnot ovat vastanneet odotuksia. Enemmistön mielestä nämä vastasivat suurelta osin toisiaan.

Tutkimuksessa nousi kuitenkin esille, että opintojen ja odotusten vastaamattomuus johtuu esimerkiksi liian vähäisestä yhteydestä työelämään, opintojen teoreettisuudesta ja valmistumisen jälkeisen työllistymisen herättämästä huolesta. Huoli on aito. Opiskelijoiden arjen ruokapöytäkeskusteluissa puhutaan työelämästä, sen tuomista mahdollisuuksista ja haasteista. Usein kuva on vielä epäselvä ja vailla selkeitä ääriviivoja.

Työkokemus ja kontaktit yritysmaailmaan jo opiskeluaikana ovat tärkeä osa tulevan asiantuntijan ammattitaidon kehittymistä. Opiskelijat toivovatkin lisää yritysyhteistyömahdollisuuksia opintoihinsa, yliopistot taas painottavat tutkimuksellista roolia. Mikä on siis yritysyhteistyön ja tutkimuslähtöisen opetuksen sopiva tasapaino? Entä miten helpottaa kyltereiden epävarmuutta työelämästä ja tuottaa elinkeinoelämään huippuosaajia entistä tehokkaammin?

Tampereella toimiva Demola on yksi esimerkki yhteistyöstä yritysten ja korkeakoulujen välillä. Demolassa yritykset antavat projektiin omia ideoitaan ja ajatuksiaan, joista opiskelijatiimit kehittävät yhdessä yrityskumppanin kanssa uusia käytännön ratkaisuja, demoja. Demolaan on osallistunut tähän mennessä yli 70 yritystä ja noin 1200 opiskelijaa. Konsepti on ollut erittäin suosittu.

Jokaiselle jotakin

Ongelmana yliopiston näkökulmasta voi olla yritysyhteistyön jääminen irralliseksi palaseksi muusta opetuksen kehittämistyöstä. Näiden liittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi saattaa olla haastavaa. Yleisesti ottaen järkevä toteutustapa kuitenkin vaatii ajatustyötä. Toisaalta yritysyhteistyö osaltaan edesauttaa poikkitieteellisyyttä eri korkeakoulujen välillä. Esimerkiksi Demola on toteutettu yhdessä Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.

Yrityksissä kaivataan jatkuvasti innovatiivisuutta ja tuoretta ajattelua. Yhteiset projektit opiskelijoiden kanssa tuottavat tällaisia ratkaisuja. Ajatusta komppaa myös vakuutustieteen yliopistonlehtori KTT Pekka Puustinen Tampereen yliopistosta: ”Olen erittäin tyytyväinen niihin aidosti uudenlaisiin ratkaisuihin, joita olemme saaneet tuotettua Demola-projektien monialaisten tiimien kanssa. Tämä on hyvä tapa integroida opiskelijoita työelämään, mutta peräänkuulutan myös korkeakoulujen opetushenkilökunnan nöyrää arjen työtä sen eteen, että valmistumisen jälkeen opiskelijoille löytyy työpaikka ”.

Opiskelijat puolestaan luovat hyödyllisiä verkostoja, saavat kosketuspintaa työelämään ja kaiken lisäksi edistävät tutkintoaan opintopisteillä. CV-merkintä yritysprojektista kiinnostaa varmasti jatkossa myös monia työnantajia.

Näin kylterin näkökulmasta uskon, että tämän tyyppinen yhteistyö yritysmaailman ja yliopistojen välillä on positiivinen asia, hyödyttää toimiessaan kaikkia osapuolia ja tuottaa työelämään ammattitaitoisia ja innovatiivisia nuoria ekonomeja. Kokeillaan siis rohkeasti!

 

Vilma Järvinen
SEFEn kylteriyhdyshenkilö, Tampere

Kirjoituksen lähteinä käytetty:

Nyt jos koskaan kannattaa kouluttaa henkilökuntaa!

