Avainsana-arkisto: itsetuntemus

Tartu ainutlaatuiseen tilaisuuteen – tule mentoriksi!

Suomen Ekonomien uravalmentaja Hannele Heikinheimo

Mikä hieno mahdollisuus! Samalla kun mentorina voi ammentaa omasta kokemuksestaan ja tukea ohjattavan, aktorin, ammatillista kehittymistä, saa paljon myös itselleen.

Totta! Mentorointi on siihen osallistuville  win-win –tilanne. Molemmat osapuolet hyötyvät.

”Löysin itsestäni osaamista, jota en tienyt”. ”Mentorin oman ammatillisen kehittymisen kannalta mentoroinnissa näkyväksi tuleva oma osaaminen on mentorille prosessin parasta antia” Näillä sanoilla kuvaavat omaa kokemustaan mentorina toimineet henkilöt.

Mikä mainio mahdollisuus kehittää toista ja kehittyä myös itse. Itsetuntemus kasvaa ja näkökulmat avartuvat.

 

Mitä minulla on annettavaa?

Saatat myös pohtia onko minusta mentoriksi. Kaikilla on jotain annettavaa! Mentoroinnin hengen mukaisesti kysehän on kokemuksen jakamisesta. Ja meillä kaikilla on paljon erilaista kokemusta.  Mentorointi on tähän erinomainen foorumi.

Olen vastannut SEFEn mentorointitoiminnasta vuosia. On ollut aina yhtä riemastuttavaa huomata, miten osallistujat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä prosessin annista sen päätyttyä. Ja mikä parasta, tämä kantaa pitkälle. Niin nykyhetkessä kuin tulevaisuuteen.

Tänä päivänä moni pohtii onnellisuutta. Siitä puhutaan ja sitä tavoitellaan. Tässäpä jälleen yksi niitti lisää mentoroinnin puolesta. On todettu, että merkitykselliset sosiaaliset suhteet ja toisten auttaminen lisäävät onnellisuutta. Miksi et tarttuisi tähän tilaisuuteen?

 

Pääkaupunkiseudulla kaivataan uusia mentoreita

Tule mukaan mentoriksi SEFEn nyt keväällä alkavaan pääkaupunkisedun mentorointiohjelmaan.

Jos et vielä ole täysin vakuuttunut mentoroinnin annista, suosittelen tutustumaan SEFEn uuteen mentorointikirjaan Intohimona mentorointi. Kirja on nyt tilattavissa.

Mentorointi on loistava tapa jakaa osaamistaan ja tehdä hyvää. Tartu siis ainutlaatuiseen tilaisuuteen ja pane hyvä kiertämään!

 

Hannele Heikinheimo
SEFEn asiantuntija
urapalvelut ja ammatillinen kehittyminen

Kolme askelta kohti kestävää esimiestyötä

Johtamisvalmentaja ja business coach Kaj Hellbom

Suomalaisissa organisaatioissa on tällä hetkellä merkittävä johtamisvaje. Vaje koskee niin henkilökohtaista itsensä johtamista kuin muiden ihmisten ja tiimien johtamista.

Johtamisvajeen ilmentymä on heikentynyt suorituskyky kautta linjan. Suomalaisten organisaatioiden – ja koko Suomen – kyvykkyys saada aikaan tuloksia nyt ja tulevaisuudessa on tällä hetkellä vakavan pohdinnan aiheena monessa kabinetissa ja konttorissa. Me emme pärjää ja menesty markkinoilla!

Jotakin olisi siis tehtävä. Johtamista kehittämällä voisimme saada aikaan paljon enemmän tuloksia. Mutta miten?

Kaikki johtaminen tähtää kannattavan ja kannustavan – kestävän – työnteon kulttuurin luomiseen. ”Kestävä johtaminen” ja ”kestävä menestyminen” ovat erittäin hedelmällisiä tapoja lähestyä tätä johtamisen kehittämisen haastetta.

