Avainsana-arkisto: järjestö

Etsimme ekonomeja, löysimme hallituksen

Jussi Heikkonen

Suomalaisten työaika ja sen mahdollinen pidennys herättävät tunteita julkisessa keskustelussa. Akateeminen työttömyys on valitettava tosiasia. Yhteiskuntasopimustakin viritellään. Kauppatieteiden suosio korkeakouluihin hakevien keskuudessa pitää onneksi pintansa.

Elämme erityisen mielenkiintoisia aikoja Suomessa – tarjottimella on tärkeitä aiheita, jotka koskevat myös tuhansia ekonomeja. Yhteiskunnassa pinnalla olevat aiheet näkyvät myös Suomen Ekonomien ja sen hallituksen toiminnassa. Hallitus ja muu Ekonomien organisaatio pyrkivät aktiivisesti vastaamaan ekonomien ja alan opiskelijoiden tarpeisiin muuttuvassa yhteiskunnassa. Nykyisen hallituksen kausi päättyy vuoden lopussa ja vuosiksi 2016–2017 valitaan uudet tekijät viemään meitä eteenpäin. Oletko sinä yksi heistä?

Hallitustyössä käytät omaa asiantuntemustasi ja opit uutta

Hallitus toimii strategisena päätöksentekijänä Suomen Ekonomeissa. Järjestön toimintakenttä on laaja, joten hallituksen laaja-alainen osaaminen on tärkeässä roolissa. Ekonomi- ja opiskelijayhdistyksistä löytyvää näkemystä, asiantuntemusta ja rohkeutta tarvitaan.

Miksi hallitukseen kannattaa hakea? Annan sinulle kolme hyvää syytä.

  • Saat kokemuksia, jotka ovat relevantteja työelämässäkin

Ekonomeilta löytyy kovan tason asiantuntemusta monilta eri aloilta. Pääset hyödyntämään omaa asiantuntemustasi, mutta myös oppimaan uutta. Esimerkiksi Suomen Ekonomien uuteen brändiin liittyvässä työssä hyödynnettiin laajasti jäsenten asiantuntemusta. Tämä työ on vain yksi esimerkki hallitustyöskentelyn työelämärelevanssista. Hallituksessa työskentely tukee vahvasti ammatillista kehittymistä.

  • Pääset vaikuttamaan ekonomiyhteisön asioihin

Hallituksessa työskentely on oiva tapa vaikuttaa ekonomien ja ekonomiopiskelijoiden asioihin. Kuluvalla hallituskaudella on ollut monia kehityshankkeita eikä niitä ole yhtään vähempää tulevallakaan kaudella. Mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin tekee hallitustyöstä mielekästä ja merkityksellistä.

  • Verkostoidut ja tapaat huipputyyppejä

Ekonomit ja ekonomiopiskelijat ne vasta mukavaa porukkaa ovat. Hallitustyöskentelyn aikana saat uusia tuttavuuksia ja vanhoja tuttujakin saattaa tulla vastaan. Hyvässä porukassa työskentely on hauskaa ja lopputuloksista päästään nauttimaan yhdessä.

Tule mukaan kehittämään Suomen Ekonomeista järjestökentän edelläkävijää

Omasta puolestani voin sanoa, että työskentely hallituksen jäsenenä on ollut mahtava kokemus. Y-sukupolven edustajana olen kokenut tärkeäksi päästä mukaan kehittämään Suomen Ekonomeista freesiä, jäsenlähtöistä ja modernia järjestökentän edelläkävijää.

Jos pienikin kiinnostus heräsi, suosittelen lämpimästi hakemaan Ekonomien hallitukseen, olit sitten ekonomi tai ekonomiksi opiskeleva, kokenut konkari tai uusi lupaus, työmarkkina-asiantuntija tai palveluiden kehittäjä. Tai mitä tahansa tältä väliltä.

Sinun avullasi Suomen Ekonomit voi olla entistäkin enemmän. Hakukuulutus löytyy täältä ja lisätietoja saa tarvittaessa Tuuli Marttilalta. Hakuaikaa on 30.8.2015 asti.

Jussi Heikkonen
Hallituksen jäsen
Suomen Ekonomit

Kannattaako ehjää korjata? Ensimmäinen luku

Liittoneuvoston jäsen Esa Vilhonen

Hektisessä maailmassamme on jatkuvasti esillä yksi sana: muutos. Usein tuntuu, että puhtaasti vain itsensä vuoksi. Kaikkea ei kuitenkaan voi muuttaa samanaikaisesti, on valittava ne asiat, joihin voi vaikuttaa.