Legal Counsel Minna Laurila, Fondia

Jokaisen yrityksen kannattaa kouluttaa henkilöstöään säännöllisesti, se on lähtökohta kannattavalle liiketoiminnalle. Monilla toimialoilla juuri henkilöstö on yksi yrityksen suurimmista voimavaroista ja kilpailuvalteista.  Konsultointi-, IT-, asiantuntijatehtävät ja mitä tahansa erityisosaamista vaativat toimialat perustuvat nimenomaan osaavaan henkilöstöön. Valistunut ja vastuullinen työnantaja ei pelkästään ylläpidä henkilöstön tietotaitoa koulutuksen avulla, vaan myös suunnittelee henkilökunnalle heidän osaamistaan täydentävää lisäkoulutusta.

Henkilökunnan kouluttaminen on yksi yrityksen kilpailukykyä kasvattava asia.  Monesti työnantajat kuitenkin toimivat henkilöstön kouluttamisessa päämäärättömästi ja ilman etukäteen laadittua suunnitelmaa nähden koulutuksen vain pelkkänä menoeränä.

Koulutuksesta saadaan paras hyöty sekä yritykselle että henkilöstölle kun koulutus osuu yrityksen sekä yksittäisen työntekijän yhteisiin tarpeisiin, tuoden lisäarvoa sen kautta niin yritykselle kuin työntekijällekin. Monissa yrityksissä käydään säännöllisesti henkilöstön arviointikeskusteluja. Näissä olisi hyvä käydä jokaisen yksikön kanssa läpi myös se, millaista koulutusta juuri kyseinen yksikö tarvitsee. Esimiesten tulisi käydä nämä tarpeet läpi henkilöstöosaston kanssa ja arvioida mitä koulutusta järjestetään, miten ja milloin järjestetään.

Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Yhteistoimintalain mukaan jokaisessa yrityksessä, joka työllistää vähintään 20 työntekijää, on laadittava työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä yrityksen henkilöstötarpeen kartoittamiseksi henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Ne käsitellään yhteistoimintalain määräysten mukaisesti yhdessä henkilöstön kanssa.

Osana syksyllä 2011 solmittua raamisopimusta Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta työmarkkinajärjestöt sopivat, että muutostilanteisiin sopeutumiseksi, työn tuottavuuden lisäämiseksi ja työurien pidentämiseksi työntekijöiden mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen ja osaamisen kehittämiseen parannetaan.

Hallitus antoi 5.9.2013 eduskunnalle esityksen raamisopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi vuoden 2014 alusta voimaantulevilla lainsäädännönmuutoksilla. Siinä ehdotetaan säädettäväksi työntekijöiden koulutukseen perustuvasta lisävähennyksestä, jonka työnantaja saisi tehdä elinkeinoverotuksessa tai maatalouden verotuksessa. Lisävähennyksen tavoitteena olisi kannustaa työnantajaa lisäämään työntekijöiden koulutuksen määrää.

 

Koulutuksen verovähennykseen ja koulutuskorvaukseen vaaditaan koulutussuunnitelma

Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Koulutussuunnitelman tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä työnantajan tarpeista. Koulutuksen on kehitettävä työntekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä ja sen tulee olla palkallista sekä tapahtua työaikana. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi ulkopuolisen järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä yrityksen itse järjestämät sisäiset koulutukset.

Laki koskee niin osa-aikaisia kuin kokoaikaisiakin työntekijöitä yrityksissä, kunnissa ja valtiolla. Yrityksille verovähennyksen määrä olisi 50 prosenttia koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Taloudellinen kannuste koskisi maksimissaan kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohti. Valtiolle, kunnille ja kirkolle maksettaisiin koulutuskorvaus, jonka suuruus olisi 10 prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista.

Aloita siis viimeistään nyt henkilöstön koulutuksen suunnittelu ja kouluttaminen –  se jos mikä kannattaa!

Minna Laurila
Legal Counsel, Fondia

Kirjoitus on julkaistu myös Fondian blogissa.

Ollako yrittäjä vai eikö olla?

