Avainsana-arkisto: kylterit

Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen!

Kesä tekee tuloaan, mikä tarkoittaa monelle opiskelijalle kesätöiden alkamista. Oliko kesätöiden löytyminen haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveria vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai huipputyyppi olet.

 

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa näissä tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedosta valmistumisen lähestyessä.

Silloin saattaa olla liian myöhäistä, koska ansiopäivärahan maksaminen edellyttää puolisen vuotta työskentelyä IAET-kassan jäsenenä.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen.

Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: Et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa etkä treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis nousevat väistämättä. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä:

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1116€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1245€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1374€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

 

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 173€/kk (2016).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

 

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

 

Julia Lauren
Työttömyysturva-asiamies

Opiskelijatoiminnassa kartutat työelämätaitoja ja verkostoidut

Laura Vähäsaari

Lukuvuotta 2015–2016 on käyty noin kuukauden verran, fuksiviikot ovat ohi ja opiskelijan arki alkaa taas rullata normaalilla painollaan. Kesä vaihtuu sulavasti syksyyn ja kirjastojen penkit saavat jälleen lämmikettä sekä tenttikirjat rapistelijoita. Kohta onkin jo talvi, joka kuluu lupsakasti Suomen pimeitä kuukausia valitellen.

Väriä ja valoa elämään haetaan silloin tällöin opiskelijabileistä. Ei aikaakaan, kun ikkunasta pilkahtaa kevät, joka kaikessa kauneudessaan ja eloon heräämisen ihanuudessaan tarkoittaa pitkälti kesätyöstressiä ja vaihto-opiskeluhakemusten rustaamista. Oho, sieltä se kesä jälleen saapuikin.

Tällä turvallisella ja tasapaksulla kaavalla opiskeluaika sujuu helposti ja suhteellisen vikkelästi.  Kylteristä on varttunut 1–n vuodessa ihan oikea ekonomi. Onneksi olkoon! (Tätä kaavaa ei ole patentoitu, saa kopioida.)

Nykyään erilaiset opiskeluaikojen lyhentämiseen tähtäävät toiminnot nyt-heti-äkkiä-lukiosta-opiskelemaan-ja-töihin-mentaliteetin vallitessa tukevat edellä kuvailtua kaavaa. Itse en ole samaa mieltä.

 

Verkostoidu jo opiskeluaikana tulevaisuuden kollegoihisi

Jokainen toki tekee itse päätöksensä siitä, miten tahtoo opiskeluaikansa viettää. Aion silti tuoda esiin muutamia seikkoja, joiden valossa juuri esittelemäni kaava yltää vain semiookooseiskamiikkaan.

Kuvitellaan, että kylteri hakee opiskeluiden aikana töitä. Kauppatieteiden opiskelijoilla tuppaa olemaan alusta alkaen melko korkeat kriteerit työpaikalle, mikä on oikeastaan hyvä.

Mutta kuinka moni opiskelija voi sanoa rehellisesti olleensa vastuussa tuhansien osallistujien tapahtuman järjestämisestä? Tai vaikkapa toimineensa esimiehenä useille kymmenille, ellei sadoille ihmisille? Kuka on oikeasti solminut arvokkaita yhteistyösopimuksia isojen yritysten kanssa? Opiskelijatoiminnassa mukana olevat kylterit voivat nyökätä näiden kysymysten kohdalla.

Kylteriopiskelijajärjestöt kuuluvat aktiivisimpiin opiskelijatoimijoihin Suomessa. Jokaiselle on tarjolla jotain: toiminnan kirjo on erittäin laaja.

Opiskelijajärjestön toimintaan mukaan lähteminen onkin äärimmäisen hyvä tapa kartuttaa työelämässä varmasti tarvittavia taitoja – sellaisia, joita ei voi valitettavasti oppia luennoilla. Taitojen kehittämisen ohella opiskelijatoiminta tuo myös rytmiä ja vaihtelua opiskelijaelämään.