Sama koskee yhdistystämme. Otan tässä tarkasteluun työmarkkinatoiminnan. Paljon on näissäkin kirjoituksissa puhuttu työmarkkina­kulttuurin muutoksesta ja muutostarpeesta. Totta, työmarkkinatoiminta näyttäytyy jyrisevinä, usein mies­puolisina työnantaja- ja työntekijäpamppuina, jotka ovat varsin kaukana työpaikkojen arjen haasteista.

Pitäisikö siis koko työ­markkinajärjestelmä muuttaa? Ei, ei muuttaa, mutta selvästi kehittää täytyy.

Työmarkkinoilla on aina kaksi osapuolta: työn ostaja ja myyjä. Kollektiivisesti työn­antajaliittojen ja työntekijäliittojen välinen sopimustoiminta on itse asiassa varsin tehokas toimintatapa, jossa rakennetaan toiminnan puitteet. Erittäin tehokas verrattuna siihen, että kaikkien kanssa sovittaisiin yksilöllisesti.

Aina silloin tällöin nousee esiin keskustelu tarvitaanko ammattiliittoja ja pitäisikö yhteiskunnan tukea niiden toimintaa verotuksellisesti – jäsenmaksun verovähennysoikeuden – tai työehtosopimusten yleissitovuuden kautta. Helppo on ottaa poliittisia irtopisteitä kevyin argumentein suuntaan tai toiseen ja saada tulista some- ja verkkokirjoittelua aikaiseksi.

Usein unohtuu se, että verovähennysoikeus koskee myös työnantajaliittojen jäseniä. Asiaa on syytä pohtia ilman ideologista paatosta.

Aikanaan Suomen teollistamisen alkuvaiheissa patruunat pitivät huolta työntekijöistään myös huonoina aikoina, järjestivät hengen- ja köyhäinhuoltoa työläisilleen sekä koulutusta työntekijöidensä lapsille ja niin edelleen.

Onko sellaista henkeä nykyään, pitävätkö yritykset omistaan huolta kuten patruunat työväestään?

On, parhaimmissa pk-sektorin yrityksissä, toki nykymaailmaan sovitettuina. Mutta mitä suurempi yritys niin sitä vähemmin, muttei se, kuten ekonomi hyvin tietää, ole yritysten tehtäväkään.

 

Yhteisesti sopiminen on tehokkainta

Tarvitaan tasapainottava tekijä: ongelmien osuessa kohdalle (YT:n tai esimerkiksi henkilökemioiden takia) on akateemisesti koulutettukin yksin lähes aina heikoilla.  Alioikeuteen työsuhderiita-asian vieminen ilman liiton apua on aika ison kynnyksen takana. Toistan aiemman vertaukseni: vakuutathan omaisuutesi ja henkesi, mikset siis työuraasi?

Lähes kaikki alkavat olla sillä kannalla, että työpaikan asioista tulisi sopia enemmän työpaikkakohtaisesti.

Kuka sitten sopii? Vastaus: työnantajan ja työntekijöiden edustajat. Miksi näin?

Yksinkertaisesti siksi, että kaikkien kanssa yksi­löllisesti sopiminen ei ole tehokasta. Esimerkkinä lähes kolmesataa henkeä kutsuttiin ympäri maata kuulemaan YT-esitystä, pianpa työnantaja kehotti valitsemaan henkilöstön edustajan.

On siis myös työnantajan etu, että akavalaisilla on edustaja, jonka kanssa voi asioista sopia. Työntekijöiden edustajat valikoituvat alan sopijoina toimivien ammatti­liittojen jäsenistä, edustuksellisesti valittuna. Toki paikallisissakin neuvotteluissa voivat asiat päätyä isoon erimielisyyteen seurauksineen.

Meiltä näyttääkin kokonaan puuttuvan nykyaikaiset ratkaisumekanismit, joko lainsäädännöstä tai sopimuksista, joilla voidaan estää paikallisten ongelmien leviäminen valtakunnallisiksi. En usko, että pelkkä sanktioiden korottaminen auttaa asiassa. Suomen Ekonomit Ry:hän ei laittomia lakkoja ole hyväksynyt.

