Avainsana-arkisto: kylteri

Viisaammat työtavat – priorisoinnilla tuloksia ja mielekkyyttä

Taneli Rantala

Usein puhuessamme viisaammista työtavoista keskustelun täyttävät yksittäiset tehokkuuskikat ja -temput tai uskomattoman menestyksen mahdollistavat uudet appit ja työkalut, jotka ovat saaneet valtavan huomion viime vuosina.

Kuitenkin, ennen kuin keskitymme työntekemisen laatuun, meidän kannattaa keskittyä siihen mitä teemme. Tämä johtuu yksinkertaisesta tosiasiasta: kaikki työtehtävämme eivät ole samanarvoisia. Ne ovat itseasiassa hyvin eriarvoisia! Itseasiassa niin eriarvoisia, että voimme soveltaa työtehtävien arvoon Pareton lakia.

Voitkin nyt hieman miettiä töitäsi ja havahtua nopeasti siihen, että 20 % tekemistäsi työtehtävistä on luonut 80 % kaikista tuloksistasi. Ja toisinpäin: 80 % töistäsi saa aikaan vain 20 % tuloksistasi. Melko huonoa ajan ja energian käyttöä siis suurimmaksi osaksi. Ennen kuin alamme viilaamaan laatuasioita, onkin huomattavasti tärkeämpää keskittyä siihen MITÄ teet kuin MITEN teet.

Mikä on onnistumisesi mittari?

Jokaisella meistä on 24 tuntia käytettävissä jokaisena vuorokautena, ja usko tai älä: meistä jokainen käyttää tuon 24 tuntia joka päivä. Menestyneillä ihmisillä ei ole enemmän tunteja päivässä, heillä ei ole käytettävissä edes enemmän valveillaolotunteja tai työtunteja. He vain käyttävät aikansa viisaammin.

SINÄ voit ottaa ensimmäisen askeleen kohti viisaampaa ajankäyttöä määrittämällä tärkeimmän mittarisi. Minkä mittarin mukaan olet tuottelias? Et siis ahkera, vaan tuottelias. Minkä mittarin mukaan olet onnistunut töissäsi?

Asiakaspalvelijalla tämä voi olla tyytyväisten asiakkaiden määrä, myyjällä euromääräinen myynti, HR-päälliköllä työntekijöiden työkyky ja toimitusjohtajalla yrityksen kilpailukyky. Jokaisella kellonlyömällä teet tietoisen tai tiedostamattoman päätöksen siitä miten käytät aikaasi, ja ilman mittarin määritystä et voi yksinkertaisesti priorisoida työtehtäviäsi järkevästi vaan tuhlaat aikasi vähempiarvoisiin työtehtäviin.

Vain kun mittarisi on selvä, voit määrittää työtehtäviesi merkityksen ja valita aikasi arvoisen työtehtävän tehtäväksesi. Kun tiedät mittarisi, voit viimein kysyä itseltäsi: minkä työtehtävän tekemällä luon eniten tuloksia, ja valita yhden prioriteetin.

Rohkeutta ja kommunikointia

Priorisointia on tehtävä päivittäin. Jos sinä et priorisoi ajankäyttöäsi proaktiivisesti, joku muu tekee sen puolestasi. Ole siis rohkea ja varaa itsellesi riittävästi aikaa merkityksellisempien työtehtävien tekemiseen.

Joskus päätöksesi saattavat aiheuttaa vastarintaa. Silloin sinun kannattaakin nostaa kommunikointi tärkeimmäksi työkaluksesi. Kerro, millä perusteella käytät aikaasi ja sanot ”ei” toisille asioille. Usein työkaverisi ja etenkin esimiehesi voivat myös auttaa mittarisi ja prioriteettisi määrittämisessä, joten keskustele asiasta ratkaisulähtöisesti ja avoimesti.

Nyt on siis aika viedä huomiosi tärkeimpään! Jos tiedät mikä tuottaa eniten tuloksia, miksi tuhlaisit aikaasi enää muuhun?

Lisää ajatuksia ja etenkin konkreettisia toimintamalleja sekä työkaluja tulet oppimaan kyltereille tarkoitetussa 8 viikon Lifted WORK –verkkovalmennuksessa, johon kaikki KylteriPlus -palvelupaketin hankkineet kylterit pääsevät osallistumaan. Jos sinulla ei ole vielä KylteriPlus -pakettia, toimi nopeasti ja hanki se syyskuun loppuun mennessä, niin saat mahdollisuuden tulla mukaan. Valmennus starttaa 16.10.2017! Tervetuloa!

Lue lisää ja hanki KylteriPlus -palvelupaketti

Taneli Rantala
Lifted Oy

Taneli Rantala on yli 15.000 ihmistä ja kymmeniä suurimpia suomalaisia yrityksiä valmentaneen Lifted Oy:n toimitusjohtaja, perustaja ja yksi valmentajista. Uransa alussa nuori kauppatieteiden maisteri toimi strategiakonsulttina auttaen yrityksiä ympäri Eurooppaa, mutta huomasi pian vahvuutensa olevan toisenlaisessa valmentamisessa ja perusti ystävänsä Jukka Joutsiniemen kanssa hyvinvointi- ja työkykyvalmennusyrityksen Liftedin vuonna 2014. Vahvan osaamisen ja tuloksekkaan valmennuksen vuoksi Liftedistä on kasvanut vuosien saatossa useiden yritysten ja yhteisöjen luotettu valmennuskumppani.

