Avainsana-arkisto: lakiasiat

Osakassopimus ei luo yhtiösi menestystä yhdessä yössä, mutta pelastaa sen kyllä vaanivalta katastrofilta

Antti-Iso_Markku

Teitä on pari kaverusta, entistä työtoveria tai uutta, lupaavaa yhtiökumppania ja mahtavin liikeidea ikinä. Teillä on juuri perustettu osakeyhtiö, mahdollisesti jo toimitilat, ehkä muutama työntekijäkin. Käyntikortit on printattu ja nettisivu pystytetty. Myyntityö on jo hyvässä käynnissä. Mitäpä sitä enää kaipaisi? Vain maksavia asiakkaita ja nopeaa yhtiön arvonnousua.

Kysypä asiaa bisnesjuristeilta, niin lyön hattuni vetoa, että yhdeksän kymmenestä huutaa välittömästi ”Muista osakassopimus”!

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Alkuvaiheen yritysten osakassopimuksista on keskustelu viime vuosien startup-huumassa paljon. Silti monille uuden yhtiön osakkaille on epäselvää, miksi sitä osakassopimusta juuri meidän yhtiössämme kaivataankaan – paitsi, että sellainen kuuluu olla, kun kaverinkin firmassa sellainen on kuulemma tehty.

Lisäksi epäselvää voi olla sekin, miksi juristi ottaa sopimuksen muotoilusta kovan hinnan, kun netti on pullollaan ilmaisia mallisopimuksia, joita voisi suoraan hyödyntää.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanovat. Niinpä osakassopimuksenkin hyöty ja arvo piilee siinä, kuinka se pakottaa yhtiön omistajat heti aluksi istumaan yhdessä alas ja pohtimaan yhtiön hallinnon, rahoituksen ja omistuksen järjestämistä tulevaisuudessa. Sopimuksessa varaudutaan myös siihen valitettavaan, mutta kovin mahdolliseen vaihtoehtoon, että yhtiön johtamisesta syntyy riitaa.

Hyvä sopimus estää kinastelut jo etukäteen

Paras osakassopimus onkin sellainen, jota on mietitty riittävästi etukäteen. Sen täytyy kattaa mahdollisimman hyvin erilaiset yhtiön tulevaisuudenskenaariot ja tarjota niihin selvät toimintaohjeet ilman mahdollisuutta tulkinnanvaraisuuteen –siis estää kinastelu jo etukäteen.

Tästä syystä osakassopimukseen kannattaa uhrata kunnon tuumaustuokio heti yhtiön alkutaipaleella, vaikka tuntuukin siltä, että kyseinen aika on pois muista oleellisista yhtiön alkuvaiheen toimista.

Yhtiön arvon takaaja ja turvaaja

Yksi asia, joka nostetaan usein esiin osakkaiden toimesta osakassopimuksen laatimisen yhteydessä, on yhtiön osakkeiden käyvän arvon määrittäminen. Ja miksipä ei olisi. Osakasta kiinnostaa toki ymmärrettävästi hänen sijoituksensa arvo yhtiön osakkeita myytäessä tai muutoin luovutettaessa.

Väitän kuitenkin, että ennen valuaatioihin asti pääsemistä osakassopimuksella on tärkeämpi tehtävä yhtiön arvon takaajana ja turvaajana: sillä voidaan varmistaa, että yhtiön liikeidea oikeasti kuuluu yhtiölle ja on riittävästi suojattu.

Tietotyöyhteiskunnassa monen kasvuyhtiön arvo riippuu pitkälti sen perustajien tietotaidosta ja liiketoiminnassa luoduista aineettomista oikeuksista. Osakassopimuksella taataan näiden kuuluminen kaikissa tilanteissa juuri yhtiön omaisuuteen, johon kaikilla osakkailla on omistuksensa mukainen oikeus.

Yleinen sopimuspohja vai laskuttava juristi?

Vaikka kaikkia uusia yhtiöitä kalvavat pohjimmiltaan samat olemassaolon peruskysymykset, sopivat näihin kysymyksiin eri yhtiöiden kohdalla hyvin erilaiset vastaukset. Siinä missä toisessa startup-yhtiössä tiukka, laaja ja pitkä kilpailukielto on elinehto koko liiketoiminnalle, halutaan toisessa yrityksessä taas taata osakkaille oikeus vaikkapa omiin sivuprojekteihin.

Kun yritys on löytänyt itselleen oikeat vastaukset, tulisi ne siirtää paperille sopimuksen muodossa – ja tässä kohtaa kuvaan astuu laskuttava juristi.

Netistä otettu yleinen sopimuspohja ei välttämättä sovi kovin hyvin minkään aidon yhtiön todellisen liiketoiminnan piirteisiin. Hyvässä tapauksessa tämä sopimuspohjan huono vastaavuus suhteessa liiketoimintaan on lähinnä makuasia. Huonossa se saattaa lamauttaa koko yhtiön, kun sopimuksen jokin kohta ei olekaan lainkaan pätevä tai siitä aletaan epäselvänä ja tulkinnanvaraisena riidellä välimiesoikeudessa kalliista hinnasta.

Kuten yhtiöoikeusjuristi sanoisi: osakassopimus ei luo yhtiösi menestystä yhdessä yössä, mutta pelastaa sen kyllä vaanivalta katastrofilta. Suosittelen lämpimästi kaikille uuden osakeyhtiön omistajille ajan kanssa kokoontumista sekä yhtiön hallinnon kirjaamista sopimuksen muotoon.

Ennen pitkää se kannattaa aina, eikä hintakaan ole kohtuuton, kun sillä ostaa kevyemmät yöunet.

Antti Iso-Markku
Trainee, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Minustako sivutoiminen yrittäjä?

Nea Welling Fondia

Työelämän murroksessa myös sivutoiminen yrittäjyys on kasvussa. Sivutoiminen yrittäjä määritellään usein niin, että kyseessä on henkilö, joka ansaitsee toimeentulonsa pääasiassa muutoin kuin itsenäisenä yrittäjänä. Sivutoiminen yrittäminen voi olla osa-aikaista tai kausiluonteista. Olen tähän kerännyt keskeisiä kohtia, joita jokaisen sivutoimista yritystoimintaa käynnistelevän kannattaisi miettiä.

Pitääkö tästä ilmoittaa työnantajalle?