Valitettavasti työmarkkinapolitiikka, erityisesti Etelärannassa, on edelleen voimapolitiikkaa, jossa vain työtaistelun uhka saa osapuolet neuvottelemaan ja sopimaan. Suomen Ekonomit Ry (ent. Suomen Ekonomiliitto) ei pysty vaikuttamaan asiaan muutoin kuin vähitellen oman toiminnan kautta. Näkemykseni mukaan tuo työ on hyvässä menossa, sille täytyy vaan olla enemmän aikaa (kuin yksi tai kolme tai viisi liiton hallitus­kautta) ja luottamusta.

Palataanpa tuohon verovähennysoikeuteen. Yhteiskunnan kannattaa satsata tehokkaan toiminnan edistämiseen?

Ei taida lopultakaan olla hyvä tilanne, jossa liittoja ja sopimustoimintaa ei lainkaan olisi. Meillä, jos kenellä on kokemusta siitä kun sovitaan pelkästään yksilöllisesti Työsopimuslain nojalla ilman tessiä.

Luulenpa, että Suomen Ekonomit Ry:n tarvitsema työntekijämäärä räjähtäisi, jäsenmaksut nousisivat ja asiat nousisivat työpaikoilta heti ”liittotasolle”, jos harjoittaisimme pelkästään yksilöedunvalvontaa eikä akavalaisen henkilöstön edustajia työpaikoilla lainkaan olisi. Toki ainoa voi edustuksellisessa demokratiassa kritisoida työmarkkinatoimijoihinkin liittyvää vallan keskittymistä ja mahdollista jäsenistöstä etääntymistä.

Winston Churchillin (”Democracy is the worst form of government, except for all those other forms that have been tried from time to time” a House of Commons speech on Nov. 11, 1947) tarkoittamia humaaneja despootteja ei ole olemassa. Siispä demokratia on ainoa toimiva konsepti, olipa kysymys kunnallisesta tai valtakunnan politiikasta tai ammattiliitoista, niin tai työnantaja- tai yrittäjäjärjestöstäkin, kunhan mikään yksittäinen osapuoli ei ole ylivertaisessa asemassa.

 

Ekonomi-esimieskin ”duunari”?

Sisältä käsin työmarkkinatoiminnan kehittäminen on hidasta ja tuskallista, mutta totaali­sesti tehokkaampaa kuin kokonaan työmarkkinatoiminnan ulkopuolelle jättäytyminen. Valtaosa ekonomeista ei ole ”isojapomoja” vaan ihan tavallisia, arvonsa tuntevia asiantuntijoita tai esimiehiä.

YT-lain 8 luvun mukaisen väenvähentämismenettelyn kohteeksi joutuminen on entistä todennäköisempää juuri nyt talouden rämpiessä alavireisenä. Yritykset kun fokusoivat kustannuskilpailukykyyn eivätkä reaaliseen kilpailukykyyn.

Mitä suuremmasta työn­antajasta on kysymys, sitä varmemmin ekonomikin on ”duunari”, myös se esimies. Toki sillä tavalla poikkeuksellinen, että hän todennäköisesti ymmärtää yrityksen talousnumeroita ja niiden vaikutuksia paljon keskimääräistä paremmin.

 

Esa Vilhonen
Liittoneuvoston jäsen, Ekonomiliitto

Brändiä, sanoi ekonomi!

SEFEn hallituksen jäsen Arto Käyhkö

Kyllä teillä ekonomeilla on vaikeaa! Totesi eräskin arvostettu professori sparratessaan Ekonomiliiton brändityöryhmää siitä, onko ekonomi vai KTM parempi brändi kuvaamaan meitä ekonomeja. Teidän ongelmanne ovat toisille tavoitteita, hän jatkoi vielä päätään pyöritellen, kun kuunteli keskusteluamme hieman pidemmälle.

Jäin pohtimaan tuota sinänsä pientä, mutta merkityksellistä huomiota. Onko meillä syytä olla huolissamme ammatti-identiteettimme ja brändimme tilasta, sen uhkista ja uudistamisesta? Vai onko oikeastaan niin, ettei ekonomien brändiä pysty pilaamaan kukaan muu kuin me itse?

Liiton edellinen hallitus teki laajan strategiatyön, jonka pohjalta toimintaa uudistetaan ja terävöitetään. Strategiassa avataan missiomme, visiomme ja toimintamme kulmakivet, joista yksi on selkeä ja vahva brändirakenne.

 

Miten uutta brändiä on valmisteltu?

Edellisen hallituksen peruja tullut tahdonilmaisu brändityöryhmän perustamisesta ja nykyisen brändirakenteen tarkistamisesta on otettu todesta ja saatettu työn alle.

