Avainsana-arkisto: kesätyö

Kesätyönhakijan mahdollinen dilemma

On taas se aika vuodesta, jolloin kesätöiden haku on monelle opiskelijalle ajankohtainen asia.  Moni näkee paljon vaivaa saadakseen kesätöitä hakemalla työtä lukuisista eri paikoista. Opiskelijat sopivat usein jo alkuvuoden aikana tulevan kesän töistä aiemman kesätyönantajansa kanssa, mutta työsopimus allekirjoitetaan kuitenkin vasta loppukeväästä tai alkukesästä varsinaisen työnteon alkaessa.

Ennen kirjallisen työsopimuksen tekoa asioista on tyypillisesti sovittu vain suullisesti.  Sama pätee niihinkin kesätyönhakijoihin, jotka hakeutuvat uuteen kesätyöpaikkaan. Harvemmin kesätyösopimuksia näissäkään tilanteissa allekirjoitetaan vielä talvella.

 

Mitä jos saa paremman kesätyön?

Kesätyösopimuksen syntyminen ja sitovuus aiheuttavat toisinaan käytännössä ongelmia ja epäselvyyksiä. Ei ole harvinaista, että sovittuaan kesätyöstä opiskelija saakin houkuttelevamman työtarjouksen toiselta työnantajalta. Tällaisessa tilanteessa nousee esille kysymys siitä, sitooko aiemmin, usein vain suullisesti sovittu osapuolia ja jos sitoo, onko työntekijällä kuitenkin mahdollisuus irtaantua tästä sopimuksesta?

Saattaa käydä niinkin, että kesätyötarjouksen saadessaan opiskelijalla on toiseen, mielenkiintoisempaan työhön vielä hakuprosessi kesken. Tällaisessa tilanteessa mietityttää se, miten ensimmäiseen tarjoukseen tulisi vastata.

Koska työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrätyn muodon noudattamista, voi suullisestikin syntyä pätevä työsopimus. Kesätyösopimukset ovat pääsääntöisesti määräaikaisia työsopimuksia, joita ei voi lähtökohtaisesti lainkaan irtisanoa, ellei tällaisesta mahdollisuudesta ole erikseen sovittu. Mahdollisesti sovitusta koeajastakaan ei ole hyötyä silloin, kun haluaa irtaantua määräaikaisesta työsopimuksesta ennen työnteon aloittamista, koska koeaikapurkua ei voi tehdä ennen konkreettista työnteon aloittamista. Oikeuskäytännössä on lisäksi katsottu, että parempi työtarjous ei ole hyväksyttävä peruste koeaikapurulle.

Kesätyösopimuksesta pystyy näin ollen yksipuolisesti irtaantumaan paremman työtarjouksen vuoksi lähtökohtaisesti vain silloin, kun irtisanomisehdosta on osapuolten välillä sovittu. Tällöin työsopimuksen voi irtisanoa irtisanomisaikaa noudattaen jo ennen työnteon aloittamistakin.

 

Mitä hyötyä on irtisanomisehdosta?

Tällaisessa tilanteessa irtisanomisehdon hyödyllisyydestä huolimatta siitä sopiminen ei välttämättä kuitenkaan ole luontevaa siinä vaiheessa, kun kesätyönhaussa on tärpännyt. Voihan työntekijän esitys irtisanomisehdosta sopimisesta antaa sen vaikutelman, että työntekijä ei ole valmis sitoutumaan kyseiseen määräaikaiseen työhön. Usein koko määräaikaisesta työsopimuksesta irtaantumista koskeva asia ei ole edes käynyt mielessä ennen kuin moneen paikkaan lähetetyistä työhakemuksista useampi kuin yksi olisi johtamassa työsopimukseen.

Työsopimuksen osapuolet voivat kuitenkin yhteisesti sopia määräaikaisen työsopimuksen päättämisestä siitä huolimatta, ettei irtisanomisoikeudesta ole ennalta sovittu. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ennen työnteon aloittamista työntekijä esittää kesätyösopimuksen päättämistä toisen työtarjouksen vuoksi, sitä paremmat lienevät mahdollisuudet päästä asiasta työnantajan kanssa yhteisymmärrykseen.

Mainittakoon tässä myös se, että ei ole ehkä työnantajankaan edun mukaista pitää tiukasti kiinni määräaikaisesta työsopimuksesta, mikäli työntekijä ei ole kyseiseen työhön motivoitunut. Toisaalta on ymmärrettävää, että työnantajat pitävät mielellään kiinni hyvistä ja mahdollisesti jo työhön aiemmin perehtyneistä työntekijöistä.

Kesätöihin on kuitenkin tyypillisesti paljon hakijoita, joiden joukosta lienee löydettävissä uusi työntekijä peruneen tilalle. Vaikka kesätyösopimusten sitovuuteen liittyvät asiat pystytäänkin onneksi pääsääntöisesti ratkaisemaan neuvotteluteitse, on hyvä tiedostaa näihin asioihin liittyvä juridinen puoli.

 

Emilia Reinikainen
Työsuhdelakimies
SEFE