Lähtökohtaisesti yksityisen sektorin työntekijällä on oikeus tehdä vapaa-ajallaan mitä haluaa, on se sitten sivutoimiyrittämistä tai muita harrastuksia. Näin hänellä ei siis suoraan työsopimuslain perusteella ole velvollisuutta ilmoittaa sivutoimestaan työnantajalle.

Yksityisen sektorin työntekijästä poiketen virkasuhteessa olevalla on vähintään velvollisuus tehdä ilmoitus sivutoimesta työnantajalleen. Joissain tapauksissa virkasuhteessa oleva saattaa tarvita myös erillisen sivutoimiluvan työnantajalta.

Muista, että työsopimuslaki kieltää selkeästi työntekijää harjoittamasta työsuhteen aikana sellaista toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen voisi vahingoittaa työnantajaa. Tällaisena voidaan pitää kilpailevaa toimintaa ja sen valmistelua.

Työntekijä ei myöskään saa hyödyntää tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Työsuhteessa sitoo aina lojaalisuusvelvollisuus työnantajaa kohtaan. Jos työsopimukseen on kirjattu erillinen ehto koskien työntekijän velvollisuutta ilmoittaa työnantajalle sivutoimestaan, tämä ilmoitusvelvollisuus on voimassa koko työsuhteen ajan.

Työntekijän kannattaa myös aina tarkistaa, sisältyykö omaan työsopimukseen kilpailukieltolauseke, joka mahdollisesti estää tai rajoittaa omaa sivutoimista yrittämistä.

Mikä yritysmuoto?

Valittu yritysmuoto vaikuttaa keskeisesti verotukseen ja myös sivutoimisen yrittäjän omaan asemaan ja vastuisiin. Suurin osa suomalaisista sivutoimisista yrittäjistä toimii tällä hetkellä yksityisinä elinkeinonharjoittajina eli toiminimellä.

Toiminimen suosio perustuu varmasti osaltaan sen perustamisen helppouteen ja halpuuteen. Huonoja puolia toiminimellä toimimisessa on se, että olet itse yrityksesi – yrittäjä vastaa myös omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan yrityksen vastuista.

Osakeyhtiön suurin etu toiminimeen verrattuna on, että osakkeenomistaja ei ole vastuussa yrityksen sitoumuksista tai veloista muulla kuin osakeyhtiöön sijoittamallaan pääomalla. Osakeyhtiön huonoina puolina voidaan pitää sitä, että osakeyhtiön perustaminen vaatii 2 500 euron sijoituksen minimiosakepääomaan ja perustamiseen menee vähän enemmän aikaa ja vaivaa. Osakeyhtiön purkaminen ei myöskään tapahdu hetkessä.

Verotus

Verotuksessa toiminimellä harjoitettu yritystoiminta rinnastuu sivutoimisen yrittäjän muihin tuloihin. Yrityksen elinkeinotoimintaa ei siis veroteta erikseen. Yhteenlaskettu tulos jaetaan yrittäjän henkilökohtaiseksi pääoma- ja ansiotuloksi elinkeinotoimintaan kuuluvan nettovarallisuuden perusteella.

Pääsääntönä on, että elinkeinotulosta pääomatuloa on 20 prosenttia elinkeinotoimintaan kuuluvasta nettovarallisuudesta. Yrityksen nettovarallisuus lasketaan vähentämällä yrityksen veronalaisista varoista vähennyskelpoiset yritystoimintaan liittyvät velat.

Varojen arvostamislaissa säädetään tarkemmin, miten nettovarallisuus on laskettava. En tässä käy tarkemmin läpi, miten tämä arvostaminen käytännössä tehdään. Tämän vuotuisen tuoton ylittävä osa on yrittäjän ansiotuloa.

Tärkeää on huomata, että yrittäjä voi vaatia, että yritystulon pääomatulo-osuudeksi katsotaan 10 prosentin vuotuinen tuotto. Yrittäjän pitää itse laskea, kumpi laskentamalli on hänelle itse edullisempi.

Toiminimestä poiketen osakeyhtiö on aina itsenäisesti verovelvollinen. Osakeyhtiön tulo verotetaan yhtiön tulona, eikä omistajan, kuten toiminimiyrityksellä. Osakeyhtiön verotettava tulo syntyy, kun yhtiön veronalaisista tuloista vähennetään vähennyskelpoiset menot. Näin ollen, mikäli osakeyhtiöllä on enemmän tuloja kuin menoja, syntyy verotettavaa tuloa. Mikäli osakeyhtiöllä on enemmän menoja, osakeyhtiölle syntyy tappiota, jota voidaan vähentää tulevien vuosien tuloksesta.

Omistaja voi nostaa varoja osakeyhtiöstä palkkana, osinkona, luontaisetuna, korko-, vuokra- tai muuna kuluna. Omistaja ei voi nostaa osakeyhtiöstä varoja yksityisnostona, kuten toiminimiyrityksessä. Omistajan palkka osakeyhtiöstä verotetaan normaalisti hänen ansiotulonaan.

Omistajan listaamattomasta osakeyhtiöstä saatava osinko jaetaan ansiotuloon ja pääomatuloon. Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa.

On tärkeää huomata, että tähän 150 000 euron rajaan lasketaan yhteen kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot. Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % 30 000 euroon asti ja ylimenevästä osasta 34 %.

Jos osingot ylittävät matemaattiselle arvolle lasketun 8 % tuoton, tällöin ylittävästä osasta on omistajan ansiotuloa 75 % ja verovapaata tuloa loput 25 %. Ansiotuloja verotetaan aina progressiivisen veroasteikon mukaan

Ennakkoverot

Ennakkovero määrätään uudelle yrittäjälle sen perusteella, mitä hän on perustamisilmoituksella arvioinut ensimmäisen tilikauden liikevaihdoksi ja verotettavaksi tuloksi. Ennakkoveron määrä perustuu arvioon, jota voi aina täsmentää, jos yrityksen tulot ja kulut muuttuvat. Kun yritystoiminta jatkuu normaalisti, seuraavina vuosina ennakkoveron pohjana käytetään viimeksi päättyneen verotuksen tulotietoja.

Jos yrittäjä ei ole maksanut riittävästi ennakkoveroa vuoden aikana, puuttuvat verot tulevat maksettavaksi jälkikäteen jäännösverona. Päinvastoin jos yrittäjä on maksanut liikaa ennakkoveroa, hän saa veronpalautusta.

Jos yrittäjä loppuvuodesta huomaa maksaneensa liian vähän ennakkoveroa, voi maksettuja ennakkoveroja täydentää maksamalla ennakon täydennysmaksua.