Kevät on toivoa täynnä – mutta myös pelkoa

Kristian Raitio

Vain hetki sitten oli joululoma, aika hypätä hektisestä oravanpyörästä hetkeksi pois. Tammikuun tullen kiireet alkoivat taas rasittaa, vaikka juuri oli luvannut itselleen, että tänä vuonna ei olisi niin stressaantunut. Stressiä ei itselläni tai muillakaan opiskelijoilla helpota kesätyönhaun alkaminen. Vaikka työmarkkinat pikkuhiljaa alkavat näyttää piristymisen merkkejä, ylitarjontaa kaupallisen alan töistä ei ole. Työpaikat ovat niiden kuuluisien kivien ja kantojen alla.

Kesätyöpaikkaa metsästäessä on itsellänikin ollut taas aika kiillottaa niin CV kuin LinkedIn-profiili viimeisen päälle kuntoon. Kun nuo kaksi on viimeistelty, on aika laittaa runosuoni sykkimään. Työhakemus on nimittäin monelle sellainen kaunokirjallinen teos, että se hakee vertaistaan. Hakemuksissa kehutaan itseään ja taitojaan kerta toisensa jälkeen juuri kyseiseen yritykseen sopiviksi. Sitten pidetään kädet ristissä, jotta rekrytoijakin huomaisi juuri sinun teoksesi satojen hakemusten seasta.

Kesätyönhaku on sinällään mielenkiintoinen ilmiö, että se luo ahdistusta kaikille tasapuolisesti. Jokainen toivoisi saavansa oman unelmatyönsä ja on valmis tekemään sen eteen mitä vain. Omista hakemuksista ei juuri hiiskuta kaverille, sillä hänhän saattaisi viedä nenäsi edestä juuri sinun unelmiesi työpaikan. Keskustelut, joita työnhauista käydään, ovat pinnallisia, vaikka stressi on kaikille yhteinen. Vertaistuki saattaisi kuitenkin olla tärkein apu siihen, jotta jokainen löytäisi juuri itselleen sopivan työpaikan.

Moni kokee olonsa riittämättömäksi

Kevät on toivoa täynnä, mutta samalla myös pelkoa omasta riittämättömyydestä. Vaikka kesätyönhaussa jokainen esittää olevansa itsevarma ja tietoinen omasta osaamisestaan, moni kokee silti olonsa riittämättömäksi. Vaikka tuntuu, että osaisi paljon ja olisi paljon annettavaa, pelkää, että joku muu kuitenkin sanoo osaavansa enemmän ja paremmin kuin itse. Ahdistusta ei yhtään helpota, kun kuulee muiden varmistaneen kesätyöpaikkansa jo tammikuun lopussa. Itsekin päätin lähteä taas merta edemmäs kalaan, jotta löytäisin työn, joka olisi vielä lähempänä sitä omaa unelmaduunia.

Vaikka tulisikin tieto, ettei taaskaan ollut kyllin hyvä johonkin työpaikkaan, ei pidä kuitenkaan luopua toivosta. Luottamalla omaan osaamiseemme ja tunnistamalla omat vahvuutemme löydämme varmasti pitkässä juoksussa meille sopivia töitä. Itse kolmannen vuoden tietojärjestelmätieteiden pääaineopiskelijana, jolla on kokemusta niin markkinoinnista, graafisesta suunnittelusta kuin analytiikastakin, uskon, että löydän työpaikan ensi kesäksi. Vaikka se ei tänä vuonna olisikaan se unelmieni duuni, kasvattaa se varmasti minua ja hyödyn saamistani taidoista tulevaisuuden töissäni. Tärkeintä on kuitenkin, että luotan omaan osaamiseeni ja kestän välillä myös epäonnistumisia, sillä ne kuuluvat elämään.

Hyvää kesätyönhakua kaikille toivottaen,

Kristian Raitio
Hallituksen puheenjohtaja
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry

Sinne ja takaisin – kylteri Piilaaksossa

Mira Ala-Kantti

Mitä saa, kun yhdistää 120 kylteriä, suoran lennon San Franciscoon ja Slush-yhteistyössä toteutetun vierailun Piilaaksoon sekä Stanfordin kampukselle? Lyhyesti: ideoita yrittäjyydestä ja pienoisen jetlagin. Pidemmän vastauksen voit lukea alta!

Kymmenen tunnin suoran lennon jälkeen olo San Franciscon lentokentällä muistutti lähinnä kaaliperhosta kömpimässä ulos kotilostaan. Lennolla käydyt keskustelut yrittäjyydestä ja innostuneet mietteet Piilaakson antimista alkoivat palautua mieleen, kun Kalifornian ilta-auringossa levittelimme siipiämme ja matkasimme lentokentältä kohti keskustaa.

Ennakkokäsitys Piilaaksosta tuntui melko hataralta, mutta yrittäjyyteen suhtautuminen oli monella reissuun lähteneellä yhtenevää: yrittäjyys uravaihtoehtona on kiinnostava, mutta yrittäjäksi ryhtyminen vaatisi jonkin uuden ja mullistavan idean sekä taustalle työkokemusta. Myös negatiiviset puolet mietityttävät. Kuten eräs ystäväni totesi lentokentällä ”taidan olla liian sosiaalinen yrittäjäksi” ajatuksenaan se, että yrittäjyys olisi itsekseen puurtamista vailla työkavereiden verkostoa. Bussin lähestyessä hotellia huolenaiheet vaihtuivat kuitenkin arkisempiin aiheisiin, kuten optimaaliseen kahvin määrään, joka tarvittaisiin pitämään jetlagiset silmät auki matkalla Palo Altoon.

