Avainsana-arkisto: kesätyö

Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Mari Kettunen

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

Kevät on toivoa täynnä – mutta myös pelkoa

Kristian Raitio

Vain hetki sitten oli joululoma, aika hypätä hektisestä oravanpyörästä hetkeksi pois. Tammikuun tullen kiireet alkoivat taas rasittaa, vaikka juuri oli luvannut itselleen, että tänä vuonna ei olisi niin stressaantunut. Stressiä ei itselläni tai muillakaan opiskelijoilla helpota kesätyönhaun alkaminen. Vaikka työmarkkinat pikkuhiljaa alkavat näyttää piristymisen merkkejä, ylitarjontaa kaupallisen alan töistä ei ole. Työpaikat ovat niiden kuuluisien kivien ja kantojen alla.

Kesätyöpaikkaa metsästäessä on itsellänikin ollut taas aika kiillottaa niin CV kuin LinkedIn-profiili viimeisen päälle kuntoon. Kun nuo kaksi on viimeistelty, on aika laittaa runosuoni sykkimään. Työhakemus on nimittäin monelle sellainen kaunokirjallinen teos, että se hakee vertaistaan. Hakemuksissa kehutaan itseään ja taitojaan kerta toisensa jälkeen juuri kyseiseen yritykseen sopiviksi. Sitten pidetään kädet ristissä, jotta rekrytoijakin huomaisi juuri sinun teoksesi satojen hakemusten seasta.

Kesätyönhaku on sinällään mielenkiintoinen ilmiö, että se luo ahdistusta kaikille tasapuolisesti. Jokainen toivoisi saavansa oman unelmatyönsä ja on valmis tekemään sen eteen mitä vain. Omista hakemuksista ei juuri hiiskuta kaverille, sillä hänhän saattaisi viedä nenäsi edestä juuri sinun unelmiesi työpaikan. Keskustelut, joita työnhauista käydään, ovat pinnallisia, vaikka stressi on kaikille yhteinen. Vertaistuki saattaisi kuitenkin olla tärkein apu siihen, jotta jokainen löytäisi juuri itselleen sopivan työpaikan.

Moni kokee olonsa riittämättömäksi

Kevät on toivoa täynnä, mutta samalla myös pelkoa omasta riittämättömyydestä. Vaikka kesätyönhaussa jokainen esittää olevansa itsevarma ja tietoinen omasta osaamisestaan, moni kokee silti olonsa riittämättömäksi. Vaikka tuntuu, että osaisi paljon ja olisi paljon annettavaa, pelkää, että joku muu kuitenkin sanoo osaavansa enemmän ja paremmin kuin itse. Ahdistusta ei yhtään helpota, kun kuulee muiden varmistaneen kesätyöpaikkansa jo tammikuun lopussa. Itsekin päätin lähteä taas merta edemmäs kalaan, jotta löytäisin työn, joka olisi vielä lähempänä sitä omaa unelmaduunia.

Vaikka tulisikin tieto, ettei taaskaan ollut kyllin hyvä johonkin työpaikkaan, ei pidä kuitenkaan luopua toivosta. Luottamalla omaan osaamiseemme ja tunnistamalla omat vahvuutemme löydämme varmasti pitkässä juoksussa meille sopivia töitä. Itse kolmannen vuoden tietojärjestelmätieteiden pääaineopiskelijana, jolla on kokemusta niin markkinoinnista, graafisesta suunnittelusta kuin analytiikastakin, uskon, että löydän työpaikan ensi kesäksi. Vaikka se ei tänä vuonna olisikaan se unelmieni duuni, kasvattaa se varmasti minua ja hyödyn saamistani taidoista tulevaisuuden töissäni. Tärkeintä on kuitenkin, että luotan omaan osaamiseeni ja kestän välillä myös epäonnistumisia, sillä ne kuuluvat elämään.

Hyvää kesätyönhakua kaikille toivottaen,

Kristian Raitio
Hallituksen puheenjohtaja
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry

Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen!

Kesä tekee tuloaan, mikä tarkoittaa monelle opiskelijalle kesätöiden alkamista. Oliko kesätöiden löytyminen haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveria vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai huipputyyppi olet.

 

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa näissä tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedosta valmistumisen lähestyessä.

Silloin saattaa olla liian myöhäistä, koska ansiopäivärahan maksaminen edellyttää puolisen vuotta työskentelyä IAET-kassan jäsenenä.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen.

Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: Et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa etkä treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis nousevat väistämättä. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä:

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1116€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1245€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1374€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

 

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 173€/kk (2016).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

 

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

 

Julia Lauren
Työttömyysturva-asiamies

Tiimipelaaminen kannattaa myös kesätöiden haussa

Lähdet kotoa kävelemään koululle. Ulkona on pimeää, ja loskaa vähintään nilkkaan asti. Puolivälissä et ole aivan varma, ehditkö luennolle ajoissa. Koko suojatien täyttävän lätäkön kohdalla sinun tulee tehdä valinta: ryntäätkö nopeasti ensin lammikon yli, mahdollisesti loiskauttaen loskaa opiskelukaverisi niskaan, vai hidastatko tahtiasi ja yhdessä toisianne auttaen pääsette lammikon yli koululle, kummatkin kuivana perillä mutta vain juuri ja juuri ajoissa?

Kyseistä tilannetta voi verrata kesätyönhakuprosessiin keväällä. Juurikin näinä loskaisina aamuina on oikea aika aloittaa kesätyönhaku, jotta parhaat paikat eivät mene ohi.

Keväällä tulee vastaan hetkiä, jolloin opiskelukaverit saavat nenäsi edestä ne unelmatyöpaikkasi, joita sinäkin hait etkä päässyt edes haastatteluun.

Sain edelliskeväänä kesätyöpaikkani vasta vappuaattona. Myönnän, että siihen asti jännitti. Päädyin kuitenkin oman alani töihin tuonakin kesänä, vaikka olin jo pitkälle suunnitellut mahdollisia kesäopiskeluita.

Miten sitten helpottaa omaa stressiä keväällä?

 

Näin voit auttaa kylterikaveria kesätöihin

Auta ystäviäsi, joilla on samanlainen ongelma, jotta hekin auttavat sinua tulevassa. Joku nykyisistä opiskelukavereistasi saattaa hyvinkin olla tulevaisuuden rekrytoijasi tai vielä parempaa, kollegasi.

Työelämässä voin melkein luvata, että todennäköisemmin pääset pidemmälle, mikäli sinut tunnetaan tiimipelaajana, joka osaa lukea tilanteita ja tsempata omaa joukkuetta, kuin sillä että olet se ”vitosen oppilas”, joka on aina laukomassa omia mielipiteitään. Osaamisella toki pärjätään ja itseään kuuluukin kehittää, mutta ylimielinen ja itsekäs ei saa olla.

En itsekään ole niin naiivi, että mainostaisin löytämiäni unelmatyöpaikkojani avoimesti, mutta voin hyvinkin kertoa esimerkiksi laskista pääaineenaan lukevalle ystävälleni hänen profiiliinsa sopivasta työstä. Ajattelumaailmaani ei nimittäin sovi mielikuva siitä, että muiden menestys on minulta pois.

Olen kolmannen vuosikurssin tietojärjestelmätieteen pääaineopiskelija, jolla on hyvä kielitaito sekä osaaminen projektien kehittämisessä, johtamisessa ja organisoinnissa. Tulen pärjäämään kokemuksieni, osaamiseni ja itsevarmuuteni takia työelämässä.

Aion olla se, joka hidastaa hieman omaa vauhtiaan ja auttaa kaveriaan, mikäli siitä on yhteistä hyvää. Toivon, että moni kylteri tekee saman keväällä töitä hakiessaan.

 

Paula Peltomaa
Turun KY, hallituksen puheenjohtaja
Kylteripuheenjohtajaverkoston puheenjohtaja

***

Katso Ekonomien vinkit kesätöiden hakuun ja kuinka laitat LinkedIn-profiilisi kuntoon

Hur formulerar du din erfarenhet på din cv?

Studerandekontaktperson Marina Stenbäck

En ständigt het potatis bland oss studenter är hurdan erfarenhet vi har. Det finns knappast en endaste en student som inte funderat på hur förhållandet mellan utbildning, erfarenhet och kontakter påverkar var och hur man får både sommarjobb, deltidsjobb och sin första fastanställning inom egen bransch.

Med risken att låta som en gammal tant säger jag det i alla fall: ta vara på och utnyttja de chanser du har att få en möjligast bred och blandad erfarenhet redan under studietiden. Att på CV:n kunna skriva att man jobbat på bank eller att man har en svåruttalad engelskspråkig titel är inte ett självändamål.