Arvonlisävero

Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, on sitten toiminimiyrittäjä tai osakeyhtiömuodossa yritystoimintaa harjoittava yrittäjä.

Ilmoittautumista ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos yrityksen liikevaihto jää tilikauden (12 kk) aikana alle 10 000 euron eli yritystoiminta on pienimuotoista. Kun raja on ylittynyt, yritys on arvonlisävelvollinen liiketoiminnan alkamisesta alkaen – ei siis vain 10 000 euron rajan ylittävästä osasta.

Jos sivutoiminen yrittäminen on laajamittaista, niin arvonlisäverovelvolliseksi kannattaa ilmoittautua jo yritystoiminnan alusta alkaen. Kannattaa huomioida, että arvonlisävelvollinen yritys voi saada huojennusta maksettavasta arvonlisäverosta, jos tilikauden liikevaihto ilman arvonlisäveron osuutta jää alle 30 000 euron.

Eläketurva

Yrittäjä vastaa aina itse eläketurvastaan. Sivutoimisen yrittäjän tulee ottaa YEL-vakuutus, jos yritystoiminnasta kertyvä työtulo on vähintään 7557,18 euroa (vuonna 2016) vuodessa ja yritystoiminta on jatkunut ainakin neljä kuukautta.

Vakuutukset

Vakuutusten tarve riippuu paljon toimialasta, mutta sivutoimiseksi yrittäjäksi ryhtyvän kannattaa hetki miettiä tarvitaanko esim. vastuuvakuutus, oikeusturvavakuutus tai tapaturvavakuutus? Jos haaveri sattuu, niin sillä saattaa olla vaikutuksia myös varsinaiseen palkkatyöhön ja tavallinen kotivakuutus ei näitä haavereita korvaa.

Sivutoiminen yrittäjyys helpottaa siirtymistä päätoimiseksi yrittäjäksi ja antaa mahdollisuuksia kokeilla omaa liikeideaa myös käytännössä. Lisäksi se antaa mahdollisuuden lisäansioihin ja saattaa olla joustava ratkaisu yrittäjyyteen oman elämäntilanteen kannalta. Juristin apuun kannattaa kääntyä, kun oman yritystoiminnan käynnistäminen on ajankohtaista. Yksin paperibyrokratiasta tai verokysymyksistä ei tarvitse ikinä selvitä.

Nea Welling
Legal Counsel, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Älä allekirjoita työsopimusta tänään, jos voit tehdä sen huomenna

Työsuhdelakimies Joel Uusi-Oukari

Meillä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvonnassa tulkitaan ekonomien työsopimusten ehtoja joka päivä.

Puhelun aikana moni jäsen kertoo, että työsopimus tuli tehtyä aikoinaan kiireellä. Yritys hoputti sopimuksen kanssa, jotta rekrytoinnin voi julkistaa.

Työsopimuksessa oli kyseenalaisia ehtoja. Silti jäsenkin halusi allekirjoittaa sopimuksen heti, jotta avoin ovi uuteen työpaikkaan ei menisi kiinni.

 

Harva sopimus pitää tehdä heti

Ekonomit eivät tee taloudellisia päätöksiä hätiköiden.

Joskus jäsenen kanssa tulee puheeksi asuntolainan lainaturvasopimus, jolla voi kattaa lainalyhennyksiä työttömyyden aikana. Sen vaikutusten arvioinnissa monen ekonomin excel on huutanut hoosiannaa. Eri vaihtoehdot on kilpailutettu. Vakuutusmaksut on diskontattu nykyhetkeen. Monta laskelmaa on tehty eri riskiarvioilla. Laskettu millä vakuutusmaksut kannattaa rahoittaa.

Maailmaan mahtuu sopimuksia, eikä kaikkia ehdi suurennuslasin kanssa käydä läpi.

Työsopimuksella on lähes aina yksilön talouden ja tulevaisuuden kannalta valtava merkitys. Varaa itsellesi pari päivää aikaa tutustua uuteen työsopimukseen, ennen kuin laitat nimesi alle.

 

Keskustele ehdoista ja allekirjoita vasta sitten

Kun saat hakuprosessin päätteeksi työsopimusluonnoksen sähköpostiisi, muista että olet paras ehdokas tehtävään.

Työsopimusehdotuksen sisältö ei ole kiveen hakattu, yleensä pientä neuvotteluvaraa löytyy. Vaikka omat muutosehdotuksesi eivät menisi läpi, ainakin tulee varmistettua, että sopimus on niin hyvä kuin mahdollista.

Kun haet uutta työtä tai teet työsopimusta, muista nämä perussäännöt:

  1. Hinnoittele itsesi oikein. Selvitä millaista palkkaa maksetaan muille vertailukelpoisessa tilanteessa oleville ekonomeille.
  2. Tee työsopimus kirjallisena. Se on aina sekä työnantajan että työntekijän etu.
  3. Katso että työsopimuksesta käy ilmi työsuhteen keskeisimmät ehdot.
  4. Käänny Ekonomien lakimiehen puoleen ja hyödynnä muita jäsenpalveluitamme. Jos et ole vielä jäsen, liity heti!
  5. Älä luota siihen, että lainvastaiselta tai kohtuuttomalta näyttävä ehto on pätemätön. Se voi sitoa, tai se voi olla osittain pätevä.
  6. Allekirjoita uusi työsopimus ennen kuin irtisanoudut vanhasta työpaikasta.

 

Joel Uusi-Oukari
Työsuhdelakimies, Suomen Ekonomit

Jälleenmyynti- ja edustussopimuksen erot lyhyesti

Pauliina Scarabattoli Fondia

Yrityksen liiketoiminnan laajentuessa ja kansainvälistyessä tulee harkittavaksi jälleenmyynti– tai edustussopimusten käyttö. Molempien sopimusten tarkoituksena on löytää tuotteelle tai tuoteryhmälle uusia jakelukanavia. Niissä on kuitenkin myös merkittäviä eroja.

Miten jälleeenmyynti- ja edustussopimukset eroavat toisistaan?

Jälleenmyyjä on itsenäinen yrittäjä, joka toimii omissa nimissään ja omaan lukuunsa, kantaen itse omasta liiketoiminnastaan syntyvät riskit. Jälleenmyyjä ostaa päämieheltä tuotteita, joita se myy eteenpäin loppuasiakkaille. Jälleenmyyjä ei näin ollen saa päämieheltään myyntityöstä palkkiota, vaan tämän korvaus syntyy myyntivoiton muodossa.