Tammikuussa uusi hallitus päättikin työryhmän kokoonpanosta ja sen toimeksiannosta. Työryhmä on työskennellyt hartiavoimin nyt neljä kuukautta ja edistynyt teeman valintaan. Asiantuntemusta työryhmässä on ollut koko laajasta ekonomiyhteisöstä: opiskelijoista senioreihin, pohjoisesta etelään ja ruotsinkielisistä suomenkielisiin. Onpa työskentelyssä kuultu myös paria kolmatta kotimaista pääkielenään puhuvaa. Kaikki näkökulmat ja mielipiteet ovat olleet edustettuina ja toimeksiannon tai työskentelyn kautta ei ole haluttu rajata mitään vaihtoehtoa automaattisesti pois.

Valmistelutyötä eivät siis ahdistaneet raamit, vaan korkeintaan aikataulu, sillä suosittua ketterää kehitysmallia (agile development model) noudattamalla halusimme edetä nopeasti valittuun suuntaan ja testata Ekonomi-teemaa reaalielämässä mieluummin nopeasti kuin hitaasti. Nykyisin sanotaan, että täydellistä ei tahdo tulla suunnittelemalla vaan tekemällä, maailma ympärillämme muuttuu niin vauhdikkaasti.

Työ ei ole vielä tehty, eikä pulkka ole maalissa – kaukana siitä. Olemme työstäneet Ekonomi-teemaa ja kytkeneet sen yhteisömme toimintaan. Olemme siis vasta valmistelleet niin sanotun strategisen imagoratkaisun: millaista mielikuvaa lähdemme tavoittelemaan. Lopullinen päätös tehdään ja operatiivinen brändinrakentamistyö alkaa vasta myöhemmin.

Kuulimme jäsenyhteisöjen hallitusten jäsenten palautetta brändistä Tallinnassa. Kevään liitokokouksessa tehdään päätöksiä sen mahdollisesta käyttöönotosta ensi vuonna huomioiden yhteisömme 80-vuotismerkkipaalu.

 

Mitä uutta Ekonomi-brändi toisi?

Nopeimmat ovat jo tässä vaiheessa kyselleet, että mitä uutta Ekonomi-teemassa on, sehän on ollut olemassa koko ajan. Niin onkin, mutta olemme tehneet hyvää työtä sen peittämiseksi ja hämärtämiseksi: on uutta ja vanhaa ekonomia, alempaa ja ylempää, on Ekonomiliittoa, joka tekee itseään tunnetuksi SEFEnä.

Tutkintonimikkeet ne meillä vasta kirjavia ovatkin: BSc. in BA, KTM, TTM, diplomiekonomi, EM, eMBA ja niin edelleen. Ei pysy helpolla laskuissa se kuuluisa Erkkikään, liekö sitten ollut edes ekonomi.  Nimistö on hajonnut vuosien saatossa ja elinvoimaa on huvennut näihin moniin haaroihin.

Ammatti- ja tutkintonimikkeistön jatkuva polarisaatio, englanninkieliset nimikkeet, monitieteelliset tutkinnot ja monialaiset yliopistot sekä AMK-tutkintojen rakentuminen YAMK-tutkinnoiksi ovat kaikki osaltaan haastamassa ammatti-identiteettiämme ja tekevät erottautumisen yhä vaikeammaksi.

Jos haluamme olla vahva ja elinvoimainen yhteisö myös seuraavat 80 vuotta, brändimmekin on oltava yhtenäinen ja houkutteleva. Ekonomin ammatin ja koulutuksen pitää houkutella uusien sukupolvien parhaimmistoa opiskelemaan ekonomeiksi ja luoda näin jatkumoa yhteisöllemme.

 

Brändin ulottuvuudet

Brändillä on oikeastaan vain kaksi keskeistä ja kehitettävissä olevaa ulottuvuutta: brändin tunnettuus, joka pitää sisällään arvostuksen, sekä brändin peitto halutuilla markkinoilla. Tässä asiassa työryhmä toteaa yhteen ääneen, että ei ole Ekonomi-brändin voittanutta!

Ekonomilla on pitkät perinteet ja sen arvostus on korkea – siihen liitetään jopa kadehdittavaa hohdokkuutta. Toisaalta ekonomin tuntevat kaikki: kadun mummokin tietää, että ekonomi on pankkiiri ja skeittarilta lohkeaa kommentti, että ekonomit ovat Excelin hajuisia pukuhemmoja. Totta tässä on se toinen puoli: moni meistä on finanssisektorilla töissä ja aika monelle meistä Excel on päivittäinen työväline.

