Avainsana-arkisto: kehittäminen

Kestävä johtajuus tukee innovaatioiden johtamista

Heidi Keso

Ekonomien kotisivuilta löytyvään Kestävän johtajuuden -mittaristoon vastanneiden yli 1000 henkilön vastauksista on tuotettu raportti, joka kertoo kestävän johtamisen tilasta tänä päivänä. Vastaajien arvioitavana oli myös oman organisaation kyky innovoida. Aihe on mielenkiintoinen nyt, kun kasvua ja tuottavuutta pyritään kaikin keinon parantamaan. Yhtenä toimenpiteenä hallitus rakensi viime vuonna kiky-sopimuksen, seuraavaksi tarvitaan satsauksia innovaatiokyvykkyyteen. Jos yritykset eivät pysty uusiutumaan ja vastaamaan paremmin asiakkaidensa tarpeisiin, ei yritykseen saada kasvua.

Mistä uusia aihioita ja ideoita kasvuun voidaan löytää ja millaisia keinoja organisaatioissa tulisi ottaa käyttöön? Onko johtajien ja työntekijöiden laiskuutta tai taitamattomuutta se, että asiakkaita ei kuunnella eikä heidän tarpeistaan keskustella? Useimmiten ei! Suurin haaste on, että tietoa ei osata hyödyntää tuottavasti. Toinen haaste liittyy johtamiseen. Ainakin nämä seikat paljastuivat mittariston vastauksista ja haastatteluista.

Johdon tehtävä on kannustaa innovointiin ja osoittaa, että kokeileminen on toivottua. Kuten monessa tutkimuksessa on todennettu, kokeilukulttuuri tuo vahvan kilpailuedun organisaatiolle, sillä silloin voidaan oppia jatkuvasti uutta ja luopua vanhasta.

Organisaation rakenne on vahvasti yhteydessä innovaatioiden tuottamiseen ja siihen liittyvään luovuuteen. Johtamisen kannalta ei siis ole yhdentekevää, millainen rakenne organisaatiolla on. Se joko tukee tai estää innovatiivisen toiminnan ja luovuuden kukoistuksen työn kehittämisessä. Hierarkian vähentäminen ja verkostomaisen toiminnan lisääminen mahdollistavat ketterien muutosten tekemisen organisaation toiminnassa.

Mittariston tulosten mukaan suuryrityksistä yli 20 % kokee, että heidän organisaatiomallinsa eivät edistä nopeita muutoksia. Vastaavasti yli puolet pienistä yrityksistä kokee, että heillä on oikeanlaiset organisaatiomallit, joissa ketterät muutokset ovat mahdollisia. Entäpä jos isot ottaisivat oppia pienistä ja muuttaisivat organisaatiomalliaan pienten kaltaisiksi? Maailmalla, ja joissakin isoissa yrityksissä Suomessakin, pyritään keventämään hierarkiaa ja muuttamaan organisaatioita startuppien kaltaisiksi liiketoimintayksiköiksi. Jos organisaatiomallia ei voi muuttaa, toimintatapoja ainakin voi. Mittaristoon vastanneista 22,5 % oli kooltaan mikroyrityksiä ja yrittäjiä.

Kestävän johtajuuden mittariston tulosten perusteella organisaatioissa ei kannusteta innovatiivisuuteen. Tämä johtuu osittain siitä, että mittaristoon vastasivat ne ihmiset, jotka työskentelevät itse organisaatioissa, joita he arvioivat. Vain 16 % vastaajasta on sitä mieltä, että heidän organisaatiossaan panostetaan jatkuvasti palvelu-, tuote- ja prosessi-innovaatioihin kestävän kehityksen edistämiseksi. Innovaatiotoiminta vaatiikin erityisen paljon johtamiskulttuurilta. Johtamisen tulee vahvistaa innovatiivisuuden positiivista merkitystä organisaation toiminnassa kannustamalla ideointiin ja tuottamaan niistä innovaatioaihiota.

Johdolla on merkittävä rooli (vaikutus jopa 90 %) siinä, miten henkilöstö sitoutuu innovaatioiden edistämiseen. Lisäksi johdon näkemykset oikeista ja hyvistä ideoista tai huonoista ideoista vaikuttavat siihen, millaisia innovaatioita yrityksessä voi syntyä. Innovaatioajattelu on vahvaa silloin, kun työntekijät ovat sisäistäneet oman roolinsa luovina ihmisinä, joille ideoiden synnyttäminen ja hyödyntäminen sekä jatkuva uusiutuminen ovat tärkeä osa työtä ja itsestäänselvyys.

Organisaatiokulttuuria voi ja tulee muokata siten, että se mahdollistaa kollektiivisen älykkyyden prosessin syntymisen. Kollektiivisuutta ei tule ajatella yksilöllisen tai yksityisen vastakohtana, vaan kollektiivisuutta on yksilöiden yhteistoiminnan kehittäminen kuten yhdessä tekeminen ja verkostoituminen strategisella tasolla. Innovatiiviset yrityskulttuurit arvostavat tavoitesuuntautuneisuutta ja keskinäistä tukemista, herkkää sisäistä sääntelyä ja rakennetta sekä merkityksiä tuottavaa johtajuutta.