Piilaakso & Nordic Innovation House

Piilaakson ulkomuoto yllätti tavanomaisuudellaan. Alueena se vaikutti jotakuinkin normaalilta asuintalolähiöltä, jos laskuista jätetään pois jättien, kuten Googlen toimistokompleksit. Tätä tavanomaisuutta selitti Nordic Innovation Housen vierailulta mieleen jäänyt motto ”Silicon Valley is a mindset, not a location”.

Nordic Innovation House jakaa jäsenilleen rahoittajien, palveluntuottajien ja kollegoiden verkoston, jonka avulla lasku Piilaaksoon pehmenee huomattavasti. Selväksi nousi kuitenkin se, että verkostossa toimiminen riippuu omasta kyvykkyydestä tuoda yritysidea esille. Ilman pitchaustaitoa ei Piilaaksossa pärjää.

Yllättävältä tuntui avoimuus, jolla yritysideasta kertomiseen suhtauduttiin. Idea on kuin testikappale, joka pitää suodattaa monen keskustelun ja näkökulman kautta lopulliseen muotoonsa. Tämän kanssa ristiriidassa oli perinteisempi tausta-ajatus siitä, että yritysidea tulee pitää tarkoin varjeltuna salaisuutena, ettei kukaan vain saa siitä vihiä ja lähde kopioimaan toimintaa. Tämä pelko oli kuitenkin kuulemma tarpeeton, sillä hyvä pitch innostaa kehittämään toimintaa yhdessä kohti tavoitetilaa.

Suuntana Stanford

Stanfordin valtavalle kampukselle selvittyämme onnistuimme pienen harharetken ja muutaman kiertoreitin kautta löytämään tiemme oikeaan luentosaliin, jossa Synackin perustaja ja toimitusjohtaja Jay Kaplan kertoi omasta matkastaan yrittäjäksi. Hän kuvaili Synackin olevan kuin ”hakkereiden Airbnb”, jossa itsenäiset hakkerit ympäri maailman pääsevät testaamaan asiakkaan tietoturvallisuutta ja etsimään heikkouksia.

Omasta urastaan Kaplan nosti esiin hetken, jolloin hän päätti jättää työnsä NSAn parissa perustaakseen Synackin yhdessä kollegansa kanssa. Suurin motivaatio tälle päätökselle oli Kaplanin havaitsemat puutteet ja aukot suurtenkin yritysten järjestelmissä, joten tarve Synackin tapaiselle yritykselle oli olemassa.

Kaplan korosti puheessaan yrittäjyyden olevan vain luonteva reitti tehdä työtä, jonka kokee tärkeäksi. Tämä herätti meissä keskustelua, sillä yrittäjyys on tapetilla niin useassa kanavassa, että sen nostaa helposti ja kenties tarpeettomasti liian korkealle jalustalle. Ajatus yrittäjyydestä luonnollisena jatkumona uralle oli omiaan mataloittamaan jalustaa.

Ennen kuin edes ehti hahmottaa reissun olevan päätöksessään, lähti Finnairin juhta jo rullailemaan pitkin kiitorataa kohti Suomen talvea. Lennolla oli aikaa harmitella taakse jäävää ambienssia ja auringonpaistetta. Matkalta mukaan jäi kuitenkin paljon ajatuksia, joita ei edes kaamos pimennä.

Mieleenpainuvimpia ajatuksia oli se, miten osaamisen ja resurssien jakaminen kehittyy uudella tavalla yritysverkostoissa ja organisaatioissa kuten Uber, Airbnb ja Synack. Hyvin mieleen jäivät myös fiilikset siitä, kuinka maailman teknologiakehdossa yrittäjyys on pohjimmiltaan omasta mielenkiinnosta kumpuavaa tekemistä yhdessä saman henkisten ihmisten kanssa. Ehkei yrittäjyys siis olekaan yksin puurtamista.

Mira Ala-Kantti
Kylteriyhdyshenkilö
Tampereen yliopisto

Fiktiivinen rahastopeli vs. reaalimaailma

erno-hilvenius

Pörssiä pidetään maailman tasa-arvoisimpana kauppapaikkana. Kauppaa käydään kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaisesti täysin varallisuuteen, etnisiin taustoihin tai sukupuoleen katsomatta.

Lyhyellä aikavälillä markkinoiden kehitystä voidaan pitää jokseenkin arvaamattomana. Kuitenkin pitkällä aikavälillä esimerkiksi osakesijoitusten tuotot ovat vahvassa korrelaatiossa yritysten tuloksenteon kehityksen kanssa.

Alkuvuonna muun muassa Kiinan BKT:n hidastunut – ennusteista jäänyt – kasvu koetteli markkinaherkkyyttä. Lisäksi kuluvana vuonna Brexitiin ja Yhdysvaltain presidentinvaaleihin liittyvät epävarmuustekijät toimivat loistavina esimerkkeinä selvistä poliittisista muuttujista, jotka ovat vaikuttaneet suorasti myös rahoitusmarkkinoihin. Alhainen korkotaso ja vaihtoehtoisten tuottavien sijoituskohteiden vähyys on kuitenkin pitänyt huolen, että markkinat ovat rauhoittuneet suhteellisen nopeasti pidempäänkin kestäneestä markkinaturbulenssista.