”Kestävä” on kuitenkin käsitteenä varsin moniulotteinen. Kestävä johtaminen voi tarkoittaa kestävää asennetta sekä luonnon että ihmisten voimavarojen hyödyntämiseen, eli sitä että meillä on riittävän pitkä tähtäin mukana kaikessa tekemisessämme. Mutta mitä tarkoittaa ”kestävä” kun siirrymme päivittäisen esimiestyön maailmaan?

Keskeinen arkisen työnteon kysymys on: Kun minä aamulla tulen työpaikalleni, mistä minä huomaan että siellä harjoitetaan kestävää esimiestyötä ja johtamista?

Uskon että voimme tähän kysymykseen löytää yhteisiä vastauksia ja yhteistä askellusta! Katsotaan mitä ne askeleet olisivat! Mikä siis luonnehtisi kestävää esimiestyötä?

 

Mistä kestävä esimiestyö rakentuu?

Tässä kolme perusaskelta kohti kestävää esimiestyötä:

  1. Ennakoitavuus
  2. Rauhallisuus
  3. Joustavuus

Mitä ennakoitavuus tarkoittaa? Se tarkoittaa sellaista suunnitelmallista toimintakulttuuria jossa on selkeä ja vahva näkymä eteenpäin. Jos arki on vain tulipalojen sammuttamista, on organisaatio – ja sen ihmiset – pulassa. Ennakoimattomuus on yksi suurimpia epävarmuuden ja ahdistuksen lähteitä jokaisessa organisaatiossa.

Ennakoitavuus voi liittyä suoraan tekemisen systematiikkaan, eli meillä on järjestelmällinen tapa hoitaa asioita. Tai jos tilanne on hyvin turbulentti, ennakoitavuus voi liittyä siihen miten me kaikesta huolimatta suunnitelmallisesti kohtaamme turbulenssin. Ennakoitavuus luo turvallisuutta.

Entä rauhallisuus? Se tarkoittaa rentoa ja reflektoivaa otetta tilanteisiin. Tässä ollaan lähellä tunnetaitojen kenttää – kykyä pitää itseään rauhallisena tunnemyrskyjen keskellä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että ei mene mukaan joka juttuun ja tunteeseen, mutta osaa olla vahva ja päättäväinen kun tarvitaan.

Esimiehen tunnetaidot luovat hyvää perustaa yhteistoiminnalle ja vuorovaikutukselle koko organisaatiossa. Tunnekypsä ja aikuinen organisaatio on myös turvallinen paikka toimia.

Entä joustavuus? Maailma heittää meille haasteita koko ajan. Huomenna täytyy ehkä ajatella ja toimia aivan toisin kuin tänään. Ja toimintaa täytyy muokata jatkuvasti!

Vain joustava toimintakulttuuri mahdollistaa tämän. Kykyä reagoida, joustaa ja vastata nopeisiinkin muutoksiin kuvaavat esim. käsitteet ”agile” ja ”lean”. Käsitteistä riippumatta puhumme kilpailukyvyn ytimessä olevasta tekijästä. Ja kilpailukyky jos mikä luo turvallisuutta!

 

Kestävää esimiestyötä voi opiskella SEFEn EkonomiEsimies-koulutusohjelmassa

Mitä kestävällä esimiestyöllä sitten voidaan saavuttaa? Mielestäni sillä ensinnäkin voidaan rakentaa turvallisuuden tunnetta toimintaympäristöön. Turvallisuuden tunteen vastakohtana on pelko, ja me tiedämme miten lamaannuttava tunne se on. Organisaatiota ei voi johtaa pelolla – ihmiset tarvitsevat turvallisuuden tunteen voidakseen tarjota parastaan.

Mutta mitä tarkoittaa turvallisuus kestävän esimiestyön osana?

Se ei varmaan tarkoita sitä vanhan maailman ajattelua, että ”kyllä se muutos menee ohi, kun vain odotetaan”. Siksi turvallisuuden pariksi on nostettava toinen käsite, ja se käsite on ”dynaaminen”. Kestävällä esimiestyöllä ja johtamisella voimme siis rakentaa dynaamista turvallisuutta organisaatioon.

