Avainsana-arkisto: johtaminen

Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Riina Laaksonen 2

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

Moninaisuustietoinen johtaminen – johtajan uusi ydintaito

Sari Ajanko

Mikä on se yksittäinen asia, joka eniten haastaa johtajia, tiimejä ja työyhteisöjä? Se on ihmisten erilaisuus. Yleensä sitä pyritään lähinnä sietämään – tai sitten jollain tavoin ratkaisemaan ja ikään kuin poistamaan päiväjärjestyksestä.

Sanalla moninaisuus voidaan kuvata kaikkea sitä, millä tavalla ihmiset eroavat toisistaan. Se voi kattaa perinteisemmän diversiteettikeskustelun teemat kuten mm. ikä- ja sukupuolinäkökulman ja erilaisten kulttuurien huomioimisen. Näiden lisäksi moninaisuusajattelussa huomioidaan ihmisten erilaisuuden syvin ja näkymättömin ulottuvuus – persoonien erilaisuus. Siihen sisältyvät muun muassa arvot, uskomukset, preferenssit ja temperamentti. Moninaisuusajattelussa avataan sitä, mihin huomiomme yksilötasolla suuntautuu ja miten tämä välittömästi vaikuttaa siihen, miten ja millaisiin asioihin suuntaamme energiamme.

Moninaisuus haastaa meitä kaikkia. Samanaikaisesti se on jotain, mikä rikastuttaa ja jopa ilahduttaa. Moninaisuus laajentaa näkökulmia, edistää ajattelua ja auttaa saamaan aikaan enemmän, luovemmin ja monipuolisemmin. Se tuo turvaa ja suojaa meitä liian yksipuolisiin näkökulmiin perustuvilta päätöksiltä.

Siinä missä erilaisuus kuvaa toisenlaista, ehkä jopa vähemmistön edustajaa ja jollain lailla normista poikkeavaa, moninaisuus on sana, joka kuvaa saman asian molempia ulottuvuuksia: sama asia voi olla sekä haasteellinen lähtökohta että myös ihanne ja tavoitetila.

Miten erilaisuuden sietämisestä siirrytään moninaisuuden johtamiseen?

On tärkeää tiedostaa, että tämän päivän työyhteisössä kukaan ei enää johda yksin – johtaja tarvitsee tuekseen moninaisen tiimin moninaiset näkökulmat.

Toiseksi on olennaista huomioida, että tämän päivän työyhteisössä jokainen on johtaja – riippumatta siitä, mikä oma työtehtävä on. Jokainen johtaa vähintään itseään ja erilaisia projekteja, joissa toimi.

Moninaisuuden johtaminen edellyttää meiltä jokaiselta tietoisempaa ja joustavampaa toimintaa. Kun haluaa olla hyvässä vuorovaikutuksessa, tarvitsee lisääntyvää ihmistuntemusta ja kaiken inhimillisen monimuotoisuuden syvää arvostusta.

Moninaisuuden johtamisen perusta ja kivijalka on kuitenkin itsetuntemus. Miten näemme itsemme osana moninaisuuden kenttää. Itsetuntemus pitää sisällään muun muassa kyvyn itsehavainnointiin ja reflektioon. Nämä puolestaan johtavat siihen, että näemme enemmän vaihtoehtoja omassa toiminnassamme ja pystymme ottamaan enemmän vastuuta. Itsetuntemus on pohja tehokkaaseen oman toiminnan johtamiseen ja tietoiseen toimintaan.

Mistä voin aloittaa?

Pohdi hetki näitä:

  • Millainen erilaisuus haastaa sinua eniten päivittäisessä työnteossasi?
  • Millainen erilaisuus taas ilahduttaa?
  • Millainen erilaisuus täydentää ja toimii sinun tekemistäsi tukien?
  • Millä tavalla koet itse olevasi toisenlainen kuin useimmat muut?
  • Millaista erilaisuutta tarvitaan ihannetiimissäsi?

Sari Ajanko
Leadership Coach (PCC)
Toimitusjohtaja ja valmentaja, Diversitas Oy

Kuuntele myös podcast aiheesta: https://soundcloud.com/user-445724951/sari-ajanko-voiko-moninaisuutta-johtaa.

Sari Ajankon toukokuussa 2016 ilmestynyt johtamiskirja Moninaisuuden johtaminen – ytimessä johtajan itsetuntemus avaa kiehtovalla tavalla kirjoituksen teemoja. Se perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin johtajana ja johdon coachina ja valmentajana. Lisäksi kirjaan on haastateltu 12 johtajaa eri toimialoilta.