Kauppaedustaja taas toimii päämiehen lukuun ja päämiehen nimissä, ja tekee kauppoja päämiestä sitovasti tai hankkii päämiehelle tilauksia. Toisin kuin jälleenmyyjä, kauppaedustaja saa myyntityöstään päämieheltä korvauksen provision muodossa.

 

Kumpaa käyttäisin?

Molemmissa sopimuksissa on omat etunsa ja tehdessä valintaa niiden välillä tulisi arvioida ennen kaikkea tapauskohtaisia olosuhteita sekä sitä, mitä sopimuksella halutaan saavuttaa. Edustussopimuksella päämies pääsee vaikuttamaan vapaasti myyntihintoihin ja -ehtoihin ja säilyttää näin ollen tiukemman kontrollin tuotteen jakeluun. Jälleenmyyjä sen sijaan toimii hyvin itsenäisesti ja kantaa itse taloudellisen riskin siitä, että saa tuotteensa myydyksi.

Mistä sopimuksissa kannattaa tai ei kannata sopia?

Kuten monissa muissakin maissa, Suomessa ei ole jälleenmyyntisopimuksia suoraan sääntelevää lainsäädäntöä, joten itse sopimuksen ehdoilla on suuri merkitys ja niistä voidaankin sopia hyvin vapaasti. Jälleenmyyntisopimusta tehdessä on kuitenkin huomioitava kilpailulainsäädännön asettamat reunaehdot, jotka rajoittavat muun muassa kilpailukiellon pituutta ja sisältöä, alueiden ja asiakkaiden jakamista sekä kieltävät jälleenmyyntihinnan määräämisen.

Edustussopimuksissa sen sijaan saa, ja kannattaakin sopia alueista, asiakkaista sekä hinnoista ja ehdoista, joilla kauppaedustaja myy tuotteita. Edustussopimuksia sääntelee laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä, joka sisältää kauppaedustajan eduksi säädettyjä pakottavia säännöksiä, joista ei voi sopia toisin.

Pauliina Scarabattoli
Legal Counsel, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa: www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Kasvuyrityksen osakassopimus ja rahoituksen hinta

Jonathan Andersin, Fondia

Moni nuori yritys on perustamis- ja kasvuvaiheessa riippuvainen ulkoisista rahoituslähteistä ja yleinen tapa rahoittaa yrityksen toimintaa on turvautua enkelisijoittajan ja/tai pääomasijoittajan tarjoamaan rahoitukseen. Liike-elämässä mikään ei ole ilmaista, ja myös kasvuyrityksen rahoituksella on oma hintansa.

Yrittäjän näkökulmasta tämä hinta realisoituu määräysvallan ja potentiaalisten tuottojen osittaisena menetyksenä. Tässä ilmiössä ei sinänsä ole mitään erikoista, mutta joskus kyseinen hinta saattaa tulla aloittelevalle yrittäjälle yllätyksenä.

Yleensä edellä mainitut sijoittajat tekevät sijoituksensa merkitsemällä yrityksen osakkeita ja näin ollen heistä tulee kyseisen yrityksen vähemmistöosakkaita. Sijoituksen yhteydessä tehdään lähes poikkeuksetta osakassopimus, jonka myötä sijoittajalle annetaan vaihteleva määrä oikeuksia, joilla sijoittaja turvaa mahdollisuutensa hallinnoida sijoitustaan ja maksimoida sen tuotto.

Sijoituksen koosta ja osapuolien neuvotteluasemista riippuen sijoittajalle myönnettävät oikeudet saattavat olla hyvinkin laajoja ja jokaisen yrittäjän on jo neuvottelujen alkuvaiheessa hyvä tiedostaa mitä häneltä saatetaan vaatia. Alla on käsitelty muutamia yleisimmistä neuvottelun aiheista.

Etuoikeus varojenjakotilanteessa

Moni sijoittaja vaatii etuoikeuden tulevissa varojenjakotilanteissa, eli ns. likvidaatiopreferenssin (eng. liquidation preference). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun yrityksen varoja jaetaan (esim. yritysjärjestelyn yhteydessä tai osinkoina), on sijoittajalla oikeus saada määrätty summa ennen kuin muut osakkeenomistajat saavat mitään. Etuoikeus varojenjakotilanteessa takaa sijoittajalle ennalta määrätyn tuoton, joka saattaa olla moninkertainen suhteessa sijoittajan alkuperäiseen sijoituksen.

Pahimmillaan sijoittajan etuoikeus varojenjakotilanteessa voi johtaa siihen, että yrityksen menestyksestä hyötyy ainoastaan sijoittaja muiden osakkaiden kustannuksella.

Laimennusvaikutus ja tuleva rahoitus

Yrityksen kasvaessa on yleistä, että toteutetaan uusia rahoituskierroksia ja joukkoon liittyy uusia sijoittajia. Ensimmäisenä mukaan tulevat sijoittajat vaativat yleensä osakassopimukseen määräyksiä, joilla säädellään laimennusvaikutusta (eng. anti-dilution) ja yrityksen tulevaa rahoitusta. Alkuperäisen sijoittajan ajatuksena on näillä määräyksillä turvata oman omistusosuuteensa ja määräysvallan pysyminen myös vastaisuudessa tai ainakin varmistaa mahdollisuus puolustaa omistusosuuden pysymistä tulevilla rahoituskierroksilla.

Alkuperäisen sijoittajan omistusosuuden pysymisen kääntöpuoli on se, että tulevat rahoituskierrokset laimentavat muiden osakkaiden omistusosuuksia suhteettoman paljon.

Yhtiön hallinto

Sijoittajat vaativat lähes poikkeuksetta, että heille annetaan mahdollisuus osallistua yrityksen hallintoon. Tämä toteutetaan sopimalla esimerkiksi hallituspaikkojen jakamisesta ja päätöksenteosta sekä hallituksessa että yhtiökokouksissa.

Käytännössä tämä johtaa usein siihen, että sijoittajalle annetaan veto-oikeus yrityksen kannalta merkityksellisissä asioissa, joista hallituksessa ja/tai yhtiökokouksissa päätetään.