SEFEn lainopillinen asiamies Riku Salokannel

Nyt yrittäjyys ei ole ainakaan sopimusmalleista kiinni, sillä SEFE laajentaa ensisijaisesti yrittäjäjäsenilleen tarjoamaa palvelua huhtikuussa solmitulla yhteistyösopimuksella lakipalveluyritys Fondian kanssa. Enää ei tarvitse olla tiedonhaun virtuoosi löytääkseen ajantasaisia työkaluja erilaisissa juridisissa kysymyksissä.

Fondia tarjoaa kaikille SEFE:n jäsenille maksuttoman pääsyn Fondian juristien laatimaan ja ylläpitämään sähköiseen lakitietopankkiin, VirtuaaliLakimies-palveluun, josta käyttäjät voivat hakea selkeitä vastauksia liiketoiminnassaan ja työssään kohtaamiin lakikysymyksiin.  

Akateeminen yrittäjyys on viime vuosina ollut kasvava trendi.  SEFEssäkin olemme miettineet miten voimme palvella myös juridisessa mielessä sekä varsinaisia että sivutoimisia yrittäjäjäseniämme yhä paremmin.

SEFEn lakiyksikkö on jo aikaisemmin auttanut jäsenistöämme erilaisissa yrityksen perustamista ja yhtiöoikeutta koskevissa kysymyksissä ja olemme myös panostaneet osakassopimusten kommentoimiseen mitä erilaisimmissa tilanteissa.

 

VirtuaaliLakimies palvelee kattavana lakitietopankkina

VirtuaaliLakimies -palvelusta löytyy yli 1700 suomen- ja englanninkielistä artikkelia, sekä kattava yli 150 kappaleen asiakirjamallipaketti käyttöohjeineen. Sisällön ovat koonneet Fondian kokeneet juridiikan asiantuntijat.

SEFEn jäsenistöstä on tullut jatkuvasti enemmän kyselyjä muun muassa agentti-, jälleenmyynti-, konsultti-, toimeksianto- ja osakassopimuksia koskeviin kysymyksiin liittyen.

Fondian tarjoamasta palvelusta löytyykin artikkeleja ja sopimusten muistilistoja muun muassa seuraaviin sopimuksiin:

  • Salassapitosopimus
  • Aie- ja esisopimus
  • Puitesopimus
  • Yhteistyösopimus
  • Myyntisopimus
  • Edustus- eli agenttisopimus
  • Edustussopimuksen keskeiset ehdot
  • Jälleenmyyntisopimukset
  • Lisenssisopimus
  • IT-sopimukset
  • Kiinteistön kauppa ja muu luovutus
  • Kansainvälinen kauppa
  • Vuokrasopimus
  • Toimeksianto- ja konsultointisopimus
  • Vakuutussopimus
  • Rahoitussopimus

SEFE tuottaa edelleen itse yhdessä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kanssa ajantasaisia oppaita ja malleja (SEFEn jäsenpalvelussa) työsuhdeasioihin liittyen. Fondian VirtuaaliLakimies-palvelun tarkoituksena on ensisijaisesti laajentaa tätä mallisopimusten kenttää muilla juridiikan osa-alueilla.  

VirtuaaliLakimies-palvelun käyttöönotto tapahtuu helposti rekisteröitymällä osoitteessa www.virtuaalilakimies.fi ja ilmoittamalla kampanjakoodisi rekisteröitymisen yhteydessä. Kampanjakoodin löydät SEFEn jäsenpalvelusta (vaatii kirjautumisen).

 

Riku Salokannel
Lainopillinen asiamies, SEFE
Yrittäjäneuvonta

SEFE palvelee ekonomiyrittäjiä

SEFEn Yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Saranpää

Yrittäjillekin osaamisen kehittäminen on tärkeä osa SEFEltä odotetusta annista. Yrittäjille räätälöityinä on toteutettu ensimmäiset webinaarit. Ne saivat suuren suosion ja jatkoa seurannee. Myös muille suunnatut koulutukset soveltuvat yrittäjille – ja päinvastoin.