Teos toimii vankkana käsikirjana johtajille, jotka haluavat perehtyä moninaisuuden johtamiseen ja lisätä omaa itsetuntemustaan. Se tarjoaa teoriaa ja käytännön ohjeita. Lisäksi tästä kirjasta on sanottu, että siinä asuu valmentaja; se tarjoilee paljon hyviä kysymyksiä pohdittavaksi.

Ekonomiosaaminen hyödyttää veronmaksajaa – ilmoittaudu kuntavaaliehdokkaaksi!

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Uudet kunnanvaltuustot valitaan sunnuntaina 9.4.2017. Vaalien ehdokashaku on kuumimmillaan. Keskustelin muutaman suurimpien puolueiden piirijärjestön edustajan kanssa ja viesti oli selkeä: osaavia ehdokkaita tarvitaan.

Ensimmäiset ehdokkaat on nimetty, mutta haku jatkuu ainakin vuodenvaihteeseen asti. Lopulliset listat pitää jättää 28.2.2017. Ehdit siis vielä mainiosti mukaan!

Valtuustot ovat paikallisvallan keskittymiä

Kuntalain mukaan ”kunnan on pyrittävä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan” ja ”kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto.” Valtuustoissa toteutetaan suomalaisten omistajastrategiaa ja julkisten palveluiden omistajaohjausta.

Kuntapäättäjien joukosta seulotaan todennäköisesti myös maakuntavaltuustojen ja maakunnallisten sote-yhtiöiden luottamushenkilöt. Kummallakin tasolla tehdyt tuotanto- ja investointipäätökset vaikuttavat julkisen palvelun laatuun, käyttömaksuihin ja veroihin.

Kunta- ja maakuntapäättäjillä on siis valtaa.

Kuntapäättäjiltä vaadittava osaamista

Päättäjien on oivallettava yhteiskunnan omistusten ja sen tarvitsemien palveluiden strateginen luonne ja merkitys. Meidän kaikkien etu on, että palvelusektorit ja infra kehitetään laadukkaiksi ja tehokkaiksi sekä omaa että ulkoistettua tuotantoa taitavasti yhdistäen.

Kunta- ja maakuntahallinnot ovat jatkossakin merkittäviä omistajia ja ohjaavat huomattavia pääoman tuottovirtoja. Päätösten tekoon tarvitaan siis ammattimainen ote.

Kansallisessa keskustelussa julkinen ja yksityinen palvelu erotellaan tuottajan mukaan. Kansainvälisesti käytetty jako lähtee maksajasta. Rahoittajan perusteella arvioiden nykyisten kuntabudjettien suurimmat pääkohdat, sote- ja koulutuspalvelut, ovat käytännössä täysin julkisia. Julkisina ne säilyvät sote-uudistuksen jälkeenkin.

Kunta- ja maakuntapäättäjillä on myös vastuuta.

Liiketoimintaosaaminen ensiarvoisen tärkeää

Ekonomien liiketalousosaamista tarvitaan julkisten palveluiden tuloksellisuuden ja laadun kehittämisessä. Julkisen sotetuotannon yhtiöittäminen kasvattaa tämän osaamisen tarvetta myös luottamushenkilötehtävissä.

Palvelutuotannon johtaminen vaatii kykyä liiketoimintamallien vertailuun, ymmärrystä kustannuslaskennasta, hinta-laatu-suhteen arviointiosaamista sekä palveluksiaan tarjoavien yritysten toiminnan ymmärrystä. Niihin meidät on koulutettu.

Valtuustoihin tarvitaan osaavia, laaja-alaiseen ajatteluun kykeneviä ihmisiä. Heidän käsissään on jatkossakin merkittäviä palvelutuotantoon ja investointeihin liittyviä päätöksiä. Päätöksiä, joiden tekeminen edellyttää strategista ajattelua sekä kykyä irtautua puoluepoliittisesta vallantavoittelusta ja -varmistelusta kuntalaisten eduksi. Tarvittaessa kuntarajat ylittäen.

Ehdokkaaksi ilmoittautuminen käy helposti puolueiden paikallisjärjestöjen nettisivujen kautta. Toivottavasti mahdollisimman moni ekonomi ja kylteri innostuu mukaan paikalliseen vaikuttamiseen. Osaamisemme hyödyttää veronmaksajaa!