Osakkeiden luovutus(rajoitukset)

Monen osakassopimuksen keskeisimmät ehdot liittyvät osakkeiden luovutuksiin ja niiden rajoittamiseen. Sijoittajan mukaantulo tuo usein omat ulottuvuutensa mainittuihin määräyksiin. Moni pääomasijoittaja on rahastomuotoinen ja rahaston säännöissä on usein tarkat määräykset siitä milloin rahaston tulee irtautua sijoituksistaan ja palauttaa varat omille sijoittajilleen.

Muun muassa tästä johtuen sijoittajat vaativat osakkeiden luovutuksiin liittyviä erioikeuksia ja käytännössä tämä saattaa johtaa esimerkiksi koko yrityksen myyntiin vaikka muut osakkaat eivät kannattaisikaan myyntiä.

Muita yleisiä määräyksiä

Edellä mainittujen lisäksi yrittäjän tulee varautua neuvottelemaan ja sopimaan muun muassa voitonjaosta, työntekijäosakkaiden työntekovelvoitteista, kilpailu- ja rekrytointikielloista, raportoinnista sijoittajille sekä sijoittajien oikeudesta saada tietoja yrityksen toiminnasta.

Sijoituksen aineettomat hyödyt

Vaikka yrittäjän näkökulmasta saattaa tuntua raskaalta luopua määräysvallasta perustamassaan yrityksessä kannattaa myös huomioida sijoituksen ja sijoittajan mukaantulon monet myönteiset puolet. Moni sijoittaja pystyy rahallisen sijoituksensa lisäksi tuomaan yritykselle henkistä pääomaa esimerkiksi kokemuksen, uusien ideoiden sekä laajan kontaktiverkoston muodossa ja pystyy näin monella tavalla edesauttamaan yrityksen kasvua ja menestystä.

 

Jonathan Andersin
Legal Counsel, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Kilpailukieltosopimukset haitallisia niin työntekijöille kuin yrityksillekin

Lainopillinen asiamies Riku Salokannel

Kilpailukiellon käytön kriteerejä tulisi selkeästi kiristää nykyisestä tai vaihtoehtoisesti kieltää kilpailukiellon käyttö kokonaan ellei työntekijä saa työsuhteen jälkeiseltä sidonnaisuusajalta vakiintuneeseen kuukausipalkkaan rinnastettavaa korvausta.

Miksi näin?

Työsopimuslain kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Tällaisella sopimuksella voidaan siis rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen päätyttyä työsopimus työnantajan kilpailijan kanssa. Kilpailukieltosopimuksella voidaan myös rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksista, jotka siis liittyvät työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan, pitää erottaa työsuhteen keston aikainen lojaliteetti- ja kilpailukielto, joka perustuu suoraan työsopimuslain pakottavaan lain säädäntöön. Työsuhteen keston aikaiset rajoitteet ovat pääsääntöisesti hyväksyttäviä, pois lukien sellaiset tilanteet, joissa työntekijä ei saa lisätyötä työnantajaltaan, vaikka haluaisi, mutta ei voi ottaa vastaan sitä muualtakaan esimerkiksi nollatuntisopimuksen voimassaolosta johtuen.

 

Kilpailukiellolla halutaan jarruttaa  osaavan henkilöstön liikkumista työnantajien välillä

Kilpailukieltosopimuksen tarkoituksena on työnantajan tiettyjen etujen turvaaminen. Usein tärkeimpinä intresseinä esitetään liikesalaisuuksien ja asiakkaiden turvaaminen, mutta uskallamme väittää, että todellisuudessa yksi tärkeimmistä intresseistä on jarruttaa osaavan henkilöstön liikkumista eri työnantajien välillä.

Joissain harvoissa tehtävissä kilpailukieltosopimusten tekeminen saattaa olla sallittavampaa. Tällaisia voisi olla tehtävät, joissa tiedon nopea uudistuminen ja tekniikan kehittyminen ovat tuotantotoiminnan olennaisia tekijöitä. Työsuhteesta johtuva erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle voi olla kysymyksessä myös silloin, kun asiakaskunta sitoutuu yritykseen voimakkaasti myyntityötä tekevän työntekijän kautta.

Ensin mainitussa tilanteessa kilpailukieltosopimuksen perusteena olisi liike- ja ammattisalaisuuksien suojeleminen ja toisessa asiakaskunnan säilyttämisintressi. Tällaisissakin tilanteissa näkemyksemme mukaan kilpailijalle siirtymistä ei tarvitsisi estää, vaan ongelma voitaisiin ratkaista tiukalla salassapitosopimuksella ja esimerkiksi sillä, että rajoitettaisiin oikeutta lähestyä vanhan työnantajan asiakkaita kilpailutarkoituksessa esimerkiksi kuuden kuukauteen työsuhteen päättymisestä.

 

Kilpailukieltoa käytetään ilman erityisen painavaa syytä

Nykyään jopa kilpailevan toiminnan valmistelu on useimmiten kielletty ja yhdessä tiukkojen sopimussakkojen kanssa minkäänlaista konkreettista vahinkoa ei edes tarvitse osoittaa kilpailukieltolausekkeeseen vetoamiseksi.

Kilpailukieltosopimusta ei lain mukaan saisi lainkaan tehdä, ellei sen tekemiseen ole erityisen painavaa syytä. Kilpailukieltosopimus voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia työsuhteen päättymisen jälkeen enintään kuuden kuukauden ajan. Tältä ajalta ei työnantajan tarvitse maksaa minkäänlaista kompensaatiota.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että mikäli työntekijällä on esimerkiksi 3 kuukauden irtisanomisaika ja 6 kuukauden kilpailukielto, ei hän saa siirtyä kilpailevan yrityksen palvelukseen tai perustaa kilpailevaa yritystä samalle toimialalla yhdeksään kuukauteen siitä, kun on tehnyt päätöksen irtisanoutua työnantajansa palveluksesta. Poikkeuksellisesti kilpailukieltosopimus voidaan tehdä jopa vuodeksi, edellyttäen että työntekijä saa kohtuullisen korvauksen sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta.

 

Kilpailukiellosta on tullut HR:lle standardi

Työsopimuslain näennäisesti tiukoista kriteereistä huolimatta, kilpailukielloista on monella alalla, varsinkin asiantuntija ja esimiestehtävissä korkean tuottavuuden aloilla, tullut HR:lle standardi, joka on automaattisesti valmiina jokaisessa työsopimuksessa asematasosta riippumatta. Työntekijän neuvottelumahdollisuudet kilpailukieltosopimusten suhteen ovat vähäiset, jos työtä haluaa näinä aikoina saada.