Silloin meillä on kannattavan, kannustavan ja kestävän tekemisen elementit paikoillaan! Ja sehän on kova juttu!

Missä tällaista kestävää esimiestyötä sitten voi opiskella? Yksi sellainen paikka on SEFEn suosittu, jo monta vuotta toteutettu, ja erittäin hyvää palautetta saanut EkonomiEsimies-ohjelma. Tämä ohjelma rakentuu vahvalle itsensä johtamisen, muiden johtamisen sekä muutoksessa johtamisen perustalle. Ohjelma tarjoaa sinulle askelmat kestävän ja menestyksekkään esimiestyön rakentamiselle.

Tämä on kaikille SEFEläisille esimiestyön kehittämisestä kiinnostuneille suuri mahdollisuus! Tartu siihen!

 

Kaj Hellbom
Johtamisvalmentaja ja business coach
TJ, BCI Business Coaching Institute

Milloin olet viimeksi antanut palautetta itsellesi?

Suomen Ekonomien uravalmentaja Hannele Heikinheimo

Miksi antaisin itselleni palautetta? Olenko antanut koskaan itselleni palautetta? Eikö palautteen tulisi tulla muilta? Henkilöiltä, joiden kanssa olen tekemisissä, joiden kanssa teen töitä, joita kohtaan, jotka pystyvät ulkopuolisena arvioimaan tekemisiäni.

Arvioimaan! Tätä on hyvä pohtia tarkemmin.

Mitä palaute oikeastaan on? Palaute mielletään usein ulkopuolisen arvioinniksi ja arvosteluksi työsuorituksesta tai tavasta toimia. Mittarina voivat olla esimerkiksi työn laatu, nopeus, tehokkuus, asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

Olet tehnyt jotain hyvin. Olet saavuttanut tavoitteesi. Mittarit ovat täyttyneet.

Tai palaute liittyy käyttäytymiseesi. Kuinka olet esimerkiksi toiminut eri tilanteissa, huomioinut muut, ottanut vastuuta, ottanut vastaan palautetta.

Mitä muuta palaute voisi olla? Kannustusta yrittää uudelleen, kannustusta ideointiin, uuden kehittämiseen,  itsensä kehittämiseen, rohkeisiin ratkaisuihin, uskallusta olla oma itsensä.

Usein odotamme palautteen tulevan muilta. Palautteeseen ei kuitenkaan tarvita ulkopuolista henkilöä.  Voit käydä vuoropuhelua itsesi kanssa.

Itselle ei ole helppoa ja luontevaa antaa palautetta.  Herää myös kysymys, miten voin edes arvioida itseäni?

 

Kuinka annan itselleni palautetta?

Voit antaa itsellesi positiivista palautetta, kannustaa ja rohkaista itseäsi. Voit haastaa itsesi. Voit olla myös  kriittinen, mutta rakentava oman toimesi arvioija. Voit antaa itsellesi arvosanoja onnistumisista,  kiittää itseäsi ja kannustaa. Kun olet asettanut itsellesi tavoitteita pohdi, ovatko ne sinulle sopivia.

Jos vastasit kyllä, sinun on helppo nähdä myöhemmin, saavutitko tavoitteesi. Jos et niitä saavuttanut, ole rehellinen itsellesi. Ole myös armollinen itsellesi. Uskalla antaa itsellesi positiivista palautetta myös tilanteessa, jossa muiden mielestä et ole ehkä täysin onnistunut. Olethan tehnyt parhaasi. Olet yrittänyt.

Ehkä sinulle asetettu tavoite ei ollut sopiva? Mitä voin tästä oppia? Miten jatkossa?

Entä voinko palkita itseäni? Lupaus hemmotella itseäsi onnistuneen suorituksen jälkeen motivoi. Löydä sinulle sopiva motivointiporkkana!