Sinun mielipuuhasi tai pitkäaikainen harrastuksesi voi jopa olla kullanarvoinen taito aktiivitoiminnassa. Valokuvaustaitosi, kiinnostuksesi sijoittamiseen tai esimerkiksi suihkuoopperatuokiosi voivat opiskelijajärjestötoimintaan mukaan lähtiessäsi muuttua merkittäviksi valttikorteiksi.

Lisäksi saat aivan uudenlaisen mahdollisuuden verkostoitua ja pääset luomaan suhteita sekä oman opiskelukaupunkisi että muiden kaupunkien kyltereihin. Niin suomalaisiin kuin ulkomaisiinkin. Verkostojen luomisen merkitystä ei voi liiaksi tällä alalla korostaa – olemmehan toistemme mahdollisia tulevaisuuden kollegoita.

 

Laura Vähäsaari
Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja

Mistä löytäisin kollegan…?

Kuntasektorilla työskentelevä ekonomi on harvinainen ilmestys. Kaikista kuntatyöntekijöistä meitä on alle 0,2 prosenttia. Kun kauppatieteilijöiden määrä Suomessa lasketaan kymmenissä tuhansissa, väistämättä miettii, miksi kuntasektorilla työskentelee vain joitakin satoja kauppatieteiden maistereita muissa kuin opetustehtävissä.

Kuntatyössä on monia myönteisiä puolia. Työehtosopimus on kattava ja tarjoaa kilpailukykyiset ehdot. Kunnallisella sektorilla saa tehdä monipuolista työtä, jonka kautta voi vaikuttaa kuntalaisten eli meidän kaikkien palveluihin ja hyvinvointiin. Sukupuolten välisiä perusteettomia palkkaeroja ei juuri ole.

Ekonomiopiskelijoiden keskuudessa kunta-alaa ei kuitenkaan aina nähdä houkuttelevana mahdollisuutena. Osin taustalla on tosiasioita, osin kyse on puutteellisesta tiedosta. Yleisimmät ennakkokäsitykset kuntasektorista ovat johtamisen ongelmat ja huono palkkataso. Poliittisen ja ammattijohtamisen yhteensovittaminen sekä päätöksentekojärjestelmän omaksuminen ovat asioita, joita koulussa ei opi.

Elämä opettaa. Päätöksenteon hitaus, arvaamattomuus ja lyhytjänteisyys ovat riskejä, jotka saattavat realisoitua. Johtamisen ongelmat eivät tosin taida olla aivan tuntemattomia muillakaan sektoreilla. Palkat ovat nykyisin yhä enemmän neuvoteltavissa myös kuntasektorilla.

 

Kunnissa tarvitaan muutoksen läpiviejiä

Etenemismahdollisuuksiin panostamalla kuntatyönantaja voisi luoda itselleen kilpailuedun. Jos haluaa edetä haastavampiin tehtäviin, usein on pakko vaihtaa organisaatiota, niin yksityisellä kuin kuntasektorillakin.

Mielenkiintoista on nähdä, vaikuttaako kuntauudistushanke positiivisesti työnantajasuosioon. Tekijöitä, muutoksen läpiviejiä kun tarvitaan. Eläköityminen koskettaa myös asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevien joukkoa. Palvelujen tuotteistamisen ja kustannuslaskennan tarpeet sekä tehokkuuden kasvattamisen välttämättömyys vaativat toimenpiteitä, joissa ekonomiosaamisella on käyttöä.

Itse olen tyytyväinen menneisiin kymmeneen vuoteen kuntasektorin palveluksessa. Tosin ensimmäiset vuodet pienen terveyskeskuskuntayhtymän palveluksessa eivät avanneet näkyä siitä, mitä mielenkiintoista voisi olla tulossa. Kaikista ikävistäkin kokemuksista huolimatta voin suositella kuntasektoria työnantajana.