Kilpailukieltojen ei tulisi kuitenkaan estää henkilöä harjoittamasta osaamistaan/ammattiaan ja pelkona onkin, että kilpailukieltojen yleistyminen voi mahdollisesti johtaa osaamisen tyrehtymiseen.

Kilpailukieltosopimukset vaikuttavat negatiivisesti työvoiman ja tietämyksen liikkuvuuteen haitaten näin esimerkiksi innovaatiotoimintaa. Mainittakoon esimerkkinä, että Kaliforniassa (Piilaakso) on löysemmät kilpailukieltosopimukset kuin muualla Yhdysvalloissa. Tämä on hyvä esimerkki ns. pro business vs. pro-market –ajattelumallien konfliktista, jossa pro business näkökulmasta kilpailukieltosäädökset  antavat yrityksille tiettyjen argumenttien valossa lyhyen aikavälin hyötyjä, mutta haittaa kokonaistaloutta (pro-market) näivettäen näin pitkän aikavälin innovointia ja heikentäen osaamisen jakamista ja leviämistä.

Edellä mainituilla perusteilla kilpailukiellon käytön kriteerejä tulisi selkeästi kiristää nykyisestä tai vaihtoehtoisesti kieltää kilpailukiellon käyttö kokonaan ellei työntekijä saa työsuhteen jälkeiseltä sidonnaisuusajalta vakiintuneeseen kuukausipalkkaan rinnastettavaa korvausta.

 

Riku Salokannel
Lainopillinen asiamies, Suomen Ekonomit

***

Tutustu Suomen Ekonomien hallitusohjelmatavoitteisiin

Tutustu ekonomiehdokkaisiin

Rajaa riskisi sopimuksin

Timo Lappi, Fodia

Panosta sopimusmalleihin ja yleisiin sopimusehtoihin. Näin vinkkasin 11.11.2014 webinaarissa, jossa annettiin lakivinkkejä Suomen Ekonomien ja TEK:in jäsenille.

Webinaarin aikana pidetyssä kyselyssä osallistujista yli puolet kertoi yrityksensä räätälöivän kirjallisen sopimuksen kaikkien asiakkaidensa kanssa ja vajaa kolmannes ilmoitti käyttävänsä yleisiä sopimusehtoja.

16 prosenttia kertoi, ettei tee asiakkaidensa kanssa lainkaan kirjallisia sopimuksia. Miksi kirjallisten sopimusten tekeminen kuitenkin kannattaisi?

 

Tarina pieleen menneestä projektista

Suomalainen ohjelmistotalo toimitti asiakkaalleen kassajärjestelmän. Projektin arvo oli noin 50 000 euroa. Myöhemmin ilmeni, että ohjelmistossa ja viivakoodinlukijassa oli yhteensopivuusongelma. Tämän johdosta ohjelmistotalon asiakkaana oleva myymälä päätyi myymään tavaroita ilmaiseksi asiakkailleen ja sille aiheutui noin 500 000 euron suuruiset vahingot.

Käräjäoikeus ja sittemmin hovioikeuskin tuomitsivat ohjelmistotalon korvaamaan asiakkaalleen aiheutuneet vahingot. Jos ohjelmistotalon sopimukset olisivat olleet kunnossa, korvausvastuu olisi voitu rajata esimerkiksi 10 000 euroon. Nyt liikevaihdoltaan 50 000 euron arvoinen projekti kuitenkin johti yli 500 000 euron korvausvastuisiin.

Ja tämä tarina on tosi.

 

Miksi sopimusten tekeminen kannattaa?

Kirjallisen sopimuksen päätarkoituksena on pystyä myöhemmin helposti ja kiistattomasti osoittamaan, mistä osapuolet ovat sopineet. Varsinaisten kaupallisten ehtojen, kuten hintojen ja toimitusaikojen, kirkastamisen lisäksi sopimuksilla voidaan myös tehokkaasti rajata sopimuskumppaneiden riskejä.

Hyvin laaditut sopimukset ovat vakuutuksia paljon tehokkaampi ja edullisempi tapa riskienhallintaan.

 

Räätälöidyt sopimukset ja yleiset sopimusehdot

Yritys voi käyttää räätälöityjä sopimuksia tilanteissa, joissa sen toimittamat tuotteet tai palvelut ovat todella uniikkeja, ja toimitusten koot ovat niin suuria, että räätälöidyn sopimuksen neuvotteleminen on osapuolille myös taloudellisesti perusteltua.

Yleisiin sopimusehtoihin kannattaa puolestaan panostaa silloin, jos yritys myy toistuvasti samankaltaisia tuotteita tai palveluita. Sopimuksen räätälöitävä kansilehti yhdistettynä hyvin laadittuihin yleisiin ehtoihin antaa yrityksen toiminnasta myös ammattimaisen vaikutelman.

Käytettäessä yleisiä sopimusehtoja niihin pitää aina nimenomaisesti viitata ja ne pitää oheistaa sopimukseen. Lisäksi kaikki sopimukset, niin räätälöidyt kuin vakiosopimuksetkin, pitää aina muistaa allekirjoittaa. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta juristin työssäni törmään usein tilanteisiin, joissa sopimusneuvotteluita on käyty, mutta sopimuksen allekirjoittaminen on kuitenkin lopulta unohtunut.

 

Tyypillisimmät vastuunrajoitukset

Tyypillisimmät vastuunrajoituslausekkeet on otsikoitu vastuunrajoituksiksi. Sopimuksia lukiessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Vastuunrajoituksia sisältyy myös moniin muihin lausekkeisiin.

Asiakas on monesti tyytyväinen nähdessään toimittajan tarjoavan sopimuksessaan takuuta tai viivästyssakkoja. Usein ne eivät kuitenkaan ole asiakkaalle tarjottavia lisäetuja, vaan toimittajan vastuunrajoituksia.

Kun olet asiakkaana, näytä minulle toimittajasi tarjoama takuulauseke, niin minä osoitan sinulle sen olevan toimittajan vastuunrajoitus.

 

Timo Lappi
Lakimies, Fondia Oy
timo.lappi@fondia.fi
Twitter: @tilapit

**

Katso yrittäjäwebinaarit Suomen Ekonomien webinaarikirjastosta (jäsenpalvelussa, vaatii kirjautumisen).

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi SEFEn jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Osakassopimus pähkinänkuoressa

Fondian Janne Ala-Sippola

Mihin osakassopimusta tarvitaan?