Tarvitsenko palautetta? Uskallan väittää, että myös oma  palaute kannustaa, lisää itsetuntoa, toimii oivana motivoinnin ja työhyvinvoinnin lähteenä, oivalluttaa, aktivoi kehittämään ja kehittymään. On tärkeää antaa itselle palautetta riittävän usein, systemaattisesti ja itseäsi arvostaen. Muista myös spontaani palaute. Kiitos itselle ”tämän tein hyvin” on usein riittävä.

Lopuksi haluan aktivoida sinut palaute-talkoisiin. Olethan mukana!

Hannele Heikinheimo
Asiantuntija, ammatillinen kehittyminen ja uravalmennus, SEFE

Kuuntele sydäntäsi, löydä oma tiesi

SEFEn tutkimuspäällikkö Juha Oksanen

Arjessa kuulee ja näkee erilaisia uratilanteita ja -tarinoita. Epävarmuutta omista valinnoista ja niiden taustoista, halua ”tehdä oikein”. Tämä alkaa tyypillisesti jo opiskeluvaiheessa: mitä valintoja (esimerkiksi pääaine tai ohjelma) minun kannattaa tehdä jotta todennäköisesti myöhemmin työllistyn ”laadukkaasti”  tai keskimäärin ansaitsen erityisen hyvin esimerkiksi erilaisten tilastojen valossa. Tässä vaiheessa on syytä soittaa hälytyskelloja, ollaan vaaravyöhykkeellä.

Omaa tilannetta peilataan usein kollegoiden, ystävien ja niin edelleen tilanteisiin ja pohditaan, olenko menossa ”oikeaan” tai niin sanotusti yleisesti arvostettuun suuntaan. On ehdottoman hyvä että ura-askelia suunnitellaan ennalta. Tunne ja järki eivät ole toisiaan poissulkevia voimia.

Olennaista on kuitenkin pohtia, mitä juuri sinä itse haluat tehdä, mikä sinua kiinnostaa ja missä olet erityisen vahva. Niin kutsuttujen hygieniatekijöiden (palkkaus ja muut työsuhteen ehdot, työn rakenteellinen organisointi jne.) varaan ei kannata omia uravalintojaan rakentaa, vaikka niilläkin tietty merkitys väistämättä on.

Ole avoin ja rehellinen omille toiveillesi ja kiinnostuksen kohteillesi. Työ, jolla itse koet olevan merkitys ja jossa koet pystyväsi hyödyntämään omaa osaamistasi , toteuttamaan itseäsi sekä kehittymään, palkitsee ja antaa tyydytystä. Ole siis oma itsesi ja unohda stereotyyppiuramallit. Työurallakaan ei kannata elää ns. sitku (sitten kun…) –asenteella, sillä elämä on tässä ja nyt, se ei odota.

Sisällöllisesti palkitsevassa ja kiinnostavassa työssä tuntuukin parhaimmillaan samalta kuin mitä Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka juuri kuvaili sanoilla ”lopetin työnteon vuosia sitten” (Talouselämä  20 / 2013). Muutos ei toki tapahdu itsestään, se vaatii aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä usein myös pientä kärsivällisyyttä.

 

Sinä tiedät, sinä päätät

Kukaan muu ei lopulta voi puolestasi päättää, mikä on sinulle sopiva ura tai tehtävä, se pitää itse löytää. Tätä pohtiessa apuna kannattaa toki käyttää omia verkostojaan ja esimerkiksi SEFEn päteviä uraneuvojia. Kannustan avoimesti haastamaan itseäsi ja pohtimaan, mikä olisi juuri sinun ”oma juttusi”. Se saattaa odottaa aivan nurkan takana.