Visst, är ditt stora mål i karriären att jobba på bank är det kanske bra att börja i kassan och faktiskt se mera av hela verksamheten, men det finns inget som säger att de erfarenheter du får och det du lär dig i studentverksamhet är sämre, tvärtom!

 

Skaffa erfarenhet redan under studietiden

I dagens Finland finns det flera hundra ekonomistuderande som är aktiva studenter inom både studentkårer och ämnes- och fakultetsföreningar runt omkring i landet. Motiven för varför vi ställer upp, är aktiva och frivilligt sätter ner tid och energi på föreningsverksamhet och studentpolitik är många och varierande. Därför tänkte jag göra som Alexander Stubb och lista några orsaker för varför det lönar sig att aktivera sig under studietiden och vad man kanske kan ha för nytta av det.

För det första, vad du än gör se nu till att du gör något annat än bara sitter med näsan i boken under din studietid. Om inte annat visar du åt både dig själv och omvärlden att du klarar av att göra mer än en sak åt gången. Vad du gör är upp till dig men det är kanske lättare att plocka ut erfarenhet som är relevanta för ett kommande jobb från t.ex. utskotts och teamarbete än var det är att hitta i senaste FIFA spelet.

Det andra jag vill poängtera är att göra något du tycker om vid sidan av studierna. Ställ inte upp i styrelser och utskott bara för att det ser bra ut på CV:n. Alla behöver inte vara ordförande och det är meningen att alla skall vara det heller.

Aktivera dig och engagera i verksamhet som du tycker är intressant och som du brinner för snarare än det du tror är ”rätt”. Ingen orkar slita och knega på det sätt aktiva studenter gör om man inte tycker om det man gör. När du gör saker som intresserar dig kan du vara stolt över det du fått till stånd. Dessutom du har helt säkert mera nytta av ett väl genomfört projekt som du kan motivera vad du lärt dig än av att formellt har innehaft en post du inte brytt dig om och du inte lärt dig något av.

 

Vända motgångar till positivt på cv:t

Min tredje och sista poäng är att ta lite distans till det du gör och förtydliga vad du kan och vad du lärt dig. Det är lätt hänt att man blir uppslupen av det man gör och oberoende om det är jobb eller föreningsverksamhet förstår alla likasinnade genast vad du talar om, medan utomstående inte har en blekaste blå aning.

Att ta lite distans från det man gör hjälper också då du ska vända en dålig erfarenhet eller motgång till något bra. Ni kan slå er i backen på att min första tanke när jag som 19 år gammal sommarjobbare kom på jobb en måndag morgon och fick veta att min förman sagt upp sig och VD:n fått sparken inte var ”wow vilken erfarenhet jag kommer att få och så bra det här kommer se ut på CV:n”.

Tvärtemot, då jag satt där utan information men skulle svara på kundernas och medlemmarnas frågor om vad som hade hänt var jag säker på att det här skulle bli ett svart hål på min CV. Idag när jag ser tillbaka på händelserna den sommaren, kan jag lätt göra en lista över allt vad jag lärt mig och hur jag kan tillämpa den här kunskapen och erfarenheten i totalt annorlunda organisationer och sammanhang.

För att summera, det lönar sig alltid att vara aktiv och göra det du gillar samtidigt som även de värsta katastroferna oftast medför något lärorikt. Jag har själv fått något av de bästa deltidsjobb man kan ha vid sidan av studierna tack vare förenings- och studentkårsverksamhet och genom att plocka ut och konkretisera vad jag lärt mig på ett närmast katastrof sommarjobb har jag fått intressanta och givande uppdrag.

Sist men inte minst: Kom ihåg, du förlorar aldrig på att ställa upp för din ämnesförening eller studentkår!

 

Marina Stenbäck
Studerandekontaktperson, Åbo Akademi

Työnhaun oppii vain työtä hakemalla

Mirva Puranen Moster.fi

Kun sain kutsun kirjoittaa Suomen Ekonomien blogiin, kysyin mistä minun toivotaan kirjoittavan. ”Oikeastaan mistä tahansa työnhakuun liittyvästä”, oli saamani vastaus. Runsaudenpula tuli vastaan saman tien. Kirjoittaisinko sosiaalisesta mediasta, henkilöbrändäyksestä, moderneista työnhaun tavoista?