Suomen Ekonomien ja Tradenomiliiton opiskelijajäsenille marraskuussa järjestyn rahastopelin avulla oli mahdollista simuloida pitkän aikavälin markkinatrendejä. Reaaliaikaisilla tapahtumilla toimivan sijoituspelin fokus siirtyisi helposti liian lyhytjänteiseen kurssivaihteluiden seuraamiseen. Rahastopeli onnistuikin ratkaisemaan tämän ongelman ja avasi rahastosijoittamisesta kiinnostuneille oppeja makrotalouden ilmiöiden vaikutuksesta sijoitustuotteiden arvon muodostumiseen.

Makrotalouden trendien tunnistamista voidaan pitää realimaailmassakin haastavana, ja samalla tärkeänä ominaisuutena menestyvälle sijoittajalle. Trumpin valinta ja Brexit esitettiin ekonomistisesta näkökulmasta erittäin epätodennäköiasinä ja jopa naurettavina lopputuloksina. Kuitenkin tapahtumat ovat osoittaneet, että hiljaisen enemmistön yleinen tyytymättömyys voi ajaa asiantuntijoiden näkemysten ohi äänestyspaikalla.

Rahastopelin päivän mittaiset kvartaalit antoivat todentuntuisen kuvan pitkäjänteisen sijoittamisen merkityksestä henkilökohtaisen varallisuuden hoidossa. Syklisyys on olennainen osa sijoittamista ja myös laskumarkkinat kuuluvat asiaan. Buffetin sanoin ”Only when the tide goes out do you discover who’s been swimming naked”. Laskumarkkinat onkin hyvä nähdä mahdollistavana tekijänä, jolloin tehdään todennäköisesti myös otollisimmat ostokset.

Erno Hilvenius
ja muut Klubimestarit
Janne Korhonen, Olli Hämäläinen ja Joonas Ruuskanen

Preemion Sijoitusklubi tarjoaa yhteisön menestyksellisestä säästämisestä ja sijoittamisesta kiinnostuneille.

Huom! Rahastopeli päätetään yhteisen gaalaillan merkeissä Helsingissä 15.12. klo 17. Kaikki kylterit ovat tervetulleita gaalaan. Illan aikana palkitaan parhaat pelaajat ja kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja sijoittamisesta sekä maailman taloudesta ja sen mullistuksista. Puheenvuorot esittävät Aktian johtaja Sam Olin ja Veritaksen sijoitusjohtaja Niina Bergring. Illan aikana tarjolla pientä suolaista ja kuohuvaa. >> Ilmoittaudu gaalaan viim. 12.12.

Opiskelija – sijoita jo!

Antti Poikolainen

Hei sinä kaupallisen alan opiskelija, joko olet sijoittanut? Et ehkä vielä ole sisäistänyt, että opintojen ohella sijoittaminen on mahdollista – ja jopa suotavaa! Vaikka monet meistä ovat tottuneet alhaisen elintason kädestä suuhun elämiseen, on opiskelija-aika erinomainen mahdollisuus suorittaa niin henkistä kuin ammatillista kasvua sijoitussalkun parissa.

Sijoituskerhomme Boomstock ry:n ”opintolainailta” sai syksyn alussa yli 110 sijoittamisesta kiinnostunutta paikalle. Mielenkiintoa siis on, nyt tarvitsemme vain osaamista!

Sijoituspääomaksi kelpaavat niin kesätyösäästöt kuin opintolaina. Opintolaina on paras sijoituslaina. Tarkempia yksityiskohtia esittelemättä opintolainan sijoittamisen vahvuuksia ovat

  1. Alhainen viitekorko ja negatiivinen euribor
  2. Valtion takaus ja opintolainahyvitys
  3. Mahdollisuus aloittaa sijoittaminen nuorena

Esimerkiksi viiden vuoden kauppatieteiden tutkinto-ohjelman aikana voit helposti saada yhteensä 18 000 euroa sijoituspääomaa, josta määräajassa valmistuessasi 6200 euroa hyvitetään valtionkonttorin toimesta. Siinä on jo merkittävä kannustin – sijoitusvoittoja huomioimatta!

Itse pääoman sijoittamiseen ei ole yhtä oikeaa polkua. Siihen vaikuttavat oma riskinkantokykysi, pääomatulojen vaikutus verotukseen sekä tulorajoihin, oma aktiivisuutesi, sijoitusaikajänteesi ja kaupankäyntikulut.

Tärkeämpää sen sijaan on tutustua ja lähteä kokeilemaan. Sijoitusosaamista on lähes mahdoton oppia kirjoista, siihen oppii vuosien saatossa. Mitä aikaisemmin aloitat, sitä paremmin tulet oppineeksi. Tämän seikan tärkeyttä ei voi liikaa korostaa! Samalla saat suurimman hyödyn korkoa korolle -periaatteesta, jolloin jo aiemmin saamasi voitot nousevat arvossa. Esimerkiksi viiden prosentin vuosituotolla viidessä vuodessa alkuperäinen 1000 euron pääomasi on kasvanut 276 euroa!