Kuntavaaliterveisin

Timo Saranpää
Puheenjohtaja, Suomen Ekonomit

Uudistumalla kohti parempaa tuottavuutta

”Ei yritetä jääräpäisesti puolustaa maailmaa, jota ei enää ole (Mikko Kosonen).” ”Ei tehdä lainsäädäntöä Suomeen, jota ei enää ole (Kari Stadigh)”. Näihin kahteen virkkeeseen kiteytyy osa siitä yhteiskunnallisesta keskustelusta, jota meillä on käyty jo pitkään. Vanha ja uusi törmäävät joka sektorilla ja joka asiassa, rajummin kuin koskaan aikaisemmin.

Näemme joka päivä, miten maailma ympärillämme muuttuu yhä kiihtyvämpään tahtiin. Miksi oman itsensä muuttaminen on kuitenkin niin vaikeaa? Miksi totutut tavat toimia saavat niin helposti ylivallan? Siksi, että yritämme tulkita asioita aikaisemmin oppimamme kautta: näin sen kuuluu mennä, tältä sen pitää näyttää jne.Itsesuojeluvaistomme sanoo, että vanha on tuttua ja turvallista, uusi vierasta ja pelottavaa.

Heittäytymistä ja avoimuutta

Olin Huvila –teltassa Juhlaviikoilla kuuntelemassa Electroventure –nimistä kokoonpanoa. Nimensä mukaisesti esityksessä käytettiin perinteisten instrumenttien lisäksi huima määrä elektroniikkaa. Yhdistelmä vei musiikin moniulotteisella äänimaailmallaan aivan uusiin sfääreihin. Sellaisiin, joita ei voi tulkita minkään aikaisemmin kokemansa kautta. Tai jos yrittää, käy huonosti.

Sellaista musiikkia tulee kuunnella heittäytymällä kaikki aistit avoimena virran vietäväksi. Huikean meditatiivinen kokemus!

Sama heittäytyminen ja avoin mieli toimivat muutoksessa yleisemminkin. Sinun totuutesi ei välttämättä ole minun totuuteni. Se, mikä joskus aikanaan oli järkevä tapa toimia, ei todennäköisesti ole sitä enää. On korkea aika siirtyä yhden totuuden joko – tai – asetelmasta sekä – että – moodiin.

Virkamies 2.0

Hallinnon on muututtava maailman muuttumisen myötä. ”Kun lähdet tekemään uusia ratkaisuja sen havainnoinnin pohjalta, niin aivan varmasti menee paremmin maaliin, kuin jos istut koneen ääressä, etsit pari raporttia ja teet asiasta muistion”, totesi Helsingin kaupungin tuore muotoilujohtaja Anne Stenroos.

Myös hallinnon on jalkauduttava sinne, missä asiakkaat ovat. Virkamiesten on kuunneltava, aistittava ja asettauduttava uuteen rooliin. Virkamies 2.0 ei kohtele asiakasta hallintoalamaisena vaan tasavertaisena kumppanina.

Nykyinen hallitusohjelma sisältää monia uuden hallintokulttuurin rakentamiseen kannustavia linjauksia: ”Innovatiivisuus ja palvelualttius nostetaan uusiksi hyveiksi perinteisten rinnalle. Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Uudistetaan johtamista.”

Yhteistyötä verkossa ja verkostoissa

Valtionhallinnossa ollaan nyt kovaa vauhtia vapauttamassa meitä virkamiehiä käyttämään omaa järkeämme ja tekemään asioita fiksummin.

Hierarkkiseen statukseen perustuvista työryhmistä siirrytään kohti asioiden valmistelua avoimesti verkossa, verkostoissa sekä itseohjautuvissa tiimeissä. Yksin puurtamisen sankarikultista liikutaan kohti yhdessä tehtäviä kokeiluja, joihin kaikki asiasta kiinnostuneet voivat osallistua. Ylhäältä alas valuva johtaminen muuttuu pienin askelin uuden syntymisen mahdollistavaksi verkostojen johtamiseksi ja itsensä johtamisen taitoja korostavaksi toiminnaksi.

Muodollisuuden kulttuuri saa rinnalleen toimintatapoja, joissa korostuvat vapaus, luovuus ja uteliaisuus. Tiedon omistamisen valta-asetelmasta siirrytään hitaasti mutta varmasti kohti ”kaikki tieto kaikille” –asetelmaa.