Ajatukseni alkoivat kuitenkin kuin itsestään kiertyä kesätöiden ympärille. Aihe on taas mitä ajankohtaisin, ja paikkoja avoinna runsaasti. Monsteristakin niitä löytyy jo tuhansia.

Aloin miettiä omia kesätyökokemuksiani, ja ensimmäisiä työhakemuksiani mitä erilaisimpiin kesätyöpaikkoihin, pieniin sekä isoihin organisaatioihin. Luin muutamia niistä, ja puna alkoi nousta poskilleni. Tällaisia hakemuksiako sitä on laatinut työnhaun alkumetreillä.

Tämä vahvisti entisestään ajatustani siitä, että työnhakua voi oppia vain työtä hakemalla.

Tuskin kenenkään ensimmäiset työhakemukset ovat itsestään niin hyviä, että paikka haastattelussa aukeaisi automaattisesti jokaista työpaikkaa hakiessa. Tai oman osaamisen kuvailu nuorena vastavalmistuneena tai vasta muutamia työpaikkoja hakeneena niin luontevaa ja työnantajan tarpeisiin osuvaa, että juuri minä erottuisin joukosta paremmin kuin muut hakijat.

Myös pitkä tauko työnhaussa voi aiheuttaa epävarmuutta ja hankaluuksia kuvailla omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan.

 

Aito kiinnostus välittyy työhakemuksessa

Työnhakua on siis syytä harjoitella, harjoitella ja harjoitella. Paras tapa harjoitella on kirjoittaa paljon hakemuksia.

Yksi ja sama hakemus ja CV jokaiseen työpaikkaan ei ole oikea ratkaisu, vaan asiakirjat tulisi kirjoittaa jokaista työpaikkaa varten uudelleen: miettiä omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan ja peilata niitä työnantajan toiveisiin ja tarpeisiin.

Mikä minun osaamisessani on juuri sellaista, mistä tämä työnantaja on erityisen kiinnostunut, tai mitkä vahvuuksistani palvelevat juuri tässä työtehtävässä menestymistä. Näitä kysymyksiä pohtimalla on jo useamman askeleen pidemmällä kohti haastatteluun johtavan työhakemuksen laatimista – oli hakemus sitten nettilomake tai word-dokumentti.

Aito kiinnostus ja innostus työpaikkaa kohtaan on helpompi pukea sanoiksi kuin laimea mielenkiinto.

Vaikka työnhakijoita on nyt runsaasti liikkeellä, väittäisin silti, että hyvin mietityt, kohdennetut hakemukset – avoimet tai johonkin tiettyyn työpaikkaa jätetyt – tuottavat tehokkaammin ja nopeammin tulosta kuin sadat hakemukset vailla sen tarkempaa räätälöintiä ja ajatusta. Tarkkaan mietitty ja kohdennettu työnhaku voi toki olla työlästä ja aikaa vievää, mutta lopputulos palkitsee.

Tsemppiä kaikille työnhaussa oleville Suomen Ekonomien jäsenille ja muillekin tähän kirjoitukseen törmääville. Asioilla on tapana loksahdella paikoilleen!

 

Mirva Puranen
eJob Coach
Monster.fi

Kesästä jäi aukko ansioluetteloon

Hallituksen jäsen Heli Aaltonen

Seurasin kevään ja kesän ajan läheisen, ekonomiksi opiskelevan nuoren tuskaa kesätöiden saamiseksi. Aikaisempina kesinä töitä oli aina löytynyt vähintäänkin vuokratyöfirman kautta. Vähän rahaa oli jäänyt säästöön talven pitkien kuukausien ajalle opintotukea täydentämään. Talvi oli käytetty tiukkatahtiseen opiskeluun, jotta opiskeluaika ei venyisi ja pääsisi oikeisiin töihin.

Tänä vuonna työnhaku alkoi tammikuussa ja päättyi elokuussa. Laihoin tuloksin. Toiveikkaana nuori ajatteli hakevansa ensisijaisesti ”oman alan töitä” – niitä, joista ehkä on erityistä hyötyä, kun sitten oikeita ekonomin töitä pääsee joskus tulevaisuudessa tekemään. Kesätyökokemusta oli kertynyt jo teollisuustyöstä, kuljetuspuolelta ja vähän toimistohommistakin.