Johtajien tehtävänä on tehdä tarkkoja huomioita siitä, mitkä aihiot ja ideat legitimoituvat oikeaksi ja älykkääksi ideaksi ja mitkä määrittyvät vääräksi tiedoksi tai turhanpäiväiseksi tekemiseksi. Johtajat ovatkin tältä osin mahdollistajia. He päättävät, miten he priorisoivat toisten esittämiä kehittämisideoita. Hierarkia ja valtataistelut vaikeuttavat kollektiivisen älykkyyden muodostumista. Tiedon panttauksesta ja osaamisen jakamattomuudesta on jo aika siirtyä innovaatioälyn kehittämiseen.

Miten innovaatioäly ja -kyky toimii sinun yrityksessäsi? Käy sinäkin mittaroimassa organisaatiosi toimintaa osoitteessa www.kestavajohtajuus.fi.

Heidi Keso
Dosentti, KTT

Lue koko raportti

Lea-keiju taikoo tuottavuutta?

Marja Blomqvist

Lean-ajattelu toiminnan kehittämisessä on kokenut renessanssin. Sen hyödyntäminen on laajentunut perinteisestä valmistavasta teollisuudesta mitä erilaisimmille toimialoille. Ja syystäkin: Lean-kehittämisellä on saavutettu huimia tuloksia asiakaspalvelun ja tuottavuuden samanaikaisessa parantamisessa. Se todella toimii!

Välillä kuitenkin tuntuu, että Leanin oletetaan olevan taikasana, joka taikoo kaikki huolet ja tekemisen esteet pois, kunhan sitä vain muistetaan toistaa riittävän usein juhlapuheissa.

Jokainen on oman työnsä paras kehittäjä

Lean on kehittämisfilosofia, joka pohjautuu koko organisaation aivokapasiteetin hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä. Todellisessa Lean-organisaatiossa on yhtä monta kehittäjää kuin työntekijää; jokaisen tehtävänä on sekä tehdä työnsä hyvin että kehittää sitä. Parhaat asiantuntijat työn kehittämiseen kun ovat ne, jotka tietävät tarkkaan miten se tehdään.

Lean lähtee liikkeelle asiakkaalle luotavasta arvosta. Tämän arvon luonti pyritään organisoimaan mahdollisimman sujuvaksi poistaen kaikki turha – hukka – toiminnasta. Kun organisaatio tuottaa enemmän ja tehokkaammin arvoa asiakkaalle, sen tuottavuus paranee.

Lean tarjoaa paljon terveitä periaatteita ja käytännön työkaluja toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Se ei kuitenkaan ole taikasauva, jonka käyttäminen nostaa saman tien organisaation tuottavuuden nousuun.

Joka päivä hivenen paremmin

Kehittäminen on kestävyyslaji ja vaatii kärsivällisyyttä – erityisesti nopeita tuloksia janoavalta yritysjohdolta. Toki alhaalla roikkuvilla omenoilla voidaan saada pikavoittoja, mutta niiden nappaaminen ei välttämättä ole erityisesti Leanin ansiota.

Todellisessa Lean-organisaatiossa työntekijät joka tasolla tunnistavat ongelmia: poikkeamia sekä tavoitteen ja toteuman eroja, tuovat niitä esiin ja osaavat ratkoa ongelmia yhdessä.

Tällaisen organisaatiokulttuurin herättely on pitkä tie ja vaatii määrätietoista uudelleen ajattelua, johtamisen uudistamista, rakenteiden kehittämistä ja henkilöstön tukemista uuden oppimisessa. Se vaatii sitä, että organisaation joka tasolla tehdään sitkeästi joka päivä pikkuisen paremmin.

Mystinen Lea

Mutta kuka on otsikon Lea? Jokainen Lean-kehittäjä on törmännyt tilanteeseen, jossa organisaatiossa ihmetellään kuka on tuo mystinen Lea, jonka koulutukseen olemme menossa tai joka on kehittämisen omistaja.

Tuolloin katsomme jälleen kerran peiliin, karsimme sanastostamme japanisävytteisen jargonin ja palaamme perusteisiin: kehittäminen on maalaisjärkeä, sitä että yhdessä raivaamme hyvän tekemisen esteitä ja keskitymme olennaiseen, eli asiakkaalle arvoa tuottavaan toimintaan.

Tällöin myös tuottavuus paranee, kun tuotamme enemmän sellaista, mistä asiakas maksaa, vähemmillä resursseilla ja vaivalla. Leanistä ammennamme periaatteita ja työkaluja, jotka tukevat tällä kehittämisen tiellä. Tiellä, jolla askeleet ovat ihmisten ottamia.

Marja Blomqvist
Kouluttaja, TkL
QDC Business Engineering Oy & Aalto-Yliopisto