Kustannusten, suoritteiden ja työajan mittaamisen rinnalle rakennamme mittareita, joilla arvioimme kokonaisuuksissa onnistumista ja lisäarvon synnyttämistä asiakkaille. Kyse on transformaatiosta, joka on välttämätön, jotta hallinto voi lunastaa olemassaolonsa oikeuden digitaalisessa maailmassa.

Onko veronmaksajilla syytä olla edellä kuvatusta kehityksestä huolissaan? Päinvastoin. Valtio haluaa olla moderni toimija, joka osana muuttuvaa yhteiskuntaa kantaa vastuunsa Suomen kilpailukyvystä ja tuottavuuden kasvusta.

Ainoastaan asiakasta kuunteleva ja jatkuvasti uudistuva valtionhallinto voi antaa oman panoksensa kipeästi tarpeellisiin tuottavuustalkoisiin.

Virpi Einola-Pekkinen
Kehittämispäällikkö
Valtiovarainministeriö
@VEinolaPekkinen

Ajanhallinnan ihmiskoe: Yhteistyö ja olennaiseen keskittyminen tuovat tehokkuutta

Tavallinen arkipäivä on kiireinen ja täynnä kokouksia, tapaamisia, verkostoitumista ja johtamista. Elämä on yhtä aikataulua, ja odotankin aikataulutonta aikaa läheisten kanssa.

Illat vietän perheen tai harrastuksien parissa. Ellen sitten ole vapaaehtoishommissa, mitä sattuu aika usein.

Menen nukkumaan yöllä yhden maissa. Pidän kiinni siitä, että saisin vähintään viisi tuntia unta. Siitä olen oppinut olemaan tinkimättä.

 

Pitää myös osata sanoa ei

Joudun usein kieltäytymään lukuisista yhteistyöpyynnöistä ja -kutsuista. Yritän tällä tavalla tasapainottaa työn ja vapaa-ajan.

Ajankäytön hallitsemiseksi sovellan seuraavia vinkkejä:

  1. Määritä tavoitteet kirkkaasti
  2. Johtamisen kannalta yksi iso asia päivässä riittää
  3. Pidä kalenterissa etäpäiviä/ajatteluhetkiä
  4. Karsi kaikki epäolennaiset menot
  5. Tee vain asioita, joihin uskot
  6. Delegoi, delegoi, delegoi = luota, luota, luota
  7. Yhteistyö on myös vastuun jakamista
  8. Kaikkea ei tarvitse saada heti, löysää kunnianhimoa
  9. Ole armollisempi itsellesi ja muille

 

Tehokkuus syntyy olennaiseen keskittymisestä

Työn tehokkuus syntyy olennaiseen keskittymisestä, turhan karsimisesta, priorisoinnista, vanhasta luopumisesta sekä selkeistä tavoitteista.

En halua maksaa ihmisille työtunneista vaan lopputuloksesta. Etätyö ja joustavat työajat, hyvät työvälineet sekä rakentava työilmapiiri lisäävät tehokkuutta sekä innovatiivisuutta.

 

Työ ja yhteistyö opettavat

Kaikki hyvät asiat on saatu aikaiseksi porukalla työyhteisöissä, joissa olen saanut olla mukana. Olen oppinut kaiken osaamani ihmisten erilaisuudesta, jokaisen voimavarojen käyttöön ottamisesta sekä johtamisesta työni kautta.

Äskettäin sain ihanaa palautetta kun tein ”huoneisiin pistäytymistä”. Eräs työntekijä sanoi, että oli jo odottanut kauan tätä ”piipahdusta”. Arki ratkaisee, rinnalla kulkeminen, yhdessä tekeminen.

 

Marianne Heikkilä
Toiminnanjohtaja, Marttaliitto

***

Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

Ajanhallinnan ihmiskoe: Asiantuntijoita johdetaan tuottavasti antamalla valtaa ja vastuuta

Osallistuin Suomen Ekonomien työaikakokeiluun silkasta mielenkiinnosta. Mittausjakso oli poikkeuksellinen: ensimmäisellä viikolla oli pari vapaapäivää ja toinen viikko taas oli supertiukka.