Sijoittamalla opit paljon meitä ympäröivästä maailmasta: miten markkinat toimivat, mitkä alat ovat nosteessa ja mitkä laskussa. Markkinat välittävät tahtomattaankin informaatiota jokapäiväisestä elämästä ja kansan tahdosta.

Boomstockin vinkit ovat seuraavat:

  1. Kukaan ei tiedä miten markkinat tulevat kehittymään, eivät edes markkinat itse! Älä siis turhaan unelmoi markkinoiden päihittämisestä, keskity sen sijaan oman riskitasosi mukaiseen sijoittamiseen
  2. Arvot nousevat sekä laskevat ja vasta pitkällä aikavälillä näemme kasvun, vaadi itseltäsi kuria ja kärsivällisyyttä sijoituksia tarkastellessasi.
  3. Kokeile rohkeasti! Mahdolliset virheet ja niistä saatu oppi mitä todennäköisimmin hyödyttävät sinua työelämässä vuosien ajan. Onnistuessasi tienaat itsellesi rahaa eli win – win!

Antti Poikolainen
Opiskelija
Tampereen yliopisto

Boomstock ry on Tampereen kauppatieteiden tutkinto-opiskelijoiden perustama sijoituskerho. Tavoitteenamme on levittää tietoutta sijoittamisen mahdollisuuksista ja edellytyksistä. Pyrimme saamaan kyltereitä kiinnostuneeksi oman sijoitusosaamisensa kehittämisestä. Tarjoamme jäsenillemme keskustelutilaisuuksia, yhteistä illanviettoa ja excursioita. Boomstockin puolesta kauppatieteitä Tampereen yliopistossa opiskelevat Antti Poikolainen, Anniina Rantanen ja Petteri Virtanen.

Opiskelija rake-myllyn keskellä – mitä käy ekonomitutkinnolle?

Janne Vikman

Suomalainen korkeakoulutus hakee uutta muotoaan. Tästä esimerkkeinä ovat ympäri Suomea vireillä olevat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistymis- ja yhteistyöhankkeet. Näkyvimmän aseman tällä saralla on ottanut Tampere, jossa käynnissä oleva Tampere3-hanke puhututtaa jatkuvasti, niin yliopiston käytävillä kuin mediassa.

Tampere3 on ilman Tampere-lasejakin Suomen tärkein korkeakoulupoliittinen hanke tällä hetkellä ja tulee määrittämään tulevaisuuden korkeakoulutuksen normeja lähes kaikilla tieteenaloilla. Kauppatieteiden alueella tradenomi- ja ekonomikoulutuksen välinen yhteistyö ja sen riskit on aihe, johon törmään itse päivittäin. Se on varmasti myös tärkeimpiä aiheita, joihin kylteriyhteisöt keskittyvät rakenneuudistusten keskellä.

Lisää elinkeinoelämän läsnäoloa

Tilanne on tavallaan jopa huvittava. Me kylterit olemme nimenomaan peräänkuuluttaneet elinkeinoelämän läsnäolon merkitystä, mutta käytännönläheisten tradenomiopintojen linkittäminen kauppatieteelliseen koulutukseen nähdään mörkönä. Tietenkään yhteistyö tradenomikoulutuksen kanssa ei ole puhtaasti autuaaksi tekevä ratkaisu. Elinkeinoelämään valmentava koulutus tulee kuitenkin yhtenäistymään ja tasorajojen hämärtyessä ekonomitutkinto voi muuttua huomattavasti. Mitä on ekonomikoulutus vuonna 2030?

Gradun tekemistä itsessään harvoin hehkutetaan, vaikka lopulta moni näkeekin sen hyvänä keinona koota yhteen yliopistossa sisäistetyt asiat. Yliopistosta valmistutaan siis joka tapauksessa maisteriksi, ja ehkä siksi joidenkin mielestä tutkimuksellisuutta ei maisterivaiheessa tarvitse sen enempää korostaa.

Duualimallin lopun alku vai mitä nyt tapahtuu?

Omassa päässäni pohdinta on kääntynyt yritysten läsnäolon tarpeesta opetuksessa tutkimuksen läsnäolon tarpeeseen liiketoiminnassa. Mikäli ekonomitutkinto halutaan säilyttää korkea-arvoisena akateemisena ylempänä korkeakoulututkintona, olisi tärkeää, että suomalainen kauppatieteellinen tutkimus näkyisi entistä enemmän opetuksessa ja elinkeinoelämässä.

Kaikki asiat palaavat lopulta kahteen asiaan: onko yliopistotutkintojen normi jatkossakin maisteritutkinto ja mikä on duaalimallin tulevaisuus? Onko tarkoituksenmukaista, että työmarkkinoilla relevantin yliopistotutkinnon saadakseen on kaikkien kirjoitettava gradun laajuinen tutkimus, vaikka se on monille pakollinen hidaste työelämään siirtymisessä? Mikäli suorasta oikeudesta opiskella maisteriksi luovuttaisiin, olisiko se myös duaalimallin lopun alkua?

Pohdintani tarkoituksena tässä ei ollut tarjota vastauksia, mutta nostaa pinnalle niitä asioita, joihin liittyvät päätökset ovat ratkaisevia suomalaisen korkeakoulutuksen ja siten myös Suomen Ekonomien tulevaisuuden kannalta.