Kaikkiin mahdollisiin yrityksiin lähti hakemus. Työvoimahallinnon sivuja seurattiin. Sanamuotoja sorvattiin ja mietittiin mitä ne hakijalta haluavat. Riittääkö että on hyvä tyyppi vai pitääkö olla erityistä osaamista? Enterin painalluksen jälkeen alkoi toiveikas odotus.

Odotus palkittiin ”kiitos mielenkiinnosta… hakijoita oli 350…valinta ei tällä kertaa kohdistunut sinuun”. Muutamaan haastatteluun kutsuttiin ja niihin tilanteisiin nuori valmistautui tosissaan. Hissipuhetta, vahvuuksia ja osaamisia kerrattiin. Joka kerta joku toinen oli kuitenkin hieman sopivampi.

Tämä läheltä seurattu nuori ei ole ainoa, jonka toiveet työkokemuksesta ja hieman leveämmästä talven leivästä kariutuivat. Samanlaisia tarinoita on muillakin lähipiirissä.

 

Miten välttää aukko cv:ssä ensi kesänä?

Kysymys ei kuitenkaan ole vain rahasta, vaan tarpeettomuuden ja kelpaamattomuuden tunteesta. Edes kassalle en pääse, mutta kylterikaveri työskentelee solmio kaulassa toista kesää. Ja mikä ikävintä, mielessä alkaa velloa epävarmuus omasta työllistymisestä ekonomi-tutkinnon jälkeen. Valitsinko sittenkin väärin?

Kieltämättä tulee vanhemmalle mieleen, että ”onko sitä yrittäjämäistä asennetta riittävästi kun ei töitä saa”? Muistiin palaa onneksi kesä 1993 omalta opiskeluajalta. Kesätöitä ei löytynyt, vaikka kokemustakin oli reilusti. Paitsi lyhyt pesti siihen tutkimusfirmaan, joka surutta käytti opiskelijatyövoimaa lähes ilmaiseksi. Kolmen viikon tili oli muutama satamarkkanen. Siinä tarvittiin yrittäjämäistä asennetta.

Verkon kautta kesätyön hakeminen on näennäisen helppoa, mutta tuottaako se tulosta kun massasta pitäisi erottua. Passivoiko se hakijaa odottelemaan liian pitkään? Miten konkreettisesti laittaa jalkaa oven väliin, jos rekrytoija on persoonaton yritys vailla ihmisen nimeä tai numeroa. Vai ovatko suhteet ja verkostot käytännössä ainoa keino saada töitä?

Mitä tästä sitten voisi oppia, ettei ensi kesästä jäisi aukkoa cv:hen?

Kenties työnhakualuetta pitää laajentaa rohkeasti, ja ottaa mukaan myös ulkomaiden mahdollisuudet. Kenties ekonomiopiskelijankin pitäisi hakeutua oman alan työharjoitteluun jo lukukauden aikana, vaikka se opintoja viivästyttäisi. Työkokemus ja kontaktit – ne suhteet ja verkostot – ovat kuitenkin käypää valuuttaa jatkossa. Suhteita voi rakentaa myös Ekonomiliiton riennossa.

Ja usko pois, tuleva ekonomi, et valinnut väärin. Jatkossa muistelet lämmöllä tätä opiskeluaikojesi kehnointa kesää. Eikä se kesänmittainen aukko ekonomin pitkässä ansioluettelossa enää harmita.

 

Heli Aaltonen
Hallituksen jäsen, Ekonomiliitto

Juristin huomioita työpaikan vaihtamiseen

SEFEn lakimies Emilia Reinikainen

SEFEn lakiyksikköön ollaan usein yhteydessä silloin, kun työpaikan vaihto on ajankohtaista. Työpaikan vaihtaminen ei nimittäin aina sujukaan niin helposti, mitä itse on etukäteen ajatellut. Tässä joitain asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon työpaikkaa vaihdettaessa.

Heti alkuun on hyvä muistuttaa siitä, että vanhaa työsopimusta ei kannata irtisanoa ennen kuin on allekirjoittanut uuden työsopimuksen tai ainakin saanut uudelta työnantajalta kirjallisen sitoumuksen siitä, että työnantaja ottaa työntekijän työhön tiettyjen edellytysten täyttyessä.