Normipäivänä herään 6:45 ja pyrin nukkumaan jo 22:15. Yritän säilyttää päivissä tietyn rutiinin ja pyörittää tätä rutiinia mahdollisimman säännöllisesti, koska työaikani yhdeksän ja neljän välillä on todella tiukkaa vääntöä. Olen oppinut, että minun kannattaa pitää 16-17:30 töistä taukoa, sillä tuohon aikaan en jostain syystä saa juuri mitään aikaiseksi tai tekeminen on väkinäistä.

Olen huomannut, että kaikkein tärkeintä omaa aikaa on syöminen ja nukkuminen. Haluan myös löytää ajan liikunnalle päivittäin. Lisäksi pyrin pitämään huolen, että joka päivä jää aikaa perheelle.

Viikonloput pyrin pitämään täysin työstä irti, tosin välillä se jää haaveeksi. Viikonloppuihin kuuluvat oleellisesti ystäväni.

 

Palautumista on monenlaista

Olen entisenä urheilijana tottunut tekemään asioita täysillä. Nuorempani paloin melkein loppuun liiasta työnteosta pari kertaa. Nykyään kiinnitän työnteon ja levon väliseen tasapainoon paljon enemmän huomiota.

Koska olen koko päivän ihmisten ympäröimänä, minulle palautumista on jo se, että saan tehdä rauhassa töitä yksin.

Toinen tärkeä palautumiskeino on liikunta. Tosin ikääntymisen myötä fyysisen rasituksen sijaan korostuu enemmän rentoutuminen. Esimerkiksi jooga ja pitkät kävelylenkit toimivat minulle rentoutumiskeinoina.

 

Johtaja ei onnistu ilman toimivaa tiimiä

Työn tehokkuus syntyy delegoimisesta, keskittymisestän oleellisen, muiden motivoinnista sekä hyvän hengen rakentamisesta. Ison organisaation johtajalta ei juokseminen lopu kesken, jos kaiken yrittää tehdä itse. Siksi onkin saatava tiimi toimimaan.

Asiantuntijoita johdetaan tuottavasti antamalla valtaa ja vastuuta. Ne pitää olla valmis ottamaan vastaan.

Vinkkinä ajankäyttöön muille kaltaisessani johtajan roolissa toimiville, on olla lukematta sähköposteja illalla – uni tulee paremmin. Toinen itselläni hyvin toiminut tapa on aina matkustamisen jälkeen aloittaa seuraava työpäivä kuntosalilla.

Kolmas vinkkini on se, että kalenteria ei saa antaa muiden täytettäväksi. Sähköisten kalenterien suurin synti lienee, että kaikki tyhjät välit tuppaavat täyttymään.

Pitää siis varata selvästi aikaa myös itselleen ja omalle tekemiselle.

 

Antti Koivula
Työterveyslaitoksen pääjohtaja

***

Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

Taitava osaamisen johtaminen tuo kilpailuetua ja motivoituneen henkilöstön

Asiamies Kosti Hyyppä

Naisekonomien työn mielekkyyttä parantaisi, jos heidän osaamistaan käytettäisiin paremmin hyväksi. Tämä on käynyt ilmi Ekonomien naistenpäivän tilaisuuksien yhteydessä, kun lähes kolmannes osallistujista totesi työn mielekkyyttä haittaavan paljon ettei voi käyttää kaikkea osaamistaan. Teema on yleinen myös uravalmentajiemme jäsenten kanssa käymissä keskusteluissa.

Ilmiöön on varmasti monta syytä. Ensinnäkin naisia ja miehiä arvioidaan edelleen työelämässä eri tavalla. Tuttu lausahdus on, että naisia arvioidaan näyttöjen ja miehiä potentiaalin perusteella.

Lisäksi Ekonomien tutkimuksessa on todettu, että esimiehet arvioivat alaistensa kyvyn ja halun kehittää osaamistaan huomattavasti alhaisemmaksi kuin asiantuntijat itse. Moni naisekonomi miettii, miten omaa osaamistaan pääsisi näyttämään.

Ensimmäiseksi on tietysti varmistettava, että osaaminen on esimiehen tiedossa. Valitettavasti oman osaamisen vähättely tuntuu olevan erityisesti naisten ongelma. Ellei esimiehesi tunne osaamistasi, ei hän osaa auttaa sen kehittämisessäkään.

Varsinkin naisten olisi syytä voimakkaammin tuoda esiin osaamistaan ja kehittymishaluaan. Rohkeutta kehua itseään ja tuoda omia uraansa kohdistuvia toiveita esiin tarvitaan.