Yrittäjille soveltuvat monilta osin samat palvelut kuin muillekin jäsenille. Edelleenkin tiedon lisääminen on haaste. Yrittäjäksi ryhtyvän ekonomin ei suinkaan tarvitse tai kannata erota SEFEstä. Esimerkiksi juristimme palvelevat myös työnantajina toimivia jäseniä.

Yrittäjäjärjestöjen jäsenenä käytän heidän palveluitaan ja vaikka hyvää neuvontaa olen sieltäkin saanut, on SEFEn asiantuntijat lukumääräisesti ja osaamiseltaan erittäin kilpailukykyinen.

 

Ekonomiyrittäjät toimivat aktiivisesti Akavassa

Akavalaiseen yrittäjätoimintaan olemme osallistuneet aktiivisesti. Neuvottelukunta on ottanut yhdessä Akavan yrittäjäryhmän kanssa kantaa muun muassa työttömyysturvalainsäädännön muutoksiin. Akavalle laadittiin ensimmäinen elinkeinopoliittinen ohjelma. Saimme siinä näkemyksiämme hyvin esille.

Olimme mukana myös Akavan ensimmäisen yrittäjäpäivän järjestelyissä. Ylpeitä voimme olla Akavan yrittäjäpalkinnon osumisesta Ropen Timolle. Timon pitkä yrittäjäura sai ansaitsemaansa arvostusta.

Akavalle valitaan uusi yrittäjäryhmä vuodenvaihteessa. Jatkossa on tähdellistä, että akavalaisen yrittäjyyden akateemisuus ja asiantuntijaluonne näkyvät työryhmässä vahvasti. Akavan yrittäjätoimintaa on kyettävä kehittämään näkyvämmäksi. Noin 20000 yrittäjäjäsenen painoarvoa on nostettava yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa.

 

Ekonomiyrittäjät näkyvät ympäri Suomen

Yrittäjäneuvottelukunnan maakuntavierailut ovat antaneet perspektiiviä yliopistojen yrittäjyyskoulutukseen ja eri paikkakuntien ekonomiyrittäjätoimintaan. Yhtenä tavoitteena on ollut saada paikallisyhdistysten yrittäjätoimintaan lisää potkua. HEKOssa yrittäjätoiminnalla on vahva asema ja Turussa on pitkään panostettu myös yrittäjätapahtumiin.

Turun Seudun Ekonomien hallituksessa on vuosia istunut yrittäjäasioista vastaava. Samaa ehdottaisin muillekin paikallisyhdistyksille. Toimintaan tulee uutta särmää uuden toimintamuodon myötä.

Yrittäjätoiminta on myös hyvä jäsenhankinnan työkalu. Opiskelijoita kiinnostavat yrittäjätapahtumat. Paikallisten yliopistojen yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseen on mielenkiintoista osallistua – yliopistoissa kuunnellaan herkällä korvalla jo toimivien yrittäjien näkemyksiä. Verkostoitumalla rohkeasti yliopistojen yrittäjyyskoulutuksesta vastaavien kanssa kaikki oppivat lisää.

 

Ekonomiyrittäjien asioiden vaikuttaminen ottaa uusia askelia

Vaikuttamisen saralla ollaan vielä alkutaipaleella. SEFEn edunvalvonta on (ymmärrettävästi) keskittynyt työntekijäjäsenten kysymyksiin, mutta yrittäjyyden merkityksen jatkuvasti kasvaessa myös yrittäjien edunvalvontaan on panostettava. Hienoa on, että tämä on alkanut myös näkyä.  Yhteistyömme muun edunvalvonnan kanssa on ottanut hapuilevia ensiaskeleitaan.

Ensimmäinen yhteinen kokous työelämätoimikunnan kanssa on pidetty ja sitä ennen yhteistyötä muilla keinoin valmisteltu. Mielenkiinnolla odotan millaisen keskustelun saamme alulle tulevaisuuden edunvalvonnasta.