Janne Vikman
Puheenjohtaja 2016
Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijat – Boomi ry

Mentorointi on matka itseen

Matilda Hytönen

Laukun kahvat ovat nihkeät ja rispautumisvaarassa. Violetti väri vastapäisessä seinässä tuijottaa minua. Näkeeköhän tuo Starbucks-automaatilla kahvia valitseva nainen hermostukseni läpi vai miksi hän hymyilee minulle noin myötätuntoisesti? Kun kesätyöpaikkoja, saati vakituisia töitä ei ole kertynyt vielä leuhkittavaksi asti, arkipäiväisempikin bisneskohtaaminen voi käydä jännittäväksi.

Ensimmäisen mentorointitapaamisen hermostuneisuus jäi TeliaSoneran aulaan. Tilalle tulvahti valtava innostus ja tekemisen meininki.

Vauhdikkaan vuoden aikana on tavattu, tutustuttu, haastettu, myönnytty ja valaistuttu: mikään ei ole parempi tunne kuin ymmärtää aikaisemmin sumuiseksi jäänyt asiakokonaisuus aikuisten oikeasti. Mentorointi on ollut minulle pehmeä tapa tutustua uuteen maaperään, jolle olen nyt vahvasti asettanut jalkani.

Ainutlaatuisia keskusteluja ja uusia näkökulmia

Jokainen mentorointipari asettaa vuodelleen omanlaisensa tavoitteet. Tavoitteen asettaminen onkin tiedonnälkäiselle nuorelle haaste jo itsessään: minun tavoitteeni oli yksinkertaisesti oppia kaikesta kaikki!

Tunsin voimakasta tarvetta löytää tulevalle uralle suuntaa ja sitä silmällä pitäen kartoittaa omia työelämävahvuuksia; unohtamatta tietenkään aktiivista verkostoitumista. Akateemisella puolella kaipasin kandityöhön ideoita ja tietämystä henkilöstöhallinnosta. Ja tietysti myös LinkedIn oli saatava houkuttelevaksi! Lista paisui melkein yhtä paljon kuin valtionvelka.

Nuorelle ekonomin alulle mentorointiprojekti antaa parhaassa tapauksessa kokonaan uuden kulman tutultakin vaikuttavaan yritykseen – tai jopa toimialaan. Hedelmälliset ja ainutlaatuiset keskustelut eri aihepiireistä vangitsevat ajatukset pitkäksi aikaa tapaamisen jälkeenkin.

Uskon, että mentoroinnissa minuun tarttuneet parhaat käytänteet, lukuvinkit tai ajatusmallit tarjoavat tukea ja suuntaa myös tulevaisuudessa.

Mentorointi kantaa pitkälle tulevaisuuteen

Kaikkia kerrannaishyötyjä ei varmasti pysty vielä ennustamaankaan. Projektin tuoma hiljainen tieto tai satunnainen kontakti voi vasta pitkän ajan kuluttua tarjota sen seuraavan portaan eteenpäin.

Luonnollisesti mentorointi on aina uniikki projekti ja sen hyödyt vaihtelevat yksilöllisesti, mutta arvelen kaikkien lopettaneen projektin hymyssä suin. Ja varmasti jokainen on oppinut jotain uutta kiinnostuksen kohteistaan. Miksi et siis sinäkin kokeilisi?

Tuo alussa mainitsemani lista mentoroinnin tavoitteista ei aivan kokonaisuudessaan toteutunut, mutta toivomani osaamisalueet ovat projektin myötä varmasti kehittyneet.

Ymmärrän nyt, että työura on pitkä tie, joka alkaa matkasta itseen. Kun opit tuntemaan itsesi, osaat myös ohjata urasi suuntaa paremmin.

Matilda Hytönen
Opiskelija

Kirjoittaja on opiskelija ja osallistunut Suomen Ekonomien ja Boomi ry:n mentorointiprojektiin aktorina vuoden 2016 aikana.

Lue lisää mentoroinnista.

Tiimipelaaminen kannattaa myös kesätöiden haussa

Lähdet kotoa kävelemään koululle. Ulkona on pimeää, ja loskaa vähintään nilkkaan asti. Puolivälissä et ole aivan varma, ehditkö luennolle ajoissa. Koko suojatien täyttävän lätäkön kohdalla sinun tulee tehdä valinta: ryntäätkö nopeasti ensin lammikon yli, mahdollisesti loiskauttaen loskaa opiskelukaverisi niskaan, vai hidastatko tahtiasi ja yhdessä toisianne auttaen pääsette lammikon yli koululle, kummatkin kuivana perillä mutta vain juuri ja juuri ajoissa?

Kyseistä tilannetta voi verrata kesätyönhakuprosessiin keväällä. Juurikin näinä loskaisina aamuina on oikea aika aloittaa kesätyönhaku, jotta parhaat paikat eivät mene ohi.

Keväällä tulee vastaan hetkiä, jolloin opiskelukaverit saavat nenäsi edestä ne unelmatyöpaikkasi, joita sinäkin hait etkä päässyt edes haastatteluun.

Sain edelliskeväänä kesätyöpaikkani vasta vappuaattona. Myönnän, että siihen asti jännitti. Päädyin kuitenkin oman alani töihin tuonakin kesänä, vaikka olin jo pitkälle suunnitellut mahdollisia kesäopiskeluita.

Miten sitten helpottaa omaa stressiä keväällä?

 

Näin voit auttaa kylterikaveria kesätöihin

Auta ystäviäsi, joilla on samanlainen ongelma, jotta hekin auttavat sinua tulevassa. Joku nykyisistä opiskelukavereistasi saattaa hyvinkin olla tulevaisuuden rekrytoijasi tai vielä parempaa, kollegasi.