 

Esimies, hyödynnä alaistesi osaaminen ja potki uralla eteenpäin

Kehotan työnantajia panostamaan henkilöstön osaamisen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Osaamisen johtamiseen tulee panostaa. Esimiehet ovat tässä avainasemassa, sillä heidän tehtävänsä on sparrata ja tukea alaisiaan sekä tarvittaessa potkia uralla eteenpäin. Esimiehen pitäisi myös kaivaa esiin kaikki mahdollinen osaamispotentiaali, jos alainen ei itse osaa sitä tehdä.

Osaamisen hyödyntämisellä on suora yhteys työhyvinvointiin ja työn kokemiseen mielekkääksi. Yrityksissä kannattaa tehdä pitkän tähtäimen suunnitelma osaamisen kehittämisestä ja osaamisen johtamisesta.

Osaamisen johtamisessa ja johtamisessa muutenkin on pidettävä esillä myös ryhmän diversiteetti. Tämän pitäisi muuttua käytännöksi useammalla työpaikalla. Tunnetusti eri näkökulmista asioita lähtökohtaisesti katsovat ryhmät saavat aikaan parempaa tulosta.

Esimerkiksi yritysten johtoryhmissä on edelleen hälyttävän vähän naisia.  Suuri osa osaamisesta ja monimuotoisuuden tuomasta luovuudesta jätetään siis hyödyntämättä.

 

Kosti Hyyppä
Asiamies, Suomen Ekonomit

Tuottavuutta hyvällä johtamisella?

Ammatillisen kehittymisen asiantuntija Anu Varpenius, Suomen Ekonomit

Suomen Ekonomien tämän vuoden pääteemana on tuottavuutta hyvällä johtamisella. Niinpä olenkin viime aikoina paljon pohtinut, että mitä se oikein tarkoittaa.

Kaikki varmasti ovat yhtä mieltä siitä, että hyvinvoivat ja motivoituneet ihmiset tekevät työnsä paremmin ja ovat siis tuottavampia.

Mutta mitä hyvä johtaminen oikein on? Siitäkin tai sen puutteesta on puhuttu niin kauan kuin minä muistan ja kirjoitettu valtava määrä kirjoja ja erilaisia tutkimuspapereita.

Miksi se sitten on käytännössä niin vaikeaa?

 

Haluatko kehittyä esimiehenä ja johtajana?

Esimieheksi tai johtajaksi ei synnytä, vaan se on tai ainakin sen pitäisi olla tietoinen valinta. Olenko minä aidosti kiinnostunut ihmisistä ja siitä, miten voin auttaa heitä onnistumaan ja kehittymään? Haluanko itse kasvaa ihmisenä ja laittaa yhteisen edun oman etuni edelle?

Jos olet kiinnostunut kehittymään esimiehenä ja johtajana, Suomen Ekonomien esimieskoulutuksissa eli EkonomiEsimies –kokonaisuudessa voit perehtyä teemaan eri tavoin.

Kaikissa koulutuksissamme on kantavana perusajatuksena hyvä ja kestävä johtaminen.

Työskentelytapa on usein hyvin coachaava ja kysymyksiäkin herättävä. Yhtä ainoaa ja oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan me autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi ja tapasi toimia sekä kehittyä. Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan kehitytään työssä joka päivä.

 

Ole johtaja, jollaista olet aina itsellesi toivonut

Mielestäni tässä yhteydessä voidaan puhua myös oman itsensä johtamisesta. Vaikka et olisikaan esimiestehtävissä, meillä jokaisella on tärkeä rooli koko organisaation ilmapiirin ja johtamiskulttuurin rakentamisessa.

Arvostanko minä kollegoitani, pidänkö ja välitänkö heistä? Kunnioitanko heitä ihmisinä ja luotanko heihin? Nämä ovat varmasti hyvän johtamisen tärkeimmät kysymykset.

Niinpä haastankin jokaisen ekonomin, juuri sinut! Mieti, mitä itse voit tehdä oman organisaatiosi paremman johtamisen eteen. Yksikin asia riittää ja sen vaikutus voi olla yllättävän suuri. Simon Sinekin sanoin: ”ole johtaja, jollaista olet aina itsellesi toivonut”.

Erinomaista hyvän johtamisen vuotta 2016!