Hyvään brändiin pitääkin sisältyä vahvoja mielikuvia, ennakkoasenteita ja sitä pitää voida sekä rakastaa että vihata. Ekonomissa on tunnettuutta ja sitä pientä särmää, jolla naapuri saadaan kateelliseksi ja maine kiirimään – ei olla turhaan tasetta ja neljää P:tä päntätty, juu ei!

 

Brändiä, tilasi ekonomi

Hyvät naiset ja herrat, hyvät ekonomit ja sellaiseksi aikovat, saanko esitellä uudistetun brändimme: EKONOMI.

Yksiselitteisesti, ilman sarvia ja hampaita, kautta linjan. Puhumme siis monoliittisesta rakenteesta, jossa kattona on ekonomiyhteisö, jossa kaikki olemme mukana opiskelijasta eläkeläiseen, yrittäjästä esimieheen. Kerromme saamastamme ekonomikoulutuksesta ja siitä, että olimme aikoinaan ekonomiopiskelijoita. Puhumme Suomen Ekonomeista, silloin kun puhumme Ekonomiliitosta ja toisella kotimaisella Finlands Ekonomer. Silloin kun puhun itsestäni tai sinusta yksilönä puhun ekonomista. Yksinkertaista ja kaunista!

Unohdetaan nyt SEFEt ja kolmikirjaimiset lyhenteet kun meillä on tämä hyvä yksiselitteinen nimi ekonomi. Brändiä, tilasi ekonomi ja tässähän sitä – olkaa hyvä!

 

Arto Käyhkö
Kirjoittaja on ekonomi ja SEFEn hallituksen jäsen.

Rakennetaan yhdessä modernia työmarkkinajärjestöä!

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Kiitos luottamuksesta! Hienoa aloittaa Ekonomien puhiksena!

Vaikuttavaa on avarakatseisuus, jota joukoistamme löytyy: valittiin yrittäjä ison akavalaisen järjestön johtoon. Tunnen odotukset niskassani – onneksi mukavan positiivisena kutinana. Tiedän porukkamme odottavan tulevalta hallitukselta asennetta ja otetta luoda modernin liiton mallia.

Moderni työmarkkinajärjestö. Helppo heittää melkein trendikkäältä tuntuva sanapari. Tiedämmekö itsekään millainen se on?

Ainakin monikanavainen ja helposti lähestyttävä. Läsnä somessa, tapahtumissa ja henkilökohtaisissa kontakteissa.

Avarakatseinen sen pitää olla. Perinteinen, tunkkainen EK-ay-akselin hellimä toiminta- ja neuvottelukulttuuri ei sille kuulu. Edunvalvontamme porukka on valveutunutta jengiä ja tunnen ylpeyttä päästä sen kanssa rakentamaan mallia muille liitoille. Moderni työmarkkinatoimija pitää jäsenistönsä puolta, mutta oivaltaa kokonaisuuden merkityksen.

Organisaation menestys edellyttää asiakkaiden, henkilöstön ja omistajien tavoitteiden toteutumista. Tasapaino ja tasapuolisuus ovat avaimia tuloksellisuuteen.

 

Ekonomit sillanrakentajina 

Ekonomeille sillanrakentajan rooli istuu paremmin kuin useimmille muille toimijoille. Meikäläiset ovat työntekijöitä ja työnantajia. Roolit myös vaihtelevat työuran aikana.

Voisiko mallin antaa joku muu kuin Ekonomit? Ekonomien määrä ja moninaiset roolit luovat valtavan vaikuttajaverkoston, joka antaa meille eturivin paikan muutoksen johtamiselle.

Mutta voisi malli muualtakin tulla. Ainakin teekkariveljemme ja –siskomme edustavat kanssamme samaa aatemailmaa. Telepaattisella vuorovedolla tunnumme vievän kulttuuria tahoillamme eteenpäin. Ehkä nyt harppasimme yhden askeleen edelle, kun valitsitte yrittäjän pj:ksi 🙂 

Valveutunut ekonomi oivaltaa sanomattakin, että jäsenistössämme on myös perinteisemmän työmarkkinapolitiikan kannattajia. Heidän pelkonsa linjan rajusta muutoksesta on aiheeton. Kaikki järjestelmää tuntevat tiedostavat neuvottelurakenteisiin liittyvät realiteetit.