Työelämässä voin melkein luvata, että todennäköisemmin pääset pidemmälle, mikäli sinut tunnetaan tiimipelaajana, joka osaa lukea tilanteita ja tsempata omaa joukkuetta, kuin sillä että olet se ”vitosen oppilas”, joka on aina laukomassa omia mielipiteitään. Osaamisella toki pärjätään ja itseään kuuluukin kehittää, mutta ylimielinen ja itsekäs ei saa olla.

En itsekään ole niin naiivi, että mainostaisin löytämiäni unelmatyöpaikkojani avoimesti, mutta voin hyvinkin kertoa esimerkiksi laskista pääaineenaan lukevalle ystävälleni hänen profiiliinsa sopivasta työstä. Ajattelumaailmaani ei nimittäin sovi mielikuva siitä, että muiden menestys on minulta pois.

Olen kolmannen vuosikurssin tietojärjestelmätieteen pääaineopiskelija, jolla on hyvä kielitaito sekä osaaminen projektien kehittämisessä, johtamisessa ja organisoinnissa. Tulen pärjäämään kokemuksieni, osaamiseni ja itsevarmuuteni takia työelämässä.

Aion olla se, joka hidastaa hieman omaa vauhtiaan ja auttaa kaveriaan, mikäli siitä on yhteistä hyvää. Toivon, että moni kylteri tekee saman keväällä töitä hakiessaan.

 

Paula Peltomaa
Turun KY, hallituksen puheenjohtaja
Kylteripuheenjohtajaverkoston puheenjohtaja

***

Katso Ekonomien vinkit kesätöiden hakuun ja kuinka laitat LinkedIn-profiilisi kuntoon

Joukkoistimme palvelukehityksen!

Terttu Sopanen

AY-liike on menneen talven lumia, joka työntää kapuloita liike-elämän rattaisiin, lamauttaa viennin ja romuttaa Suomen yritysten luotettavuuden. Tällaisia kommentteja olen kuullut mediasta ja lähipiiristä keväästä alkaen hypättyäni etujärjestö Suomen Ekonomien viestintään.

Ymmärrän yleistävät väitteet ja yleisen mielipiteen. Sitä en hyväksy, että kaikki palkansaajien etujärjestöt viikataan samaan nippuun.

Etujärjestöjen jäsenenkunnat ovat erilaisia, ja kukin järjestö ajaa jäseniensä etuja eri keinoin. Olemme Suomen Ekonomeissa tehneet hartiavoimin töitä uudistaaksemme toimintaamme ja viestintäämme ja vaikuttaaksemme työmarkkinoiden uudistamiseen.

Minulla on ilo työskennellä 50 rohkean ja asiantuntevan kollegan kanssa. Lähimmät työtoverini ovat lokakuussa organisaatiouudistuksen yhteydessä syntyneessä Asiakkuudet-yksikössä, jossa asiakkuusvastaavat pohtivat, miten rakennamme jäsenillemme palvelut ja edunvalvonnan, joita he tarvitsevat ja arvostavat.

Mutta kaikkea emme voi tehdä yksin. Siksi joukkoistamme palvelunkehitystä jäsenille.

 

Hyvistä palveluistamme halutaan tietää enemmän

Toteutimme marraskuun puolivälissä palvelukyselyn maisterivaiheen kyltereille eli kauppatieteen opiskelijoille ja nuorille ekonomeille. Siinä kysyimme muun muassa, mitä palveluistamme on käytetty eniten, mitkä niistä ovat tärkeimpiä ja miten työuran alussa suhtaudutaan edunvalvontaan.

Ilahduttavaa oli, että kyltereistä noin puolet aikoo heti valmistuttuaan liittyä Ekonomijäseneksi. Mutta 46 prosenttia opiskelijajäsenistä ei ole vielä tehnyt päätöstä. Monista avoimista vastauksista ilmenee, että palveluista ei tiedetä tarpeeksi.

”Olin yllättynyt, että tarjolla olevia palveluita onkin enemmän kuin muistin. Toivoisin, että jäsenille tulisi paremmin tietoon, mitä kaikkea on tarjolla” kertoi eräs vastaaja. Tieto oli meillä ennakoitu ja vahvistettuna elintärkeä. Tästä otamme koppia ja aiomme jatkossa viestiä kohdennetummin.

Vastaajien mielestä tärkeimpiä palveluitamme ovat juristipalvelut, palkkasuositukset ja työnvälityspalvelu Ekonomipörssi. Eniten käytetyimpiä palveluita olivat jäsenetulehtien lisäksi palkkasuositukset ja palkkojen vertailutasosta kertova Palkkatutka.

 

Edunvalvonnan teemat ja aktiivinen viestintä tärkeitä

Kokoemuksemme mukaan edunvalvonta ei sanana ole kaikille kyltereille ja uransa alussa oleville ekonomeilla kovin tuttu. Silti vastaajat pitivät edunvalvonnan vaikuttamisteemoja tärkeinä. Erityisen tärkeitä teemoja olivat Yritysyhteistyön lisääminen opetuksessa, Työaika ja sen joustot sekä Palkkaus ja sen kehittäminen.

Lupaamme jatkaa aktiivista vaikuttamistyötä eli kyltereiden ja nuorten ekonomien edunvalvontaa.