Olennaista on rohkeus arvioida kriittisesti vallitsevaa tilannetta, tiedostaa oma tahtotilasi sekä suunnata sitä kohti. Työ on osa elämää, sen tulisi siis osaltaan tuottaa hyvää oloa ja hyvinvointia. Pelkkien ulkoisten motivaattorien perässä kulkeminen ja kompromissien tekeminen tämän vuoksi turhauttaa ja imee energiasi. Vastaavasti työn ilo energisoi ja saa aikaan positiivisia vaikutuksia koko olemukseesi lisäten samalla työn tuloksellisuutta.

Älä siis huijaa itseäsi. Olet lopulta vastuussa valinnoistasi ennen kaikkea itsellesi – sydämellesi.

 

Juha Oksanen
Tutkimuspäällikkö, SEFE

Treenaa mielesi innostumaan!

”Elämä on paljon yksinkertaisempaa kuin mihin meidät on opetettu uskomaan.” elehtii kohta 60 vuotta täyttävä energiaa pursuava Joseph McClendon H(appiness)-Factor seminaarissa. 1881 vuoden sanomalehdessä kirjoitettiin samoja negatiivisia asioita talousnäkymistä kuin nyt. Sen jälkeen tuli taas hyvä aika. Näetkö tässä toistuvaa mallia?

”GROOVE IT!” yhteisdiskotanssia. ”I FREAKING ROCK!!!!” huudettiin tasaisin väliajoin. Hersyteltiin asioilla, jotka innostavat. Halauksia sateli joka suunnalta. Joka tunti noustiin ylös ja annettiin myös kehon innostua. Yliampuvaako? Ehkä vähän, mutta niin vain kävi, että seminaarin jälkeen oli kevyen mukava olo, itsetunto koholla, tulevaisuus mahdollisuuksia täynnä. Tunteet tarttuvat.

Mihin keskityt, se lisääntyy. Myös positiivinen ajattelutapa. Sitä todellakin voi treenata, sillä kaikesta, mitä toistat, tulee tapa. Jos vielä toistat ja harjoittelet jotain nautinnolla, opit uuden kyvyn tai tavan nopeammin ja se juurtuu sinussa syvemmälle.

 

Mitä haluat lisätä?

Tässä polku kohti innostavan positiivista nykyhetkeä ja tulevaisuutta:

MITÄ HALUAT?
Keskity kysymykseen rauhassa ja ole rehellinen. Mitä sinä itse ihan oikeasti haluat? Jos haluat rahaa, kysy vielä, mitä se raha sinulle antaa? Vapauden tunteen? Turvallisuuden tunteen?

Positiivinen, innostava, ”kohti jotakin” –tavoite auttaa aivojasi keskittymään oikeaan kohteeseen. Haluatko pois nykyisestä työpaikasta? Mitä haluat sen tilalle? Tiimin, jossa arvostetaan toisen työtä? Mitä se sinulle antaa? Merkityksellisyyden tunteen?

Kun saat selville, mitä todella haluat, mikä sinua todella ajaa eteenpäin ja innostaa, silloin on myös helpompi priorisoida ja keskittyä juuri tämän sinulle tärkeän tavoitteen saavuttamiseen. Tiedät, miksi kaikki työ, jonka tavoitteesi eteen teet, on kaiken sen vaivan arvoista.

MITEN SAAT SEN?

Kun olet selkiyttänyt itsellesi, mitä kohti haluat mennä, elävöitä tavoitteesi. Kuvittele mielessäsi, millaista se on, kun se on toteutunut? Konkretisoi sitä leikkaamalla vaikka lehdestä tavoitettasi symboloivia kuvia. Liittykö siihen ääniä? Tuoksuja, makuja? Mikä musiikkikappale voisi kuvailla sitä? Missä se tuntuu kehossasi? Mikä kehollinen liike tai ele siihen liittyy? Leveä hymy? Suora ryhti? Tuuletus?

Kun käytät kaikkia aistejasi, mieltäsi ja kehoasi, koko hermojärjestelmäsi on mukana tavoitteen saavuttamisessa. Juurrutat innostavan visiosi mielesi lisäksi kehoosi.

MITÄ KYKYJÄ SINULLA JO ON TEHDÄKSESI SIITÄ TOTTA?