Osakassopimukseen kirjataan yleensä mitä yhteisiä päämääriä yrityksen toiminnalla tavoitellaan. Osakassopimus on luonteeltaan ei-julkinen asiakirja eli se mahdollistaa luottamuksellisen tavan sopia asioista osakkeenomistajien kesken. Osakassopimuksella voidaan tietyin rajoituksin poiketa osakkaiden kesken myös lain ja yhtiöjärjestyksen määräyksistä.

Osakassopimus sitoo sopimusosapuolten kesken ja sopimuksen rikkominen voi johtaa esimerkiksi vahingonkorvausvelvollisuuteen tai sopimussakon laukeamiseen. Eli osakassopimus on oikein käytettynä monipuolinen ja tehokas työkalu osakeyhtiössä.

 

Mihin osakassopimusta käytetään?

Yhteisten pelisääntöjen sopimisen lisäksi osakassopimuksella voidaan esimerkiksi pyrkiä ohjaamaan yrityksen liiketoimintaa tilanteessa, jossa ulkopuolinen taho sijoittaa rahaa yrityksen liiketoimintaan ja haluaa varmistua siitä, mihin rahat käytetään. Hyvin tyypillistä on myös, että enemmistö- ja vähemmistöosakkaiden asemaa täsmennetään osakassopimuksella. Osakassopimuksessa voidaan sopia voitonjaosta, yhtiön rahoituksesta, kilpailukiellosta, salassapidosta ja monista muista asioista.

 

Mistä kannattaa tai ei kannata sopia?

Lähtökohtaisesti tulisi välttää yksimielisyyttä päätöksenteossa, sillä se antaa jokaiselle osakkeenomistajalle sen omistusosuudesta riippumatta veto-oikeuden eli mahdollisuuden estää päätösten tekeminen. Erilaiset yksimielisyyttä edellyttävät päätöksentekorakenteet ja ns. veto-oikeus voivat johtaa ikäviin pattitilanteisiin, joiden ratkaiseminen ei yleensä johda kokonaisuuden kannalta hyvään lopputulokseen. Lisäksi osakassopimukseen otetaan tyypillisesti ehdot koskien panttauskieltoa ja osakkeiden luovuttamista, jotta voidaan varmistua siitä, kuka osakkeet omistaa.

Osakassopimus voi olla vapaamuotoinen tai jopa suullinen. Jos kaikki menee hyvin, niin osakassopimusta ei koskaan edes tarvita. Suositeltavaa on kuitenkin tehdä osakassopimus kirjallisena ja sopia siinä yhtiön toimintaan liittyvistä peruspelisäännöistä.

 

Janne Ala-Sippola
Kirjoittaja on Fondian juristi

Katso Osakassopimuksen tarkoitus ja pääkohdat 2014 sekä Yrityskaupan abc ja muut yrittäjäwebinaarit webinaarikirjastosta (jäsenpalvelussa, vaatii kirjautumisen).

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi SEFEn jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Kilpailukieltosopimukset haitallisia niin työntekijöille kuin yrityksillekin

Lainopillinen asiamies Riku Salokannel

Työsopimuslain kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Tällaisella sopimuksella voidaan siis rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen päätyttyä työsopimus työnantajan kilpailijan kanssa. Kilpailukieltosopimuksella voidaan myös rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksista, jotka siis liittyvät työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan, pitää erottaa työsuhteen keston aikainen lojaliteetti- ja kilpailukielto, joka perustuu suoraan työsopimuslain pakottavaan lainsäädäntöön ja joka on luonnollisesti täysin itsestään selvyys.

Kilpailukieltosopimuksen tarkoituksena on työnantajan tiettyjen etujen turvaaminen. Usein tärkeimpinä intresseinä esitetään liikesalaisuuksien ja asiakkaiden turvaaminen, mutta uskaltaisimme väittää, että todellisuudessa yksi tärkeimmistä intresseistä on jarruttaa osaavan henkilöstön liikkumista eri työnantajien välillä.

Joissain harvoissa tehtävissä kilpailukieltosopimusten tekeminen saattaa olla sallittavampaa. Tällaisia voisi olla tehtävät, joissa tiedon nopea uudistuminen ja tekniikan kehittyminen ovat tuotantotoiminnan olennaisia tekijöitä.

Työsuhteesta johtuva erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle voi olla kysymyksessä myös silloin, kun asiakaskunta sitoutuu yritykseen voimakkaasti myyntityötä tekevän työntekijän kautta. Ensin mainitussa tilanteessa kilpailukieltosopimuksen perusteena olisi liike- ja ammattisalaisuuksien suojeleminen ja toisessa asiakaskunnan säilyttämisintressi. Tällaisissakin tilanteissa näkemyksemme mukaan kilpailijalle siirtymistä ei tarvitsisi estää, vaan ongelma voitaisiin ratkaista tiukalla salassapitosopimuksella ja esimerkiksi sillä, että rajoitettaisiin oikeutta lähestyä vanhan työnantajan asiakkaita kilpailutarkoituksessa esimerkiksi 6 kuukauteen työsuhteen päättymisestä.

Nykyään jopa kilpailevan toiminnan valmistelu on useimmiten kielletty ja yhdessä tiukkojen sopimussakkojen kanssa minkäänlaista konkreettista vahinkoa ei edes tarvitse osoittaa kilpailukieltolausekkeeseen vetoamiseksi.

 

Kilpailukielto ei saa estää ammatinharjoittamista

Kilpailukieltosopimusta ei lain mukaan saisi lainkaan tehdä, ellei sen tekemiseen ole erityisen painavaa syytä. Kilpailukieltosopimus voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia työsuhteen päättymisen jälkeen enintään kuuden kuukauden ajan.

Tältä ajalta ei työnantajan tarvitse maksaa minkäänlaista kompensaatiota. Tämä tarkoittaa siis sitä, että mikäli työntekijällä on esimerkiksi kolmen kuukauden irtisanomisaika ja kuuden kuukauden kilpailukielto, ei hän saa siirtyä kilpailevan yrityksen palvelukseen tai perustaa kilpailevaa yritystä samalle toimialalla 9 kuukauteen siitä, kun on tehnyt päätöksen irtisanoutua työnantajansa palveluksesta.

Poikkeuksellisesti kilpailukieltosopimus voidaan tehdä jopa vuodeksi, edellyttäen että työntekijä saa kohtuullisen korvauksen sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta.