Jostain on kuitenkin uskallettava aloittaa, jos aikoo järjestelmän toimintaa kehittää. Tosiasiat tunnustaen uskallamme haaveilla tasapainoisesta työelämän kehittämisen kulttuurista.

 

Savottaa riittää

Moderni työmarkkinatoimija on vastuullinen. Yksinään me emme voi talouden ongelmia ratkoa. Odotan vastuullisuutta myös suuryritysten johtoryhmissä istuvilta ekonomikollegoilta. Johdon palkkioiden karkaaminen käsistä kasvottomien omistajien organisaatioissa ja osin ympäristön paineista johtuvat, kohtuullistakin tulosta tekevien yritysten kuluviilaus-yt:t eivät vastuullisuutta edusta.

Työlistallamme on työelämäkysymysten lisäksi runsaasti muitakin tehtäviä: paikallisten ekonomiyhdistysten ja liiton yhteistyön kehittäminen, paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen, liiton ja Ekonomibrändin kirkastaminen, koulutuspoliittinen vaikuttaminen, opiskelijatoiminnan vahvistaminen, eläkeuudistus, Akavan puheenjohtajavalinta, senioritoiminnan suuntaaminen, palveluiden jatkuva päivittäminen, etc. Mielenkiintoinen savotta edessä!

Heräsikö ajatuksia? Keksitkö kysymyksiä? Virisikö vastaväitteitä? Minut tavoittaa helposti: timo.saranpaa@sadanpaamies.fi tai vaikka Twitteristä @Sadanpaamies_I.

 

Timo Saranpää
SEFEn puheenjohta 1.1.2014 alkaen

Katso video Timo Saranpäästä

Sinä olet väärä ihminen lukemaan tämän kirjoituksen

SEFEn hallituksenjäsen Juuso Enala

Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota jääkiekkoseurojen mainoksiin? En ihmettele, vaikket olisikaan. Niissä on miltei säännönmukaisesti yksi yhteinen nimittäjä: Ne on kohdistettu niille ihmisille, jotka ostavat lipun ilman mainostakin. Lätkämainoksilla tuskin koskaan edes yritetään tavoitella potentiaalisia uusia kävijöitä.

Korkeakulttuuri on monesti langennut samaan ansaan. Viestinnässä silitellään myötäkarvaan heavy-usereita. Helsingin Juhlaviikot käänsi asian oivallisesti päälaelleen. Heidän tapahtumakoneessaan sai etsiä muutamaan taustakysymykseen vastaamalla omia mieltymyksiä vastaavan tapahtuman. Mutta oli myös mahdollisuus altistua jollekin uudelle. Jos testin tekijä painoi löydä-painikkeen sijasta altistu-painiketta, hänelle ehdotettiin tapahtumaa, jonka arvot olivat asteikon vastakkaisesta ääripäästä. Oopperakävijällä olikin mahdollisuus altistua punkille tai päinvastoin.

Olet johkautunut tähän kirjoitukseen SEFEn verkkosivujen tai some-presenssin houkuttelemana. Olet jo SEFE-fani, eikä minulla ei ole tällä kertaa asiaa Sinulle. Minulla on asiaa niille ekonomeille, jotka eivät tätä lue. Minulla on asiaa niille noin 10 000 suomalaiselle ekonomille, jotka eivät syystä tai toisesta ole SEFEn jäseniä.

 

He eivät tiedä, ellet Sinä kerro heille siitä

He, jotka eivät ole tätä lukemassa, ovat tehneet päätöksensä olla liittymättä SEFE-yhteisöön kukin omista syistään. Heillä on valinnanvapaus. Mutta jättäytyessään yhteisön ulkopuolelle, he ovat jääneet pitkälti myös liiton viestien tavoittamattomiin. He eivät tiedä, että SEFE ei ole enää sama.

SEFE on tänään dynaaminen ja interaktiivinen edunvalvontajärjestö. Se ajaa ekonomien etuja kollektiivisesti, mutta suhtautuu jäseniinsä yksilöinä. SEFE on yksilöiden yhteisö, joka on tukena jäseniensä arjessa proaktiivisesti ja innovatiivisesti. SEFE tarkoittaa nykyisellään ennen kaikkia osallistavia palveluja ja verkottoitumista, urapalveluita ja mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen.