Kenties tiedonhankintakykyjä? Sitkeyttä?

MITÄ KYKYJÄ TARVITSET VIELÄ LISÄÄ TEHDÄKSESI SIITÄ TOTTA?

Kenties rohkeutta? Luottamusta? Muistele eri tilanteita elämäsi eri osa-alueilta. Milloin sinulla on ollut tätä ominaisuutta? Olet varmasti jossain kohtaa elämääsi ollut rohkea. Millaista se oli? Muistele sitä tunnetta ja siirrä se tunne tai asenne tavoitteesi saavuttamiseen.

Muistuta näistä kaikista kyvyistä itseäsi joka päivä monta kertaa. Puhu, tsemppaa ja kehu itseäsi, vaikka se tuntuisi aluksi falskiltakin. Tässä Jessican esimerkki.

 

Askeleet lähemmäksi tavoitetta

KUKA SINUA AUTTAA?

Hakeudu tavoitettasi tukevien ihmisten seuraan. Osallistu samanhenkisten ihmisten kanssa innostavaan seminaariin. Etsi itsellesi mentori tai coach, joka tsemppaa sinua. Haastattele henkilöitä, jotka ovat jo saavuttaneet samankaltaista, mitä haluat. Miten he ovat sen tehneet?

TOISTA. TOISTA. TOISTA.

Muistuta itseäsi tasaisin väliajoin tästä innostavasta tavoitteesta, erityisesti niinä hetkinä, kun luottamus siihen uhkaa romuttua. Jos haluat olla erityisen systemaattinen, alussa voit vaikka asettaa kännykkään muistutuksen aina kahden tunnin päähän 10 päivän ajan aamusta iltaan. Palaa tavoitteeseesi, kuuntele tsemppikappaleesi, tsemppaa itseäsi omin sanoin, liikuta kehoasi. Kehu itseäsi joka kerta ja taputa olalle. Onnistuit taas.

KUKA OLET VIIDEN VUODEN PÄÄSTÄ? OLE SITÄ JO NYT.

Taija Kääriäinen
Asiantuntija, SEFEn urapalvelut

Ajatteluakin voi kehittää!

Ammatillisen kehittymisen asiantuntija Anu Varpenius, Suomen Ekonomit

Oletko koskaan miettinyt, mitä ajattelet? Tai miten ajattelet? Entä millainen merkitys ajattelulla ylipäänsä voi olla omassa ja ryhmän toiminnassa? Tai organisaation menestymisessä?

Osallistuin viime viikolla Joensuussa SEFEn järjestämään valmennukseen Kaikkien aivot käyttöön. Nimensä mukaisesti illan teemana oli ajattelun johtaminen. Valmentajamme Anne-Maria Lehtinen HRM Partnersista haastoi meidät miettimään ja pohtimaan asioita.

”Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu!” Jos haluat palavereista tehokkaampia tai ryhmän luomaan uusia ideoita vanhojen totuuksien toistamisen sijaan, kannattaa välttää muun muassa seuraavia tyypillisiä ajattelun harhoja.

Aina ei välttämättä kannata luottaa liikaa ensimmäisiin ajatuksiin, koska jatkossa ajattelu helposti keskittyy vain hakemaan niille vahvistusta. Tätä lähellä on myös vahvistusharha eli taipumus tulkita uutta tietoa niin, että se sopii yhteen meillä jo valmiiksi olevien uskomusten ja tietojen tai käsitysten kanssa.

Jos taas tekee niin kuin muutkin tekevät tai koska muutkin tekevät niin, voi astua kilpailijoiden toimenpiteiden aiheuttamaan harhaan. Erinomaisuuden harha puolestaan on todennäköisesti meille monelle tuttu.

Kannattaa välttää myös kaikenlaista yksinvaltiutta eli sitä, että vain yksi saa ajatella. Asioiden mustavalkoistaminen ja kaikki tai ei mitään -ajattelu ei myöskään johda mihinkään uuteen. Joskus myös liian nopea päätöksenteko voi haitata tehokasta ajattelua.

 

Kannattaa ajatella miten kannattaa ajatella

Kuten sanottu, ajattelua voi kuitenkin kehittää. Ajattelun taitoja, jotka auttavat menestymään ovat Anne-Marian mielestä ainakin ajattelun ajatteleminen, joustavuus ja yleensä uteliaisuus muiden mielipiteitä, ajatuksia ja uusia tilanteita kohtaan: ”Ai, noinkin voi ajatella”, ”kerro lisää”, ”mitä muuta?”.

Toisaalta kriittisyyskään ei ole pahasta, mutta vastoinkäymisistä ja hankalista tilanteista täytyy pystyä sinnikkäästi pääsemään yli ja toipumaan. Toimimattomia tapoja ei myöskään kannata jatkaa, vaan päästää niistä irti ja määritellä tilanne uudelleen.

Kannattaa siis ajatella, miten kannattaa ajatella, kuten HRM Partnersin perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja Staffan Kurtén on todennut. Kyky reflektoida itseään ja omaa toimintaansa on jatkossa yhä tärkeämpi johtamisen metataito.

Mitä kaikkea me ekonomit saisimmekaan yhdessä aikaan, jos uskaltaisimme kehittää ajatteluamme? Haastan sinut kokeilemaan!

 

Anu Varpenius
Ammatillisen kehittymisen asiantuntija, SEFE

Tunnista ytimesi, anna sen loistaa ja lisää työsi merkityksellisyyttä!

Mitä ajattelet työstäsi? Ajatteletko koskaan, mitä ajattelet työstäsi?

Mitä työsi merkitsee sinulle? Mikä tekee työstäsi merkityksellistä – juuri sinulle?  Jokaisella meistä on siihen oma sanoituksensa ja myös oikeus sanoittaa se.

Työn merkityksellisyyden kokeminen  on jokaisen omalla vastuulla. Se, että teet työtä, jossa voit käyttää omia vahvuuksiasi, haastaa itsesi sopivassa määrin ja työ vastaa omia kiinnostuksiasi ja arvojasi.

 

Tunne itsesi ja voimavarasi

Miten voit tässä onnistua? Itsetuntemus on kaiken perusta. Tunne siis oma ytimesi.

Kun tunnet itsesi  ja omat voimavarasi unohtamatta sitä, mikä sinulle on tärkeää ja tuot sen asian myös esille, voit vaikuttaa työsi sisältöön. Ja sitä kautta työsi merkityksellisyyden kokemuksen lisääntymiseen. Ja sitä kautta omaan motivaatioosi ja hyvinvointiisi. Terve itsekkyys on siis sallittua.

Tunteesi ovat myös tässä läsnä. Mikä on sinun tunteesi? Se voima, millä teet työtäsi? Tunne on valinta. Voit valita, miten koet asioita. Voit vaikuttaa tunteeseen omasta työstäsi.

Jos itse koet työsi merkitykselliseksi, myös muut kokevat niin. Tunne tarttuu. Työn mielekkyyden tunne lisääntyy, kun sinulla on tunne, että olet vapaa tekemään asioita ja valintoja.

Miksi työn mielekkyyden pohtiminen on sitten tärkeää? Lienee jokaiselle  tärkeää  voida kokea tekevänsä itsensä kannalta mielekästä työtä. Mutta se on myös työnantajan etu.

On todettu, että merkityksellinen työ lisää työntekijöiden keskittymistä, jaksamista ja tehokkuutta. Ja sitä kautta linkittyy myös tämän päivän kuumaan keskustelunaiheeseen työurien jatkamisesta.

Lue lisää mielekkäästä työstä!

Hannele Heikinheimo
Asiantuntija, ammatillinen kehittyminen ja uravalmennus, SEFE

Epätyypillisten ekonomien kerho

Tunnen suurta yhteenkuuluvuutta asiakkaideni kanssa.

Asiakkaistani hyvin moni toteaa ”en ole tyypillinen ekonomi”. En minäkään ole ja siksi sanoin uravalmennusuraani aloittaessani yhtä paljon heille kuin itsellenikin, että ekonomeja työskentelee yli 4 400 eri tehtävänimikkeellä. Mikä on tyypillinen ekonomi?

 

Yksittäisistä kokemuksista tulee totuuksia

Kuten moni asiakkaistanikin, luin aikanaan laskentatoimea (tuskalla) ihan sivuaineeksi asti. Olin kuullut jostain, että tutkimusten mukaan työelämässä ei pärjää ilman sitä. Laskentatoimen oppeja olen tarvinnut vain kerran. Pienen taloyhtiön kirjanpidossa. Näpräsin ensin itse, kunnes tajusin, ettei tämä ole vahvuusaluettani saati kiinnostukseni kohde.

Usein toimintaamme rajoittaa –ei niinkään ulkoiset tekijät – kuin oma itsemme. Jäämme kiinni tutkimustuloksiin. Yleistämme yhden kokemuksen. Ja niistä tulee meille totuuksia.

”Kun olen ekonomi, minun TÄYTYY tehdä ekonomille tyypillisiä tehtäviä.”
”Kun olen tämän alan osaaja, en voi saada töitä muilta aloilta.”
”Kun olen tämän ikäinen/kokematon/kokenut/vastavalmistunut/ylikoulutettu/perhevapaalla,
minun ei ole mahdollista saada mielekkäitä töitä.”

 

Mitä voin tehdä?

Kun kohtaat näitä ajatuksia, kysy itseltäsi:

  • Mistä tiedät, että se on totta?
  • Kuka on tämän ajatuksen sanonut?
  • Mistä tämä ajatus on minulle tullut?
  • Onko se totta?
  • Mihin voin itse vaikuttaa?

Ja jatka mieluummin näin:
KUN OLEN  ..……. , SE MAHDOLLISTAA MINULLE ……….

ja liity Epätyypillisten ekonomien kerhoon, meitä on täällä jo paljon.

 

Taija Kääriäinen

Asiantuntija, SEFEn urapalvelut

Mikä minusta tulee isona?

Moni meistä kysyy elämänsä aikana useaan kertaan: “Mikä minusta tulee isona?”. Yhtä hyvin nuoret vastavalmistuneet, urallaan etenevät ja kokeneet ammattilaiset miettivät aika ajoin, mihin suuntaan seuraavaksi olisi hyvä lähteä, millainen työ olisi antoisaa ja mitä uutta työelämällä olisi tarjota. Kun mietit näitä kysymyksiä, itsetuntemus on pohja, jolle on hyvä rakentaa.

 

Avuksi Joharin ikkuna

Itsetuntemustaan voi kehittää monin tavoin. Yksi tapa on verrata omaa käsitystä itsestään toisten käsityksiin. Tällaisen kevyen 360 asteen arvioinnin voi tehdä esim. Joharin ikkunan avulla. Joharin ikkuna perustuu ajatukseen, että itsetuntemuksessa on neljä osaa:

  1. Sekä ihmiselle itselleen että toisille näkyvä osa, jonka kaikki tuntevat. Avoin alue
  2. Osa, jonka kaikki muut meissä näkevät paitsi me itse. Sokea alue.
  3. Osa, jonka ihminen itse tuntee, mutta toiset eivät tiedä siitä mitään. Kätketty alue.
  4. Neljättä osaa kukaan ihminen ei tunne. Tuntematon alue.

 

Muita välineitä itsetuntemukseen

Myös Valtiokonttorin julkaisema Pieni kirja minusta tarjoaa välineen arvioida omaa elämäntilannetta, motivaatiota, osaamista, työhyvinvointia ja tulevaisuutta. SEFEn jäsenenä voit hyödyntää myös urasuunnittelun palveluitamme.

 

Arja Vuorela

Asiantuntija, Urapalvelut