Työntekijältähän ei vaadita minkään syyn ilmoittamista työsopimuksensa irtisanomiselle. Työntekijän on irtisanoutuessaan kuitenkin noudatettava työsopimuksessa sovellettavaa irtisanomisaikaa, josta on mahdollista sopia tiettyjen rajojen puitteissa vapaasti.

Mahdollista on tietyissä tilanteissa pätevästi sopia työntekijälle jopa kuuden kuukauden irtisanomisaika. Pitkä irtisanomisaika ei siis aina automaattisesti ole mitätön ja sen lyhentäminen saattaa vaatia työnantajan suostumuksen. Irtisanomisajasta neuvoteltaessa esimerkiksi työsopimusta tehtäessä on hyvä huomioida jo etukäteen se, että työpaikkaa vaihdettaessa uusi työnantaja ei välttämättä ole valmis odottamaan uutta työntekijää esimerkiksi kuutta kuukautta.

Määräaikaista työsopimusta taas ei pääsääntöisesti voi lainkaan irtisanoa – ei kesken työsuhteen eikä myöskään ennen työnteon aloittamista, ellei tällaisesta mahdollisuudesta ole erikseen sovittu.

Hyvä on myös muistaa se, että työntekijä ei voi tehdä koeaikapurkua sillä perusteella, että hän on saanut paremman työtarjouksen muualta. Koeaikapurkua ei myöskään ole mahdollista tehdä ennen työnteon aloittamista.

Työpaikan vaihtoa harkitessa kannattaa etukäteen varmistua siitä, onko sopinut työnantajan kanssa kilpailukieltoehdosta, joka koskee työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa. Kilpailukieltosopimukset aiheuttavat valitettavasti monille päänvaivaa työpaikkaa vaihdettaessa.

Erityisesti ylempien toimihenkilöiden ja johtavassa asemassa olevien on hyvä muistaa, että mahdollisesti työsopimuksessa tai sen liitteessä sovitulle kilpailukieltosopimukselle saattaa löytyä lain vaatima erityisen painava syy. Näin ollen kilpailukieltoehtoon tulee suhtautua vakavasti eikä laskea sen varaan, että kilpailukieltosopimus olisi mitätön eikä näin ollen sitoisi työntekijää.

Pätevä kilpailukieltosopimus sitoo silloin, kun työsuhde päättyy muusta kuin työnantajasta johtuvasta syystä. Näin on yleensä silloin, kun työntekijä itse irtisanoutuu tai määräaikainen työsopimus päättyy.

 

Miten käy irtisanoutuessa lomien ja lomarahojen?

Myös lomaetuuksien korvaaminen mietityttää monia silloin, kun työsuhde on päättymässä. Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

Lomarahan tai lomaltapaluurahan maksamista koskevat säännökset sen sijaan vaihtelevat. Harvemmin lomarahaa tai lomaltapaluurahaa kuitenkaan maksetaan lomakorvauksen yhteydessä vaan niiden maksaminen on usein kytköksissä loman pitämiseen ja toisinaan edellytyksenä on lisäksi se, että työntekijä palaa työhön vielä vuosiloman jälkeen.

Työsuhteen päättyessä ei myöskään aina ole selvää se, onko työntekijällä oikeus mahdolliseen tulospalkkaan. Kannattaa etukäteen varmistua siitä, mitä tulospalkan maksamisesta on sovittu. Saattaa nimittäin olla sovittu niin, että työntekijä menettää oikeuden edellisen vuoden tulospalkkaan, jos hän on irtisanoutunut ennen tulospalkan maksuajankohtaa, vaikka hänen työsuhteensa olisi maksuajankohtana edelleen voimassa.

Edellä selostetuin tavoin esimerkiksi sillä, palaako päiväksi töihin irtisanomisaikana pidettävältä vuosilomalta tai sillä, antaako irtisanomisilmoituksen vasta tulospalkan tultua maksetuksi, voi olla huomattavakin taloudellinen merkitys.

 

Emilia Reinikainen
Työsuhdelakimies, SEFE

Kesätyöhaku – opiskelijan palkatonta (yli)työtä

Ekonomiliitossa puhutaan paljon palkattomasta ylityöstä ja siihen puuttumisesta. Nämä keskustelut liittyvät työntekijöiden tekemiin palkattomiin ylitöihin, mutta on olemassa myös vähemmälle huomiolle jäävä suuri ryhmä tulevaisuuden tekijöitä, jotka tekevät tätä samaa joka kevät ilman että asiasta keskustellaan laajemmin.

