Avainsana-arkisto: houkuttelukielto

Suurin osa kilpailukieltosopimuksista tarpeettomia

Joel Uusi-Oukari

Suurin osa kilpailukieltosopimuksista on turhia. Työnantajan intressejä voitaisiin turvata sen sijaan salassapitosopimuksin ja houkuttelukielloin. Lakimuutos antaisi työnantajalle mahdollisuuden vapauttaa työntekijä kilpailukieltosopimuksesta.

Lue työsuhdelakimiehemme Joel Uusi-Oukarin vastaukset keskeisimpiin kysymyksiin kilpailukielloista.

Kuinka usein kilpailukiellot ovat turhia?

Enemmistö kilpailukieltosopimuksista on tarpeettomia. Sopimuksia tehdään usein työntekijöille, joiden siirtymistä toisen saman alan yrityksen palvelukseen ei olisi tarpeen rajoittaa. Työnantajan kannalta olennaisia intressejä voitaisiin suojata myös keinoin, jotka eivät kokonaan estä kilpailijalle siirtymistä.

Kilpailukiellon sijaan voidaan solmia salassapito- tai asiakkaiden houkuttelukielto. Mitä nämä käytännössä tarkoittavat?

Salassapitosopimuksessa sovitaan, että työntekijä ei saa käyttää hyödykseen tai kertoa eteenpäin työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia työsuhteen päättymisen jälkeenkään. Melko usein salassapitosopimukseen liitetään sopimussakko eli mikäli työntekijä rikkoo sopimusta, joutuu hän maksamaan työnantajalle vahingonkorvauksen.

Asiakkaiden houkuttelukielto tarkoittaa, että työsuhteen päättymisen jälkeen on määräaika, jonka kuluessa työntekijä ei saa suostutella työnantajan asiakkaita lopettamaan tai muuttamaan liikesuhdettaan työnantajaan. Tällä estetään työntekijää viemästä työnantajan asiakkaita mukanaan hänen vaihtaessaan työpaikkaa. Houkuttelukiellon rikkomiseen liittyy lähes aina sopimussakko. Joskus sovitaan myös työntekijöiden houkuttelukiellosta, jolloin työntekijä ei saa houkutella vanhoja kollegoitaan siirtymään toisen yrityksen palvelukseen.

Miten kilpailukieltolainsäädäntöä tulisi uudistaa?

Kilpailukieltosopimuksia käytetään liikaa ja niistä aiheutuu enemmän haittaa kuin hyötyä, siksi sopimusten käyttöä tulee voimakkaasti vähentää. Kansanedustaja Saara-Sofia Sirenin tekemässä lakialoitteessa esitetään, että työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa vastaavan korvauksen kilpailukiellon voimassaoloajalta, mikäli työnantaja haluaa pitää sopimuksen voimassa. Näin työntekijä saisi kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksen aiheuttamasta sidonnaisuudesta. Korvauksesta vähennettäisiin kuitenkin työntekijän muualta saamat ansiot kilpailukieltosopimuksen ajalta.

Hyvin harvan työntekijän kohdalla tarve rajoittaa työpaikan vaihtamista on niin suuri, että riski kustannuksista kannattaa ottaa. Työnantajalla on aina myös vaihtoehtona työntekijän vapauttaminen kokonaan sopimuksesta.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaa olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?

Lakimuutoksen toteutuminen ei vaikuta olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, vaan ne pysyvät voimassa. Lakialoite antaa kuitenkin työnantajalle mahdollisuuden vapauttaa työntekijä kilpailukieltosopimuksesta. Lisäksi työntekijä ja työnantaja voivat yhdessä milloin tahansa sopia siitä, että kilpailukielto lakkaa.

Käytännössä lakimuutos johtaisi siihen, että valtaosa kilpailukieltosopimuksista lakkautettaisiin. Jatkossa lainsäädäntö ohjaisi yrityksiä harkitsemaan jo työsopimusta solmittaessa, onko kilpailukieltosopimuksen tarve todellinen.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan seuraava osa ilmestyy ensi viikolla. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.