Samaa yritämme sysätä eteenpäin HEKOssa. Suunnitteilla on vaikuttajaekonomien ja ekonomiyrittäjien yhteinen tilaisuus edunvalvonnasta. Työelämä muuttuu hurjaa vauhtia eikä meillä ole lainkaan kirkasta kuvaa siitä mitä on 2020-luvun edunvalvonta.

Ensi syksynä aloittavat ekonomiopiskelijat tekevät aikanaan jäsenyyspäätöksensä tulevina vuosina omaksumamme linjan pohjalta. Valinnoillamme on siis suuri merkitys.

 

Ekonomiyrittäjyys yhdistää sukupolvia

Opiskelijatoiminta on tärkeä osa yrittäjätoimintaa. Neuvottelukunnassa on ollut kaksi opiskelijajäsentä, mikä on ollut erittäin raikastavaa. Jatkossa kannattanee noudattaa samaa periaatetta.

Tulevien kylteripäivien järjestäjille olemme jo heittäneet pallon: nostetaan yrittäjyysteema näkyvästi esille. Yrittäjyys uravaihtoehtona kiinnostaa opiskelijoita ja meidän tulee olla ajan hermolla.

Senioriyrittäjyys on mielenkiintoinen ilmiö ja osaltaan edistää työurien pidentymistä, mutta kestävämpää ja pidempivaikutteista yrittäjyyttä saadaan aikaan, mikäli yrittäjäksi ryhdytään jo nuorempana. SEFEn strategian mukaisesti on rohkaistava yrittäjyyttä suunnittelevia kyltereitä.

 

Yhteistyötä tehdään yli liittorajojen

Pakko on tunnustaa, että TEKin yrittäjäperinne on meitä muutaman vuoden edellä. Heidän vetoapuaan on osin kiittäminen SEFEn asennemuutoksesta. Heidän esimerkkinsä on edesauttanut toimintamme kehittämistä.

Tekkiläisillä on parhaillaan suunnitteilla yrittäjäklubi, joka olisi myös Suomen yrittäjien jäsen. Mielenkiinnolla seuraamme poikkijärjestöllisen yhteistyön kehittymistä.

Unelmaosiossa on listalla pari pitkäjänteisyyttä vaativaa hanketta. TEKin ja SEFEn yhteisessä yrittäjyysryhmässä olemme työstäneet ideaa tarjoilla yrittäjiksi halajaville jäsenillemme jatkajaa tarvitsevia liikeideoita. Suomessa on vuoteen 2020 mennessä lopettamassa toimintansa kymmeniä tuhansia yrityksiä, joille ei löydy lähipiiristä jatkajaa. Perinteisiä liikeideoita tuunaamalla voivat akateemiset yrittäjät innovoida houkuttelevaa yritystoimintaa.

Toinen ajatuksemme liittyy kasvuyritysten rahoitukseen. Tavoitteena on rakentaa malli, jolla sijoittamisesta kiinnostuneet jäsenemme pääsisivät mukaan kasvuyritysten rahoittamiseen. Kumpaakin haavetta jahdataan, joten perästä kuuluu.

Seuraavat isommat tapahtumat ovat perinteinen Ilo irti yrittäjyydestä 5.6. Helsingissä ja Teknologiayrittäjyyspäivät 1.-2.10. Tampereella. Ilo irti-tapahtuman puhujaksi on lupautunut muun muassa S-ryhmän ex-pääjohtaja Kari Neilimo. Luvassa on mielenkiintoisia näkemyksiä innovatiivisista liiketoimintamalleista. Teknologiayrittäjyyspäivillä pureudutaan myös ekonomeja kiinnostaviin aihepiireihin.

Päivien ohjelma valmistuu lähiviikkoina. Toivottavasti tapaamme loppuvuoden tapahtumissa!

Timo Saranpää
Ekonomiyrittäjä, yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja

SEFEn yrittäjäneuvottelukunnassa on draivia

SEFEn Yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Saranpää

Yrittäjäneuvottelukunnan toimikausi on ylittänyt puolivälin krouvin ja kohta alkaa haku uuteen neuvottelukuntaan. On kai varsin sopiva aika pohdiskella mitä on tapahtunut. Pääsiäisen vieton lomassa teinkin välitilinpäätöstä kuluvasta kaudesta ja pohdiskelin tulevaa.