Elämme jälleen sitä aikaa vuodesta, kun useat tuhannet kylterit ja muut opiskelijat etsivät itselleen kuumeisesti kesätöitä. Kesätöiden hakeminen on aikaa vievää hommaa, johon saa helposti kulumaan monet alkuvuoden vapaaillat sen jälkeen, kun on ensin saanut opiskeluprojektit päivän osalta päätökseen.

Näistä pitkistä ja työntäyteisistä kevätilloista ei kuitenkaan makseta palkkaa, vaan vasta hankitaan optioita haastatteluihin. Mitä pidemmälle kevät etenee, sitä vähemmän on enää vaihtoehtoja tarjolla.

Monesti kesätöiden etsiminen kannattaakin aloittaa jo joululomalla, jolloin ensimmäisten trainee-ohjelmien hakuajat alkavat. Varsinkin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille jää helposti luu käteen ensimmäisenä korkeakoulukesänään, ellei ole sopivia suhteita hyödynnettävänään.

 

”Kiitos kiinnostuksestasi paikkaa X kohtaan”

Kokonaisuudessaan kesätyöhaku on pitkä prosessi: Ensin yritetään hurmata rekrytoijia jokaiseen paikkaan tehtävällä omalla yksilöidyillä hakemuksella ja oman osaamisen esilletuonnilla juuri kyseistä paikkaa kohtaan. Sen jälkeen, jos onnistuu tavoitteessaan, alkaa haastattelukierrosten ihmeellinen maailma.

Monet kuitenkin jäävät koko kevääksi hakemusvaiheeseen ja osa karsiutuu viimeistään haastatteluissa. Tämä on varmasti monelle opiskelijalle vuosittain toistuvaa stressaavaa aikaa, koska töitä ei ole tarjolla kaikille halukkaille ja osaaville kyltereille. Hakemusten kirjoittamiseen ja työpaikkojen nettisivuihin tutustumiseen kuluu lukemattomia tunteja, ilman takuuta siitä että ”lopussa kiitos seisoo” ja ”ahkera työ palkitaan”.

”Kiitos kiinnostuksestasi paikkaa X kohtaan. Saimme hakemuksia 500 kappaletta, kun täytettäviä paikkoja oli yksi.” Edellä oleva lause lienee sisällöltään sellainen, jonka jokainen kesätyöhakija on joskus päässyt lukemaan sähköpostistaan.

 

Kylterin palkkaaminen kesäksi on panostus tulevaisuuteen

Oman alan kesätyöpaikkoja on kauppatieteilijöille aivan liian vähän tarjolla. Haluaisinkin muistuttaa tätä blogia lukevia nykyisiä työnantajia ja yrittäjä omien opiskelija-aikojenne kesätyönhaun haasteista ja kantamaan nyt oman kortenne kekoon tulevien ekonomien puolesta.

Kyltereiden palkkaaminen kesäksi on nähtävä panostuksena tulevaisuuteen, sekä oman yrityksen osalta että yhteiskuntamme kannalta. Ajan oloon myös ekonomien kilpailukyky työmarkkinoilla kasvaa, kun heistä tulee jo opiskelija-ajoista lähtien haluttuja työntekijöitä.

Parasta tässä on se, että vielä ehdit työnantajana vaikuttamaan kyltereiden ensi kesän työtilanteeseen. Mitä siis voit tehdä?

 1. Ota yhteyttä kauppatieteellisten yliopistojen ura- tai yrityspalveluihin ja ilmoita avoimesta kesätyöpaikasta.

2. Myös SEFEn nettisivujen Ekonomipörssin ja

3. SEFEn LinkedIn-ryhmän kautta voi ilmoittaa juuri kauppatieteilijöitä koskevista työpaikoista.

4. Vedä hieman kotiinpäin, kun vaihtoehtoina on tasavahvat hakijat, joista vain toinen on kylteri.

Toivotan onnea, jaksamista ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä kaikille palkatonta kesätyöhakua tälläkin hetkellä työnään tekeville opiskelijoille! Ekonomit haastan talkoisiin paremman nuorten työllistymisen puolesta ottamalla kylterin kesätöihin, edes kuukaudeksi. Siihen ei yrityksen talous kaadu.

 

Tommi Ora
SEFEn hallituksen 3. varapuheenjohtaja
SEFEn opiskelijapoliittisen toimikunnan puheenjohtaja

Kunnon kesätyönantajan kannoilla?

