Avainsana-arkisto: kilpailukielto

Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Saara-Sofia Siren

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Pasi Natri

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

Suurin osa kilpailukieltosopimuksista tarpeettomia

Joel Uusi-Oukari

Suurin osa kilpailukieltosopimuksista on turhia. Työnantajan intressejä voitaisiin turvata sen sijaan salassapitosopimuksin ja houkuttelukielloin. Lakimuutos antaisi työnantajalle mahdollisuuden vapauttaa työntekijä kilpailukieltosopimuksesta.

Lue työsuhdelakimiehemme Joel Uusi-Oukarin vastaukset keskeisimpiin kysymyksiin kilpailukielloista.

Kuinka usein kilpailukiellot ovat turhia?

Enemmistö kilpailukieltosopimuksista on tarpeettomia. Sopimuksia tehdään usein työntekijöille, joiden siirtymistä toisen saman alan yrityksen palvelukseen ei olisi tarpeen rajoittaa. Työnantajan kannalta olennaisia intressejä voitaisiin suojata myös keinoin, jotka eivät kokonaan estä kilpailijalle siirtymistä.

Kilpailukiellon sijaan voidaan solmia salassapito- tai asiakkaiden houkuttelukielto. Mitä nämä käytännössä tarkoittavat?

Salassapitosopimuksessa sovitaan, että työntekijä ei saa käyttää hyödykseen tai kertoa eteenpäin työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia työsuhteen päättymisen jälkeenkään. Melko usein salassapitosopimukseen liitetään sopimussakko eli mikäli työntekijä rikkoo sopimusta, joutuu hän maksamaan työnantajalle vahingonkorvauksen.

Asiakkaiden houkuttelukielto tarkoittaa, että työsuhteen päättymisen jälkeen on määräaika, jonka kuluessa työntekijä ei saa suostutella työnantajan asiakkaita lopettamaan tai muuttamaan liikesuhdettaan työnantajaan. Tällä estetään työntekijää viemästä työnantajan asiakkaita mukanaan hänen vaihtaessaan työpaikkaa. Houkuttelukiellon rikkomiseen liittyy lähes aina sopimussakko. Joskus sovitaan myös työntekijöiden houkuttelukiellosta, jolloin työntekijä ei saa houkutella vanhoja kollegoitaan siirtymään toisen yrityksen palvelukseen.

Miten kilpailukieltolainsäädäntöä tulisi uudistaa?

Kilpailukieltosopimuksia käytetään liikaa ja niistä aiheutuu enemmän haittaa kuin hyötyä, siksi sopimusten käyttöä tulee voimakkaasti vähentää. Kansanedustaja Saara-Sofia Sirenin tekemässä lakialoitteessa esitetään, että työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa vastaavan korvauksen kilpailukiellon voimassaoloajalta, mikäli työnantaja haluaa pitää sopimuksen voimassa. Näin työntekijä saisi kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksen aiheuttamasta sidonnaisuudesta. Korvauksesta vähennettäisiin kuitenkin työntekijän muualta saamat ansiot kilpailukieltosopimuksen ajalta.

Hyvin harvan työntekijän kohdalla tarve rajoittaa työpaikan vaihtamista on niin suuri, että riski kustannuksista kannattaa ottaa. Työnantajalla on aina myös vaihtoehtona työntekijän vapauttaminen kokonaan sopimuksesta.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaa olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?

Lakimuutoksen toteutuminen ei vaikuta olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, vaan ne pysyvät voimassa. Lakialoite antaa kuitenkin työnantajalle mahdollisuuden vapauttaa työntekijä kilpailukieltosopimuksesta. Lisäksi työntekijä ja työnantaja voivat yhdessä milloin tahansa sopia siitä, että kilpailukielto lakkaa.

Käytännössä lakimuutos johtaisi siihen, että valtaosa kilpailukieltosopimuksista lakkautettaisiin. Jatkossa lainsäädäntö ohjaisi yrityksiä harkitsemaan jo työsopimusta solmittaessa, onko kilpailukieltosopimuksen tarve todellinen.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan seuraava osa ilmestyy ensi viikolla. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.