Avainsana-arkisto: etätyö

Jättekiva – voiko Ruotsista olla meille mallia työaikoihin?

Annina Ropponen, erikoistutkija Työterveyslaitos

Työurien pidentäminen on ajankohtainen aihe, johon liittyvissä keskusteluissa yhtenä ratkaisuna on esitetty työurien katkosten vähentämistä eläkeikien nostamisen ohella. Pohjoismaissa naiset ja miehet ovat yhtä usein työelämässä, mutta erityisesti naisten työura katkeaa väliaikaisesti lasten syntymän ja hoivan aikana.

Suomessa on yleisintä että äiti jää hoitamaan lasta kotiin, sen sijaan Ruotsissa etenkin isommissa kaupungeissa myös miesten osuus perhevapaiden käyttäjinä on merkittävä. Osa-aikatyö on yleisempää naisilla kuin miehillä, mutta osa-aikatyö myös ajoittuu osin samaan ajankohtaan kuin lastenhoito.

On arvioitu, että perhevapaaetuuksien ja osa-aikatyön sopivalla yhdistämisellä voitaisiin tukea naisten työhön paluuta ja työssä oloa lasten ollessa pieniä ja siten pidentää työuria jo työuran varhaisemmissa vaiheissa. Toistaiseksi tutkimustietoa on aiheesta varsin vähän ja etenkin tieto joka huomioisi miehet ja pitkäaikaiset vaikutukset (vuosia perhevapaiden jälkeen) on lähes olematonta.

 

Suomi ja Ruotsi – samanlaiset mutta erilaiset

Ruotsi on sekä järjestelmiltään että työelämältään mallimaa joustavasta työstä. Perhe- ja sairausvapaita voidaan käyttää osa-aikaisesti, mutta Ruotsissa tehdään myös paljon vapaaehtoista osa-aikatyötä ja etätyötä johtuen esimerkiksi perhetilanteesta tai kulkuyhteyksistä. Lisäksi ruotsalaisilla on mahdollisuus siirtää perhevapaita pikkulapsivaiheesta myöhemmäksi kunnes lapsi täyttää 8 vuotta tai menee 2. luokalle koulussa, vaikkakin päivähoitomahdollisuudet ovat hyvin samanlaiset kuin Suomessa.

Suomessa vuonna 2007 käyttöön otettu osasairausvapaa on askel Ruotsin mallin suuntaan, mutta toimiviin järjestelmiin on vielä matkaa, sillä sekä osa-aikaisen sairaus- että perhevapaan käyttö on Suomessa varsin vähäistä johtuen järjestelmien jäykkyydestä ja kriteereistä.

 

Syytetäänkö järjestelmää ja kadehditaan naapuria?

Asenteilla on iso merkitys eroissa Suomen ja Ruotsin välillä. Ruotsissa osa-aika- ja etätyö syystä riippumatta ovat kiinteä osa työelämää. Ei ole ihmeellistä jos Andreas on poissa keskiviikkoisin, pidetään siis yhteiset kokoukset muina päivinä.

Suomessa hurjimmillaan osa-aikatyön esteenä on ollut se, ettei palkanlaskentaohjelma hyväksy muuta kuin täyden tai puolikkaan työajan.Toisaalta Suomessa elää varsin sitkeästi epäluuloja etätyöläisen ajankäytöstä.

Mitäpä jos vain avoimella keskustelulla ja yhteisesti sopimalla otettaisiin osa-aika- ja etätyö tavaksi myös meillä?

 

Annina Ropponen
Erikoistutkija
Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen, Työterveyslaitos

Muistathan ainakin nämä etätyöstä sopiessasi!

Vapaaehtoisuuteen perustuva etätyö tarjoaa monelle kaivattua joustoa kun työmatkoihin käytetty aika jää etäpäiviltä käytettäväksi muuhun. Mikäli etätyötä tehdään säännöllisesti tai usein on siitä hyvä sopia kirjallisesti.  Näin ei tarvitse jälkikäteen kinata mitä on sovittu ja millä ehdoin.

Sovittaessa etätyöstä on hyvä huomioida ainakin seuraavat asiat:

  1. Työsuhteessa tehtävään etätyöhön sovelletaan työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Etätyöntekijät kuuluvat lakisääteisen työterveyshuollon piiriin ja ovat työsuhteeseen liittyvän sosiaaliturvan piirissä. Etätyöntekijöillä on oikeus samoihin työehtosopimuksista tuleviin etuihin, kuten lomarahaan ja palkallisiin äitiys- ja isyysvapaaseen, kuin muillakin työntekijöillä.
  2. Työmatkojen osalta etätyöntekijöihin noudatetaan samoja sääntöjä kuin muihinkin työntekijöihin. Etätyösopimusta tehtäessä tulisi todeta mitä pidetään varsinaisena työntekopaikkana. Lähtökohtana on, että tavanomaisia kodin ja työpaikan välisiä matkoja ei korvata, mutta varsinaisten työmatkojen osalta sovelletaan mahdollisen työehtosopimuksen ja yrityksen käytäntöä.
  3. Työvälineiden osalta tulee sopia kuka vastaa työvälineiden hankkimisesta, asentamista ja huollosta sekä kuinka työnantaja osallistuu tietoliikennekustannuksiin.
  4. Työjärjestelyjen osalta on hyvä sopia selkeät tavoitteet ja aikataulu. Etätyöntekijöiden työmäärä ei saa olla suurempi kuin muiden työntekijöiden. Etätyöntekijän tulee tietää kuka toimii organisaatiossa yhteyshenkilönä työsuhteeseen ja työtehtäviin liittyvissä kysymyksissä ja kuka on työntekijän esimies. Häntä tulee informoida myös raportointijärjestelyjä koskevista ohjeista sekä organisaatiossa tapahtuvista muutoksista.
  5. Etätyöntekijällä tulee olla samanlaiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen kuin muillakin työntekijöillä.
  6. Etätyöstä sovittaessa huomiota tulee kiinnittää lisäksi mm. tietoturvaan, yksityisyyden suojaan, vakuutusturvan kattavuuteen sekä työsuojeluun.

Yllä oleva työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiseen suositukseen perustuva muistilista on ohjeellinen ja tärkeintä on, että asioista sovitaan yhteisesti niin, että molemmat osapuolet, sekä työntekijä että työnantaja, tietävät mitä on sovittu.

Riikka Sipilä
asiamies