Opiskelija-asiamies Tanja Hankia

Näin kesän kynnyksellä palaan usein mielessäni vuosien taa ja muistelen omia kesätyökokemuksiani: monikesäiset siivous- ja pihahommat vaihdoin innoissani tarvikevaraston vaihteleviin duuneihin ja sitä seurasivat kesät tilausten ja laskujen käsittelyn parissa sekä palkanlaskennassa. Pääsinpä välillä myös isoilla tehtailla työskentelyn jälkeen perehtymään myös pienyrittäjän mielenkiintoiseen arkeen. Se kesä oli kurja, jolloin duunia ei uudelta kotipaikkakunnalta löytynytkään.

Monille opiskelijoille tuttu työhakemusurakka ja erottautumisyritykset nettihakulomakkeiden viidakossa sekä raivoisa taistelu kesätyöpaikoista ovat takanapäin. Jos työnhaussa kävi hyvä flaksi, se aika vuodesta on koittanut, jolloin tuhannet ja taas tuhannet kylterit muiden opiskelijoiden ohessa vaihtavat kampuksen käytävät ja luentomonisteensa innokkaaseen työasenteeseen ja suuntaavat kesätyöpaikoille.

Kesätyöt ovat opiskelijalle paitsi toimeentulon, myös työkokemuksen tärkeä lähde.

 

Työnantaja muistathan nämä?

Miten on työnantaja: oletteko tämän taistelun ja nuoren osaajan työpanoksen arvoinen? Oletteko opiskelijalle se kokemus, joka näyttää esimerkkiä, ohjaa ja perehdyttää asiallisen työelämän ja oikeudenmukaisen organisaation saloihin sekä monipuolisten työtehtävien pariin ja antaa eväitä pitkälle tulevaisuuteen? Pidättekö huolta kesätyöntekijöittenne oikeuksista ja hoidatte työsuhteen perusasiat heidän osaltaan esimerkillisesti?

 Kesätyöntekijä, huomioithan nämä?

Kesätyöntekijä: Tiedosta ja muista omat oikeutesi (mm. kirjallinen työsopimus, kunnollinen perehdytys työtehtäviin ja organisaatioon sekä tarvittava ohjaus kesätyörupeaman aikana, työtodistus loppukesästä ihan pyytämättä…) Pane myös merkille miten tasavertaisesti kesätyöntekijöitä työnantajasi palveluksessa kohdellaan.

 

Jos vakuutut näkemästäsi ja kokemastasi, ilmoita ihmeessä työnantajasi Akavan Suomen Paras Kesätyönantaja 2012 –kilpailuun.

Mikäli taas epäilet, ettei homma työpaikalla toimi kuten pitää, käänny puoleemme.

Myös Akavan, SAK:n ja STTK:n yhteinen maksuton kesäduunari-info palvelee kesätyöntekijöitä numerossa 0800 179 279 (ma-pe klo 9-15) ja osoitteessa http://www.kesaduunari.fi/

 

Tanja Hankia
Opiskelija-asiamies

**

Suomen paras kesätyönantaja -kilpailu

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA järjestää Suomen paras kesätyönantaja -kilpailun jälleen tänä kesänä. Nyt viidettä kertaa järjestettävä kilpailu on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta.

Kilpailun avulla on tarkoituksena nostaa esiin työpaikkojen hyviä käytäntöjä sekä reilulla tavalla toimivia työpaikkoja, jotka arvostavat nuoria työntekijöitään. Lisäksi kilpailulla pyritään välittämään opiskelijoille tietoa työelämään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

Sekä kesätyöntekijät että työnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyönantajaa. Voittajan valitsee raati, joka koostuu AOVAn edustajista ja myöhemmin valittavasta puheenjohtajasta. Vuonna 2011 Suomen paras kesätyönantaja -raadin puheenjohtajana toimi työministeri Lauri Ihalainen, joka myös palkitsi voittajan.

Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa sähköisellä lomakkeella, joka on kilpailun verkkosivuilla osoitteessa www.akava.fi/paraskesatyonantaja. Sivulta löytyy myös lisätietoa kilpailusta ja edellisten vuosien voittajista.

Kilpailuun voi osallistua 1.6.–30.9.2012 ja voittaja julkistetaan loppusyksyllä 2012.