Palveluviestinnän tärkeimmiksi tiedonlähteiksi nimettiin ekonomit.fi-sivusto, uutiskirjeet ja Ekonomi-lehti. Hieman yllättävää oli, että tietoa haluttiin eniten juuri kyseisistä kolmesta kanavasta. Siis Ekonomi-lehden printti on käyttöliittymänä edelleen relevantti.

Odotettua oli, että kylterit ja nuoret ekonomit toivoivat enemmän tietoa some-kanavista eli ensisijaisesti Facebookista, mutta myös LinkedInin, Twitterin ja Instagramin kautta. Pidämme myös nämä mielessä!

”Keep up the good work!”, kannusti eräs vastaaja. Kiitos palautteesta, näin teemme!

 

Terttu Sopanen
Viestintä- ja markkinointijohtaja, Suomen Ekonomit

Terttu Sopanen

Terttu Sopanen

Hur formulerar du din erfarenhet på din cv?

Studerandekontaktperson Marina Stenbäck

En ständigt het potatis bland oss studenter är hurdan erfarenhet vi har. Det finns knappast en endaste en student som inte funderat på hur förhållandet mellan utbildning, erfarenhet och kontakter påverkar var och hur man får både sommarjobb, deltidsjobb och sin första fastanställning inom egen bransch.

Med risken att låta som en gammal tant säger jag det i alla fall: ta vara på och utnyttja de chanser du har att få en möjligast bred och blandad erfarenhet redan under studietiden. Att på CV:n kunna skriva att man jobbat på bank eller att man har en svåruttalad engelskspråkig titel är inte ett självändamål.

Visst, är ditt stora mål i karriären att jobba på bank är det kanske bra att börja i kassan och faktiskt se mera av hela verksamheten, men det finns inget som säger att de erfarenheter du får och det du lär dig i studentverksamhet är sämre, tvärtom!

 

Skaffa erfarenhet redan under studietiden

I dagens Finland finns det flera hundra ekonomistuderande som är aktiva studenter inom både studentkårer och ämnes- och fakultetsföreningar runt omkring i landet. Motiven för varför vi ställer upp, är aktiva och frivilligt sätter ner tid och energi på föreningsverksamhet och studentpolitik är många och varierande. Därför tänkte jag göra som Alexander Stubb och lista några orsaker för varför det lönar sig att aktivera sig under studietiden och vad man kanske kan ha för nytta av det.

För det första, vad du än gör se nu till att du gör något annat än bara sitter med näsan i boken under din studietid. Om inte annat visar du åt både dig själv och omvärlden att du klarar av att göra mer än en sak åt gången. Vad du gör är upp till dig men det är kanske lättare att plocka ut erfarenhet som är relevanta för ett kommande jobb från t.ex. utskotts och teamarbete än var det är att hitta i senaste FIFA spelet.

Det andra jag vill poängtera är att göra något du tycker om vid sidan av studierna. Ställ inte upp i styrelser och utskott bara för att det ser bra ut på CV:n. Alla behöver inte vara ordförande och det är meningen att alla skall vara det heller.

Aktivera dig och engagera i verksamhet som du tycker är intressant och som du brinner för snarare än det du tror är ”rätt”. Ingen orkar slita och knega på det sätt aktiva studenter gör om man inte tycker om det man gör. När du gör saker som intresserar dig kan du vara stolt över det du fått till stånd. Dessutom du har helt säkert mera nytta av ett väl genomfört projekt som du kan motivera vad du lärt dig än av att formellt har innehaft en post du inte brytt dig om och du inte lärt dig något av.

 

Vända motgångar till positivt på cv:t

Min tredje och sista poäng är att ta lite distans till det du gör och förtydliga vad du kan och vad du lärt dig. Det är lätt hänt att man blir uppslupen av det man gör och oberoende om det är jobb eller föreningsverksamhet förstår alla likasinnade genast vad du talar om, medan utomstående inte har en blekaste blå aning.

Att ta lite distans från det man gör hjälper också då du ska vända en dålig erfarenhet eller motgång till något bra. Ni kan slå er i backen på att min första tanke när jag som 19 år gammal sommarjobbare kom på jobb en måndag morgon och fick veta att min förman sagt upp sig och VD:n fått sparken inte var ”wow vilken erfarenhet jag kommer att få och så bra det här kommer se ut på CV:n”.

Tvärtemot, då jag satt där utan information men skulle svara på kundernas och medlemmarnas frågor om vad som hade hänt var jag säker på att det här skulle bli ett svart hål på min CV. Idag när jag ser tillbaka på händelserna den sommaren, kan jag lätt göra en lista över allt vad jag lärt mig och hur jag kan tillämpa den här kunskapen och erfarenheten i totalt annorlunda organisationer och sammanhang.

För att summera, det lönar sig alltid att vara aktiv och göra det du gillar samtidigt som även de värsta katastroferna oftast medför något lärorikt. Jag har själv fått något av de bästa deltidsjobb man kan ha vid sidan av studierna tack vare förenings- och studentkårsverksamhet och genom att plocka ut och konkretisera vad jag lärt mig på ett närmast katastrof sommarjobb har jag fått intressanta och givande uppdrag.

Sist men inte minst: Kom ihåg, du förlorar aldrig på att ställa upp för din ämnesförening eller studentkår!

 

Marina Stenbäck
Studerandekontaktperson, Åbo Akademi