 

Anu Varpenius
Asiantuntija, osaamisen kehittäminen, Suomen Ekonomit

Tutustu EkonomiEsimies –kokonaisuuteen
Ilmoittaudu tapahtumiin

Sykemittarista kompassiin, oravanpyörästä mielekkään työn poluille

Suomen talouteen kaivataan tuottavuusloikkia ja lääkkeiksi tarjotaan kustannussäästöjä, työajanpidennyksiä ja ainaista tehostamista. Moni ammattilainen juoksee kuitenkin jo nyt työn oravanpyörässä itsensä henkihieveriin. Tahti vain kiihtyy, eikä maaliviivaa näy.

Itsensä tuunaaminen ei riitä

Oravanpyörässä juoksijat halutaan pitää hyvässä kunnossa. Tuleehan kalliiksi, jos porukka käy vajaateholla tai peräti uuvahtaa. Siksi tarjolla on erilaisia työhyvinvointikikkoja: jumppakortteja, tietoisen läsnäolon ja ajanhallinnan kursseja sekä valovoimaisia “näin minusta tuli sisäinen start up –sankari” – luennoitsijoita.

Yksilöön keskittyvä työhyvinvointitoiminta ei kuitenkaan pureudu ongelmien perimmäisiin syihin, eli työelämän käytäntöihin. Itseämme tuunaamalla voimme toki oppia hivenen tehokkaamman, nopeamman ja tietoisemman juoksuaskeleen.

Mutta kuka kyseenalaistaisi itse oravanpyörän?

Huomio käytäntöihin

Ammattilaisten valmentamisen, terapoinnin ja lääkitsemisen sijaan kriittistä huomiota tulisi suunnata työelämän ja työpaikan käyntäntöihin. Juoksuinto loppuu nimittäin usein siihen, ettemme enää tiedä, miksi juoksemme.

Vakiintuneiden käytäntöjen ylläpitämässä oravanpyörässä ammattilaiselle jää liian vähän (jos lainkaan) tilaa pohtia työnsä merkitystä, vaikuttaa sen päämääriin tai siihen, miten työtään tekee. Kuitenkin juuri ammatillinen vapaus olisi erityisesti asiantuntijatöissä avain luovuuteen ja työn mielekkyyteen.

Työn itseisarvoinen merkitys

Työn mielekkyys syntyy tunteesta, että omalla työllä on jokin itseisarvoinen merkitys. Välineelliset tavoitteet, kuten kilpailukyky tai numerolla mitattava tulos eivät aina riitä tavoittamaan sitä, mikä on hyvää työtä.

Laatuinsinöörille hyvä työ voi tarkoittaa esimerkiksi huolellisesti tehtyä dokumentointia, tuotekehittäjälle tuotteen käytettävyyttä, opettajalle ymmärryksen lisäämistä ja sairaanhoitajalle aikaa potilaan kohtaamiseen.

Haastetaan oravanpyörä

Tuoreessa kirjassamme “Työelämän toisinajattelijat – Vallataan tilaa mielekkäälle työlle” kerromme esimerkkejä eri alojen ammattilaisista, jotka ovat ryhtyneet tuunaamaan oravanpyörää ja vallanneet tilaa mielekkäälle työlle.

Haastamme pohtimaan, millaiset itsestäänselvyyksiksi muuttuneet käytännöt ylläpitävät oravanpyörää ja miten niitä voisi kyseenalaistaa tai määritellä uudelleen ammatillisia hyveitä vaalien. Vaihtamalla sykemittarin karttaan ja kompassiin etsimme mielekkään työn lähteille vieviä polkuja ja tarjoamme voimavaroja ammatillisen toimijuuden yhteisölliseen vahvistamiseen.

Kirsi LaPointe Työelämäntoisinajattelijat blogi
KTT

Elina Henttonen
KTT

 

Kirja tarjous Suomen Ekonomien jäsenille:

Tilaa uutuuskirja Työelämän toisinajattelijat suoraan kustantajalta tarjoushintaan 25 € (ovh 29 €). Mainitse tilauksen yhteydessä tarjoustunnus EKONOMI. Tilaukset sähköpostilla: tilaukset@gaudeamus.fi.

Kirjan mukana toimitetaan lasku. Ei postikuluja tai laskutuslisiä.

Elina Henttonen & Kirsi LaPointe: Työelämän toisinajattelijat. Vallataan tilaa mielekkäälle työlle. Gaudeamus 2015

Lisätiedot: Outi Kitti, outi.kitti@gaudeamus.fi, 050 5401 299

Kuva Työelämän toisinajattelijat Tiilet