He, jotka eivät tätä lue, muistavat ehkä jäsenmaksua vastaan saadun jäsenlehden ja Ekonomipäivät. He eivät tiedä, miten paljon uutta jäsenille tarjotaan nykyisin. He eivät tiedät, miten intohimoisesti liiton työntekijät ja luottamushenkilöt ajavat jäseniensä etuja. He eivät tiedä, ellet Sinä kerro heille siitä.

Jollen olisi vuosien mittaan luottanut ystävieni tekemiin ehdotuksiin, olisin monta elämystä köyhempi. Jakaminen tekee hyvää. Ensi kerralla pyydä kaverisi mukaan itsellesi tärkeään harrastukseen. Tai kerro hänelle itsellesi tärkeästä asiasta. En kirjoittanut tätä Sinulle vaan ystävällesi, joka ei tunne SEFEä. Sinun tärkeä tehtäväsi on viedä tätäkin viestiä eteenpäin. SEFE on jäseniensä edunvalvoja työelämässä, yhteiskunnassa ja koulutuksessa. Se on arvokas tehtävä.

Juuso Enala
SEFEn hallituksen jäsen

Meillä on pykälämme

SEFEn puheenjohtaja Kasperi Launis

Ajelin viime viikonloppuna ilman mitään kiirettä pienessä autojonossa sieniretkeltä kotiin Vihdintietä. Tunnelma oli hyvä niin kuin kelikin. Sitten välähti.

Ajoin varmastikin ylinopeutta ja rikoin yhdessä sovittuja liikennesääntöjä. Tulen saamaan lähiaikoina kotiin ajokorttiurani ensimmäisen ylinopeussakon. Tiedän, että sakko tullee olemaan pykälien perusteella täysin oikeutettu, mutta en kuitenkaan usko sakottamiseni parantavan yleistä liikennekuria. En koe sakkoa kovin oikeudenmukaiseksi.

 

Onko pykälien mukaan toimiminen oikeutta?

Viimeaikaisessa lehtikirjoittelussa on nousut muutama aihe esiin, joissa väkisinkin jää miettimään onko pykälien mukaan toimiminen sittenkään oikeutta. Yksi niistä on konsernilainojen verovähennysoikeus. Valokeilaan on noussut muutamakin yritys, jotka ovat tehneet Suomessa kohtuullisen liiketaloudellisen tuloksen, mutta konsernin rahoitusjärjestelyiden jälkeen, verojen maksuun ei ole käytännössä jäänyt mitään.

Jälleen kerran tässä ei rikota mitään pykälää, mutta tuntuu jotenkin väärältä. Nyt kun tätä verovähennysoikeutta ehdotetaan muutettavaksi toisenlaiseksi, niin ”vääryyden” kohteeksi ovat joutumassa kunnallisissa vuokra-asunnoissa asuvat. Tätäköhän me tällä juuri haluttiin?

Otsikoissa on ollut 8 -vuotiaan lapsen surma. Tapaus on järkyttävä ja tuomittava eikä mikään rangaistus saa lasta henkiin.

Tämänkin tapahtuman taustalla on yhdessä sovitut pelisäännöt. Näillä säännöillä on rajattu mitä tietoja ja missä tilanteessa viranomainen saa antaa tietoja toiselle viranomaistaholle. Näin pyrimme muun muassa suojaamaan kansalaistemme yksityisyyteen liittyviä perusoikeuksia. Saman aikaan tehostamme perustelluista syistä julkisen talouden rahan käyttöä ja muun muassa tämän vuoksi säästöjä haetaan lyhyen aikavälin kustannuksista.

Nyt etsitään mahdollisia syyllistä siihen, kuka teki tai jätti tekemättä päätökset tässä yksittäistapauksessa. Emme kuitenkaan käy kovinkaan laajaa keskustelua siitä, vastaavatko ”pykälämme” tässä aihealueessa suomalaisten yleistä oikeustajua. Toivottavasti nämä ja muut vastaavat tapahtumat johtavat yleiseen arvokeskusteluun ja sitä myötä käytäntöjen kehittymiseen oikeustajumme mukaiseksi.

 

 SEFEn strategian päivityksessä tarvitaan näkemystä kokonaisuudesta

Ekonomiliitto pohtii strategiatyönsä yhteydessä monien toimintasääntöjensä päivittämistä. Toivottavasti meissä päättäjissä on riittävästi kykyä nousta yksityiskohtien yläpuolelle näkemään kokonaisuutta.