Työsopimuslain näennäisesti tiukoista kriteereistä huolimatta, kilpailukielloista on monella alalla, varsinkin asiantuntija ja esimiestehtävissä korkean tuottavuuden aloilla, tullut HR:lle standardi, joka on automaattisesti valmiina jokaisessa työsopimuksessa asematasosta riippumatta.

Kilpailukieltojen ei tulisi kuitenkaan estää henkilöä harjoittamasta osaamistaan/ammattiaan ja pelkona onkin, että kilpailukieltojen yleistyminen voi mahdollisesti johtaa osaamisen tyrehtymiseen.

 

Kilpailukielto haitallinen Suomen työmarkkinoille

Kilpailukieltosopimukset vaikuttavat negatiivisesti työvoiman ja tietämyksen liikkuvuuteen haitaten näin esimerkiksi innovaatiotoimintaa. Mainittakoon esimerkkinä, että Kaliforniassa (piilaakso) on löysemmät kilpailukieltosopimukset kuin muualla Yhdysvalloissa. Tämä on hyvä esimerkki ns. pro business vs. pro-market –ajattelumallien konfliktista, jossa pro business näkökulmasta kilpailukieltosäädökset  antavat yrityksille tiettyjen argumenttien valossa lyhyen aikavälin hyötyjä, mutta haittaa kokonaistaloutta (pro-market) näivettäen näin pitkän aikavälin innovointia ja heikentäen osaamisen jakamista ja leviämistä.

Edellä mainittuun viitaten olisi perusteltua avata keskustelu laajemminkin työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä säädettyjen kilpailukieltosopimusten tarpeellisuudesta ja jopa haitallisuudesta Suomen kaltaisilla suppeilla työmarkkinoilla.

 

Riku Salokannel
Lainopillinen asiamies, SEFE

Juristin huomioita työpaikan vaihtamiseen

SEFEn lakimies Emilia Reinikainen

SEFEn lakiyksikköön ollaan usein yhteydessä silloin, kun työpaikan vaihto on ajankohtaista. Työpaikan vaihtaminen ei nimittäin aina sujukaan niin helposti, mitä itse on etukäteen ajatellut. Tässä joitain asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon työpaikkaa vaihdettaessa.

Heti alkuun on hyvä muistuttaa siitä, että vanhaa työsopimusta ei kannata irtisanoa ennen kuin on allekirjoittanut uuden työsopimuksen tai ainakin saanut uudelta työnantajalta kirjallisen sitoumuksen siitä, että työnantaja ottaa työntekijän työhön tiettyjen edellytysten täyttyessä.

Työntekijältähän ei vaadita minkään syyn ilmoittamista työsopimuksensa irtisanomiselle. Työntekijän on irtisanoutuessaan kuitenkin noudatettava työsopimuksessa sovellettavaa irtisanomisaikaa, josta on mahdollista sopia tiettyjen rajojen puitteissa vapaasti.

Mahdollista on tietyissä tilanteissa pätevästi sopia työntekijälle jopa kuuden kuukauden irtisanomisaika. Pitkä irtisanomisaika ei siis aina automaattisesti ole mitätön ja sen lyhentäminen saattaa vaatia työnantajan suostumuksen. Irtisanomisajasta neuvoteltaessa esimerkiksi työsopimusta tehtäessä on hyvä huomioida jo etukäteen se, että työpaikkaa vaihdettaessa uusi työnantaja ei välttämättä ole valmis odottamaan uutta työntekijää esimerkiksi kuutta kuukautta.

Määräaikaista työsopimusta taas ei pääsääntöisesti voi lainkaan irtisanoa – ei kesken työsuhteen eikä myöskään ennen työnteon aloittamista, ellei tällaisesta mahdollisuudesta ole erikseen sovittu.

Hyvä on myös muistaa se, että työntekijä ei voi tehdä koeaikapurkua sillä perusteella, että hän on saanut paremman työtarjouksen muualta. Koeaikapurkua ei myöskään ole mahdollista tehdä ennen työnteon aloittamista.

Työpaikan vaihtoa harkitessa kannattaa etukäteen varmistua siitä, onko sopinut työnantajan kanssa kilpailukieltoehdosta, joka koskee työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa. Kilpailukieltosopimukset aiheuttavat valitettavasti monille päänvaivaa työpaikkaa vaihdettaessa.

Erityisesti ylempien toimihenkilöiden ja johtavassa asemassa olevien on hyvä muistaa, että mahdollisesti työsopimuksessa tai sen liitteessä sovitulle kilpailukieltosopimukselle saattaa löytyä lain vaatima erityisen painava syy. Näin ollen kilpailukieltoehtoon tulee suhtautua vakavasti eikä laskea sen varaan, että kilpailukieltosopimus olisi mitätön eikä näin ollen sitoisi työntekijää.

Pätevä kilpailukieltosopimus sitoo silloin, kun työsuhde päättyy muusta kuin työnantajasta johtuvasta syystä. Näin on yleensä silloin, kun työntekijä itse irtisanoutuu tai määräaikainen työsopimus päättyy.

 

Miten käy irtisanoutuessa lomien ja lomarahojen?

Myös lomaetuuksien korvaaminen mietityttää monia silloin, kun työsuhde on päättymässä. Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

Lomarahan tai lomaltapaluurahan maksamista koskevat säännökset sen sijaan vaihtelevat. Harvemmin lomarahaa tai lomaltapaluurahaa kuitenkaan maksetaan lomakorvauksen yhteydessä vaan niiden maksaminen on usein kytköksissä loman pitämiseen ja toisinaan edellytyksenä on lisäksi se, että työntekijä palaa työhön vielä vuosiloman jälkeen.

Työsuhteen päättyessä ei myöskään aina ole selvää se, onko työntekijällä oikeus mahdolliseen tulospalkkaan. Kannattaa etukäteen varmistua siitä, mitä tulospalkan maksamisesta on sovittu. Saattaa nimittäin olla sovittu niin, että työntekijä menettää oikeuden edellisen vuoden tulospalkkaan, jos hän on irtisanoutunut ennen tulospalkan maksuajankohtaa, vaikka hänen työsuhteensa olisi maksuajankohtana edelleen voimassa.

Edellä selostetuin tavoin esimerkiksi sillä, palaako päiväksi töihin irtisanomisaikana pidettävältä vuosilomalta tai sillä, antaako irtisanomisilmoituksen vasta tulospalkan tultua maksetuksi, voi olla huomattavakin taloudellinen merkitys.

 

Emilia Reinikainen
Työsuhdelakimies, SEFE