Ekonomikollegojeni kannattaa kuitenkin pitää varansa, etteivät tradenomit ja hallintotieteilijät vie parhaita työpaikkoja päältä!

 

Sami Sipilä
Talousjohtaja
SEFEn hallituksen jäsen

 

Talousjohtaja Sami Sipilä työskentelee 4000 työkaverinsa tavoin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Lahdessa. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon talousjohdon tehtävissä hän on toiminut myös Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri ja kauppatieteiden maisteri. Vapaa-aikanaan hänet löytää lenkkipolulta, hiihtoladulta tai kesämökiltä ja nykyisin myös leikkipuistosta.

Kylterien ihan tavallisia asioita

Opiskelija-asiamies Katri Haakana
Opiskelija-asiamies Katri Haakana

 

”Tämä tuhansien onnellisten kylterien maa,

joka miljoonat eurot meiltä veroina saa

Kooteeämmäks valmistuvan itsetunnon määrää

ei mittaa järki, eikä teekkarit määrää

Meidän lauluista löytyvät elämän valttikortit

ja kylterit aukovat taivahan portit…”

 

Tuhansien onnellisten kylterien joukko on jälleen täydentynyt uusilla fukseilla. Puskaradio kertoo, että ensimmäiset viikot ovat tänä(kin) syksynä olleet täynnä menoa ja meininkiä.  Kylterien yhteisöllisyys on nähtävissä jo heti ensimmäisistä opiskeluviikoista lähtien, kun uudet opiskelijat otetaan porukkaan avosylin vastaan.

 

 

Kylterit haalareissa

Kylterit haalareissa

Sellaisia on suurin osa tuntemistani kyltereistä; yhteisöllisiä, ulospäinsuuntautuneita, vastuuntuntoisia ja menestyksenhaluisia. Itsetunto kohdillaan, kuten laulussakin kerrotaan. Kolikolla on luonnollisesti myös kääntöpuolensa, sillä joidenkin vastaleirin määritelmien mukaan stereotyyppinen kylteri on oman edun tavoittelija, ylimielinen ja sisäänpäinlämpiävä. Nämä luonnehdinnat ovat onneksi vähenemään päin.

 

Lopulta tämänhetkiset kylterit kuitenkin itse määrittävät omalla toiminnallaan, mitä heistä kylillä puhutaan.

 

Vaikka kyltereillä itsellä olisikin kädessään nuo elämän valttikortit, ovat he myös valmiita tekemään presidentti Niinistön peräänkuuluttamia ihan tavallisia asioita. Yhteisöllisyys saavuttaa tänä syksynä uudenlaisen merkkipaalun, kun kylterit ympäri Suomen yhdistävät voimansa ja järjestävät hyväntekeväisyysjuoksu KylteriRUNin:

 

”Haluamme kyltereinä näyttää, että suurienkin ongelmien ratkaiseminen lähtee pienistä teoista. Meille opiskelijayhteisö on kullanarvoinen vertaisverkosto. Kaikilla valitettavasti ei tällaista etuoikeutta ole. Siksi valitsimmekin lahjoituskohteeksi juuri nuorten vertaistukitoiminnan edistämisen, jota koordinoi Mielenterveyden keskusliitto.”

 

Varaa siis kalenteristasi aika, ota 10 euroa käteistä matkaan ja lähde lenkille hyvän asian puolesta! Tapahtuma järjestetään Vaasassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa lauantaina 29.9. klo 11.30 alkaen. Juoksureitti on kaupungista riippuen n. 5-10 km pitkä.

 

Katri Haakana

Opiskelija-asiamies, SEFE

 

P.S. Lisää tietoa KylteriRUNista verkossa tai tapahtuman Facebook-sivulta.

 

P.P.S. Lisää kylterien stereotypioista voit lukea esimerkiksi Kylteri-lehden koosteesta vuodelta 2011.