Toivon, että osaamme myös herkällä korvalla aistia nykyisen ja tulevan jäsenkunnan oikeustajua. SEFEn sääntönikkarointi on huomattavasti helpompaa kuin lainsäätäminen ja sen tulkinta. Mutta monenlaisia tunteita ja tuntemuksia pienienkin asioiden muuttaminen herättää.

 

Kasperi Launis
SEFEn puheenjohtaja

Hyvää hallitustyöskentelyä!

Monessa järjestössä hallitus vaihtui uuden vuoden myötä. Tällöin monet aloittivat uusissa hallituksissa, joissa joukot pohtivat yhdistystensä toimintaa. Mitkä ovat olleet menneiden polvien hyvät asiat, mitä asioita halutaan muuttaa, millaista toimintaa halutaan tarjota jäsenille?

Toiminnan suunnittelu on tärkeää ja olennainen osa yhdistystoimintaa. Kuinka moni uusi hallitus on kuitenkaan pohtinut sitä, mitä on hyvä hallitustyöskentely?

 

Mistä syntyy hyvä hallitustyöskentely?

Voidaan viisastella, että luottamushenkilön tehtävänä on luottaa. Näin varsinkin yhdistyksissä, joissa on myös palkattua henkilöstöä hoitamassa organisaation arkea.

Toisaalta hallituksen työskentelystä voidaan luoda kaava: Hallitus listaa tehtävät, päättää kuka ne tekee, päättää milloin ne tehdään, tekee oman osansa ja lopulta varmistaa, että päätetyt tehtävät tulivat tehdyksi hallituksen halutulla tavalla. Valitettavan monen pienen yhdistyksen toimintaan jo tällainen kaavamainen toimintatapa olisi jo parannus, mutta ei se silti vielä kuulosta yksinään hyvältä hallitustyöskentelyltä.

Lisätään tavoitehakuiseen hallitustyöskentelyyn laadukas kokouskäyttäytyminen. Tällöin hallitus erottaa ideointi-iltamat päätöksentekokokouksista. Päätöskokoukset kulkevat yhdistyksen luomalla ennakoitavalla kaavalla, asioihin on ollut mahdollista perehtyä ennakkoon ja näin on myös tapahtunut, tällöin kokouksetkaan eivät veny yli suunnitellun aikaraamin.

Jos asiallisetkaan puheenvuorot eivät tuo konsensusta, niin hallitus äänestää rätkäyttää ja toteaa vähemmistön olleen väärässä. Jotkut hardcore-kokousammattilaiset voisivat jo tässä ympäristössä viihtyäkin, mutta kovin pykälän makuiselta tuo vielä kuulostaa.

Lisätään vielä hallitustyöskentelyyn uusia mausteita. Ainakin itseäni motivoivia asioita on ihmisten kanssa toimiminen ja mahdollisuus tehdä yhdessä toisille hyvää. Kanssahallitusjäsenten kunnioitus, niin mielipiteiden kuin ajankäytön osalta on olennaista.

Ei ole reilua kenellekään, jos yhtä odotetaan päätösvaltaisuuden takia tai jos kokous on saatu käyntiin, niin monesti matti myöhäiset haluavat vaikuttaa jo käsiteltyihin asioihin ja/tai oman sosiaalisen hetkensä ennen kuin pääsevät kokousmoodiin. Jos kaikista asioista ollaan samaa mieltä, niin tylsäähän sekin pitkän päälle olisi.

Kunnon dialogi avartaa myös omaa maailmankuvaa ja pakottaa vielä kerran pohtimaan oman näkemyksen oikeellisuutta. Joidenkin kiivaiden mutta hyvähenkisten keskusteluiden jälkeen voi jopa tehdä päätöksen, että erilaiset mielipiteet ovat arvo sinänsä.

Nyt ruvetaan olemaan lähellä hyvää hallitustyöskentelyä. Vielä kun työkuormat jakaantuvat hallituksen jäsenten kesken heidän käytettävissä olevan aikansa mukaan reilusti, sekä kaikki saavat toiminnasta jonkun verran karkkeja ja osansa sitruunoista, niin mikä ettei.

Näillä eväillä hyvin heterogeenisesta hallituksesta voi hitsaantua loistava tiimi, joka nostaa yhdistyksen ilmettä merkittävästi. Parhaimmassa tapauksessa syntyy pitkäikäinen ystäväjoukko, joka auttaa ja sparraa toisiaan läpi elämän.

Haastankin teidät kaikki synnyttämään uutta luovaa hyvää yhdistyskulttuuria!

 

Kasperi Launis

Puheenjohtaja