Viimeiset 15 kuukautta ovat sisältäneet mielenkiintoisia tapahtumia, verkostoitumista, hedelmällistä yhteistyötä Tekniikan akateemisten (TEK) ja Akavan kanssa, maakuntavierailuja, kannanottoja, palvelukehitystä etc.  Lakiyksikössä on jo pidempään ollut yrittäjäasioihin perehtynyt juristi ja nyt olemme myös saaneet edunvalvontaan siitä vastaavan asiamiehen. Paljon on tapahtunut, vaikka meistä kärsimättömistä yrittäjistä tuntuukin, etteivät asiat etene riittävän nopeasti.

SEFEn hallituksen johdolla työstetään parhaillaan ehdotusta toimikuntarakenteen uudistamiseksi. Yrittäjäneuvottelukunnan (YNK) nykyinen paikka palvelutoimikunnan alaisuudessa on aavistuksen keinotekoinen. Palvelutoimikunnan alaisuudessa YNK alistuu liiallisesti pelkäksi palvelukehittäjäksi. Sen pitää osallistua myös työelämän ja koulutuspolitiikan edunvalvontatyöhön sekä opiskelijatoiminnan kehittämiseen.

Neuvottelukunnan tehtäväkentän laajuuden (palvelut, edunvalvonta, osaamisen jakaminen ja kehittäminen, tapahtumat, opiskelijayhteistyö ja niin edelleen) vuoksi oikea paikka olisi suoraan hallituksen alaisuudessa ja toiminnan kehittämisen varmistamiseksi neuvottelukunnan puheenjohtajan tulisi istua SEFEn hallituksessa. Linkki hallitukseen jää löyhäksi ja epävirallisten keskustelujen varaan, kun puheenjohtaja ei ole mukana päätöksenteossa.

 

 Ekonomiyrittäjä – tule mukaan toimintaan!

Pian valitaan uusi neuvottelukunta. Olkaa kuulolla ja hakekaa mukaan. Yrittäjyyden edistäminen itse yrittäjänä toimien on toki mielenkiintoista, mutta myös bona fide-hengessä tehty työ palkitsee.

Paikallisyhdistysten hallituksiin haetaan syksyllä uusia toimijoita. Lähtekää mukaan oman paikallisyhdistyksen yrittäjätoiminnan rakentamiseen. Hallituksissa on hyvä olla myös yrittäjiä.

 

Yrittäjäneuvottelukunta on asettanut itselleen haastavat tavoitteet:

1) Yrittäjäjäsenet: Vuoden 2015 loppuun mennessä SEFEllä on 2 000 yrittäjäjäsentä (lisäys: 350 yrittäjäjäsentä / vuosi).

2) Jäsenyhteisöt: Jäsenmäärältään isoilla jäsenyhteisöillä on 2 yrittäjätematiikkaan sopivaa tilaisuutta alueella vuodessa (HEKO 20 tilaisuutta) / Pienillä jäsenyhteisöillä 1 yrittäjähenkinen tilaisuus alueella vuodessa.

3) Tyytyväisyys: Vuoden 2015 järjestötutkimuskyselyssä yrittäjäjäsenten tyytyväisyys on noussut perusjäsenten tyytyväisyyden tasolle.

4) Yhteiskunta: SEFEn sidosryhmät (poliittiset toimijat, elinkeinoelämä, yliopistot ja Suomen Yrittäjät) tunnistavat SEFEn myös ekonomiyrittäjän liitoksi.

Pitkäjänteinen toiminta edellyttää tulevan neuvottelukunnan sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Kaksi vuotta on kovin lyhyt aika vaikuttavuuden kehittämisessä.

Yrittäjyys on asennelaji. Vahvistamalla positiivista, rohkeaa yrittäjäasennetta kehittyy myös yritystoiminta. Tässä hengessä eteenpäin!

Hyvää kevättä!

Timo Saranpää
Ekonomiyrittäjä, yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja