Avainsana-arkisto: isyys ja työ

Isyysvapaata pidennettävä ja perhevapaiden joustavuutta lisättävä

Asiamies Kosti Hyyppä

Jo vuosia on puhuttu siitä, että isät pitäisi saada käyttämään enemmän perhevapaita. Tällä katsotaan olevan positiivisia vaikutuksia sekä isälle, äidille että lapselle, mutta myös työelämän tasa-arvolle. Isien laajemman perhevapaiden käytön työelämää tasa-arvoistava vaikutus perustuu ainakin kahteen keskeiseen syyhyn.

Isien perhevapaiden käyttö edistää tasa-arvoa, koska:

  1. Kun perhevapaat jakaantuvat tasaisemmin isien ja äitien kesken, on naisten ja miesten asema myös rekrytointitilanteessa tasapuolisempi.
  2. Tasaisemmin jaettujen perhevapaiden on todettu heijastuvan perhevapaakauden jälkeiseen perhevastuun jakaantumiseen, mikä tasaa miesten ja naisten mahdollisuutta panostaa myös työuraan.

Perhevapaajärjestelmää on rukattu siihen suuntaan, että vapaiden pitäminen olisi isille houkuttelevampaa. Isät käyttävät lähinnä heille korvamerkittyjä ja ansiosidonnaisesti korvattuja vapaita. Isyysvapaan pituus onkin venytetty suhteellisen lyhyessä ajassa 1990-luvun lopun parista viikosta nykyiseen yhdeksään viikkoon.

 

Vanhempainvapaajärjestelmä suosii äitejä

Yhdeksän viikon isyysvapaakaan ei edelleenkään riittävästi houkuttele isiä jäämään lapsen kanssa pidemmäksi ajaksi kotiin. Suuri osa isyysvapaan pitämistä harkitsevista on todennäköisesti käyttänyt osan isyysvapaasta lapsen syntymän yhteydessä tai muuten samaan aikaan äidin käyttämän äitiys- tai vanhempainvapaan kanssa. Kun tämän vähentää isyysvapaasta, isille jää käytännössä 6-8 viikkoa omaa aikaa lapsen kanssa, mitä voi toki pidentää vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla.

Harvalla isällä on mahdollisuus käyttää vanhempainvapaata, koska Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä ohjaa useimmissa perheissä siihen, että äiti käyttää kaikki vanhempainvapaat. Jos isä siis haluaa viettää lapsen kanssa kotona pidempään kuin 6-8 viikkoa, on se tehtävä hoitovapaan ja huomattavasti isyysvapaata ja vanhempainvapaata heikommin korvatun kotihoidontuen turvin. Tässä kohtaa moni isä alkaa laskea euroja.

 

Ekonomien perhevapaamalli on kustannusneutraali

Perhevapaajärjestelmän parantaminen olisi toteutettavissa kustannusneutraalisti lisäämällä hieman isille korvamerkittyä vapaata lyhentämällä vanhempainvapaata ja joustavoittamalla eri vapaiden pitämistä. Jos perhe haluaa säästää osan vanhempainvapaasta isälle, tulisi se mahdollistaa sallimalla hoitovapaan ja kotihoidon tuen käyttö jo ennen vanhempainvapaiden päättymistä.

Nykyjärjestelmässä kotihoidontuen käyttö ennen vanhempainvapaiden päättymistä ei ole mahdollista. Kuitenkin sen mahdollistaminen voisi pidentää isien pitämiä vapaita, kun mahdollisuus ansiosidonnaisesti korvattuun vapaaseen laajenisi lähelle Ruotsin juuri pidennettyä isyysvapaata.

Tämä olisi kustannusneutraali ja helposti toteutettavissa oleva muutos perhevapaajärjestelmään. Moni haikailee perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistusta, mutta kaikki muut ehdotetut muutokset tulisivat kalliiksi eivätkä siksi ole tällä hetkellä realistisia.

 

Kosti Hyyppä
Asiamies, Suomen Ekonomit

 

Ekonomien perhevapaamalli

Pieni askel ihmiskunnalle, suuri harppaus ihmiselle

Elvi, Hannu Raatikainen

Jo kauan ennen esikoisemme syntymää pidin selvänä, että jossain vaiheessa jäisin hieman pidemmäksi aikaa lapsen kanssa kotiin. H-hetken lähestyessä saattoi kyllä käydä mielessä, että mitä ne muut ihmiset moisesta ajattelisivat.

Kerrottuani, että jään puoleksi vuodeksi kotiin palaute oli uteliaan innostunutta – oli sitten kyse esimiehistä, toisissa kulttuureissa asuvista ystävistä tai vanhemmista sukulaismiehistä. Asian kertomisesta saattoi jopa tuntea pientä ylpeyttä.

Viime keväänä sitten jäin kotiin seitsenkuisen Elvi-tyttäremme kanssa äidin palattua työelämään. Päivät lapsen kanssa kuluivat valtavan nopeasti. Normaalien, enemmän ja vähemmän sotkuisten, arkirutiinien lisäksi arkea värittivät kaikenlaiset hauskat aktiviteetit.

Kaltaiselleni lintubongarille vaunupinnojen kerääminen oli tärkeä osa koti-isän arkea. Vaunupinnat ovat lastenvaunuja ulkoiluttaessa havaittuja lintulajeja. Vaunujen kanssa oltiinkin retkellä ahkerasti ja usein paikoissa, joissa vaunujen ulkoiluttajia harvemmin näkee.

Vaikka vaunupinnojen kerääminen on periaatteessa joukkuelaji, jäi varsinainen lintujen havainnointi kuitenkin lähes aina minun vastuulleni,  joukkuetoverini nukkuessa sikeästi vaunuissa. Jälkeenpäin uusia pinnoja juhlistettiin tietenkin maittavilla maastolounailla.

 

Lapselle ja isällä iso juttu oli pieni työyhteisölle 

Töihin paluu koitti syksyllä. Työpöytä alkoi heti täyttyä entiseen tahtiin. Taisin monen mielestä pitää vain normaalia pidemmän kesäloman.

Paluu oli jopa yllättävän helppo. Toki paluuta pehmensi osaltaan se, että teen nelipäiväistä työviikkoa ja olen maanantaisin Elvin kanssa kotona osittaisella hoitovapaalla.

Työyhteisössä puolen vuoden poissaolo ei näyttänyt olevan kovinkaan iso juttu, mutta minulle ja Elville se oli varmasti yksi isoimpia. Kokeile itse, jos et usko.

 

Hannu Raatikainen
Erikoistutkija, KTM

 

Elvi-vaunut

Työryhmä esittää: Isille mahdollisuus työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen

Asiamies Kosti Hyyppä

Työryhmän asettama tavoite tuntuu varsin älyttömältä. Mahdollisuudet työn ja perheen yhteensovittamiseen ovat samat kaikille vanhemmille! Mistä työryhmä on ajatuksensa keksinyt? Tyhjästäkö?

Miesryhmän loppuraportti luovutettiin ministeri Susanna Huoviselle pari viikkoa sitten. Ryhmän oli nimennyt tasa-arvoasioista vastaava ministeri Paavo Arhinmäki joulukuussa 2012. Tehtäväksi oli annettu mieskysymysten pohtiminen tasa-arvopolitiikassa.

Yksi työryhmän raportin kärjistä oli se, että isille tulisi taata mahdollisuus työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Kun tätä mahdollisuutta ei arkielämän todellisuudessa kaikilla ole, on tietysti pohdittava miksi. Lainsäädäntö on kaikille sama sukupuolesta riippumatta eli taustalla täytyy olla nippu vanhanaikaisia asenteita.

Asenteet muuttuvat hitaasti. Jos muutosta halutaan nopeuttaa, on ohjattava käytäntöä. Jos isien perhevapaat ja tilapäiset hoitovapaat halutaan tavalliseksi ja itsestään selväksi osaksi arkielämää, on perheiden valintoja ohjattava siihen suuntaan. Asenteet muuttuvat käytännön myötä.

Toki monella työpaikalla homma toimii jo nyt esimerkillisesti, mutta eniten asennemuokkausta tarvitsevat nimenomaan kaikkein vanhanaikaisimmat työnantajat ja esimiehet. Nopein tie asenteiden muokkaamiseen on pidentää isien perhevapaita.

 

Isien pidemmät perhevapaat muuttavat asenteita

Käytännössä tämä tarkoittaa isyysvapaan pidentämistä mahdollisesti jopa vanhempainvapaan kustannuksella. Keskeistä on, että vapaa kohdennetaan isälle ja korvataan ansiosidonnaisesti, koska juuri tällaisia vapaita isät käyttävät.

Pidempien vapaiden myötä isät käyttäisivät enemmän perhevapaita ja olisivat lapsen kanssa kotona myös ilman äitiä. Usein kotona lapsia hoitaneet isät ottavat enemmän vastuuta perheestä myös muuten. Esimerkiksi kuljettavat lapsia päiväkotiin sekä harrastuksiin ja hoitavat sairaita lapsia kotona.

Kun isien vapaita pidennettäisiin, myös asenteet työpaikoilla kehittyisivät. Jossain vaiheessa yhdenkään isän ei enää tarvitsisi selitellä perhevapaan käyttöään, koska se olisi enemmän sääntö kuin poikkeus. Samalla saataisiin tasattua vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvia kustannuksia ja tasa-arvoistettua työelämää.

 

Kosti Hyyppä
Tasa-arvosta vastaava asiamies Ekonomiliitossa

Osallistuva isä parantaa lapsen hyvinvointia

Asiamies Kosti Hyyppä

SEFE liputtaa usein perhevastuun tasaisen jakaantumisen puolesta. Syynä tähän on ollut ensisijaisesti työelämän tasa-arvo. Kun perhevastuu jaetaan mahdollisimman tasaisesti, on molemmilla vanhemmilla parempi mahdollisuus keskittyä sekä uraan että perheeseen. Siihen, mitä lapsi tai vanhemmat tasaisesti jakaantuneella perhevastuulla saavuttavat, olemme puuttuneet vähemmän, koska se ei ole SEFEn asiantuntemuksen syvintä ydintä.

Nyt loppusuoralla oleva kaksivuotinen Isänä työelämässä –projekti julkaisi yhtenä tuotoksenaan Isätietoa –oppaan. Oppaassa avataan tutkimustietoon pohjautuen muun muassa osallistuvan isyyden merkitystä. Lista on aika pysäyttävää luettavaa, vaikka voikin tuntua monelle itsestään selvältä.

Tässä pari poimintaa osallistuvan isän merkityksestä lapselle:

  • Sitoutunut isä vähentää lasten häiriökäyttäytymistä
  • Lapsi on vähemmän aggressiivinen, masentunut ja neuroottinen
  • Suhde isään vaikuttaa lapsen kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen kehitykseen
  • Lapsella on enemmän ystäviä ja hän noudattaa paremmin sääntöjä
  • Lapsi sietää paremmin stressiä, kykenee empaattisuuteen ja hänellä on vahvempi itsetunto.

Tunnustan, että en ole perehtynyt tutkimuksiin, joihin lista perustuu. Kiinnostuneet löytävät lähteet Isätietoa-oppaasta.

 

Osallistuvan isän merkitys lapselle

Osallistuvan isän merkitys lapselle, katso kuva isompana klikkaamalla sitä

Työelämän kannustettava osallistuvaan isyyteen

Oppaan mukaan isä saa osallistuvasta isyydestä muun muassa keinon irtaantua työhön liittyvistä ajatuksista ja toisaalta merkittävämmältä tuntuvan työssäkäynnin. Mielestäni ydinasia on kuitenkin se, miten työelämä taipuu osallistuvaan isyyteen.

Periaatteessa monia eri välineitä on olemassa. Aina niitä ei kuitenkaan osata tai haluta käyttää. Esteenä voi olla esimerkiksi organisaatiokulttuuri tai uskomus organisaatiokulttuurista.

Tuntemani positiiviset esimerkit nimenomaan miesten työn ja perheen yhteensovittamisesta tulevat kaikki softayrityksistä, joissa henkilökunnan keski-ikä pyörii kolmenkympin molemmin puolin ja henkilökunnasta suuri enemmistö on miehiä. Uskoakseni tämä johtuu esimerkin voimasta. Kun työelämän joustoja käytetään laajasti, myös johtotasolla, tulee niistä helpommin itsestäänselvyys.

Kosti Hyyppä
SEFEn tasa-arvoasioista vastaava asiamies

Isät voivat tasa-arvoistaa työelämää pitämällä perhevapaita

Asiamies Kosti Hyyppä

Perhevapaiden epätasainen jakaantuminen miesten ja naisten kesken on keskeisimpiä suomalaista työelämää epätasa-arvostavia tekijöitä. Naisten työurat kärsivät, koska he käyttävät miehiä selvästi enemmän perhevapaita. Myös lapsettomien naisten urat kärsivät toisten naisten käyttämien perhevapaiden takia.

Jos sallitte yleistyksen, oletetaan naisen laittavan aina perheen etusijalle ja nimenomaan työn kustannuksella.

Jos suomalaista työelämää halutaan oikeasti tasa-arvoistaa, on varma keino kehittää järjestelmää. Jos suomalaiset miehet käyttäisivät islantilaisten tapaan edes kolmanneksen perhevapaista, muuttuisi työelämämme kunnon harppauksen tasa-arvoisemmaksi.

Järjestelmään vetoaminen on kieltämättä varsin ankeaa, mutta on sillä väistämättä vaikutusta. Nykyisen järjestelmän puitteissa vapaat on mahdollista jakaa hyvin tasaisesti, mutta käytännöksi tämä ei ole muodostunut. Nykyjärjestelmän antama viesti ei ole, että miesten olisi oltava enemmän kotona lasten kanssa.

Voimme tietysti pohdiskella loputtomiin sitä, kuinka paljon yhteiskunta saa puuttua perheen sisäisiin asioihin. Holhoamisen taivastelulle voi löytää lukemattomia näkökulmia, mutta jos työelämää oikeasti halutaan tasa-arvoistaa, pitää järjestelmän antaa selkeämpi viesti.

 

Perhevapaajärjestelmä olettaa äidin hoitavan lasta

Nykyjärjestelmä on rakennettu sillä oletuksella, että lapsia hoitaa äiti. Vielä 1980-luvulla oli työehtosopimuskirjauksia, joiden mukaan isä sai jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta vain jos sai äidiltä tähän suostumuksen.

Sokka irtoaa välittömästi, kun siirrytään keskustelemaan lapsen edusta sekä hyvästä ja huonosta vanhemmuudesta. Joku saattaa jopa uskaltaa väittää, että isä voisikin olla kykenevä hoitamaan lastaan aiheuttamatta lapsen kehitykselle peruuttamatonta haittaa.

 

Jos kotiin jäävää isää ei katsottaisikaan kieroon

Mikäli miehille korvamerkittyjä vapaita olisi nykyistä enemmän, muodostuisi lapsia kotona hieman pidempään hoitavista miehistä enemmän sääntö kuin poikkeus. Olisi itsestään selvää, että jokainen isä viettää joitain kuukausia kotona lapsen kanssa.

Samalla muuttuisivat asenteet. Kotiin jäävää miestä ei enää katsottaisi kieroon ja vanhoillisimmatkin esimiehet tottuisivat ajatukseen. Samalla sukupuolten tasa-arvo etenisi, kun oletetut töistä poissaolojaksot tasoittuisivat.

Myös esimiestyössä olisi kehitettävää. Kuinka merkittävää on työntekijän hyvinvointi, kun perhe-elämä ja työ ovat tasapainossa?

Esimiesten tulisi nähdä muun elämän arvo myös työn tuloksille. Esimiesten kannustus ja etenkin vastustus ovat keskeisessä roolissa, kun perheet tekevät päätöksiä vapaiden jakamisesta.

Voiko olla kokonaisuudessaan huono asia saada naiset hieman nopeammin töihin ja lähettää miehet hetkeksi miettimään jotain muuta kuin työtä? Ainakin tällä olisi joitain positiivisia vaikutuksia.

Uusi isyysvapaa tulee voimaan vuoden 2013 alussa. Sen on tarkoitus selkiyttää isien vapaita, mutta toinen uuden isyysvapaan viesti on, että isien toivotaan pitävän nykyistä enemmän perhevapaita. Tässä vaiheessa isälle korvamerkitty osuus pitenee maltillisesti, mutta työelämän tasa-arvon kannalta toivon, että suuntaus jatkuu.

Hyvää miestenviikkoa!

 

Kosti Hyyppä
Tasa-arvoasoista vastaava asiamies
SEFE

 

Tarkista oikeutesi isänä
Lue Investointi isyyteen tuottaa hyvinvointia
Lue Työn ja perheen yhteensovittaminen kiinnostaa myös ekonomi-isiä
SEFE: Isät tarvitsevat rohkaisua päättää perhevapaistaan